Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Tue Jul 11 11:46:14 EEST 2017 Vastaanottaja: "kirjaamohaut@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: Lausunto kirjattavaksi / Keski-Suomen TE-toimisto / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 11. heinäkuuta 2017 11:25 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Keski-Suomen TE-toimisto / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 14:19 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne • Vastaajataho * TE-toimisto • Vastaajatahon virallinen nimi * Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto • 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lakivalmistelussa tulisi ottaa huomioon maakunnan realistiset mahdollisuudet järjestää palveluja. Lakiluonnos edellyttää maakunnalta toimipaikkaverkostoa ja työnhakija-asiakkaiden tiivistä kontaktointia. Toimipaikkaverkostoa on jo nykyisin kavennettu sekä taloudellisten reunaehtojen että palvelumallin kehityksen johdosta ja asiakkaiden tiivis kontaktointi on vaatinut merkittävää lisäresursointia valtiolta. On todennäköistä, että maakunnalla ei ole nykyistä laajempia taloudellisia mahdollisuuksia turvata palveluja ja niiden fyysisiä edellytyksiä. Maakunnan tehtävänä tulee olla asiakkaan kokonaisprosessin hallinta. Koska tila on rajallinen, tässä kohdassa on myös kommentit 2 lukuun Työnhakijan palveluprosessi: työnhaun aloittamiseen ja päättymiseen liittyen: 4 §: Ensisijainen tapa aloittaa työnhaku olisi edelleen sähköinen siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. TE-toimiston asiakkaita on ohjattu voimakkaasti viime vuosina käyttämään tarjolla olevia verkkopalveluita ja Oma asiointi -palvelua. On tarkoituksenmukaista mahdollistaa työnhaun aloittaminen muullakin tavalla kuin verkossa, kuten kuvallisen etäyhteyden avulla tai puhelimitse. Tähän on lakiesityksessä mainittu selkeät perustelut, silloin kun asiakkaalla ei ole ei ole verkkopalvelussa tunnistautumiseen vaadittavia tunnuksia. Lakiesityksessä todetaan, että maakunnan on järjestettävä alueelleen fyysisiä toimipisteitä, joissa työnhaun voi aloittaa käyntiasioinnilla. Mahdollistaako käyntiasioinnilla tapahtuva työnhaun aloittaminen tulevaisuudessa sen, että maakunnassa on nykyistä enemmän fyysisiä toimipisteitä nykytilanteeseen verrattuna? Yksityiskohtaisista perusteluista: Onko se, että asiakas ei halua aloittaa työnhakuaan verkkopalvelussa syy, ettei verkkopalvelua käytettäisi, jos asiakkaalla on osaaminen käyttää ja tarvittavat tunnukset käytettävissä? Tätä olisi vielä syytä täsmentää. Kuitenkin verkkopalveluiden käyttö työelämässä ja tietotekninen osaaminen työnhaussa ovat tätä päivää. 6 § Työnhaun voimassaolon päättyminen: Suhteellisen haastavalta kuulostaa säännös, jolla seurattaisiin työnhakijan aktiivisuutta hakea työtä ja osallistua työllistämistä edistäviin palveluihin. Ehdotuksen mukaan työttömän työnhakijan voimassa olo päättyy, jos työnhakija ei vähintään seitsemän päivän välein ilmoita siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa työnhakunsa jatkumisesta ja aktiiviseen työnhakuunsa liittyvistä toimista. Hyvää on se, että työttömän työnhakijan tulee ilmoittaa verkkopalvelussa työnhakunsa jatkumisesta ja työnhakuun liittyvistä toimista. Kuitenkin seitsemän päivän välein edellytetty raportointi kuulosta hieman haasteelliselta varsinkin tilanteissa, joissa työnhakijan työmarkkina-alue ei tarjoa hakijalle tarpeeksi työmahdollisuuksia ja toisaalta myöskin sen vuoksi, että kaikilla työnhakija-asiakkailla ei ole käytettävissä tarpeellisia verkkopalveluita. Toki lakiehdotus muunkin tavan mahdollistaa. Maakunta tai palveluntuottaja voi hyväksyä painavasta syystä muun kuin verkkopalvelussa tehdyn ilmoituksen. Tämä tulee aiheuttamaan useita turhia työnhaun päättymisiä ja uusia aloittamisia. Nämä aiheuttavat tarpeettomia työvoimapoliittisia lausuntoja, kun työnhaku taas alkaa. Asiakasvirrat voivat myös vääristyä ym. Lisäksi työnhaun aloitukset kuormittavat puhelinpalvelua ja toimipisteissä työskenteleviä. Seitsemän päivää on ehdottomasti liian lyhyt aika. Lisäksi merkittävää on se, että mikäli työnhakija, joka on ohjattu käyttämään valinnanvapautta palveluntuottajan valinnassa, eikä sitä määräajassa toteuttaisi, hänen työnhakunsa voimassaolo päättyisi tässä tilanteessa. Tällä olisi varmaankin vaikutusta hakijan aktivointiin ja työllistymisen edistämiseen. Mutta haasteen tilanne tuo silloin, jos palveluntuottajia ei ole markkinoilla kyseisen palvelun osalta sopivasti saatavilla. • 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Osa kommenteista tähän kohtaan on edellisessä (4§ Työnhaun aloittaminen ja 6 § Työnhaun voimassaolon päättyminen) ja seuraavassa kohdassa (10 § Työttömän työnhakijan velvollisuudet). 8 § Työnhakijan palvelutarpeen arviointi: Työnhakijan palvelutarpeen arviointi tulisi tehdä kaikille työnhaun aloittaville kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Tämä mahdollistaa työnhakijan nopeamman palveluihin ohjautumisen ja se saattaisi jopa lyhentää työttömyysjaksoa. Toisaalta tarveharkintaa on syytä olla, jos tarkka palvelutarvearvio on asiakkaan tilanteessa ilmeisen tarpeeton tilanteessa, että asiakkaalla on tiedossa nopeahko muutos työttömyyteen. Ajanjakso tulevaisuuteen voisi olla pitempi kuin kolme kuukautta. Esityksen mukaan pääsääntöisesti ensimmäinen palvelutarpeen arviointi tapahtuu digitaalisesti. Mitä tulee tarkoittamaan "pääsääntöisesti"? On myös huomioitava se, että kaikki asiakkaat eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluja syystä tai toisesta. Kannatettavaa on se, että tarkemman palvelutarpeen arvioinnin voi tehdä maakunta tai palveluntuottaja hakijan tilanteen sitä vaatiessa. Haasteena digitaalisen palvelutarpeen osalta voi olla, ettei se ole tarpeeksi syvällinen ja laaja-alainen asiakkaan tilanteen huomioimisessa tai järjestelmä on manipuloitavissa. Haastetta on myös siinä, että asiakas osaa kirjata ja haluaa kirjata kaikki tarvittavat tiedot itsestään riittävän tarkasti verkkopalveluissa palvelutarpeen todelliseen määrittelyyn. Digitaalisen alkukartoituksen tulee olla myös niin varmaa ja osuva, että asiakkaan ohjautuminen avoimiin kasvupalveluihin ja harkinnanvaraisiin kasvupalveluihin on heti alkuvaiheessa osuvaa ja hukka-aikaa tulee mahdollisimman vähän (tehokas alku) ja myös väärin ohjautuneet asiakkaat tulevat ajoissa esille. 9 §: Monialaisen palvelutarpeen arviointi tehtäisiin jatkossa samojen työttömyyden kestoon liittyvien kriteereiden pohjalta kuin nykyisin (laki työllistymistä edistävästä yhteispalvelusta). Mikäli yhteistyötä esim. Kelan suuntaan tehdään vasta asiakkaan työttömyyden kestettyä tietyn aikaa, tulee mm. osatyökykyisten asiakkaiden palveluprosessit venymään. Viime aikoina on pyritty vahvasti kehittämään osatyökykyisten asiakkaiden palvelua ja yhteistyötä Kelan, työeläkelaitosten ja TE-toimiston kesken asiakkaiden palvelupolkujen sujuvoittamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi (TYP-työn ulkopuolella oleville). Olisikin hyvä saada vahvemmin näkyviin se, että palvelutarpeen arvioinnin tulee olla laaja-alainen heti asiakkuuden alussa, jotta tarve muiden toimijoiden palvelulle huomataan nopeasti. 11 §: Työnhakijan informointi: Pykälässä ei säädettäisi informoinnin tavasta eikä antajasta. Voiko informaation antaja olla jopa ulkopuolinen palveluntuottaja ja miten varmistetaan silloin mm. laatu? Muutenkin kohdassa on hyvin väljästi sanottu tavat: "Maakunnan tehtävänä olisi varmistaa, että työnhakijat saavat pykälässä tarkoitetut tiedot kullekin parhaiten soveltuvalla tavalla." Tässä on riskiä, koska paljon tulee palautetta nykyäänkin asiakkailta, että asiakas ei ole jotain asiaa tiennyt ja asiat etenevät jopa valitustasolle asti. • 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Tässä myös kommentit edelliseen kohtaan 10 § Työttömän työhakijan velvollisuudet osalta: 10 § Työttömän työnhakijan velvollisuudet: Se, että seurattaisiin työnhakijan aktiivisuutta hakea työtä ja osallistua työllistämistä edistäviin palveluihin, tulisi aktivoimaan yhä enenevässä määrin työttömiä työnhakijoita työnhaussa. On kuitenkin hyvä ottaa huomion, että työllistymiseen vaikuttaa usein monet muutkin tekijät kuin työnhakijan oma aktiivisuus. Työmarkkinoiden vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti ja työntekijöiltä vaaditaan yhä laajempaa osaamista. On myös selvää, että työnhakijan ikä on yksi vaikuttava tekijä, kun yritykset rekrytoivat uutta työvoimaa. Etenkin tämä näkyy vähemmän osaamista vaativissa tehtävissä. Siirtyminen pelkästään työttömän aktiivisuuden korostamiseen työhakemusten määrää seuraamalla, tulee todennäköisesti aiheuttamaan vahvaa vastustusta työnantajien puolelta. Kun haettavia tehtäviä on vähän (kuten joillakin alueilla) ja alueelta lähteminen ei ole esim. perhesyistä mahdollista, on hakemuksia lähetettävä määräajoin samoille työnantajille. Työllistymissuunnitelmien teosta säädöstasolla ollaan luopumassa. Koska työnhakijaa velvoitetaan aiemman kohdan perusteella raportoimaan omasta työnhaustaan, näin ollen sovittujen toimien ja palveluiden merkitseminen työllistymissuunnitelmaan jää turhaksi. Työnhakijaa ei velvoitettaisi hakemaan työtä/ osallistumaan palveluihin silloin, kun hän ei ole siihen kykenevä sairauden vuoksi. On kuitenkin tilanteita, joissa tämän arvion tekeminen on haasteellista. Kun asiakkaalle on maksettu 300 pv sv-päivärahaa eikä Kela myönnä kuntoutustukea, siirtyy asiakas nykyisin TE-toimistoon työttömyysetuutta saadakseen. Mukanaan asiakkaalla on yleensä lääkärintodistus työkyvyttömyydestään. Kela on kuitenkin tulkinnut asiakkaan työkykyiseksi hylätessään hakemuksen kuntoutustuesta. Vaaditaanko asiakkaalta tässä tilanteessa aktiivinen haku tai osallistuminen työllistymistä edistävään palveluun? Tätä olisi nyt lainsäädäntöä uudistettaessa hyvä tarkentaa, sillä tilanne on usein asiakkaan osalta kohtuuton. Työllistymistä edistäväksi palveluksi ollaan työttömyysturvalakiin kirjaamassa kuntouttava työtoiminta. Kumottavien lakien listalla ei myöskään ole mainintaa kuntouttavan työtoiminnan lain kumoamisesta – joitain muutosesityksiä lakiin olisi tulossa. Kuntouttavan työtoiminnan osalta järjestämisvastuu lienee vielä epäselvä - nykyisen lainsäädännön mukaan se on kunta. Kuntouttavan työtoiminnan tulisi jatkossa olla maakunnan järjestämä palvelu siten, että sen tarve voitaisiin todeta maakunnan sisällä kasvupalveluiden ja sote-palveluiden välisessä yhteistyössä. Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen tarjoajana voisivat kunnat osaltaan olla. Onko asiakkaalla aina vapaus valita jokaisen palvelun osalta palveluntuottaja? Kuka kantaa prosessivastuun asiakkaan kokonaistilanteesta silloin, kun palveluita on yhteensovitettava ja polutettava? Yksilöllistä ja tiivistä palvelua tarvitsevien asiakkaiden palvelua ei tulisi hajottaa ilman kokonaiskoordinaatiota eri palveluntuottajille. • 4 luku Työkokeilu, kommentit: * 27§: Muu työpaikalla järjestettävä palvelu: Tähän olisi hyvä saada vielä tarkennusta, jotta asiakkaiden tasavertaisuus säilyisi eikä tulisi väärinkäytöksiä työnantajan taholta. Olisi avattava lisää, mitä tarkoitetaan "lyhytkestoisilla tutustumiskäynneillä työpaikoilla". Onko turha päällekkäisyys työkokeilun kanssa? Voisiko työkokeilun käyttötarkoitusta sen sijaan jopa laajentaa? • 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Säännökset ennallaan verrattuna nykyiseen lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista, ei kommentoitavaa. • 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * 33 § Työnhakua koskevien tietojen julkaiseminen: Miten käytännössä tapahtuu Työmarkkinatorin kautta tapahtuva työnhakijan ja työnantajan kohtaaminen/ yhdistäminen? Tarvitaanko siinä lopulta ihminen välikädeksi vai pystytäänkö se hoitamaan jotenkin automaattisesti, koska työnhakijan yhteystiedot eivät ole julkisia? Työnhakijan tietojen luovuttaminen työnantajalle siten, että työnhakija on tiedoista tunnistettavissa, edellyttäisi jatkossakin nykyisen kaltaista suostumuksen pyytämistä. 35 § 4. mom. Oikaisuvaatimus ja valinta: Maakunnan tai palveluntuottajan ratkaisuun olla tarjoamatta henkilöasiakkaalle muuta tässä laissa tarkoitettua palvelua, ei saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa. Mitä nämä muut palvelut ovat? Tullaanko avaamaan tarkemmin? • 7 luku Voimaantulo, kommentit: * Ei kommentoitavaa. • 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. • 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Starttiraha on ollut toimiva tuki yrittäjän toimeentulon järjestämiseen yritystoiminnan alkuvaiheessa. Starttirahan myöntämisen näkökulma on markkinaehtoinen, mutta työvoimapoliittisia näkökulmia on voinut tarvittaessa käyttää. Valtaosin starttirahaa myönnetään yksinyrittäjille. Noin puolet asiakkaista hakee vielä jatkostarttirahaa, sillä tuloslaskelman ja taseen perusteella harva yritys tuottaa toimeentulon yrittäjälle 6 kuukauden jälkeen. Starttiraha on koettu hyväksi pienissä mikroyrityksissä. Toimialana on palvelun tuottaminen henkilöasiakkaille tavallisesti yksinyrittäjän roolissa. Starttirahaa hakeville on ominaista pienet kiinteät kustannukset, ei isoja investointeja, eikä yleensä käyttöpääoman hakua ulkopuolisen rahoituksen muodossa tai rahoitus on hyvin pienimuotoista eli alle 5 000 €. Tutkimustulokset starttirahan saaneiden yrittäjien yritystoiminnan jatkumisesta starttirahakauden jälkeen ovat olleet hyviä. Työttömyysetuuden aktivointi ko. toimintaan ei ole vielä tuottanut tutkimustuloksia lyhyeen käyttökokemukseen perustuen, mutta merkit viittaavat positiiviseen kehitykseen, kun rahoitus voidaan päättää STM:n momentilta. Lakimuutokset ovat viime vuosina vähentäneet starttirahaa saavien etuuksia (kesto lyhentynyt ja tukitaso alentunut). Viimeisin muutos on, että starttirahan maksamisen estävät myös muut etuudet, joiden on katsottava turvaavan starttirahan saajan kohtuullisen toimeentulon (muutos 1.1.2017). Liiketoimintasuunnitelmissa yrittäjän itselle laskema palkka on usein 1 000 - 2 000 e/kk, joten tavoitteenakaan ei ole kuin itsensä työllistäminen ammatinharjoittajana. Tällaiseen tilanteeseen sopii huonosti esitetty yritykselle myönnettävä tuki, koska juuri alussa yrittäjän toimeentulon ongelmat korostuvat. Nykyiset säädökset antavat lisäksi mahdollisuuden kokeilla yrittämistä aluksi sivutoimisesti ja hakea sitten starttirahaa, kun siirtyy päätoimiseksi. Tämä on koetettu tärkeäksi esim. tuotekehityksen ja asiakashankinnan kannalta. Muutoksessa tulee säilyttää yritystoiminnan aloittaminen sivutoimisesti. Starttiraha on voitu myöntää ilman suurempaa byrokratiaa ja hakeminen on ollut helppoa. Päätöksen on saanut tarvittaessa nopeastikin. Työllistävimmäksi vaiheeksi on koettu liiketoimintasuunnitelman tekeminen laskelmineen. Jatkossakin on pidettävä huoli joustavista menettelytavoista (prosesseista), jossa asiakas on tärkeämpi kuin hallinto. Keski-Suomessa ¼ yrityksistä (n. 350 kpl) aloittaa starttirahan turvin. Starttirahan muutos yritystueksi varmasti ainakin aluksi näkyy yritysperustannan vähentymisenä. Omaehtoiset, itsensä työllistäjät saattavat vierastaa tukea, koska toimeentulo ei alussa ole turvattu. Toimeentulon takaava malli rinnakkaisena mallina käynnistää yritystoiminta tulisi säilyttää, koska se antaa suuremmalle joukolle mahdollisuudet perustaa yritys tai vähintäänkin aloittaa ammatinharjoittajana. Näin ollen ainakin työttömille työnhakijoille olisi tarpeen säilyttää vaihtoehtoisena mahdollisuutena aloittaa yritystoiminta työttömyysetuuden turvin starttirahana toimeentulon turvaamiseksi yritystoiminnan alkutaipaleella. • 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Ei kommentoitavaa. • 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Sisällöllisesti vastaa pitkälti nykyisen lain julkisista työvoima- ja yrityspalveluista säännöksiä. Koska palkkatuki perustuisi myös jatkossa työttömän työnhakijan tilanteeseen eli palvelutarpeen arviointiin, ammatillisen osaamisen puutteiden arviointiin ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen edistämiseen ja jos asiakkaiden palveluita toteuttavat eri tahot, palkkatuen valmistelun ja tarpeellisuuden arvioinnin tasalaatuisuus tulisi varmistaa. Palkkatukipäätöksissä työaika ja palkkauskustannukset pitäisi saada kiinteiksi; työnantajan olisi noudatettava hakemuksessa ilmoitettuja tietoja. Nykyään työajan ja palkkauskustannuksen muutokset kesken tukikauden aiheuttavat paljon viranomaistyötä päätösten korjauksina. Muutoksiin liittyy paljon selvittelyjä/korjauksia/määrärahan lisäyksiä, jotka aiheuttavat paljon tarpeetonta hallinnollista työtä. 17 § Työnantajaan liittyvät palkkatuen edellytykset: "Palkkatukea voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, yhteisölle ja muulle työnantajalle, ei kuitenkaan valtion virastolle tai laitokselle." Voidaanko palkkatukea myöntää uusille maakunnille? Maakunta, kuten nykyisin TE-toimisto tai ELY-keskus, voisi tarjota erinomaisia palkkatukityömahdollisuuksia eli osaamisen vahvistamista ja polkuja avoimille työmarkkinoille. Nykyisen lain julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 7 luvun 15 §:n mukaisesti valtion virastolle tai laitokselle voidaan osoittaa määrärahoja palkkatuen omaisesti. Tästä mahdollisuudesta emme löydä mainintaa lakiesityksessä. Eikö tätä mahdollisuutta ole hyödynnettävissä tulevaisuudessa? Ainakin tällä hetkellä myös valtion virastot ja laitokset tarjoavat hyviä työmahdollisuuksia ja osaamisen kehittämisen jatkopolkuja avoimille työmarkkinoille, esimerkiksi korkeastikoulutetuille työttömille työnhakijoille. • 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * Tukien hakemiseen tulee tulevaisuudessakin olla valtakunnallisesti ylläpidettävät sähköisen asioinnin järjestelmät. • 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: * Ei kommentoitavaa. • 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. • 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. • 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * Sisällöllisesti lakiesitys on samanlainen kuin lain julkisista työvoima- ja yrityspalveluista vastaava luku yksityisistä työnvälityspalveluista eli ei sisällä merkittäviä muutoksia. 1 §: Maakunnasta riippumattoman palveluntuottajan määrittely voisi olla selkeämpää, koska tällä hetkellä erottelu siitä, mikä on maakunnan hankkimaa rekrytointipalvelua ja mikä on siitä riippumatonta ei tule täysin ymmärretyksi. Tarkoittanee niitä yksityisiä rekrytointipalveluita, jotka eivät tuota maakunnalle palveluita? 2 §: Ei kommentoitavaa. 3 §: Maksuttomuuden säilyminen on hyvä asia. Nuoren määritelmä? Alle 30-vuotiaat au pair on mainittu yksityiskohtaisissa perusteluissa, mutta laissa ei. Muuten sisällöllisesti sama kuin laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista, ei kommentoitavaa. 4 §: Ei sisällöllisiä muutoksia lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista verrattuna, ei kommentoitavaa. • 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Ei kommentoitavaa. • 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Ajattelutavan muutos aktiivisen työnhaun kokonaisvaltaisempaan seurantaan aikaisempien työllistymissuunnitelmien ja niitä korvaavien suunnitelmien sijasta on tervetullut muutos. Tämä selkeyttää työttömyysturvamenettelyjä nykyiseen verrattuna. Tulevaisuudessa ei enää seurattaisi työllistymissuunnitelmien tai niissä sovittujen toimien toteutumista yksittäisenä lausuttavana työttömyysturva-asiana tai jokaista esim. työtarjouksesta kieltäytymistä ei enää lausuttaisi yksittäisenä asiana, vaan tarkasteltaisiin työnhaun aktiivisuuden kokonaisuutta ehdotetun kolmen kuukauden aikajänteellä. Seuraamusjärjestelmä kevenisi. Selkeä yhtenäinen tarkastelujakso on tasapuolinen työnhakijoita kohtaan. Työnhakijoiden kannalta muutos sisältää myös "valinnanvapautta": voi hakea työpaikkoja, jotka itse katsoo sopiviksi ja siten osoittaa aktiivisuutta. Nykyään yksittäiset työnhakijat tekevät omaa tulkintaansa TE-toimiston tarjoamiin työpaikkoihin tai -tehtäviin soveltumattomuudestaan ottamatta yhteyttä työnantajaan soveltuvuuden arvioimiseksi. Muutos myös vähentänee lausuttavaa/ annettavia työttömyysturvapäätöksiä. Sen sijaan mietintää aiheuttaa työnhaun aktiivisuuden osoittamistavat. "Työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin vähintään yhtä avointa työpaikkaa/vko": tämä aiheuttaa huolta siitä, että menettely kuormittaa yrityksiä ja muita työnantajia turhilla ja epätarkoituksenmukaisilla hauilla. Tätä kautta tulee myös pelkoa siitä, että työnantajat eivät enää ilmoita avoimia työpaikkoja hakuun. Seuranta toteutettaisiin pääosin verkkopalveluna. Sinänsä seurantaverkkopalveluna on hyvä asia. Onko suunnittelussa ns. älykäs järjestelmä, joka aistii, että työnhaut ovat todellisia ja tarkoituksenmukaisia? Toivottavasti ei käy niin, että jos on tehty riittävä määrä merkittyjä hakuja tms. laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta piittaamatta, järjestelmä "hyväksyy". Toivottavasti järjestelmä on riittävän automatisoitu, eikä vaadi "käsityötä" virkailijoitten tekemänä. Myös ilmoitusväliä 7 päivää ja seurantajakson aikajännettä 3 kuukautta kannattaisi vielä ehdottomasti harkita, ettei niistä tule tarpeettoman lyhyitä. Tiedonkulku mahdollisten eri osapuolien kesken tulee varmistaa: maakunnat, palveluntuottajat ja työttömyysturvan maksajat. Tiedonkulun tulisi olla mahdollisimman automatisoitua ja sujuvaa. 5 § Määritelmät 15) työllistymistä edistävät palvelut: Palveluiden suunnittelun kannalta kohta on sopivan väljästi määritelty, jolloin voidaan suunnitella asiakaslähtöisesti tarkoituksenmukaisia palveluita. Sen sijaan työttömyysturvan seuraamusten ja asiakkaiden tasapuolisen kohtelun kannalta f)- kohta jättää vielä tulkinnanvaraa. Ajallinen kesto esim. 8 viikkoa jäntevöittäisi tulkintaa. • 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * Aktiiviseen työnhakuun ja sen laiminlyöntiin liittyvää kommentointia on myös luvun 1 kommenteissa, ei ole toistettu tähän kohtaan. 15 §: Pätevä syys jättää hakematta opiskelupaikkaa tai keskeyttää opinnot: Nykyisestä poiketen nuorella olisi pätevä syy keskeyttää opinnot, jos hänen katsotaan osoittavan erityistä suuntautumista tiettyihin opintoihin (toisiin opintoihin siirtymisen vuoksi). Tämä on hyvä muutos. • 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Säännökset selkeytyvät ja tasapuolistuvat selkeiden euromäärittelyjen myötä pykälissä 2 § Pätevä syy työstä eroamiseen ja 5 § Pätevä syy tarjotun työn hakematta jättämiseen ja työstä kieltäytymiseen. Nyt on lain tasolla määritelty palkan määrä, jos alalla ei ole työehtosopimusta. Sen sijaan palkan euromäärän alhainen taso mietityttää. • 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * Sisällöllisesti ennallaan, ei kommentoivaa. • 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit: * Sisällöllisesti ennallaan, ei kommentoivaa. • 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit: * Sisällöllisesti ennallaan, ei kommentoivaa. • 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Opiskelujen etenemisen seuranta ja mahdollinen keskeyttäminen siirtyy maksajalle: ehdotettua muutosta kannatetaan. Sisällöllisesti esitys ei tuo muutoksia. • 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * Palvelut on määriteltävä riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti, jotta asiakkaita kohdellaan tasapuolisesti. • 10 a luku Kulukorvaus, kommentit: * Sisällöllisesti vastaisi nykyistä lakia julkisista työvoima- ja yrityspalveluista. Palveluiden määrittely: mitkä tulevat olemaan f) -kohdan palveluiden kriteerit? • 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * Säännösluonnokset puuttuvat, mutta hallituksen esityksen pääasiallisen sisällön pohjalta kommentit: Helmikuisessa 2017 lausunnossa Keski-Suomen TE-toimisto totesi: Keski-Suomen TE-toimisto puoltaa työttömyysturvan siirtoa maksajille jo vuonna 2018 vain sillä edellytyksellä, että kaikki työttömyysturvaan liittyvät tehtävät siirtyvät pois TE-toimistolta ja tietojärjestelmät ovat heti toimivia. Henkilöstöresurssien ja osaamisen siirtyessä on välttämätöntä, että myös kaikki tehtävät siirtyvät TE-toimistolta työttömyysturvan maksajalle. TE-toimistolle ei saa jäädä ilmoittamisia maksajille työnhaun alkamisista, päättymisistä tai palvelujen keskeyttämisistä, kieltäytymisistä yms. TE-toimistolle ei myöskään saa jäädä työttömyysturva-asioiden selvittelyä tai työttömyysturva-asioiden neuvontaa. Osin tilanne on muuttunut alkuvuodesta tehtävien jakautumisen osalta. Työttömyysturvatehtävät jakautuisivat uudella tavalla työttömyysturvan maksajien ja maakunnan (nykyisin TE-toimistot) kesken toimeenpanoon ja seuraamusjärjestelmään. Työttömyysturvan siirtäminen toimeenpanon osalta työttömyysturvan maksajille on kannatettava. Jos työttömyysturvaseuraamusten osalta ratkaisu tulee olemaan, että ko. tehtävät hoidetaan maakunnassa, kannatamme ajatusta pohtia tehtävien hoitamista maakunnissa keskitettynä tehtävänä, yhteen (tai useampaan) maakuntaan keskitettävänä, muttei kaikissa hoidettavana tehtävänä. Keskittämistä puoltavat resurssien ja osaamisen varmistaminen sekä tasalaatuinen asiakkaiden kohtelu ajallisesti ja sisällöllisesti koko valtakunnassa. Tämä on entistä tärkeämpää, jos maakunnassa annetaan valituksenalaisia työttömyysturvapäätöksiä. Myös työttömyysturvatehtävien siirtymävaihe tulee suunnitella ja toteuttaa huolella. Esimerkiksi tietojärjestelmien tulee olla kunnossa sekä resurssit ja osaaminen varmistaa. Yksityiskohtaisissa perusteluissa, s. 159 on luonnostekstiä "Maakunta tai palveluntuottaja ilmoittaisi työttömyyskassalle tai Kelalle tarpeelliset tiedot työnhaun voimassaolosta ja osallistumisesta palveluihin." "Maakunta ilmoittaisi kassalle tai Kelalle seuraamusasian selvittämisestä ja antaisi hakijalle päätöksen työttömyysturvaseuraamuksista. Seuraamusasia tulisi vireille joko kassan tai Kelan ilmoituksen perusteella (lähinnä työstä eroaminen, joka on ilmennyt etuushakemuksen yhteydessä) tai silloin, kun maakunta/palveluntuottaja havaitsee seikan, jonka perusteella seuraamus on asetettava. Päätös annettaisiin tiedoksi etuuden maksajalle." Nämä lauseet herättävät kysymyksiä menettelytavoista ja rooleista tulevaisuudessa. Tältä pohjalta ei vielä osaa ottaa kantaa menettelyjen toimivuuteen. Lakiesityksessä mainitaan ilmoituksista ja päätöksistä. Ilmeisesti nykymuotoiset työvoimapoliittiset lausunnot jäisivät tarpeettomina pois? Entäpä asiakkaiden kuuleminen tarvittaessa, selvityspyyntöjen muodossa? • 12 luku Muutoksenhaku, kommentit: * Ei kommentoitavaa. • 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. • 14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit: * Ei kommentoitavaa. • Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * 8 § Vuorottelusopimuksen toimittaminen maksajalle: Nykytilanteessa vuorotteluvapaan käsittelyprosessi kokonaisuudessaan työllistää huomattavasti enemmän kuin mitä annetuista (myönteisistä) lausunnoista voi päätellä. Ennen lausunnon antamista tehdään paljon selvittelytyötä ja pyydetään korjauksia ja täydennyksiä toimitettuihin liitteisiin ilman, että tämä näkyy ulospäin työmäärässä. Toinen vaihtoehtohan olisi antaa kielteinen lausunto, mikä puolestaan aiheuttaisi yhteydenottoja ja lisätyötä myöhemmin. Tähän on syytä varautua työvoiman tarvetta määriteltäessä. Usein työnantajalla on tiedossa tehtävään sopiva sijainen, jolloin on epäselvyyttä siitä, täyttääkö sijainen työttömyysehdon/vaadittavan työttömyyden kertymäehdon. Tähän liittyviä tiedusteluja tulee sekä työnhakija-asiakkailta että työnantajilta (tieto työnantajalle voidaan antaa asiakkaan suostumuksella). Kuka/mikä taho vastaa kyselyihin? 9 § Sijainen: Yhden päivän työttömyys: Esitys on lain muuttamisesta siten, että ns. yhden päivän työttömänä olevan kohdalla työnhaun aloittaminen ei olisi tarkoituksenmukaista. Miten tämä tukee vuorotteluvapaalain 3 § tavoitteita työmahdollisuuksien tarjoamisesta työttömille? Miten todetaan, että henkilö on työttömän statuksella ja että työttömyysehto toteutuu, jos ei edellytetä työnhaun aloittamista? Sijaisjärjestelyt tilanteissa, jossa työnantajan palveluksessa on osa-aikaisia: työnantajalla velvollisuus tarjota kokoaikatyötä. Tässä ryhmässä on usein opiskelijoita, etenkin kaupan alalla. 17 § Työvoimapoliittinen lausunto: Vapaalle jäävän tai perheenjäsenen yritystoiminnan tulkitseminen? • Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * Lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta tulevat mahdolliset muutokset liittyen aktiiviseen työnhakuun puuttuvat. Muutoin ei kommentoitavaa. • 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * On erittäin tärkeää painottaa laissa eri toimijoiden välistä yhteistyötä, koska ko. asiakaskunta tarvitsee sitä erityisesti. Tämä myös selkeyttää toimijoiden välisiä vastuita ja nopeuttaa kotoutumisen läpivirtausta. 2 § Lain soveltamisala: Lakia ei edelleenkään sovelleta kaksoiskansalaisiin; ulkomailta muuttavat, etupäässä nuoret Suomen kansalaisuuden omaavat, mutta käytännössä muita kotoutumistoimia tarvitseviin rinnastettavat, jäävät vaille kotoutumispalveluja ja -toimia. Aiemmassa lainsäädännössä tämä ryhmä jätettiin pois, koska otaksuttiin tällaisten määrän olevan vähäinen, mutta tämä on selvä epäkohta, joka tulisi uudessa laissa muuttaa, koska erityisesti tällaisilta nuorilta puuttuu suomen kielen taito ja näin tämän ryhmän osalta tarpeelliset kotoutumistoimet jäävät saavuttamatta. Vahva tuki erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa on erittäin tärkeää. Vahva ja nopea alku kotoutumisessa vähentää ongelmien kasaantumista ja sitä myöten asiakkaan palvelutarve kevenee ja kotoutumisprosessi nopeutuu. • 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * 9 § Neuvonta ja ohjaus: Onnistunut ohjaus ja neuvonta vaativat laajojen palvelujärjestelmien syvällistä hallintaa. Tällä hetkellä on jo nähtävissä, että esim. kunnan ohjaus, lähinnä sosiaalitoimesta, voi olla suppeaa ja ulottuu hyvin kapealla sektorilla riippuen ohjausta ja neuvontaa antavan tahon yksilöllisestä osaamisesta. Mikäli tavoitellaan työvoiman laajempaa liikkuvuutta koko valtakunnan alueella ja toimiville työmarkkinoille ohjautumista, oikeanlainen ohjaus ja neuvonta on erittäin tärkeää heti asiakkuuden alusta lähtien (vahva alku). Ohjauksessa ja neuvonnassa on hallittava periaatteessa koko maakunnan/valtakunnan palvelutarjonta, löydettävä oikeat tietolähteet ja pystyttävä arvioimaan, mikä kulloinkin kyseessä olevan asiakkaan kohdalla on mahdollista ja tavoiteltavaa. Pienillä paikkakunnilla, jossa maahanmuuttajien määrä on vähäinen ja palvelujen saavutettavuus on haastavaa, ohjaus ja neuvonta kaikkiin käytettävissä oleviin palveluihin vaatii jatkuvaa tiedonhankintaa hyvin laajoista ja sirpaloituneista aineistoista. Esim. kunnan sosiaaliohjaaja ei välttämättä ole paras käytettävissä oleva taho koulutusohjauksessa ja urasuunnittelussa. Alkukartoitus laaditaan kahden viikon kuluttua asiakkuuden alkamisesta: tavoiteaika on tiukka, koska alkukartoitukseen on varattava aika ja yleensä tarvittava tulkkaus ja lisäksi asiakkaan on saatava alkukartoituksen laadinta tiedoksi esim. kirjeellä. Mikäli tässä katsotaan, että toimet (ajanvaraukset, kutsut tms.) alkukartoituksen järjestämiseksi on käynnistettävä 2 viikon kuluessa asiakkuuden alkamisesta, aikataulun voidaan katsoa olevan mahdollinen. 12 § 4 mom: Yksi kotoutumissuunnitelma: tietojärjestelmien yhteensovittaminen suunnitelmien kirjaamiseksi tulee olemaan kriittinen kohta. Haaste on myös erilaisten kirjaamismenettelyjen yhteensovittaminen niin, että eri lähtökohdista kotoutumissuunnitelmaa täydentävät tahot ymmärtävät suunnitelmaan kirjattujen asioiden sisällön. 15 § Suunnitelman laadinta kuukauden kuluessa alkukartoituksesta ja ohjaaminen toimenpiteisiin kuukauden kuluessa suunnitelman laatimisesta: Tämän toteuttaminen on haastavaa nykyiselläänkin. Tämä tullee olemaan haastavaa todennäköisesti myös tulevaisuudessa, koska soveltuvia toimia ei ole tarjolla näin nopeasti. Keski-Suomen alueella maahanmuuttajaväestö on keskittynyt Jyväskylään ja sen lähiympäristöön, jossa kamppaillaan kaikilla tahoilla määrärahojen riittävyydestä, varsinaisen asiakastyön tai soveltuvien palvelujen hankinnan osalta. Alueen muissa osissa haasteena on maahanmuuttajien vähäinen määrä, jolloin soveltuvia toimia, etenkään koulutusta, ei ole tarjolla kuin harvakseltaan, jos lainkaan. Alueellinen epätasaisuus luo merkittävän haasteen palvelujärjestelmän rakentamiselle ja saavutettavuudelle. 17 § Toimivan peruskielitaitotason saavuttaminen (B1.1 EVK) on tavoitteena kaunis, mutta riittävien määrärahojen ja koulutustarjonnan vähäisyyden vuoksi taso jää saavuttamatta. Riittävät resurssit myös alueen eri osien tasapuolisen palvelutarjonnan kehittämiseksi on turvattava. 18 § Kuntien valmiudet järjestää omaehtoisesti soveltuvaa koulutusta maahanmuuttajille jää arvailujen varaan. Todennäköistä on, että päävastuu kotoutumiskoulutuksen hankinnasta jää kasvupalveluille, joihin tulisi varata riittävät hankintaresurssit huomioiden hankintoihin liittyvän työn ja itse palvelun ostoon tarvittavat varat. • 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * 21 § Henkilöstön osaamisen kehittämisessä tulee olemaan pitkäaikainen ja haastava tehtävä, mikäli on otettava haltuun kotouttamisasioiden sellainen osaaminen, että sekä ohjaus, neuvonta että alueen eri toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen onnistuu. 25 § Omavalvontajärjestelmän kehittäminen on mittava haaste. Nähtäväksi jää, miten asetetaan kriteerit palvelujen saatavuuden tasapuolisuudesta ja kattavuudesta. • 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * Kuntien kotouttamisasioiden suunnittelussa ja kehittämisessä on työsarkaa edelleen. Kuntien paneutuminen ja erityisesti vielä monialaisen yhteistyön rakentuminen vie aikaa. • 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * Ei kommentoitavaa. • 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. • 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. • 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. • 9 luku Voimaantulo, kommentit: * Ei kommentoitavaa. Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials