L�hett�j�:�� Marie Grannas [[email protected]]

L�hetetty:�� 7. maaliskuuta 2013 8:16

Vastaanottaja:�� Valtiovarainministerio VM

Kopio:�� Marlene Svens; Margit Kaseva

Aihe:�� Kaskisten kaupunginvaltuuston p��t�s 6.3.2013 � 38

Kaskisten kaupunginvaltuuston p��t�s 6.3.2013 � 38:

Lausuntopyynt� kuntarakennelakiluonnoksesta

KH 21.02.2013, � 57

KH 31.01.2013, � 40

Valmistelija M.S.:

P��ministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Valtiovarainministeri� asetti helmikuussa 2012 kuntarakennelakia valmistelevan ty�-ryhm�n. Ty�ryhm�n tuli valmistella luonnos hallituksen esitykseksi kuntauudistusta ohjaavaksi rakennelaiksi. Ty�ryhm�n valmistelemat tarkemmat kriteerit vahvistettiin hallinnon ja aluekehityksen ministerity�ryhm�ss� 27.6.2012.

Nyt kyseess� oleva kuntarakennelakiluonnos on valmisteltu hallituksen linjausten pohjalta. Esityksess� ehdotetaan muutettavaksi nykyist� kuntajakolakia, ja samalla lain nimike muutettaisiin sen sis�lt�� paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lis�tt�isiin s��nn�kset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niist� poikkeamisesta sek� muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia s��nn�ksi�. Lis�ksi ehdotetaan kielilain muuttamista er�ilt� osin.

Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerity�ryhm�n palvelurakenneuudistuslinjauksia koskeva muistio on t�m�n lausuntopyynn�n liitteen� 4.

Valtiovarainministeri� pyyt�� Kaskisten kaupungilta lausuntoa oheisesta luonnoksesta yleisesti sek� erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksist�:

- selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sis�ll�st�

- esityksen sis�lt�mist� m��r�ajoista ja menettelyist�

- valtioneuvoston toimivallasta p��tt�� kuntajaon muuttamisesta

- yhdistymisavustuksien ehdoista ja m��r�st�

- sosiaali- ja terveydenhuollon teht�vien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti.

Lausunnot pyydet��n toimittamaan viimeist��n 7.3.2013 menness� s�hk�postitse osoitteeseen

[email protected].

P��t�sehdotus (M.S.)

Kaupunginhallitus p��tt�� valita ty�ryhm�n valmistelemaan kaupungin vastausta valtiovarainministeri�lle. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto k�sittelev�t asiaa. Kaupunginvaltuuston lausunto annetaan 7.3.2013 menness�.

Kaupunginhallitus

p��tti, ett� ty�ryhm��n osallistuu edustaja kustakin kuudesta valtuustopuolueesta ja kaupunginjohtaja. Sihteeri nimet��n hallinto-osastolla. Ty�ryhm� kokoontuu 6.2. klo 13 kaupungintalolla.

_______________

KH 57 �

Valmistelija M.S.:

Ty�ryhm�, joka valmistelee Kaskisten kaupungin lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta, on kokoontunut 6.2.2013 ja 14.2.2013.

Valtiovarainministeri� pyyt�� Kaskisten kaupungilta lausuntoa oheisesta luonnoksesta yleisesti sek� erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksist�:

a) selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sis�ll�st�

b) esityksen sis�lt�mist� m��r�ajoista ja menettelyist�

c) valtioneuvoston toimivallasta p��tt�� kuntajaon muuttamisesta

d) yhdistymisavustuksien ehdoista ja m��r�st�

e) sosiaali- ja terveydenhuollon teht�vien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti.

Lausunnot pyydet��n toimittamaan viimeist��n 7.3.2013 menness� s�hk�postitse osoitteeseen

[email protected].

P��t�sehdotus (M.S.)

Kaupunginhallitus p��tt�� esitt�� kaupunginvaltuustolle, ett� Kaskisten kaupunki antaa seuraavan lausunnon koskien ehdotusta kuntarakennelains��d�nn�ksi:

a) selvitysvelvollisuus, selvitysperusteet (ml. poikkeusperusteet) ja selvitysvelvollisuuden

sis�lt�:

Kuntarakennelakia uudistettaessa on valtion huomioitava alueiden erityispiirteet. Ei ole mahdollista perustaa vahvoja peruskuntia koko maahan tavalla, joka olisi kuntalaisille yhdenvertainen. Et�isyydet l�hipalveluihin muodostuvat liian pitkiksi joillakin alueilla, jotka ovat harvaanasuttuja ja joilla on heikompi elinkeinorakenne. Asukkaiden eriarvoisuus kasvaa palvelujen saatavuudessa, erityisesti koskien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen ja koulutuspalvelujen tarjontaa. Elinkeinoel�m� ei kehity automaattisesti kunnan koon kasvaessa. Elinkeinoel�m� sijoittuu usein dynaamisiin keskuksiin. Alueellisen elinkeinoel�m�n kehityksen pirist�miseksi tarvitaan valtion elvytyspolitiikkaa.

Kuntarakennelakiehdotuksen mukaan kunnalla on velvollisuus selvitt�� kuntien yhdistymist�, jos yksikin seuraavista kolmesta selvitysperusteesta osoittaa selvitystarvetta:

1) palveluiden edellytt�m� v�est�pohja

2) ty�paikkaomavaraisuus, ty�ss�k�ynti ja yhdyskuntarakenne

3) kunnan taloudellinen tilanne.

Ehdotuksen mukaan kunta ei kuitenkaan voisi j�tt�yty� selvityksen ulkopuolelle, vaikkei se t�ytt�isi selvitysperusteita, mik�li alueella ei muutoin ole saavutettavissa lain edellytykset t�ytt�v�� toiminnallista kokonaisuutta.

1) Palveluiden edellytt�m�� v�est�pohjaa koskevan selvitysperusteen mukaan alle 20 000

asukkaan kunnan tulisi selvitt�� yhdess� alueen muiden kuntien kanssa yhdistymist� alueella, jossa on palveluiden j�rjest�misen, rahoittamisen ja kehitt�misen kannalta riitt�v� v�est�pohja sek� kyky riitt�v��n omaan palvelutuotantoon. Selvitysalueella tulisi olla erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon oman palvelutuotannon, matalan kynnyksen palvelujen ja l�hipalvelujen kannalta v�hint��n noin 20 000 asukasta. Perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen j�rjest�misen kannalta alle yksivuotiaiden ik�luokan tulisi olla alueella v�hint��n noin 50 lasta.

Paras-projektin vaikutuksia kunnissa on selvitetty 5-vuotisessa arviointiohjelmassa, eli ARTTU-tutkimusohjelmassa. Kuntaliitto on julkaissut seuraavan 13.12.2012 p�iv�tyn mediatiedotteen:

Yht� oikeaa kokoa kunnalle ei ole. Kuntauudistus ei useinkaan tuo lyhyell� aikav�lill� n�kyvi� s��st�j�. Kuntien eriytyminen jatkuu ja korostuu.

N�m� ovat vuoden 2012 lopussa p��ttyv�n kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen ev�stykset seuraavalle kuntauudistukselle.

� N�ytt�� silt�, ett� kuntien sovittaminen samanlaiseen muottiin on hankalaa eik� se ole perusteltua. Kuntauudistuksella tavoiteltavat hy�dyt ovat erilaisia v�est�lt��n ja elinkeinoel�m�lt��n kasvavilla ja supistuvilla seuduilla, samoin kaupunkiseuduilla ja harvaanasutuilla seuduilla. Kuntaliitos saattaa tuoda toisissa kunnissa hy�tyj�, mutta toisissa ei, ARTTU-arviointitutkimusohjelman koordinaattori, Kuntaliiton tutkimusp��llikk� Marianne Pekola-Sj�blom kiteytt�� tuloksia.

Kuntauudistus vaikuttaa demokratiaan:

Tutkimustulosten mukaan n�ytt�� silt�, ett� kuntakoon suurentuessa demokratiavaje siirtyy kuntien v�lisist� yhteistoimintarakenteista kunnan sis�lle. Suuremmissa kunnissa ��nestysaktiivisuus on alhaisempi ja reuna-alueiden asukkaat kokevat vaikutusmahdollisuudet v�h�isiksi. Lis�ksi suuremmat kunnat usein my�s perustavat v�litt�m�st� demokratiasta kauempana olevia tyt�ryhteis�j� ja ostavat enemm�n palveluja kunnan ulkopuolelta

ARTTU-arviointitutkimusohjelman tulosten mukaan kuntauudistus ei useinkaan tuota n�kyvi� s��st�j�. Osa fuusio- eli liitoskustannuksista, jotka syntyv�t esimerkiksi palkkojen harmonisoinnissa, tietoj�rjestelmien yhteensovittamisessa sek� uuden organisaation sis��najossa poistuu ajan kuluessa, mutta osa j�� pysyv�sti.

Merkityst� n�ytt�� kuntaliitoksissa olevan sill�, mink� kunnan toimintatapaa uusi kunta l�htee soveltamaan, sanoo professori Pentti Meklin Tampereen yliopistosta.

ARTTU- tutkimusohjelma toteutettiin yhteisty�ss� 7 ministeri�n, eli liikenne- ja viestint�-, maa- ja mets�talous-, opetus- ja kulttuuri, sosiaali- ja terveys, ty�- ja elinkeino-, valtiovarain- sek� ymp�rist�ministeri�n kanssa.

Ei ole selvi� todisteita siit�, ett� 20.000 asukkaan kunta, jossa on 50 alle 1-vuotiasta lasta, toimisi paremmin ja tehokkaammin kuin pieni kunta. Kaskisten kaupunki ei hyv�ksy kuntaliitosselvityksen perusteeksi 20.000 asukkaan vaatimusta eik� vaatimusta koskien 50 alle 1-vuotiasta lasta. Kriteerit ovat vastoin perustuslailla turvattua kuntien itsehallintaoikeutta.

2) Ty�paikkaomavaraisuus, ty�ss�k�ynti ja yhdyskuntarakenne:

Ehdotus: Ty�paikkaomavaraisuutta ja ty�ss�k�ynti� koskevat perusteet olisivat toisilleen vaihtoehtoisia kuntaliitosselvitystarvetta arvioitaessa. Vaikka kunnalla ei olisi selvitysvelvollisuutta edell� mainituilla perusteilla, sen tulisi selvitt�� yhdistymist� yhdyskuntarakenneperusteen t�yttyess�. Ty�ss�k�ynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet osoittaisivat lis�ksi selvityssuunnan, eli sen, mink� kunnan tai kuntien kanssa selvitys on v�hint��n teht�v�.

Ehdotus: Ty�ss�k�yntitarkastelu perustuu Tilastokeskuksen ty�ss�k�yntialueiden pendel�intiprosentteihin. Yhdistymisselvityksen tarvetta osoittaisi se, ett� pendel�inti kuntien v�lill� on laajamittaista. Suurilla ty�ss�k�yntialueilla ty�ss�k�yntiperuste t�yttyisi, jos kunnasta pendel�inti ty�ss�k�yntialueen keskuskuntaan on v�hint��n 35 prosenttia. Suurilla ty�ss�k�yntialueilla tarkoitettaisiin Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyv�skyl�n ja Kuopion ty�ss�k�yntialueita. Muilla ty�ss�k�yntialueilla ty�ss�k�yntiperuste t�yttyisi, jos kunnasta pendel�inti ty�ss�k�yntialueen keskuskuntaan on v�hint��n 25 prosenttia.

Ehdotus: Ty�paikkaomavaraisuudella tarkoitetaan kunnan ty�ss�k�yv�n v�est�n ja kunnassa olevien ty�paikkojen suhdetta. Vahva ty�paikkaomavaraisuusaste kuvaa kunnan elinvoimaisuutta, kilpailukyky� ja kyky� vastata alueensa elinkeinotoiminnan kehitt�misest�.

Ty�paikkaomavaraisuusperuste t�yttyisi, mik�li kunnan ty�paikkaomavaraisuus on alle 80 prosentin. Yhdyskuntarakenneperuste t�yttyisi ensinn�kin, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lis�ksi peruste t�yttyisi, jos keskustaajamaan kytkeytyv� l�hitaajama ylitt�� kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkitt�v�sti toisen kunnan alueella olevaan l�hitaajamaan.

Pohjanmaan liiton �skett�in julkaistun tilaston mukaan on Kaskisten kaupungin ty�paikkaomavaraisuus 111,1 % (vuonna 2010). (Mets�-Botnian selluloosatehdas suljettiin kev��ll� 2009). ty�ss�k�yvien lukum��r� kaupungissa vuonna 2010 oli 551 henkil��. Ty�paikkojen m��r� kaupungissa vuonna 2010 oli 612 ty�paikkaa, joista 3,8 % oli peruselinkeinoissa, 49,0 % teollisuudessa, 46,1 % palveluissa ja 1,1 % muilla aloilla.

Ty�paikkaomavaraisuusperuste t�yttyy, mik�li kunnan ty�paikkaomavaraisuus on alle 80 prosentin. Kaskisten kaupungin prosenttiluku on 111,1 %, eli peruste ei t�yty Kaskisten osalta. Kaskisten ei tarvitse tehd� kuntaliitosselvityst� ty�paikkaomavaraisuusperusteen vuoksi.

Ty�ss�k�yntiperusteen osalta Kaskisten kaupunki ei t�yt� 25 %:n pendel�intivaatimusta kuntien v�lill�. Kaupunki ei my�sk��n t�yt� yhdyskuntarakenneperustetta. Kaupungin ei tarvitse tehd� liitosselvityst� n�iden kriteerien perusteella.

Kaskisten kaupunki ei hyv�ksy kohdassa 2 mainittuja ty�paikkaomavaraisuuden, ty�ss�k�ynnin ja yhdyskuntarakenteen perusteita kuntaliitosselvityksen perusteiksi Kriteerit ovat vastoin perustuslailla turvattua kuntien itsehallintaoikeutta.

3) Kunnan taloudellinen tilanne

Ehdotus: Kunnan taloudellisen tilanteen perusteella tarve selvitt�� kuntien yhdistymist� olisi erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevilla kunnilla, niin kutsutuilla kriisikunnilla tai kunnilla, joissa talous on kriisiytym�ss� ja tunnusluvut l�hestyv�t valtioneuvoston kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a �:n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisia raja-arvoja. Selvitystarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa alittuu nelj� kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynytt� alij��m�� on v�hint��n 500 euroa asukasta kohti viimeisess� tilinp��t�ksess� sek� alij��m�� toiseksi ja kolmanneksi viimeisess� tilinp��t�ksess�.

Kaskisten kaupungin alij��m� oli noin 2,1 milj. euroa vuoden 2011 tilinp��t�ksess�, vuoden 2012 tilinp��t�ksess� on alij��m� noin 0,7 milj. euroa. Kaupunki aloitti yhteisty�neuvottelut henkil�st�n kanssa vuoden 2012 lopussa ja irtisanomiset ja osa-aikaistamiset taloudellisista ja tuotannollisista syist� toteutetaan vuoden 2013 aikana kaupungin talouden saamiseksi tasapainoon. Kaskisten kaupunkia ei ole luokiteltu kriisikunnaksi. Kaupungilla on kumulatiivista ylij��m�� 10,4 milj. euroa aikaisemmilta tilivuosilta.

Verotulot asukasta kohti Kaskisissa olivat 3595 euroa vuonna 2011, Pohjanmaan keskiarvo asukasta kohti oli 3388 euroa per asukas vuonna 2011. Kaskisten kaupungin valtionosuus oli 132 euroa/asukas vuonna 2011, Pohjanmaan keskiarvo oli 1885 euroa/asukas. Naapurikaupungit N�rpi� ja Kristiinankaupunki saivat kumpikin noin 2400 euroa/asukas valtionosuutta vuonna 2011.

Kaskisten kaupungilla on k�ynniss� sataman ja rautatien markkinointiprojekti sek� matkailuhanke Vauhdilla Matkassa matkailijavirtojen lis��miseksi Kaskisiin, tavoitteena vahvistaa elinkeinoel�m�n kehityst� kaupungissa ja lis�t� ty�paikkojen m��r��. Kaskisten ty�paikkaomavaraisuus ylitt�� 100 %. Kaskisten satamalla on hyv�t kehittymismahdollisuudet tulevien vuosien aikana. Kaupungin oman sataman kautta kulkevan viennin ja tuonnin kasvu tuo kaupungille lis�� tuloja ja parantaa taloutta. Kaskisten satamaliikenne oli vuonna 2011 noin 1 milj. tonnia ja vuonna 2012 noin 0,9 milj. tonnia.

Kaskisten kaupunki ei hyv�ksy kohdassa 3) mainittua kunnan taloudellista tilannetta koskevaa perustetta kuntaliitosselvityksen perusteeksi Kriteeri on vastoin perustuslailla turvattua kuntien itsehallintaoikeutta. Kuntaliitoksen ei tule tapahtua pakottamalla.

Selvitysalueesta poikkeaminen:

Ehdotus: Selvitysalueesta voitaisiin ensinn�kin poiketa, jos t�ll�in muodostuu kuntajaon kehitt�misen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset t�ytt�v� vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus. Toiseksi perusteiden osoittamasta alueesta voitaisiin poiketa, jos se olisi tarpeen erityisen harvan asutuksen vuoksi toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi. Lis�ksi poikkeaminen olisi mahdollista suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi tai saamelaisten kielt� ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi.

Poikkeaminen ei tulisi kuitenkaan kyseeseen, jos se est�isi alueella toiminnallisten kokonaisuuksien muodostamisen tai kuntien yhdistymisen selvitt�miseen olisi kunnassa vahva tarve erityisesti palvelujen j�rjest�misedellytysten kannalta.

Kaskisten kaupunki katsoo, ett� uudessa kuntarakennelaissa on turvattava kielelliset oikeudet sek� kuntalaisten oikeus tasavertaisiin l�hipalveluihin. L�hipalvelut eiv�t voi sijaita 100 km:n p��ss�, ne on p��s��nt�isesti oltava saatavilla omassa kunnassa sek� kunnan yhteisty�alueella.

ARTTU-hankkeessa saadut arviointitulokset tulee huomioida laajemmin. Hankkeessa tutkittiin 40 kuntaa Suomessa, mm. V�yri, Vaasa, Mustasaari, Sein�joki ja Pori.

b) esityksen sis�lt�m�t m��r�ajat ja menettelyt

Kaskisten kaupunki katsoo, ett� ehdotettu m��r�aika on aivan liian tiukka maanlaajuisen uudistuksen toteuttamiseen. Optimaalista kuntakokoa ei ole.

Kuntien v�lisen vapaaehtoisen yhteisty�n tulee olla vaihtoehtona kuntaliitosselvitykselle sek� pakkoliitokselle.

c) valtioneuvoston toimivalta p��tt�� kuntajaon muuttamisesta

Kaskisten kaupunki katsoo, ettei valtioneuvostolla ole toimivaltaa, yll�mainittuja, joissain tapauksissa tukinnanvaraisia perusteita k�ytt�en, pakottaa kuntia osallistumaan liitosselvitykseen eik� toteuttaa kuntaliitosta kuntajaon muutoksen perusteella. (5 luku Kuntajaon muuttamisesta p��tt�minen)

Kuntien itsehallinto on turvattu perustuslaissa.

Ministeri�lle ei tule antaa oikeutta panna vireille kunnan osan siirt�misen toiseen kuntaan m��r��m�ll� toimitettavaksi 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen.

d) yhdistymisavustuksien ehdot ja m��r�t

Kuntaliitosten on aina tapahduttava vapaaehtoisesti. Ehdotetut kuntaliitosten perusosat ovat melko pieni�. Kuntaliitoksen kustannukset ovat melko huomattavat.

e) sosiaali- ja terveydenhuollon teht�vien turvaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti

Kaskisten kaupunki katsoo, ett� kuntalaisten oikeus tasavertaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon l�hipalveluihin tulee turvata. Nykyiset kaksikieliset palvelut Kaskisten perusturvassa (sosiaalipalvelut ja perusterveydenhoito), Kaskisten oma terveyskeskus jossa oma l��k�ri, kotihoito (integroitu kotipalvelu ja kotisairaanhoito), tehostettu palveluasuminen Mariakodissa ja dementiahoidon palvelutarjonta tulee s�ily� my�s jatkossa Kaskisissa. N�it� l�hipalveluja ei voida siirt�� kauemmas suurempiin kuntakeskuksiin, sill� silloin ei kaikkia kuntalaisia kohdella tasavertaisesti.

Peruspalvelujen ollessa l�hell� voidaan toimintaa ohjata tehokkaammin ja kustannustehokkaasti. Hoitoarvioinnin tapahtuessa paikallisella tasolla ja l�hell� asiakasta on se tehokasta ja s��st�� kustannuksia.

My�s sosiaalisektorin l�hipalvelut tuovat kustannuss��st�j�. Kaskisten kaupungilla on oma perusturvatoimisto, jossa annetaan kaksikielist� sosiaalialan palvelua. On tehokkaampaa ja kustannuksia s��st�v�� antaa l�hipalveluja kuin l�hett�� asiakkaat muualle. T�ydent�vi� sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja saadaan Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtym�n yhteisty�alueelta (K5), johon kuuluvat N�rpi�n, Kristiinankaupungin, Kaskisten, Korsn�sin ja Maalahden kunnat.

Kielilaki:

33 �. Kilvet ja paikannimet sek� julkinen liikenne

Velvollisuus k�ytt�� kaksikielisi� katujen ja teiden nimikilpi� olisi voimassa uuden kaksikielisen kunnan alueella.

Kaupunginhallitus

p��tti hyv�ksy� p��t�sehdotuksen.

____________

KV 38 �

Kaupunginvaltuusto

p��tti pitk�n keskustelun j�lkeen yksimielisesti hyv�ksy� kaupunginhallituksen p��t�sehdotuksen Tauno Sarjan esitetyll� lis�yksell�:

Kielilaki:

�29 Kunnalliset kokouskutsut, p�yt�kirjat ja johtos��nn�t

Kaksikielisen kunnan valtuuston ja muiden kunnallisten toimielinten kokouskutsu ja p�yt�kirja on laadittava suomen ja ruotsin kielell�.

T�m� pyk�l� julistettiin v�litt�m�sti tarkastetuksi.

________________