Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 17. kesäkuuta 2017 13:07 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Keski-Suomen ELY-keskus / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 15:39 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne * Vastaajataho * ELY-keskus * Vastaajatahon virallinen nimi * Keski-Suomen ELY-keskus * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lakiluonnoksissa korostetaan, että maakuntien harkintavalta aluekehittämisestä koskevien tehtävien hoitamisessa vahvistuu. Kuitenkin tosiasiallisesti lausunnolla olevien lakien perusteella vaikuttaa siltä, että tätä harkintavaltaa rajoitetaan edelleen merkittävästi mm. työttömyysturvalain, opiskelua koskevien säädösten tai opetushallituksen opetussuunnitelman muodossa. Näiltä osin vaikuttaa siltä, että vaikka palvelujen sisältöjä ei määriteltäisi, niin tosiasiallisesti palveluista ja niiden sisällöistä säädettäisiin muualla. Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta on luonteeltaan salliva ja mahdollistava, mutta laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista määrittelee edelleen pakollisiksi oikeastaan suurimman osan nykyisin voimassa olevan lain julkisista työvoima- ja yrityspalveluista mukaisista palveluista - ainoastaan valmennukset ja koulutuskokeilut on niminä poistettu palveluvalikoimasta. Tältä osin vaikuttaa, että lailla ei ole pyritty luomaan uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, vaan pidättäytymään näiltä osin aiemman lainsäädännön palveluissa. Lakiluonnoksen henki tuntuu olevan myös, että kaikkia asiakasryhmiä tulee palvella aiempaa paremmin ja entistä systemaattisemmin, mutta maakunnan tosiasiallinen mahdollisuus räätälöidä tarkoituksenmukaisia työllistymistä edistäviä palveluja on tosiallisesti kovin kapea. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat 8 §:ssä määritellyt määräaikaishaastattelut. Lakiluonnoksen perusteella määräaikaishaastattelut on tehtävä jatkossa kaikille työttömille työnhakijoille, vaikka ne olisivat ilmeisen tarpeettomia. Lakiluonnoksessa määräaikaishaastattelut tulisi tehdä myös sellaisille työttömille työnhakijoille, jotka ovat jo jonkin kasvupalvelun piirissä, jonka perusteella asiakas määrittyy työttömäksi. Erilaisten prosessien ehdottomuuksista tulisi luopua. Samaa ajattelumallia heijastelevat myös aktiivisen työnhaun mallit, joista luodaan valtakunnallisesti yhteneviä, vaikka työvoimapolitiikan toimintaympäristöt vaihtelevat maakunnittain. Esimerkiksi avoimien työpaikkojen määrä vaihtelee merkittävästi alueittain, jonka vuoksi samat vaatimukset eri puolilla maata saattavat johtaa nykymuodossa työpaikkojen muuttumiseen piilotyöpaikoksi, kun samoja avoimia työpaikkoja hakevat useat työttömät työnhakijat, vain koska näin edellytetään. Työttömyysturvatehtäviä siirrettäessä Kansaneläkekeskukselle ja työttömyyskassoille tulee varmistaa, että maakunnilla tulee olla riittävästi resursseja hoitaa maakuntiin jäävät työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän tehtävät. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Työnhaun aloittamista varten on oltava olemassa myös fyysisiä toimipisteitä. Kaikilla työnhakijoilla, esim. maahanmuuttaja-taustaisilla, ei ole aina valmiuksia hoitaa työnhaun aloittamista sähköisesti ja omatoimisesti. Työnhakijan valinnanvapaus palveluihin (suhteessa työnhaun päättymiseen) on haastavaa, jos maakunta ei onnistu järjestämään kasvupalveluja riittävän hyvin saavutettaviksi, esim. liikenneyhteyksien näkökulmasta. Työttömän työnhakijan säännöllisen palvelutarpeen arvioinnin järjestäminen on haastavaa, jos palvelu hankitaan markkinoilta. Osin palvelutarpeen arviointia voi tehdä hankittujen kasvupalvelujen sisällä, mutta kasvupalveluja ei todennäköisesti tule olemaan niin paljon tarjolla, että kaikkien työttömien palvelutarvetta ehdittäisiin arvioida ostettujen kasvupalvelujen puitteissa. Digitaalinen palvelutarpeen arviointi aiheuttaa haasteita. Osa asiakkaista ei halua kertoa tilannettaan sähköisesti, osa ei pysty arvioimaan omaa tilannettaan. Voi myös syntyä tulkintaongelmia, jos esim. jos termit ovat outoja. 6§ Ehdotettu 7 päivän seuraamisaika on maakunnan resurssien kannalta lähes mahdoton eikä kaikilla työnhakijoilla ole mahdollisuutta käyttää verkkopalveluja. Esitetään, että ilmoitusvelvoite poistetaan. Tarvittaessa maakunta voi erikseen pyytää selvitystä työnhausta. Kokonaisuutena kasvupalvelu-uudistus nojaa vahvasti kasvupalvelujen markkinoihin ja sen toimivuuteen. Jos markkinat eivät toimi lakiedotuksessa toivotulla tavalla, tilanne johtaa eri alueiden asiakkaiden eriarvoistumiseen. Kun on runsaasti palveluntuottajia, markkina kehittyy. Jos ei ole, on vaarana kustannusten nousu ja laadun heikentyminen. Markkinapuutteessa oman yhtiön kautta tuotetaan palvelut, jota ei voida kehittää, koska odotetaan seuraavaa markkinapuutteen selvitystä (2 vuoden välein). "Yrityksen" kehittäminen on hankalaa. Tässä tilanteessa tulisi luoda mekanismi, joka mahdollistaisi tämän yhtiön kehittämisen. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Osaamispalvelujen kytkeminen mm. työkokeiluun on tärkeää. Palvelujen poluttaminen on edelleen tarpeellista, koska monen työttömän polku on monivaiheinen. Ammatinvalinta- ja uravalmennusten hankkiminen on kallista. Yhden asiakkaan ammatinvalinnanohjausprosessi markkinoilta ostettuna voi maksaa nykyisen TE-toimiston ammatinvalintapsykologin kuukausipalkan verran. On olemassa vaara, että kasvupalveluihin maakunnilla varatut määrärahat eivät riitä alkuunkaan osaamis- ja urapalveluiden hankkimiseen, kun lisäksi on tarve ostaa harkinnanvaraisia palveluja. Ohjauksen valtakunnallista verkkopalvelua rakennetaan parhaillaan. Tämä palvelee hallituksen digitalisaatio-kärkihanketta. Tähän tulee varmistaa resurssit. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Tiedonvaihtoon liittyvät kysymykset ja tietojärjestelmiin liittyvät asiat on ratkaistava ensisijassa. 32§ Tietojen välittäminen palvelun tuottajalle edellyttää, että asetuksessa tulee määrittää henkilöasiakkaasta annettavat laissa mainitut välttämättömät tiedot. Nämä tulee määrittää tarkemmin. Kyseessä on mitä suurimmassa määrin sekä henkilöasiakkaan että tietoja käsittelevän virkailijan oikeusturvasta. 34§ Miten varmistetaan, että palveluntuottajalta edellytetty vakuutuksen järjestäminen on todellisuudessa tehty? Mikä on tarvittavien vakuutusten vähimmäistaso? * 7 luku Voimaantulo, kommentit: * Voimaantulosäädökset ovat epäselviä, osa ehdotuksista on tulossa ilmeisesti voimaan jo vuoden 2018 alussa, osa 2019 alussa. Erityisesti julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista annetun lain kohdalla on epäselvää, mitä lakia sovelletaan kesken olevien asioiden osalta. * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Säädösten ymmärrettävyyden ja luettavuuden vuoksi tulisi vielä kerran harkita luonteeltaan ja kohteeltaan erilaisten yritystuki- ja yleistä aluekehittämistä koskevien sisältölakien erottamista. Säädöksistä päätettäessä tulee tarkistaa, että kaikkien kumottujen lakien asiakohdat ovat uusissa säädöksissä. ELY-keskus esittää, että nykyistä starttirahaa voitaisiin myöntää edelleen vastaavasti henkilöasiakkaalle toimeentulon turvaamiseksi yritystoiminnan alkuvaiheessa. Tämä ei ole vastakkainen ehdotetulle käynnistystukimallille vaan täydentäisi sitä. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Olisi hyvä mainita, että tuettaviin investointeihin kuuluvat myös aineettomat investoinnit. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Ohjelmakaudella 2014–2020 on (koko maassa) kaikkiaan 37 yritykselle myönnetty rahoitusta myös Euroopan sosiaalirahastosta. Onko tarkoitus, että yritykset voisivat jatkossa toimia hankkeiden toteuttajina ainoastaan Euroopan aluekehitysrahaston hankkeissa. Poistetaanko yrityksiltä mahdollisuus olla ESR-hankkeiden osatoteuttajinakin? Nykysäädökset eivät sulje yrityksiä pois ESR-hankkeiden toteuttajina. Opetusministeriön hallinnonalan hankkeita on rahoitettu ohjelmakaudella 2014–2020 myös Euroopan sosiaalirahastosta. Onko tarkoitus, että jatkossa niitä voisi rahoittaa ainoastaan Euroopan aluekehitysrahastosta. OKM:n toimialan hankkeiden sisältyminen 9§ 1 momentin kohtaan 6 tulisi avata vähintään perustelumuistiossa. Epäselväksi jää tullaanko nykyisessä yritystukilaissa mainittu toimintaympäristötuki säilyttämään. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * Tukea myönnetään hakemuksen vireille tulon jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Eräissä poikkeustapauksissa tukea voidaan myöntää myös ennen hakemuksen vireille tuloa syntyneisiin kustannuksiin. Tulisi tarkentaa joko tässä laissa tai myöhemmin annettavassa asetuksessa, että tämä viimeksi mainittu koskee mm. rakennussuunnitelmia ja muita ennakollisia suunnitelmia, jotka tulee olla, jotta hakemus voidaan tehdä. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * Hankkeen aloittaminen tulee avata tarkemmin vähintäänkin taustamuistioon. Maksatuksen jättämisen viimeinen mahdollinen määräaika tulisi olla mahdollisimman yhtenäinen. ESR:ssä käytetty 4 kuukautta on rakennerahastoissa riittävä aika maksatushakemuksen jättämiselle. De minimis –käsitettä ja sen käyttöä olisi hyvä avata taustamuistioon seikkaperäisemmin. * 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Kumottavaksi on määritetty lait (8/2014 ja 9/2014). Esitetään, että samalla mainitaan myös kumottavaksi ko. lakeja koskevat asetukset (357/2014 ja 716/2014). * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * 3§ mukaan yksityiset rekrytointipalvelut ovat henkilöasiakkaalle maksuttomia. Jotta valitut rekrytointiyritykset saisivat mahdollisimman tehokkaasti tuloksia, niin yritykselle muualta tuleva maksu tulisi sitoa asiakastulokseen (täytetty työpaikka tai aloitettu koulutus). * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Jos sosiaalisia yrityksiä edelleen halutaan tukea, tulisi rahoituslaista löytyä siihen liittyvä kohta. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Työttömyysturvan suhde maakunnan tarjoamaan/hankkimaan kasvupalveluun eli seuraava kaava on liian monimutkainen : Työllistymistä edistävänä palveluna pidettäisiin kuitenkin maakunnan tai palveluntuottajan järjestämää rekrytointia, työnhakua tai osaamista tukevaa palvelua. Edellytyksenä olisi kuitenkin, että palvelua järjestetään keskimäärin vähintään neljä tuntia päivässä. Päiväkohtainen järjestämisaika laskettaisiin jakamalla osallistumisen edellyttämä tuntimäärä palvelun kestoon sisältyvien arki- ja arkipyhäpäivien lukumäärällä. Päivien lukumäärässä otettaisiin huomioon myös palvelun alkamisen ja päättymisen väliseltä ajalta myös ne arki- ja arkipyhäpäivät, joina työnhakijan ei ole tarkoitus osallistua palveluun. Em. tilalle pitäisi asettaa yksinkertaisempi malli: esim. 4 tuntia päivässä, joka voi olla monimuotoisesti toteutettua. Asiakkaan kannalta tuntimäärä olisi esim. tuo 4 tuntia. Työnhakemisten aktiivisuus: hallituksen esitys tuottaa suuria haasteita työnantajille, jotka tulevat hukkumaan ”turhista” hakemuksista. Työttömät tulevat hakemaan työpaikkoja, joihin heillä ei ole mitään mahdollisuuksia työllistyä, jotta eivät menettäisi työttömyysetuutta. Avoimia työpaikkoja ei ole riittävästi, jotta Suomen koko työttömien määrä voisi aidosti hakea työpaikkoja niin paljon ja usein kuin mitä HE:ssä esitetään. 8a§n mukaan työpaikan on oltava sellainen, jonka saamisen edellytykset työnhakija täyttää. On epäselvää, mitä tämä tarkoittaa. Onko kyseessä muodollinen pätevyys, kokemukseen liittyvä pätevyys vai mitä? * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * 25 §:ssä todetaan, että maakunnan on laadittava omavalvontaohjelma. Lisäksi todetaan, että omavalvontaohjelmasta voidaan asetuksella antaa tarkempia säännöksiä. Tarkemmat säännökset maakunnan omavalvontaohjelman laatimisesta koskien kotoutumisen toimenpiteiden toteutumista, saatavuutta ja laatua tulisi määrittää. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Lain 39–43 §:ssä todetaan, että alaikäisten asumisyksiköiden perustamisessa sovelletaan lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolakia. Hallituksen esityksessä tulisi kiinnittää esimerkein tai muulla tavoin huomiota siihen, miten työttömyysetuutta saavien alaikäisten ja täysikäisten tulot olisi huomioitava asumisjärjestelyjen suunnittelussa ja hankinnassa. * 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit: * Lain 48 §:ssä todetaan, että maakunta ylläpitää kuntaanosoitusrekisteriä. ELY-keskusten kuntaan osoitusten kautta kuntiin on muuttanut vain noin 1/3 oleskeluluvan saaneista lukuun ottamatta kiintiöpakolaisia, joiden kuntiin muutoista Migrillä on tarkat tiedot. Jos maakunnan tehtävänä on oleskeluluvan saaneiden kuntaan osoittaminen tai muu ohjaaminen, voitaisiin UMA- järjestelmää edelleen hyödyntää kuntaan osoitettujen /ohjattujen tietojen keräämisessä ja siirtämisessä. Tämä asia voitaisiin säädellä asetuksella. Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials