L�hett�j�:�� Andersin Ari [[email protected]]

L�hetetty:�� 7. marraskuuta 2013 15:14

Vastaanottaja:�� Valtiovarainministerio VM; Kauhanen-Simanainen Anne VM

Kopio:�� Jokio Taina

Aihe:�� VM119:00/2012 Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri

Helsingin kaupungin eri osapuolten l�pik�ynnin yhteenvetona esitet��n seuraavia huomioita Perustietovarantojen viitearkkitehtuurista:

Tavoitteena julkisen hallinnon organisaatioiden keskin�isen ja eri j�rjestelmien v�lisen yhteentoimivuuden edist�minen on kannatettava. Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri on t�rke� osa kokonaisuutta, jolla tavoitetta edistet��n.

Yleisesti ottaen Perustietovarantojen viitearkkitehtuuriluonnoksien ohjeistus perustietojen jakelun ja hy�dynt�misen suunnitteluun, liite1, liite 2 ja liite 3 ovat yleisell� tasolla ja antavat useampia mahdollisuuksia ratkaista asiat kunkin toimijan osalta eli viitearkkitehtuuri ei ole ole liian tarkalla tasolla. Viitearkkitehtuuri ei siis ota kantaa siihen, mill� tekniikoilla ja tuotteilla erilaiset ratkaisut toteutetaan. T�m� on hyv� periaate, sill� tietovarantojen hy�dynt�minen ei saa olla riippuvainen tietyst�, ennalta m��ritellyst� tekniikasta tai tuotteesta, jolla tietoja voidaan hy�dynt��. Tekniikat ja tuotteet kehittyv�t nopeasti antaen hy�dynt�miselle uusia mahdollisuuksia, joista kaikkia ei voida viel� edes n�hd�. Viitearkkitehtuurin tulee olla avoin ja tukea my�s tulevaa kehityst� ja kehitt�mist� joustavasti. Toisaalta se antaa selke�t suuntaviivat ja raamit yhten�iselle tavalle l�hesty� ja kehitt�� perustietovarantoja.

Periaate, ett� perustietovarantojen viitearkkitehtuuri on laadittu k�sikirjan muotoon, on hyv�. Se auttaa toimijoita kuvaamaan viitearkkitehtuurinsa yhten�isell� tavalla, ja my�s helpottaa erilaisten arkkitehtuurikuvauksiin tutustumista ja keskin�ist� vertailua.

Asiakasn�k�kulman korostaminen on eritt�in kannatettava. Vain n�in perustietovarannot voidaan saada yhteiskunnan kehitt�misen k�ytt�voimaksi. Kokoavien palvelujen ja �tiedon jatkojalostajien� roolin korostaminen on hyv� asia. Samalla my�s ns. loppuk�ytt�jien tarpeet on syyt� nostaa korostetusti esiin. Tiedon hy�dynt�jien prosessien tukemiseen tulee kiinnitt�� erityist� huomiota. Viitearkkitehtuurissa tiedon hy�dynt�j�n n�k�kulma on nostettu hyvin esiin (esim. sivu 23). Selkeiden ja hyvin dokumentoitujen ratkaisujen merkitys tietojen hy�dynt�misen kannalta on keskeinen.

Tietoturvan�k�kohdat ovat eritt�in keskeisi� tiedon hy�dynt�misen kannalta. N�k�kulma korostuu, kun tietoja yhdistell��n eri l�hteist�. Samalla on kuitenkin voitava varmistaa tietojen laajat hy�dynt�mismahdollisuudet. J�rjestelmien on tuettava esimerkiksi yhteiskunnan kehityst� kuvaavien tilasto- ja tutkimusaineistojen muodostamista ja k�ytt��. T�m� voidaan mahdollistaa erilaisten tunnistamis- ja k�ytt�oikeushallintamallien avulla sek� perustietovarantojen viitearkkitehtuurin osaltakin ehk� kantaa ottavan k�ytt�tilastoinnin / k�yt�nseurannan avulla (tasot, tarpeet jne. yksityiskohtainen suunnittelu kuuluu kullekin perustietovarannolle itsess��n).. Perustietovarantojen hy�dynt�minen t�ss� mieless� vaatii eri viranomaistahojen saumatonta yhteisty�t� ja yhten�ist� tietopolitiikkaa.

Kunnat tulee n�hd� keskeisen� toimijana niin kansallisen tietovarannon yll�pit�j�n� kuin hy�dynt�j�n�kin. Kuntien tietoj�rjestelm�t tulee n�hd� osana kansallista tietoj�rjestelm�kokonaisuutta ja ne tulee integroida saumattomasti kansallisiin j�rjestelmiin. T�ss� suhteessa kunnat tulee n�hd� pikemmin valtionhallinnon kumppanina kuin asiakkaina eli kunnat ovat nimenomaan useassa sidosryhmien roolissa.

Seuraavassa yksityiskohtaisempia huomioita ja havaintoja viitaten suoraan dokumentin tiettyihin kohtiin

Johdanto: Viitearkkitehtuurin hy�dynt�minen

Keskeisin havainto on, ett� t�m� dokumentti j�tt�� melkoisen avoimeksi suhteet , rajaukset ja vastuut Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin toisiin viitearkkitehtuureihin.

�tietovarantoa hallinnoivan organisaation ulkopuolelta tulevat tietojen p�ivitykset tietovarantoon.�

Miksi ei my�s hallinnoivan organisaation sis�isesti perustietovarantoon tuottamien tietojen hallintaprosesseihin liittyen?

� Perustietovarantojen viitearkkitehtuurin olennaisin ohjaava tarkoitus on varmistaa perustietojen yhteentoimivuus rajapintapalveluissa,�

T�m� lause ohjaa helposti n�kemyksen vain tietoj�rjestelm�kerroksen asiaksi. Yhteentoimivuuteen kuuluvat my�s toiminnallisen kerroksen asiat eli palvelut ja niiden kautta yhteentoimivat prosessit ja toimintatavat. Pit�isik� ko. kohtaa avata enemm�n?

K�sitteist�

Palvelun kuvaus

Pit�isik� t�m�n sis�lt�� palvelun toiminnallisuuden, palvelurajapintojen ja k�ytt�ehtojen lis�ksi my�s palvelulupauksen / palvelutason kuvauksen?

Palvelutasoa ei ole k�sitteist�ss� mainittu ollenkaan vaikka se on keskeinen termi palvelun laadunhallinnan kannalta.

tietovastuullinen- rooli on m��ritelty k�sitteist�ss�, mutta tiedon tuottaja ei ole. Tiedon tuottaja on m��ritelty kuvassa 4.

Dokumentaatiossa ei ole koottua luetteloa viitattuihin/noudatettaviin arkkitehtuureihin.

Lukijalle j�� vastuu etsi� ja tulkita viitatut arkkitehtuurit joko itsen�isesti tai dokumentaation sis�lt�.

Tunnista perustietovarantoon liittyv�t sidosryhm�t ja roolit

� Yl�tasolla perustietovarantoihin liittyv�t seuraavat sidosryhmien roolit. �

Viitearkkitehtuurissa ehk� olisi parempi toteamus � Yl�tasolla perustietovarantoihin liittyv�t _ainakin_ seuraavat sidosryhmien roolit.� Eli tuossa ei v�ltt�m�tt� ole kaikki roolit ja jokaisen perustietovarannon on mietitt�v� onko heill� jotain muitakin sidosryhm�rooleja.

Olisiko Tiedon tuottaja parempi muotoilla tiedon tuottaja ja yll�pit�j�? Muutenkin tiedon yll�pidollinen ja laadunhallintan�k�kulma j�� hieman piiloon viitearkkitehtuurin sidosryhm�rooleissa. Se on nyt nimitasolla esill� vain �omien tietojen yll�pit�j�ss�.

Sama n�k�kulman kapeus on prosessien kohdalla. Puhutaan vain tiedon tuotannon prosesseista, kun ehk� pit�isi puhua tiedon elinkaaren prosessista (sis�lt�en tuotannon, muutokset, poistot, arkistoinnin jne.) tai ainakin yll�pit�j�n prosessista. Itse prosessielementeiss� onkin jo yll�pitotermi k�yt�ss�.

Tunnista tarkasteltavan tietovarannon sijainti �

Sivulla 17 olevassa kuvassa 7 esitet��n j�sennys tietovarantojen eri tasoista. Osana perustietovarantoja mainitaan my�s paikkatieto. Paikkatieto voidaan kuitenkin ymm�rt�� mink� tahansa tiedon mallinnusmuotona. N�in ollen esimerkiksi v�est�tieto voi olla paikkatietoa riippuen siit�, miten v�est�tieto on mallinnettu tietoj�rjestelm�ss� (onko siihen liitetty sijaintitieto esim. osoitteen muodossa). Maastotietojen kohdalla on vaikea kuvitella, ett� ne eiv�t olisi paikkatietoa. Ideaalitapauksessa kaikki tieto, joka k�sitt�� paikantavan ominaisuuden tai voidaan j�rkev�sti paikantamaan, my�s mallinnetaan ja yll�pidet��n paikkatietona. T�m�n pit�isi olla tavoitteena. N�in ollen paikkatietoa ei tulisi mainita erillisen� perustietovarannon muotona tai sitten pit�isi m��ritell� entist� tiukemmin �paikkatieto� ja muu aineisto kytkeytyy siihen sijaintitiedolla.. Sen sijaan erilaiset datavarannot tulisi nimet� niiden sis�lt�mien kohteiden mukaan (kiinteist�tiedot, kaavatiedot, jne�). T�m� ei suoraan ole t�m�n viitearkkitehtuurin asia sin�ll��n, mutta pit�isi varmasti nostaa yleisemp��n keskusteluun itse perustietovarantojen ty�ss�.

Tiedon hy�dynt�mismallit

Hyv� ja havainnollinen vaihtoehtojen periaatekuvaus

Perustietovarantojen hy�dynt�minen: jakelu vs. nouto

Terminologisesti ehk� olisi selkeytett�v�. kuvassa 13. Noutorajapinta / julkaisurajapinta vs. tekstiss� kohta � _Jakelurajapintoja_ toteutettaessa� Pit�nee olla julkaisurajapintoja (push) toteutettaessa?!?

Looginen j�sennys ja rajapinnat yleisesti

J�rjestelmien v�lisess� integraatiossa viitataan PERA-m��rityksiin ja palvelupohjaiseen ratkaisumalliin. T�m� on hyv�, mutta pit��k� viitearkkitehtuurissa t�ll�inkin korostaa joko t�ss� kohtaa tai keskeisten k�sitteiden ja p��tietoryhmien kuvaamisen kohdassa rajapintojen _tietosis�ll�llinen ja �rakenteellinen_ kuvaaminen? Perahan kuvaa rajapintaan liittyen vain teknisen tason, se ei ota kantaa sanomasis�lt�ihin ja niiden rakenteisiin. T�m� on jokaisen rajapinnan tarjoajan teht�v� itse.

Pit�isik� jossain ottaa kantaa my�s perustietovarantojen keskin�iseen viite-eheyteen eli kun tiedot pyrit��n tallentamaan kertaalleen, niin tietovarantojen v�lill� pit�� pysty� viittaamaan hallitusti? P��s��nt�isesti t�m� on palvelukokonaisuuksien teht�v�, mutta aivan perustietojen osalta voisi olla suositeltavaa viittauksen toteutuminen jo perustietovarantojen metatiedoilla.

L�ht�kohtana se, ett� tiedon tallentamista moneen paikkaan ja etenkin tiedon p�ivitt�mist� moneen paikkaan tulee v�ltt��, on eritt�in kannatettava. Yll� mainittuuun viittauksiin liittyen tietojen prim��ril�hteet tulee m��ritell� (MDM-rooli) keskeisten tietosis�lt�jen m��rittelyn yhteydess�.

Perustietovarantojen viitearkkitehtuurin opintohallinnon perustietovarannoissa Helsingin kaupungin osalta tulisi ottaa huomioon ett� Helsingin kaupungin kouluissa opetuskielen� k�ytet��n joko suomea, ruotsia tai englantia. Samoin moni kaupungin palvelu on monikielinen. Pit�isik� perustietovarantojen viitearkkitehtuurin ottaa huomioon niin sis�ll�n kuin esim. palvelurajapintojen monikielisyys? Tai rajapintojen osalta �syntaksikieli� olisi englanti mm. toimittajaverkostojen takia ja perustietovarannot tukisivat sis�ll�n monikielisyytt�?

T: AriA

Ari Andersin

Projektip��llikk�, kokonaisarkkitehtuurit

Talous- ja suunnittelukeskus / Tietotekniikkaosasto

K�yntiosoite: Pohjoisesplanadi 15-17

Puh. 25183