Lähettäjä: Sampo Seppänen Lähetetty: 21. kesäkuuta 2017 13:52 Vastaanottaja: Kirjaamo; leo.parkkonen@vm.fi Aihe: VL: Parlamentaarisen työryhmän sidosryhmäkuuleminen LVM/421/05/2017 Hei, kiitos mahdollisuudesta vastata parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän sidosryhmäkuulemiseen liittyen liikenteen automaatioon ja digitaalisiin palveluihin. Katsomme, että seuraavat sidosryhmille asetetut kysymykset ovat tärkeitä liikenneinfrastruktuurin laadun takaamisessa ja liikenteen uusien palveluiden edistämisessä. Otamme tässä vaiheessa kantaa muilta osin kuin mitä tarpeita uusi teknologia ja uudet palvelut mahdollisesti liikenneinfrastruktuurille tulevaisuudessa asettaa. 2. Millaisia ja kuinka mittavia kehittämispanostuksia nykyiseen liikenneverkkoon on tehtävä, jotta infrastruktuurin laatu kyetään turvaamaan? Pidämme kysymystä erittäin tärkeänä. Taustalla on se, etteivät valtion panostukset ole riittäneet ylläpitämään ja kehittämään Suomen liikenneverkkoa. Esimerkiksi korjausvelan on arvioitu olevan yhteensä noin 2,4 mrd. euroa, josta noin puolet kohdistuu tieliikenneverkkoon. Keskeisin syy korjausvelan syntymiselle on ollut perusväyläpidon määrärahojen tarpeeseen nähden liian alhainen taso. Näemme, että ilman mitään pidempinäköistä muutosta korjausvelka jatkaa kasvuaan ja alkaa vaikuttaa yhä enemmissä määrin Suomen kilpailukykyyn. Korjausvelan kasvu nostaa useasti päivittäisen kunnossapidon kustannuksia lisäten tieverkosta aiheutuvia kokonaiskustannuksia valtionhallinnoille. Täten korjausvelan nykyinen kasvu on pysäytettävä ja ensisijainen huomio on kiinnitettävä keskeisen liikenneverkon kunnon ylläpitämiseen, jotta yrityksille kohdistuvat kustannukset pystytään minimoimaan. Uusien investointien suhteen tulee olla pidättyväinen, ellei ole selvää näyttöä niiden hyödyistä talouteen ja yritysten toimintaedellytyksiin suhteessa investoinnista syntyviin kustannuksiin. Liikenneinfrastruktuurin rahoitustarpeita tarkastellessa on hyvä myös katsoa valtiontalouden mahdollisuuksia rahoittaa tarvittavia ylläpitotoimia ja investointeja nykyisen jo merkittävästi alijäämäisen budjetin puitteissa sekä mitä muita keinoja rahoitustarpeeseen on löydettävissä. Elo-syyskuussa 2017 järjestetään parlamentaarisessa työryhmässä kuuleminen väyläverkon kehittämisestä, korjausvelasta ja rahoituksesta, jolloin otamme kattavammin kantaa tieinfrastruktuurin rahoitustarpeeseen kokonaisuudessaan. 4. Millaisena näette tiedon ja avoimien rajapintojen roolin automaation ja liikenteen uusien palveluiden edistämisessä? Näemme, että digitalisaation hyödyntämiseen parhaalla mahdollisella tavalla liikenteen uusissa palveluissa tarvitaan tietojen avaamista ja avointen rajapintojen kautta tapahtuvaa asiointia. Avoimen datan tarkkoja vaikutuksia talouteen ja innovaatiotoimintaan on kuitenkin vaikea etukäteen analysoida, koska vaikutukset riippuvat muun muassa saatavilla olevista tietoaineistoista, niiden saamisen helppoudesta sekä yritysten halusta ja kyvystä innovoida ja hyödyntää saatavilla olevia aineistoja. Voidaan kuitenkin todeta, että tiedon ja avoimien rajapintojen kautta pystytään * tarjoamaan pohja uudenlaisten, käyttäjäkeskeisten palveluiden kehittämiselle ja tarjonnalle sekä liikennejärjestelmän kehittämiselle kokonaisuudessaan * edistämään Suomen mahdollisuuksia olla liikennemarkkinoiden kehittämisen edelläkävijä. * lisäämään erityisesti sovellus- ja palvelukehityksen toimialalla pienten ja aloittavien yritysten mahdollisuuksia tuottaa uutta liikenteeseen, liikenneturvallisuuteen, liikennevälineen kuljettamiseen ja liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen pienentämiseen liittyvää liiketoimintaa. Kansantaloudellisen näkökulman lisäksi tulee ottaa huomioon yritystaloudellinen näkökulma. Tiedon avaamisesta ja avoimien rajapintojen kehittämisestä ei saa syntyä pienimmille yrityksille liiallista hallinnollista taakka ja yrityssalaisuuksien turvaamiseen on kiinnitettävä tarpeellisissa määrin huomiota. Ystävällisin Terveisin, Sampo Seppänen ekonomisti Suomen Yrittäjät Aihe: Parlamentaarisen työryhmän sidosryhmäkuuleminen Hyvä vastaanottaja, liitteenä sidosryhmäkuuleminen liikenteen automaatiosta ja digitaalisista palveluista. Lausunnot pyydetään toimittamaan liikenne- ja viestintäministeriöön osoitteeseen kirjaamo@lvm.fi sekä valtionvarainministeriöön osoitteeseen leo.parkkonen@vm.fi viimeistään 30.6.2017. Työryhmän pääsihteeri Mikael Nybergin puolesta, Heidi Rossilahti Sihteeriharjoittelija Verkko-osasto Liikenne- ja viestintäministeriö (Eteläesplanadi 16) PL 31, 00023 VALTIONEUVOSTO p.050-5272287 heidi.rossilahti@lvm.fi