Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 07:36:11 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 10:23 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: pekka.j.hakkinen@ely-keskus.fi [mailto:pekka.j.hakkinen@ely-keskus.fi] Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 8:47 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * ELY-keskus * Vastaajatahon virallinen nimi * Etelä-Savon ELY-keskus * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Kasvupalvelu-uudistuksen yhtenä tavoitteena on proaktiivinen toiminta. On tärkeää, että julkisia rekrytointi- ja osaamispalveluja koskevan lainsäädäntö turvaa palvelut maakunnissa kaikille palvelua tarvitseville eikä vain työttömille työnhakijoille. Tärkeätä on pyrkiä kasvun ja luottamuksen lisäämisen eikä erilaisten kontrollien lisäämiseen. Asiakkaan aktivoiminen on sinänsä hyvä suunta. Laissa ei säänneltäisi yhdenvertaisuudesta palveluja tarjottaessa. Olisi kuitenkin huolehdittava siitä, että asiakkaat eivät ole kohtuuttoman eriarvoisessa asemassa asuinpaikkakunnastaan riippuen tai muuttaessaan maakunnasta toiseen eivätkä välttämättömät palveluketjut katkea. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Palvelutarvearvio tulisi säilyttää julkisen toimijan tekemänä henkilökohtaisena kontaktina ja tätä tukevat kehittyvät, nykyaikaiset digitaaliset palvelut. Asiakkaiden valinnanvapaus tuo myös vastuun valinnasta; asiakkaiden palvelutuottajan valintaa tulee voida tukea ja turvata riittävä resursointi asiakaspalveluun. Työnhaun aktiivisuus: viikon välein haettujen työpaikkojen raportoinnissa on liian tiivis frekvenssi. Työmahdollisuudet eivät ole samanlaiset kaikkialla. Myös työnhaun päättymiseen liittyvä säännöstö/ohjeistus tulee olla selkeä, jotta asiakas pystyy siihen sitoutumaan. 10 ja 11 §: Miten turvataan työnhakijoiden yhdenvertainen ja riittävä informointi? Yhdenvertaisen informoinnin takaamiseksi tulisi maakunnilla olla yhteinen informaatiopalvelu, jossa voidaan käyttää kanavalinjausten mukaisia palvelukanavia. Asia kytkeytyy myös työttömyysturvan informointiin. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Kasvupalvelukoulutus - kasvupalvelu on terminä erityisesti henkilöasiakkaan näkökulmasta huono. Voiko käyttää asiakasviestinnässä? * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Hyvä, että käsitteistöä yksinkertaistetaan. Työkokeilun tulee olla työmarkkinoille pääsyn ja paluun tukemiseen käytettävissä oleva työkalu, asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti, eikä vain osatyökykyisyyteen liittyvissä tilanteissa. * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Työllistämisvelvoitteen säilyminen ja ikääntyneiden työnhakijoiden tukeminen on hyvä asia. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Tietojensaantioikeuden osalta on tärkeä huolehtia toisaalta riittävästä tiedon välittymisestä ja toisaalta oikeasta asiakastietojen tietosuojasta. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Tässä lainsäädännön uudistuspaketissa alkavien yrittäjien palvelut ovat jääneet aika pienelle huomiolle. Uusi yritystoiminta luo pohjan myös kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille. Uusyritysperustantaa voidaan merkittävästi lisätä tarjoamalla rahoitus- ja kehittämispalveluja yrityksen perustamisvaiheeseen. Siksi olisi tärkeää, että yksityishenkilöille olisi tarjolla neuvontaa, koulutusta ja asiantuntijapalveluja jo ennen yrityksen varsinaista muodollista perustamista. 2 luku 3 § 1 kohta: Jotta yritystoiminnan käynnistämiseen myönnettävällä yritystuella saavutettaisiin vähintään sama vaikuttavuus kuin starttirahalla, tulisi tuen myöntämisen kriteerit olla samankaltaiset kuin tämän hetken starttirahan myöntöperusteet (vrt. esim. maaseuturahaston tiukemmat perustamistuen tai kehittämisavustuksen myöntökriteerit) * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Esitetyssä laissa suljettaisiin pois yritysten toteuttamat ESR-hankkeet. Tämä siinä mielessä hämmentävää, koska muutoin kasvupalvelulaki nojaa vahvasti markkinalähtöisyyteen ja nykyäänkin yritykset voivat toteuttaa ESR-hankkeita ja näistä on hyviä kokemuksia. Tämä kohta olisi syytä muuttaa niin, että yrityksille luotaisiin mahdollisuus edelleen toteuttaa hankkeita. Lakiesityksessä rajataan investointien osuus EAKR-kehittämishankkeissa enintään puoleen hyväksytystä budjetista. Investointien osuutta ei ehkä pitäisi keinotekoisesti rajata esitetyllä tavalla. Rajaus vaikeuttaa tarpeettomasti hankkeiden toteutusta ja on omiaan lisäämään kustannustehottomuutta. Tuen siirron enimmäismäärää koskien nykyinen muotoilu lienee parempi kuin esitetty rajaus puoleen myönnetystä tuesta. Erityisesti jos tukea siirretään useammalle taholle, siirrettävän osuuden kokonaismäärän mahdollistaminen yli puoleksi on joissain tapauksissa järkevää * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Palkkatuet säilyvät tässä lakimuutoksessa lähes ennallaan. Toiveena on palkkatukisäädösten modernisointi vastaamaan aluekehitys- ja kasvupalvelusäädösten linjauksia ja väljyyttä. Pykälässä 16 nuorten työllistämisen tukeminen jää ohueksi. Proaktiivinen ennakointi nuorten työmarkkinoille pääsyn tukemiseksi toivotaan lisättävän tähän pykälään. Pykälässä 17, toisen momentin 1. kohdan säädösteksti koskien irtisanomista edeltäneiden 12 kuukauden aikana estää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämistä. Tilanteissa, joissa esim. irtisanottu ei ole työnhakijana tai ei lähde entisen työnantajan palvelukseen, pitäisi palkkatukea olla mahdollista myöntää. Tämä säädöskohta ei vastaa nykyisten työmarkkinoiden dynaamisuutta. * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * Tasapuolisuus ja työnvälityksen maksukielto on kirjattu selkeästi säädöstekstiin. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Lain kumoaminen on perusteltua. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * 1 luku 6 §: Esityksessä ei ole mukana yrittäjämääritelmän muutosta. Nykyisessä työttömyysturvalaissa viitataan yrittäjän eläkelain yrittäjä-määritelmään (2 luku 3 §), mutta määritelmät poikkeavat toisistaan. Olisi kuitenkin yrittäjien näkökulmasta toivottavaa, että yrittäjä- määritelmä olisi yhteneväinen muun lainsäädännön kanssa. Tämä selkeytys madaltaisi myös osaltaan kynnystä yrittäjyyteen. Siksi ehdotamme, että työttömyysturvalain 1. luvun, 6 §:n yrittäjämääritelmä yhtenäistettäisiin lakimuutoksen yhteydessä vastaamaan Yrittäjän eläkelain yrittäjä-määritelmää (Yrittäjän eläkelaki, 2 luku, 3 §). Aktiiviseen työnhakuun ja osaamisen kehittämiseen kannustaminen on hyvä asia. Aktiivisen työnhaun velvoittavuus voi olla ongelmallista ja saattaa asiakkaita eriarvoiseen asemaan alueilla, joissa ei ole työpaikkoja mitä hakea. Tulisi kiinnittää huomiota työnhakijoiden ja työpaikkojen matchingiin (työmarkkinatori) ja tukea työnantajia työpaikkojen ja työolosuhteiden kehittämisessä. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Pätevä syy työstä eroamiseen: muutokset ovat hyviä! Tarjotun työn hakematta jättäminen ja työstä kieltäytyminen: hyvää on se, että jokaisesta tarjotusta työpaikasta jota työnhakija on jättänyt hakematta ilman pätevää syytä, ei asetettaisi korvauksetonta määräaikaa. Em. sijaan arvioitaisiin aktiivista työnhakua ja karenssi tulisi uuden 8 a §:n perusteella. Avoimia työpaikkoja tai työnhakijan palvelutarpeen mukaisia työllistymistä edistäviä palveluja ei välttämättä ole aina tarjolla. Tällaisissa tilanteissa työnhakija ja maakunta tai palveluntuottaja voisivat sopia muista tavoista, joilla työnhakija edistää omatoimisesti osaamistaan, työnhakuaan, työllistymistään tai yritystoiminnan aloittamista. Kuinka tässä taataan asiakkaiden yhdenvertaisuus, tarveharkinta, kuka määrittelee onko paikkoja tms.? * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * Pykälä 4 a: Onko työssäoloehdon kertyminen palkkatuetussa työssä 75 prosentin verran enää perusteltua? Palkkatuessa painotus on yrityksiin ja on vaikea perustella henkilöasiakkaille miksi työssäoloehto kertyy vain osittain. Löytyisikö tässä säädösmuutosvaiheessa muuta ratkaisua? * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Osaamisen kehittäminen on niin tärkeää, että olisi syytä ohjata työttömien toimintaa vahvemmin omaehtoiseen opiskeluun esim. säätämällä, että työttömällä on aina oikeus opiskella, joko kokoaikaisesti tai sivutoimisesti. Sivutoimisesta opiskelusta huolimatta työtä olisi haettava ja otettava vastaan. Ongelmaksi muodostuu lähinnä Kelan opintotuen pienuus, minkä vuoksi huolta on herättänyt ihmisten hakeutuminen työttömäksi siinä toivossa, että voisi opiskella isommalla etuudella. Tätä ongelmaa ei ole syytä pyrkiä ratkaisemaan rajoittamalla työttömän mahdollisuuksia kehittää osaamistaan vaan parantamalla opintotuella opiskelevien asemaa. Olisi tarpeen selvittää, voidaanko työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun tarveharkintaa väljentää/poistaa. * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * Mikä taho hoitaa työssäolovelvoitteen täyttymisen seurannan ja sen purkamisen? HE:n mukaan koko työnhakijan työttömyysturvaasian ratkaisemisesta huolehtisivat Kela ja työttömyyskassat lukuun ottamatta työttömyysturvaseuraamuksia. Työttömyysturvaseuraamuksesta annettu päätös on valituskelpoinen. Miten valitusprosessi menee maakunnan päätöksessä tai mahdollisesti Kelan tehdessä seuraamuspäätöksen? - HE:ssä on erilaisia käsitteitä: ilmoitus, lausunto, päätös Pitäisi kirkastaa mikä on ilmoituksen, lausunnon tai päätöksen ero ja mikä on niiden velvoittavuus? Onko ilmoitus maksajaa sitova? Jatkossa olisi kolme tahoa, jotka antaisivat neuvontaa työttömyysturva-asioissa: - työttömyyskassat (29) työttömyysetuuden saamisen edellytyksiä koskevasta neuvonnasta - Kela työttömyysetuuden saamisen edellytyksiä koskevasta neuvonnasta ja mahdollisesti seuraamusjärjestelmään liittyvistä päätöksistä/neuvonnasta maakunta työnhakuun, kasvupalveluihin sekä seuraamusjärjestelmään liittyvistä päätöksistä/neuvonnasta * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Vuorotteluvapaajärjestelmä vaatii nykyisellään paljon neuvontaa ja ohjausta. Vuorotteluvapaa-asioiden siirto maksajille on perusteltua. Samalla on velvoitettava maksajaa hoitamaan asiaan liittyvän neuvonta ja ohjaus. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lain tarkoituksena on edistää kotoutumista ja hyviä väestösuhteita. Hyvä väestösuhde- termi ja laajempi käsite on tuotu uutena kokonaisuutena myös kotoutumislakiin, mikä laajentaa ja monipuolistaa kotoutumistyön käsitettä, kotoutumistyön tekemistä sekä vastuuta maakunta- ja kuntatasolla. Maakunnalla tulee olemaan suurempi ja merkittävämpi rooli yleis- ja yhteensovittamisvastuutahona maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisessä, suunnittelussa ja seurannassa, kuin mitä on nykyisellä ELY-keskuksella ja/tai kunnilla. Maakunnan roolissa korostuu yhteen sovittajan vastuu palvelujen järjestämisessä ja yhteissuunnittelussa alueen kuntien kanssa. Uutena asiana maakunnille tulee vastuu ilman huoltaja tulleiden asumisen järjestämisestä, siirto pois ELY:ltä ja kunnilta. Laki selkeyttää myös perhehoitoa, tukiasumismuotoja ja jälkihuolto-asioita. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Alkukartoituksen järjestämisestä lakiluonnoksessa sanotaan selkeästi, että maakunta vastaa alkukartoituksesta, mutta maakunnan ja kunnan eri roolit eri alkukartoituksen tarpeista ja toteutuksesta on epäselvästi ilmaistu, erityisesti kunnan rooli jää epäselväksi. Alkukartoituksen laatimisaikatauluksi ehdotettu 2 viikkoa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoituspyynnöstä vaikuttaa liian lyhyeltä. Myös muu alkukartoituksen tarve on huomioitava, ja oltava mahdollista myös myöhemmin, jos maahanmuuttajalle ei ole tehty alkukartoitusta. Kotoutumissuunnitelman laadinta-aikataulu (yksi kuukausi) tuntuu sekin liian tiukalta. Samoin ohjausaika toimenpiteisiin voi olla joissakin tapauksissa liian lyhyt aika. Laissa olisi hyvä olla maininta luku- ja kirjoitustaidottomien koulutuksen järjestämisestä ja vastuutahosta. Maakunnan, kunnan ja muun viranomaisen on huolehdittava kotoutumisen alkuvaiheen neuvonnasta ja maahanmuuttajan ohjauksesta tarvittaviin kotoutumista edistäviin palveluihin. Voisiko olla myös maakuntien yhteistä palvelua (digitaalisten palvelujen käyttöä tukeva neuvonta ja yleisneuvonta kotoutumispalveluista), jolla turvattaisiin maahanmuuttajille yhtenäinen asiakastuki ja neuvonta eri kielillä. Maahanmuuttajat eivät pysty ilmoittautumaan työnhakijaksi verkossa eivätkä he pysty asioimaan verkossa kotoutumisen alkuvaiheessa. Kotoutumisen alkuvaiheen neuvonta ja maahanmuuttajien ohjaus tarvittaviin kotoutumista edistäviin palveluihin olisi hyvä järjestää viranomaistoimintana toimipisteissä. Laissa julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista 2 luku 4 § työnhaun aloittamisesta onkin todettu toimipisteisen lakisääteisyydestä, mikä turvaa palvelun niille asiakkaille, joilla ei ole mahdollisuutta verkkoasiointiin. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * HE:n mukaan osa valtion kotoutumiseen suunnatuista resursseista olisi jatkossa yleiskatteellista rahoitusta. Tärkeää on varmistaa riittävä korvamerkitty raha kotoutumisen edistämiseen. On kiinnitettävä huomiota siihen, että kunnille ohjataan riittävä korvaus tarpeeksi pitkältä ajalta kotouttamiseen panostamisesta. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials