Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 07:36:47 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 10:34 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: jaakko.pesola@espoo.fi [mailto:jaakko.pesola@espoo.fi] Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 9:43 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * kunta * Vastaajatahon virallinen nimi * Espoo * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Yleiskommenttina nyt lausunnolla olevaan kasvupalvelulain erillislakien kokonaisuuteen: Espoo pitää myönteisenä sitä, että lakiesityksissä annettaisiin maakunnalle, Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymälle ja kasvupalveluiden palveluntuottajille laaja liikkumatila määritellä palvelujen sisältöjä ja toteuttaa innovatiivisesti suunniteltuja palveluita. Esitetyillä uudistuksilla mahdollistetaan uudenlaisia palvelukonsepteja ja asiakaslähtöisemmät sekä tehokkaammat tavat tuottaa palveluita ja edistää työllisyyttä. Lakiesityksen mukaan Uudenmaan kuntayhtymään sovellettaisiin, mitä laissa säädettäisiin maakunnasta. Säädös korostaa kuntayhtymän maakuntaa vastaavaa roolia ja vastuuta kasvupalveluiden järjestäjänä Uudellamaalla. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Lakiesityksen perusteella eri toimijoiden roolit palvelutarpeen arvioinnissa jäävät osin epäselväksi. Lakiesityksen mukaan palvelutarve voidaan arvioida digitaalisesti. Lakiesityksestä ei kuitenkaan selviä, millaisella ja minkä tahon ylläpitämällä tietojärjestelmällä tällainen arviointi tapahtuu. Osin epäselväksi jäävät myös järjestäjän ja palvelutuottajien roolit palvelutarpeen arvioinnissa. Lakiesityksen perusteella on vaikeaa tässä vaiheessa arvioida millaisia järjestäjän henkilöresursseja ja toisaalta ostopalvelun resursseja palvelutarpeen arviointiin pitäisi varata. Työnhakijan palvelutarpeen arviointi kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta on sinänsä hyvä periaate. Jatkovalmistelussa tulee huomioida tämän lain kohdan täsmällisempi vaikutusten selvittäminen yhtäältä digitaalisen järjestelmän vaatimuksiin ja toisaalta kasvupalvelun järjestäjän henkilöresursseihin ja palvelutuotannon ostoresursseihin. Vastaavasti osin epäselväksi jäävät työnhaun päättymiseen liittyvän lainsäädännön käytännön heijastusvaikutukset ja lain toimeenpanoon liittyvä resurssitarve. Lakiluonnoksen 6 § mukaan työnhaku päättyy, jos työnhakija ei vähintään seitsemän vuorokauden välein ilmoita verkkopalvelussa työnhaun jatkumisesta. Lakiesityksen perusteella on vaikeaa arvioida tämän vaikutuksia eri toimijoiden resurssitarpeisiin. Voi olettaa, että tällaisten syiden takia katkeavien työnhakujen määrä on suuri. Jos jokainen tapahtuma edellyttää esimerkiksi kasvupalvelujen järjestäjän taholta jonkinlaista viranomaistoimenpidettä (ilmoitusta työnhakijalle ja/tai työttömyysturvan maksajalle) seuraa tästä lain kohdasta iso resurssitarve. Asiakasnäkökulmasta vaatimus työnhaun jatkamisesta verkkopalvelussa seitsemän päivän välein on aktiiviselle, hyvät työmarkkinavalmiudet omaavalla työnhakijalle kohtuullinen. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevalle ja heikot taidot omaavalle työnhakijalle tai äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvalle vaatimus voi osoittautua hankalaksi. Monialaisen palvelutarpeen ennakoinnin osalta jää epäselväksi, seuraako tästä lainsäädännöstä velvoitteita Kelalle toimintaan osallistumisesta. Jos esimerkiksi kasvupalvelujen järjestäjän arvion mukaan pitäisi selvittää työnhakija-asiakkaan eläkeratkaisuja, voidaanko tässä tilanteessa esittää asiasta vain toive Kelan suuntaan, vai johtaako tällainen tilanne johonkin säädeltyyn prosessiin jossa eläkeratkaisuja arvioidaan. Vastaavasti kasvupalvelujen järjestäjän ja maakunnan soten (aikuissosiaalityö ym.) yhteistyö on jatkossa määriteltävä uudelleen. Viimeksi mainitun pitää tosin tapahtua pääsääntöisesti maakunnissa tapahtuvan oman kehittämistyön ja vuoropuhelun kautta (eikä niinkään yksityiskohtaisen lainsäädännön kautta). Kaiken kaikkiaan monialaisen palvelutarpeen määrittely ja siihen liittyvien palveluiden toteutus on uudessa kasvupalvelussa iso haaste, ja palvelujen kohderyhmä on iso. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Lakiehdotuksen mukaan kasvupalvelukoulutuksena ei voida tarjota tutkintotavoitteista (tai osatutkintotavoiteista) koulutusta. Tätä voi pitää keinovalikon kaventumisena nykytilanteeseen verrattuna; työvoimakoulutus voi olla myös tutkintotavoitteista. Lakia pitää näiltä osin muuttaa mahdollistamaan myös tutkintotavoitteinen koulutus, tai vaihtoehtoisesti muulla tavoin on varmistettava että kasvupalvelujen työnhakija-asiakkaat tarvittaessa pääsevät myös tutkintotavoitteiseen koulutukseen, jos sellainen järjestäjän tekemän tai teettämän palvelutarpeen arvion mukaan parantaisi työmarkkinoille pääsyn mahdollisuuksia. Jälkimmäinen edellyttää tiivistä ja aktiivista yhteistyötä kasvupalvelujen järjestäjien ja tutkintotavoitteisen koulutuksen järjestäjien välillä. Ja jos laissa ei asiasta täsmällisesti säädetä, on myös huomioitava että käytännön toteutuksessa ja kasvupalvelujen asiakkaiden hakeutumisessa koulutuksiin tulee olemaan maakuntakohtaisia eroja. Tiivistäen: kasvupalvelulaki ei saisi rajoittaa niitä mahdollisuuksia, joita ammatillisen koulutuksen reformi tuo mukanaan. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Espoo kannattaa muutoksia, joilla edistetään työttömien sijoittumista aitoon työympäristöön, vahvistetaan työelämätaitoja, ammatillista osaamista ja kontaktien muodostumista sekä tuetaan jatkotyöllistymistä. Tällaiset palvelut tulee aina toteuttaa niin, etteivät työkokeilu tai muut työpaikalla järjestettävät palvelut syrjäytä työsuhteista työtä. * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Työmarkkinatuen rahoitusosuus tulee poistaa kunnilta. Maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä maakuntien vastuulle. Kuntien osuutta työmarkkinatukeen on perusteltu niiden roolilla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajana, joten vastuu tulee siirtää uudistuksessa palveluiden mukana maakunnille. Lakiesityksen perusteella voi jäädä joiltain osin tulkinnanvaraiseksi tehtävienjako Uudellamaalla maakunnan ja kasvupalvelukuntayhtymän kesken. Perusjaon tulee olla sellainen että maakunta on EU-rakennerahastojen hallinnoija ja kasvupalvelukuntayhtymä hallinnoi ja myöntää kansallisesti rahoitettuja suoraan kasvupalveluun liittyviä tukia. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanon siirtäminen TE-toimistolta Kelan, työttömyyskassojen ja osin maakuntien (Uudellamaalla kuntayhtymän) hoidettavaksi jää lakiesityksen perusteella osin epäselväksi. Vaikka vastuu työttömyysturva-asian hoitamisesta siirtyisi pääosin maksajalle (kassoille ja Kelalle) jäänee asiassa kuitenkin käytännön vastuuta myös kasvupalvelujen järjestäjälle ja palveluntuottajille. Esimerkiksi tilanteissa joissa työnhakija kieltäytyy palveluista tai keskeyttää palvelun, joudutaan todennäköisesti asiaa selvittämään myös järjestäjän ja tuottajan toimesta. Tämän resurssivaikutuksia on hyvin vaikeaa arvioida, ja siksi tarkempi lausuminen asiasta on vaikeaa. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Lakiesityksen 2 a luvun 8 § kuvattu vaatimus vähintään yhden työpaikan hakemisesta kunkin täyden työnhakuviikon aikana on sinänsä kohtuullinen työnhakijan näkökulmasta, etenkin kun työpaikan hakemisen voi korvata muu aktiivinen toimenpide. Käytännössä lienee kuitenkin niin että määrään ja aikaan sidottu vaatimus johtaa joiltain osin myös ”muodon vuoksi” tehtyihin työhakemuksiin, joita työnhakijat tekevät säilyttääkseen oikeutensa työttömyysturvaan. Näin käynee siksi, että kaikille työnhakijoille ei aina löydy mainitulla 12 viikon tarkastelujaksolla 12 työpaikkaa, jotka vastaisivat omaa osaamista ja muita edellytyksiä työn tekemiseen. Tästä seuraa iso määrä hakemuksia jotka eivät työnantajan näkökulmasta ole toivottavia. Tämä puolestaan voi johtaa siihen että työnantajat alkavat välttää työpaikkojen auki laittamista kasvupalvelujen järjestäjien ja palveluntuottajien yhteiselle alustalle, Työmarkkinatorille. Tämä puolestaan johtaa pienempään avoimien työpaikkojen määrään ja siten huonommin toimiviin avoimiin työmarkkinoihin. Tiivistäen: esitetty työttömyysturvalaki saattaa huonoimmillaan vaikuttaa negatiivisesti koko kasvupalvelulakikokonaisuuden toteutumisen mahdollisuuksiin, jos teennäiset ”pakkohakemukset” säikäyttävä osan työantajista pois avoimesti toimivilta työmarkkinoilta. Kasvupalveluiden pitää mahdollistaa uusia palveluja ja luoda polkuja työelämään - ei lisätä byrokratiaa. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lakiesityksen perusteella eri toimijoiden rooli jäävät osin epäselväksi, mikä vaikeuttaa lausumista. Kaikilta osin ei selviä mikä on jatkossa maakunnan sosiaalityön tehtävää, mikä kasvupalvelutehtävää ja mikä kunnan tehtävää. Lakiesityksessä ei mainita Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymää, joka kuitenkin on toimija kotouttamisessa kasvupalveluiden osalta. Aiemmin lausunnolla olleessa hallituksen esityksessä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista kuvattiin jakokaava, jolla maakunnat saavat kasvupalvelurahoituksen. Mainittu jakokaava ei huomioi millään tavoin huomioi maahanmuuttajaväestön määrää tai osuutta eri maakunnissa. Suurena riskinä on, että Uudenmaan maakunnan alueella ei voida kasvupalvelurahoituksen turvin hoitaa tasavertaisesti muun Suomen kanssa niitä toimia ja tavoitteita, joita nyt lausunnolla oleva laki kotoutumisen edistämistä edellyttää. Työ- ja elinkeinoministeriön erilaisissa kotoutumista ja maahanmuuttajien työllistymistä koskevissa julkaisuissa toistuvasti esiintyvän näkemyksen mukaan maahanmuuttajien asiakaspalvelu vaatii 1,5 - 2 kertaa enemmän resursseja äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuviin asiakkaisiin verrattuna. Tämän tosiasian tulee näkyä kasvupalveluiden alueellisen rahoitusjaon kriteereissä. Nyt lausunnolla olevassa lakiesityksessä ei säädetä pakolaisten kuntapaikoista ja niihin liittyvistä neuvotteluista. Jatkossa on luotava järjestelmä jossa paikoista ei neuvoteltaisi kuntatasolla, vaan paremminkin maakunnan tasolla, ja vastaavasti rakennettava maakuntatasoinen rahoitus, joka huomioi pakolaisten todellisen sijoittumisen maakuntiin. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Lakiesityksen mukaan alkukartoitus tulisi laatia kahden viikon kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. Tämä aikaraja ei vaikuta realistiselta. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Täysi-ikäiset perheryhmäkodissa Kuten esityksen sivulla 86 todetaan, nykylainsäädäntö (kotoutumislaki 27§) mahdollistaa 18-21 asumisen perheryhmäkodissa. Ehdotettu lainsäädäntö esittelee voimassa olevaan lakiin verrattuna uuden tuetun asumisen muodon, jota esitetään tarjoamaan 18-21-vuotiaille heidän mahdollisesti tarvitsemiaan palveluita täysi-ikäistymisen jälkeen. (Ehdotettu 41§) Tämä on hyvä ja tervetullut muutos. Espoo on kuitenkin huolissamme siitä, että lakiehdotus ei poista sitä mahdollisuutta, että 18-21-vuotiaat jatkavat asumistaan perheryhmäkodissa. Perheryhmäkotien tulee keskittyä asiakastyöhön alaikäisten parissa. Täysi-ikäisten oleskelu alaikäisille suunnatussa yksikössä hankaloittaa alaikäisten parissa tehtävää lainmukaista tehtävää. Perhehoito Esitetyn lain 39§ ja 40§ viitataan perhehoitoon. Esitysluonnoksessa kuitenkin viitataan tuettuun perhesijoitukseen. Kahden eri käsitteen käyttäminen on tässä yhteydessä epäselvää. Yksityisesti sijoitetut Lakiesityksen 40§ mukaan ”yksityisesti sijoitetun ilman huoltajaa maassa asuvan lapsen ja nuoren hoidon valvontaan sovelletaan, mitä lastensuojelulain (2007/417) 81§ säädetään.” Jää epäselväksi mihin käsitteellä yksityisesti sijoitetut viitataan tässä yhteydessä. Lastensuojelulain 81§ ei tätä juurikaan selkeytä. Viitataanko tällä käsitteellä vastaanottolain 18§:n yksityismajoitukseen tai tähän viittaavaan asumismuotoon? Kysymys siitä, nähdäänkö vastaanottokeskuksen johtaja/sosiaalityöntekijä sosiaalihuollosta vastaavaan toimielimeen rinnastettavana toimijana, on herättänyt alalla paljon keskustelua, mutta jos näin ei ole, on tulkittavissa, että ”yksityisesti sijoitetut” -käsitteellä viitataan vastaanottovaiheessa yksityismajoitukseen sijoitettuihin nuoriin. Tässäkin tilanteessa lakiesityksen sanavalinta ja viittaus lastensuojelulain 81§ ilman erillistä selitystä hallituksen esityksen luonnoksessa tekee tulkinnasta tarpeettoman hankalan. Yksityismajoitus päätöksen tekee vastaanottokeskuksen johtaja. Yleinen kysymys / epäselvyys Mitä tapahtuu lapsen oikeudelle kotoutumispalveluihin ja esimerkiksi edustajaan jos lapsi saa Suomen kansalaisuuden alle 18-vuotiaana? Ymmärrämme hallituksen esityksen luonnoksesta, että kotoutumispalvelut korvataan vastaavilla, mutta miten käy edustajuudelle? Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials