Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 14:20:41 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJAAMO: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 13:56 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJAAMO: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: kimmo.kumlander@saatio-oktetti.fi [mailto:kimmo.kumlander@saatio-oktetti.fi] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 7:53 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * järjestö * Vastaajatahon virallinen nimi * Valmennus- ja sosiaalipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti ry * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * 1 §: Pykälässä toimivalta kasvupalvelujen järjestämiseksi on yksiselitteisesti maakunnalla tai poikkeussäännöksen mukaan Uudenmaan maakunnan kuntien perustamalla kuntayhtymällä. Pykälän kategorisuus asiassa ei ole tarkoituksenmukainen. 2 §: Määritelmälista on vielä varsin suppea. Useat lainsäädännössä vakiintuneet käsitteet ovat muuttumassa, mistä syystä joko tämän pykälän sisältöä tai uusia käsitteitä sisältävissä pykälissä tulisi selvemmin määritellä kyseisen uuden palvelun tai käsitteen sisältö. Tällaisia käsitteitä tässä laissa ovat mm. kasvupalvelukoulutus ja työvoimakoulutus (eroineen) ja valinnanvapaus. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Työnhakijan palvelutarve arvioidaan 2 vkon kuluessa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta sähköisesti. Jos työnhakijalla sen perusteella arvioidaan olevan korkea riski pitkäaikaistyöttömyyteen, ohjautuu työnhakija palvelutarpeen tarkempaan arviointiin. Työnhakijan tarve monialaiseen yhteispalveluun arvioidaan erikseen vasta laissa säädeltyjen määräaikojen jälkeen, jolloin työttömyys on jo siinä vaiheessa kestänyt todella kauan. On tärkeää, että sähköiselle arvioinnille on aina olemassa henkilökohtaisen palvelun vaihtoehto ja että palveluprosessia selvästi nopeutetaan. Esityksestä ei käy ilmi, miten kokonaisuutta johdetaan ja miten toimijoiden palvelut sovitetaan yhteen uudessa toimintaympäristössä. Esityksestä ei myöskään käy selkeästi ilmi, kuka arvioi työnhakijan palvelutarpeen ja tekee päätökset palveluihin ohjaamisesta. Uudistusten tarkoituksena on ollut lisätä vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Työnhakijoiden ohjaamisella oikea?aikaisesti ja oikeisiin palveluihin ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja säästetään kuluissa. Esityksen mukaan työttömän työnhakijan on seitsemän päivän välein ilmoitettava verkkopalvelussa työnhaun jatkumisesta ja aktiiviseen työnhakuun liittyvistä toimista. Vain painavista syistä voidaan hyväksyä muu kuin verkossa tehty ilmoitus. Sähköinen ilmoittaminen ei ole realistinen vaihtoehto kaikille palvelun käyttäjille. Esityksestä ei myöskään käy selkeästi ilmi, mitkä ovat ko. painavat syyt ja mikä olisi se vaihtoehtoinen tapa. Esitystä tulee tältä osin tarkentaa. Oktetti pitää työnhakijoiden aktiivisuuteen kannustamista sinänsä hyvänä asiana, mutta esitetyt muutokset eivät kokemuksemme mukaan edistä laille asetettuja tavoitteita. Kahdentoista työpaikan hakeminen kolmen kuukauden aikana alueilla, joissa työpaikkoja ei ole tarjolla, on kohtuuton vaatimus, ja voi muuallakin johtaa siihen, että työnhakijat tehtailevat näennäishakemuksia, mutta eivät saa viranomaisilta tarvitsemiaan työhakua tukevia palveluja. Tämä johtaisi todennäköisesti piilotyöpaikkojen osuuden selkeään kasvuun. Esityksen mukaan työnhaku tulisi päättymään tilanteessa, jolloin työnhakija ei valitse palvelutuottajaa asetetun määräajan puitteissa siitä, kun hänet on ohjattu käyttämään valinnanvapautta. Valinnanvapaus ei voi tarkoittaa sitä, että valinta pitää tehdä yksinomaan itse. Lakiesityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittävää resurssia palveluohjaukseen tai muuhun tukeen tarkoituksenmukaisen ja aidon valinnanvapauden toteutumiseksi. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on toimintamalli, jossa kunta, Kela ja TE?palvelut yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen edistämiseksi tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisen edistämisestä ja seurannasta. Toiminta perustuu lakiin työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) ja sitä johtaa kuntavetoisesti TYP?johtaja. Toimintamalli on todettu tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi tavaksi edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Hyvää käytäntöä ei tule purkaa, vaan tältä osin lainsäädäntöä tulee kehittää uuteen toimintaympäristöön sopivaksi. Tämä tulee huomioida myös rahoitusmekanismeissa. Kasvupalveluihin liittyen erityisesti vaikeammin työllistyville suunnattujen palveluiden kohdalla markkinaehtoisuuden vaade ei ole tarkoituksenmukainen. Moniammatillisen yhteistyön tarve ei poistu. Lailla ei tule vaikeuttaa toimintaa, vaan mahdollistaa sen kehittäminen. Onkin tärkeää, että moniammatillista tukea tarvitsevat ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat huomioidaan lakiesityksen jatkokäsittelyssä selkeästi nykyluonnosta vahvemmin. Näiden kohderyhmien osalta mm. kolmannella sektorilla ja kuntasektorilla on osaamista, jota ei lakiuudistukses * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Ammatillisen osaamisen kehittämiseen on syntymässä kaksi erillistä rakennetta: OKM:n hallinnonalalle siirretty työvoimakoulutus sekä TEM:n hallinnonalan osaamis? ja rekrytointipalvelut, joita kumpaakin säädellään erillisillä laeilla. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Ihmisten osaamista tulee tarkastella kokonaisuutena ja kehittää kokonaisvaltaisena prosessina. Työnjako hallinnonalojen välillä edistää vanhanaikaista lokeroivaa ajattelua eikä ota huomioon nykytilannetta, jossa työ ja opiskelu limittyvät entistä joustavammin toistensa kanssa. Rekrytointi? ja osaamispalvelujen tehokkaan, oikea?aikaisen ja joustavan tuottamisen näkökulmasta keskeistä on, että palvelujen tuottamiseen ei rakenneta turhaa byrokratiaa, tarpeettomia organisaatiorakenteita tai estäviä raja-aitoja. Pykälä 16 opiskelijavalinta: Aiemmin te?hallinto on päättänyt työttömän pääsemisestä koulutukseen. Lakiesitys hidastaa tarpeettomasti opiskelijavalinnan prosessia. Osaamisen kehittämisen prosessin tulee olla selkeä ja toimia ilman tarpeettomia viivästyksiä. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 7 luku Voimaantulo, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Yritysten tuki?instrumentit ovat samoja kuin tällä hetkellä. Suurin muutos tuki?instrumenteista kohdistuu starttirahaan, jonka status muuttuu aikaisemmasta alkavan yrittäjän toimeentulon turvaamisesta selkeästi yritystueksi. Starttirahaa myönnetään jatkossa yrityksille (Y?tunnus). Lain perusteluissa ei ole esitetty arviota tämän muutoksen vaikutuksista tuki?instrumentin vaikuttavuuteen, kohdentumiseen tai volyymiin. Tämä arviointi tulee esittää ennen uudistuksen toteuttamista ja arvioida esitystä myös yrittäjäksi siirtyvän näkökulmasta. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Rahoituslain 17 §:ssä ollaan säätämässä työnantajaan liittyvän palkkatuen edellytyksistä. Epäselväksi jää, mikä on ao. säännöksen suhde työsopimuslain 13 luvun 6 §:ään (29.12.2016/1458) siltä osin, kun se koskee yhdistysten ja säätiöiden valmennusyksiköitä. Oktetti katsoo, että ao. työsopimuslain pykälä tulee säilyttää jatkossakin. Lakiluonnoksessa esitetään, että yhdistysten ja säätiöiden mahdollisuus saada ns. 100 % palkkatukea säilytetään. Tämä on tärkeä asia kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien tukemisessa kohti avoimia työmarkkinoita. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * Lakiluonnoksen 2§ edellytetään, että yksityisiä rekrytointipalveluja tarjoavien on noudatettava tasapuolisuutta. Vaatimus on tärkeä. Lakiesityksen valmistelutyön aikana on tullut useilla tavoin esiin, että tätä tasapuolisuuden vaatimusta on tarkoituksenmukaista avata, jotta lain tavoitteet voivat toteutua. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Laki sosiaalista yrityksistä ei lakiesityksen perustelujen mukaan ole odotetulla tavalla täyttänyt laille sitä säädettäessä asetettuja tavoitteita ja lakia esitetään lakkautettavaksi. Laki sosiaalista yrityksistä laadittiin aikanaan sillä perusajatuksella, että sosiaaliset yritykset ovat kaikilla muilla tavoin normaaleja voittoa tavoittelevia yrityksiä, paitsi pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten vähimmäisosuus yrityksen työvoimasta oli säännelty. Länsi-Euroopassa sosiaalisten yritysten sääntelyssä on pääsääntöisesti lähtökohtana toiminnan yhteisöllinen luonne, eikä niiden keskeinen tavoite ole taloudellisen voiton tavoittelu. Katsomme, että lain lakkauttamisen sijaan tulisikin kehittää sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä parhaita kansainvälisiä esimerkkejä soveltaen. Hyviä vertailukohtia löytyy mm. Ruotsista (esim. Samhall AB) ja Brittein saarilta. Lakiperusteluissa todetaan, että jatkotyöllistyminen on sosiaalisista yrityksistä heikompaa kuin muista yrityksistä. Aineistosta ei käy ilmi, onko työllistettävien henkilöiden mahdollisia lähtötilanne-eroja ryhmien sisällä otettu vertailussa huomioon. Lisäksi lakiesityksen perusteluissa verrataan yhtenä kokonaisuutena pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten jatkotyöllistymistä sosiaalisista yrityksistä ja muista yrityksistä. On todennäköistä, että osatyökykyisten suhteellinen osuus kaikista työllistettävistä on sosiaalisissa yrityksissä suurempi kuin muissa yrityksissä, mikä osaltaan selittää eroja jatkotyöllistymisessä. Nykytilan arvioinnissa esitetään, että ”Sosiaalisten yritysten olisi tarkoitus toimia pitka?aikaistyo?tto?mille siirtyma?paikkana avoimille tyo?markkinoille ja vammaisille pysyva?isluonteisena tuettuna tyo?paikkana.” Tämä kuvaus jo osoittaa, että näiden ryhmien jatkotyöllistymisen seuranta yhtenä kokonaisuutena ei ole perusteltua, koska lähtökohtaisestikin ryhmien työllistymisessä kuvataan olevan erilaiset tavoitteet. Tukityöllistämisen tulosten seuranta pelkästään kertaluonteisena kyllä/ei seurantana kolme kuukautta työllistämisjakson jälkeen on myös epätarkoituksenmukainen seurantatapa. Työllistämisjakson positiiviset vaikutukset ovat pitkäkestoisia, ja edistävät myös mm. laadullisia muutoksia henkilöiden elämänhallinnassa. Esityksen vaikutuksia arvioitaessa ehdotetaan sellaisille yrityksille, jotka haluavat lain kumoamisen jälkeen osoittaa ulkopuolisen tahon antamalla tunnuksella toimivansa yhteiskuntavastuullisesti ja/tai arvoperusteisesti, liittymistä Arvo-liittoon, FIBS:iin tai hakevan Suomalaisen Työn Liiton yhteiskunnallisen yrityksen yhteisömerkkiä. Mikään edellä mainituista ei tuo oikeutta osakeyhtiönä osallistua merkittävästi pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistämiseen palkkatuella, kuten kuuluminen sosiaalisten yritysten rekisteriin tekee. Mikäli laki sosiaalista yrityksistä lakkautetaan, eivät yhtiömuotoiset sosiaaliset yritykset voi jatkaa sitä nimenomaista tehtävää, joka niillä sosiaalisina yrityksinä on, eli työllistää suhteessa henkilöstömääräänsä merkittäviä määriä pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä, sillä tavallisissa yrityksissä voi TEM:stä saadun linjauksen mukaan olla palkkatukityöllistettyjä korkeintaan 20 % koko työvoimasta. Lain lakkauttaminen siis käytännössä tarkoittaisi, että osakeyhtiöt eivät voisi jatkaa sitä vaikeasti työllistyvien työllistymisen edistämistehtävää, johon ne sosiaalisina yrityksinä tällä hetkellä ovat velvollisia. Katsomme, että lakia sosiaalisista yrityksistä ei tule lakkauttaa, vaan sitä tulee kehittää parhaiden eurooppalaisten mallien esimerkkien pohjalta sosiaalisten yritysten yhteisöllistä luonnetta korostavaan suuntaan. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Esityksessä työnhakijan oikeudet ovat poistuneet käytännössä työttömyysturvalain sääntelystä kokonaisuudessaan ja tilalle on tullut suuri määrä velvollisuuksia. Koko lakiluonnospaketin osalta on tärkeä ymmärtää, että ihmisten myönteinen motivointi on merkittävästi tehokkaampi keino kuin sanktioiden uhalla toteutetut velvollisuudet. Laissa on paljon myönteisiä tavoitteita, mutta esitetyt keinot ovat monilta osin tästä näkökulmasta epätarkoituksenmukaiset, ja ennemminkin haittaavat merkittävästi kuin tukevat lain tavoitteissa onnistumista. 5 § 15 kohta f on hyvä määrittely siitä, että palveluksi voidaan lukea myös muita kuin työkokeilua, kuntouttavaa työtoimintaa ja erilaisia koulutuksia, mikäli järjestämisvastuullinen taho katsoo sen tarpeelliseksi. Määrittelyssä on rajattu pois työkyvyn ja työkunnon selvittämiseksi tarkoitettu palvelu, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Työkunnon selvittäminen kuuluu monen palvelun järjestämiseen, eikä ole tarkoituksenmukaista, että kasvupalveluissa toimivat kokonaiset palveluketjut estettäisiin. Käytännössä lakiluonnos vaikuttaa siltä, että heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluprosessit halutaan siivota kokonaan pois kasvupalvelujärjestelmästä maakunnan sote-palveluille. Tämä tarkoittaisi merkittävän tukea tarvitsevan ryhmän jäämistä väliinputoajiksi ja ilman tarkoituksenmukaisia palveluita työllistymisen tukemiseksi esimerkiksi tilanteissa, joissa työnhakijalla ei ole palveluissa tarvittavaa diagnoosia tai muuta osoitusta tilanteestaan. Juuri tämän kohderyhmän kohdalla tulisi voida joustavasti käyttää kaikkia tarkoituksenmukaisia palveluja, jotta heidän työllistymismahdollisuuksiaan parantaa ja palvelutarvettaan kartoittaa. Tälle kohderyhmälle esim. Kelan kuntoutuspalvelut eivät ole mahdollisia, koska mitään diagnoosia ei välttämättä ole. Lisäksi pykälässä on määritelty järjestettävälle palvelulle 4 tunnin aikaraami. Päiväkohtaisen ajan rajaaminen ei ole tarkoituksenmukaista, tavoitteena tulee olla palvelulla saavutettava tulos. Palvelut tulisi määritellä niin joustavasti, että niiden vaikuttavuus lisääntyy, eikä siten, että työnhakija olisi sidottu jossain palvelussa läsnäoloon. Lisäksi pykälässä palveluprosessien kesto on jätetty avonaiseksi. Ehdotuksessa mainitaan kestoksi esim. kahdeksan viikkoa. Em. tuetun työllistymisen mukainen palveluprosessi kestää yleensä jopa puolesta vuodesta vuoteen ja sisältää usein joukon suunnitelmallisia henkilökohtaisen tilanteen huomioivia erimuotoisia palveluja ja ohjausta. Tämänkaltainen palvelumuoto on tutkimuksissa todettu käytännössä ainoaksi vaikuttavaksi palveluksi saattaa erityisesti vaikeassa työmarkkina?asemassa olevia työnhakijoita takaisin työmarkkinoille, Palvelun tulisi voida jatkua myös työsuhteen syntymisen jälkeen ja sen pitäisi voida tarjota tukea myös työnantajalle, koska nimenomaan tämän on todettu johtavan pysyviin työllistymistuloksiin. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * Lakiesityksessä palkkatukityö kerryttää vain 75 % työssäololoehtoa. Palkkatukityön tulee kerryttää työssäoloehtoa täysimääräisesti. * 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Oktetti kannattaa omaehtoisen opiskelun mahdollistamista joustavasti, jotta työtön voi päivittää osaamistaan vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. Esityksestä saa nykymuodossa käsityksen, että vain maakunnan toteama koulutustarve hyväksytään (ei palveluntuottajan). Käytännössä palveluntuottajat kuitenkin tosiasiassa vastaisivat henkilön palveluprosessista ja tästä syystä jää epäselväksi, miten palveluntuottajan ja maakunnan välinen yhteistyö tosiasiassa toteutettaisiin. Tältä osin lakiluonnosta tulee yksinkertaistaa ja palveluntuottajan roolia korostaa. * 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 10 a luku Kulukorvaus, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * Nämä säännökset puuttuvat lakiesityksestä kokonaan. Järjestelmän muuttuessa em. säännösten arviointi on ensiarvoisen tärkeää, jotta ylipäätään voidaan arvioida eri toimijoiden tehtävien kokonaisuutta. Lakiesitys tulee toimittaa uudelleen lausuttavaksi, kun ao. esitykset on laadittu. * 12 luku Muutoksenhaku, kommentit: * Nämä säännökset puuttuvat lakiesityksestä kokonaan. Järjestelmän muuttuessa em. säännösten arviointi on ensiarvoisen tärkeää, jotta ylipäätään voidaan arvioida eri toimijoiden tehtävien kokonaisuutta. Lakiesitys tulee toimittaa uudelleen lausuttavaksi, kun ao. esitykset on laadittu. * 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Muutos on tarkoituksenmukainen ja vähentää hallinnollista työtä. * Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta: Lakiin on tehty vain teknisiä muutoksia, mutta työttömyysturvalain aktiivimallin muutokset puuttuvat, mistä syystä lakimuutoksen tosiasiallisia vaikutuksia ei voi arvioida. Selkeä siirtymäsäännös tarvittaneen hallitun muutoksen toteuttamiseksi. Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta: Tehty vain teknisiä muutoksia, mutta työttömyysturvalain aktiivimallin muutokset puuttuvat, mistä syystä lakimuutoksen tosiasiallisia vaikutuksia ei voi arvioida. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * 10 § Alkukartoitus Pykälän perusteluissa mainitaan, että alkukartoituksessa arvioitaisiin alustavasti maahanmuuttajan osaaminen, koulutus, työhistoria ja kielitaito sekä mahdolliset muut palvelutarpeet. Lisäksi perusteluissa mainitaan, että alkukartoituksen kesto ja laajuus voisivat vaihdella siten, että se sisältää vain lyhyen haastattelun tai perusteellisemman palvelutarpeen kartoituksen. Alkukartoitus on 12 §:ssä mainitun kotoutumissuunnitelman perusta ja kotoutumissuunnitelmassa sovitaan mm. kotoutumiskoulutuksesta alkukartoituksen edellyttämässä laajuudessa. Oktetin mielestä alkukartoitus tulee kaikissa tilanteissa toteuttaa siten, että kotoutujan palvelutarpeet selvitetään kattavasti. 17 § Kotoutumiskoulutus Pykälän 3 momentin mukaan kotoutumiskoulutusta voitaisiin toteuttaa myös omaehtoisena opiskeluna. Tämä on kannatettavaa. 18 § Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen Pykälän mukaan kotoutumiskoulutus järjestettäisiin pääsääntöisesti kasvupalvelukoulutuksena. Pykälän 4 momentin mukaan kunta voi myös järjestää kotoutumiskoulutusta. On tärkeää, että 3 §:ssä mahdollistetaan myös kunnalle palvelun hankkiminen palveluntuottajilta mm. työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kotoutumiskoulutuksen järjestämiseksi. * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * 26 § Kotoutumisen edistämisen suunnittelu ja kehittäminen kunnassa Kunnan ja maakunnan välinen monialainen yhteistyö on kannatettavaa. Se tukee maahanmuuttajan kotoutumista sekä kunnan ja maakunnan yhteistyötä. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 9 luku Voimaantulo, kommentit: * Ei kommentoitavaa. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials