www.ymparisto.fi
 
 
Tiedote 23.1.2007   |   Ymp�rist�ministeri�
 
 

Valtakunnallisen j�tesuunnitelman tavoitteena ehk�ist� j�tteen synty�

Ehdotus uudeksi valtakunnalliseksi j�tesuunnitelmaksi on valmistunut. J�tesuunnitelma on viranomaisten toimintaa ohjaava strategia, joka kuvaa millainen Suomen j�tehuollon olisi oltava vuonna 2016 ja mill� keinoin p��m��r� saavutetaan. Suunnitelma sis�lt�� my�s erillisen toimenpideohjelman j�tteiden synnyn ehk�isemiseksi. T�llaista ohjelmaa ehdotetaan pakolliseksi parhaillaan uudistettavassa EU:n j�tepolitiikkaa koskevassa puitedirektiiviss�. Ty�ryhm�n mietint� luovutettiin t�n��n ymp�rist�ministeri Stefan Wallinille.

J�tteen m��r�� v�hennett�v�

Valtakunnallisen j�tesuunnitelman ydinkohtia on edist�� j�tteen synnyn ehk�isy�. T�h�n p��st��n eri ohjauskeinoilla, joilla parannetaan tuotteiden, teollisuustuotannon, rakentamisen sek� yksityisen ja julkisen kulutuksen materiaalitehokkuutta. Tuotannon ja tuotteiden materiaalitehokkuutta voidaan parantaa eri toimijoiden vapaaehtoisilla toimilla ja sopimuksilla, kuten esimerkiksi toimialakohtaisilla sopimuksilla ja  ns. tuotepaneeleilla. Lis�ksi olisi selvitett�v� mahdollisuudet ottaa k�ytt��n luonnonvarojen k�yt�n verotus, jolla ehk�ist�isiin luonnonvarojen kulutusta. Ty�ryhm�n ehdotuksia linjaa olettamus, ett� syntyv�n yhdyskuntaj�tteen m��r� v�henee yhdell� prosentilla vuosittain ohjauskeinoja uudelleen suuntaamalla. 

Kierr�tykseen soveltumatonta j�tett� energiaksi

Ty�ryhm�n mielest� on v�ltt�m�t�nt� lis�t� kierr�tykseen soveltumattomanj�tteen sis�lt�m�n energian hy�tyk�ytt��. N�in voidaan lis�t� yhdyskuntaj�tteen hy�dynt�misastetta ja v�hent�� kaatopaikkojen metaanip��st�j�. Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu ja se lis�� ilmastonmuutosta.

Suomeen tarvitaan ty�ryhm�n mukaan muutamia j�tteenpolttolaitoksia. My�s energiaj�tteen rinnakkaispolttoa energiatuotannon laitoksissa voidaan lis�t�. Ty�ryhm� ei kuitenkaan ota kantaa, miten ja mihin j�tteenpolttolaitoksia Suomessa perustetaan. Ehdotukset noudattavat selke�sti j�tehierarkian periaatteita: kierr�tys- ja hy�dynt�miskelpoista j�tett� ei pid� polttaa eik� kaatopaikoille pid� vied� biohajoavaa j�tett�.

Uusiomateriaaleille laatu- ja ymp�rist�kriteerit

J�tteen kierr�tyst� voidaan parhaiten edist�� parantamalla uusiomateriaalien kysynt��. Uusiotuotteille olisi muun muassa laadittava laatu- ja ymp�rist�kelpoisuuskriteerit. Julkisessa rakentamisessa olisi suosittava uusiomateriaaleja. Maa- ja mets�taloudessa ja viherrakentamisessa olisi lis�tt�v� j�teper�isten lannoitevalmisteiden k�ytt��. 

J�tepolitiikalla ymp�rist�poliittisia p��m��ri�

J�tesuunnitelmassa ehdotetaan lukuisia kehitt�mistoimia, jotka on ryhmitelty kahdeksaan asiakokonaisuuteen. N�ill� on yhtym�kohtia laajempiin ymp�rist�poliittisiin p��m��riin. Kahdeksan teemaa ovat:

  1. ehk�ist� j�tteen synty� osana tuotannon ja kulutuksen materiaalitehokkuutta
  2. tehostaa kierr�tyst�,
  3. rajoittaa j�tteeseen joutuvia vaarallisia aineita
  4. v�hent�� j�tehuollon ilmastovaikutuksia
  5. ehk�ist� j�tehuollon terveys- ja ymp�rist�haittoja
  6. kehitt�� j�tehuollon organisointia
  7. kehitt�� j�teosaamista
  8. parantaa j�tteiden kansainv�listen siirtojen valvontaa

Kaiken kaikkiaan ty�ryhm� on esitt�nyt 23 kehitt�mistavoitetta ja niiden alla 45 keskeist� ohjauskeinoa. Ohjauskeinoja ovat muun muassa lains��d�nn�n muutokset, selvitykset j�tevirtojen vero-ohjauksesta, ohjeistukset, vapaaehtoinen yhteisty� ja informaatio-ohjaus. Ty�ryhm� esitt�� my�s lukuisan joukon suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia j�tteen tuottajille, kunnille, yrityksille ja muille alan toimijoille. N�ist� esimerkkein� ovat selvitykset  nanoteknologian j�tteiden riskeist� sek� aiempaa tehokkaammasta muovipakkausten kierr�tyksest�. Esimerkiksi Lapissa voidaan tehostaa j�tehuoltoyhteisty�t� Norjan ja Ruotsin kanssa.

Alueelliset j�tesuunnitelmat tarkentavat tavoitteita

Alueellisia j�tesuunnitelmia valmistellaan alueellisissa ymp�rist�keskuksessa valtakunnallisen j�tesuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Ty�ryhm�n mielest� alueellisten j�tesuunnitelmien merkityst� olisi vahvistettava. Niiden  tavoitteena on ratkaista alueelliset j�teongelmat ja tehostaa yhteisty�t� alueellisten toimijoiden kesken. Lis�ksi on huolehdittava, ett� kaavoituksessa j�tehuollolle tehd��n tarvittavat aluevaraukset. 

Valtioneuvosto hyv�ksyy lopullisen j�tesuunnitelman

Valtakunnallisesta j�tesuunnitelmasta pyydet��n seuraavaksi lausunnot eri sidosryhmilt�. Saadun palautteen ja jatkovalmistelun j�lkeen suunnitelma vied��n valtioneuvoston hyv�ksytt�v�ksi n�ill� n�kymin alkukes�ll�.

Samassa yhteydess� valtakunnallisen j�tesuunnitelman kanssa on tarkoitus pyyt�� lausunnot my�s ty�ryhm�n valmistelemasta ehdotuksesta j�telain kokonaisuudistuksen linjauksista. T�m�n j�lkeen ymp�rist�ministeri� voi asettaa toimikunnan, joka ottaa ty�ss��n huomioon my�s EU:ssa parhaillaan uudistettavan j�tepolitiikan puitedirektiivin. Arvion mukaan j�telain kokonaisuudistuksen valmisteluun menee muutama vuosi.

Sidosryhm�t mukana valmistelemassa j�tesuunnitelmaa

Valtakunnallinen j�tesuunnitelma valmisteltiin ymp�rist�ministeri�n asettamassa ty�ryhm�ss� puheenjohtajanaan ymp�rist�neuvos Olli Pahkala. Ty�ryhm� pohjusti ehdotustaan monipuolisella vaikutusten arvioinnilla ja useilla erillisselvityksill�. Valmistelun kuluessa j�rjestettiin kolme kuulemistilaisuutta. Vuorovaikutteisuutta lis�ttiin my�s j�rjest�m�ll� Internetiss� seitsem�n kysely� j�tesuunnitelman aihepiireist�ymp�rist�hallinnon verkkosivuilla.

Ty�ryhm�n ehdotukseen j�ttiv�t eri�v�n mielipiteens� Suomen luonnonsuojeluliitto sek�Elinkeinoel�m�n Keskusliitto yhdess� Suomen Kaupan Liiton kanssa.

Lis�tietoja:

Ymp�rist�neuvos Olli Pahkala, ymp�rist�ministeri�,
puh. (09) 1603 9737, 050 525 0891, [email protected]
Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg, ymp�rist�ministeri�
puh. (09) 1603 9713, 0400 143 917, [email protected]
Ty�ryhm�n sihteeri Raimo Lilja, Ekoleima Ay,
puh. 050 409 7832, [email protected]

 
� Copyright Valtion ymp�rist�hallinto