Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Tue Jul 11 11:46:54 EEST 2017 Vastaanottaja: "kirjaamohaut@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: Lausunto kirjattavaksi / Kuka kuuntelee köyhää -verkosto / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 11. heinäkuuta 2017 11:27 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Kuka kuuntelee köyhää -verkosto / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 14:14 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne • Vastaajataho * verkosto • Vastaajatahon virallinen nimi * Kuka kuuntelee köyhää- verkosto • 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ja yksityisistä rekrytointipalveluista sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Lausunto on kerätty Kuka kuuntelee köyhään – verkoston facebook sivuilta, Puhetta köyhyydestä ja työttömyydestä ja Uuninpankkopoika – blogista ja siihen liittyvästä keskustelusta. Lausunto on koottu kokemusasiantuntijoilta. • 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on palvelu, joka on suunnattu kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville asiakkaille näiden työllistämiseksi tai ohjaamiseksi muuhun toimenpiteeseen. Asiakaskunnalle (pitkäaikaistyöttömille) on aloitettu määräaikaiset toimenpiteet, joissa näyttää olevan erimittaisia jaksoja, yleisimpiä ovat kolmen kuukauden jaksot. Toimintaa on kehitetty lain (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta – https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141369) voimaan tulosta asti. Nyt esityksessä kehitystyö näyttäisi menevän hukkaan, kun nykyiset palvelurakenteet lakkautetaan. Esityksessä ei ole selkeästi esitetty aktiivisen työvoimapolitiikan periaatteita, laadullisia toimenpiteitä ja tavoitteita siitä, miten ne uudessa palveluvalikoimassa tulisivat toteutumaan. (s.12) Lakiehdotuksessa korostuu liikaa palvelujen järjestäminen. Tavoitteet ovat epäselvät ja epärealistiset suhteessa toiminnan lopulliseen päämäärään, eli työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Lakiehdotus toimintaehdotuksineen on kokonaisuudessaan suunnattu yrittäjille sekä yritystoiminnan tukemiseen ja pienyrittäjyyteen. Lakiehdotuksessa ei ole esitetty toimenpiteitä, kuinka yrittäjyys toteutetaan. Pitkäaikaistyöttömien ryhmässä on paljon henkilöitä, joilla on yrittäjyyden estäviä rahoitus- ja luottotieto-ongelmia. Vaikuttavuusarviointia ei ole tehty riittävästi. Yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden vuoksi pitäisi tarkentaa toimenpiteet, jotta työttömät eivät joudu asuinpaikkansa tai koulutuksensa vuoksi eriarvoiseen asemaan. Perustoimeentulon varmistaminen henkilöille (esimerkiksi pitkäaikaissairaat ja päihdekuntoutujat), jotka eivät välttämättä kuulu tähän ryhmään, tulisi huomioida. Maakuntahallinnon järjestämiseen liittyvä lainvalmistelutyö jäi eduskunnan aikatauluissa syksyyn. Lain valmisteluun liittyvä maakuntamalli on vielä keskeneräinen, ja sen pitäisi kuitenkin olla valmis ennen tätä lakipakettia. Rahoitukseen liittyvät epäselvyydet tulisi selvittää, mutta se on mahdollista vasta hallinnon järjestämisen jälkeen. Valinnanvapauden tuominen lainsäädäntöön saattaa aiheuttaa eriarvoisuutta. Palveluiden palauttaminen takaisin kunnille tai valtiolle onnistuu kuitenkin vain lainsäädäntöä uudistamalla. • 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Palveluiden rahoituksessa on erilaisia malleja. Kokeilujaksoissa (2017) on otettu käyttöön palvelusetelimalli, jonka tarkoituksena on tarjota asiakkaalle paras mahdollinen valinnanvapauden piirissä oleva palvelu. Kokeilujaksossa rahoitus tulee valtion kärkihankerahoituksesta. Valinnanvapaus saattaisi johtaa siihen, ettei asiakas valitse sitä palvelua, joka hänelle olisi työllistymisen kannalta paras vaihtoehto. Sen sijaan hän saattaa valita esimerkiksi sen, jossa tarjotaan ilmainen ateria. Valintaan saattavat vaikuttaa myös kulkuyhteydet; valitaan se palvelu, joka on lähinnä. (kulukorvaus, s. 26) Palvelusetelimallia on maakuntien kehittämisrahalla kokeilemassa Eksote. Etelä-Saimaa: Eksote aikoo ottaa käyttöön sähköisen palvelusetelin kuntouttavan työtoiminnan osalta http://www.esaimaa.fi/Online/2017/05/28/Eksote%20aikoo%20ottaa%20k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%20s%C3%A4hk%C3%B6isen%20palvelusetelin%20kuntouttavan%20ty%C3%B6toiminnan%20osalta/2017122306225/4 Myöhästyykö maakuntamallissa julkinen sektori palveluntuotannosta, jos vasta maakuntahallinnon käynnistämisen jälkeen voidaan perustaa maakuntahallinnon yrityksiä? Maakuntamallit liittyvät sote-uudistukseen ja jäävät nyt syksyyn, jonne eduskunnan puhemiehistö siirsi niiden käsittelyyn. • 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Työkokeilujen ja kuntouttavan työtoiminnan valvonta on vaikeaa, koska selkeitä laadullisia mittareita ei ole. Järjestäjän toimintaympäristöstä tai henkilökunnan koulutuksesta ja määrästä ei laissa ole vaatimuksia. Kohderyhmä on palvelutarpeiltaan heterogeeninen, kun asiakkailla saattaa olla kaksois- tai multidiagnooseja tai muuten vaativia elämäntilanteita (esimerkiksi kahden pitkäaikaissairauden vuoksi joutunut pois sairauspäivärahalta työmarkkinatuelle). Tarvitaanko puolueetonta palveluohjausta? Asiakkaiden moniongelmaisuuden tiedostaen: jos palveluohjaus ei ole laadullisesti ja tavoitteellisesti järkevää ja hyvin toteutettua, valinnanvapaus saattaa johtaa sosiaalisten ongelmien kasaantumiseen – ”alan henkilöt”, maahanmuuttajat ja muut asiakassegmentit kerääntyvät kukin omiin palveluihinsa pohtimatta niiden tarkoituksenmukaisuutta. Henkilöasiakasta ei ohjata työkokeiluun, jos työkokeilusta aiheutuisi sen järjestäjälle sellaista etua, joka vääristäisi yritysten tai yksityisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua. (s. 15) Kuinka tämä varmistetaan ja valvotaan? Työkokeilun, työharjoittelun tai velvoitetyön lainsäädännöllinen asema pitää tarkastaa, etteivät työttömät joudu ketjutetuiksi erilaisiin palkattomiin töihin. Nämä saattavat muodostua asiakkaan kannalta esteeksi työllistyä ja johtaa yritysten kannalta kilpailuaseman vääristymiseen. Työkokeilussa olevan henkilön asemassa on lainsäädännöllisiä ongelmia. Työsopimussuhteen määritelmät saattavat täyttyä tietyin edellytyksin. (Velvoitetyöhön osallistuvan oikeudellinen asema, esimerkkinä kuntouttava työtoiminta (2017), Lapin yliopisto, Minna Närhi) Myös tätä asiaa voisi tarkkailla edellä kuvattu monitahoinen valvontaelin. Työkokeilun voisi monien työttömien ja asiantuntijoiden mielestä korvata vanhalla 1990-luvun alun työmarkkinatuella, joka korkeimmillaan oli 100 prosenttia palkasta. Työtön pääsisi työhön ja saisi arvokasta työkokemusta. Tämä vahvistaisi ostovoimaa, lisäisi asiakkaan oman elämän hallintaa ja vähentäisi toimeentulotuen tarvetta. Kun työnhakupalvelut siirtyvät maakuntahallinnolle, sinne pitäisi perustaa palveluiden valvontaa varten toimielin, joka ottaisi kantaa palveluiden järjestämiseen ja laatuun. Toimielimessä olisi työnantajien (esimerkiksi kauppakamarin kautta), työttömien, te-palveluiden ja maakuntahallinnon edustus tasa-arvoisesti valvomassa palveluita. Toimielimessä kenenkään edustus ei siis olisi suurempi kuin toisen, jotta sen toiminta valvoisi palvelutuotantoa oikein painotuksin. • 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Aktiivinen työnhaku ja liikkuvuusavustus: Tavoitteena on tehostaa työnhakijoiden omatoimista ja aktiivista työnhakua, lisätä alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä työttömyysetuuden vastikkeellisuutta (https://tem.fi/documents/1410877/2132296/Kysymyksi%C3%A4+ja+vastauksia+aktiivisen+ty%C3%B6nhaun+velvoitteista/37c543d4-0c45-4380-b4a5-fa326a42e259) Aktiivista työnhakua tekevät niin työttömät kuin työllisetkin. Tämä esitys saattaa piilottaa avoimet työpaikat, koska pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta käsitellä suuria hakemusmääriä. Turhien hakemusten tekeminen sekä työllistää työnantajia ja valvontaa että lisää ahdistusta työnhakijoille. (Useita eri kannanottoja; Suomen Yrittäjät yms., lähteet tallessa) Ministeriössä kannattaisi perehtyä erilaisiin työnhaku järjestelmiin, jotka jo nyt ovat runsaasti työllistäviä. Keskiarvoisesti esimerkiksi Kuntarekryn hakemuksen täyttäminen kestää vähintään yhden tunnin, vaikka sinne olisi jo tehnyt hyvän pohjatyön. Monet sähköiset lomakkeet vaativat joka hakukerralla uuden työkokemuksen ja koulutuksen kirjaamisen. Hakulomakkeet eivät useinkaan tee osaamista näkyväksi ja tunnistettavaksi. Esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden saavuttaminen palveluissa on tärkeää, sillä järjestelmät helposti eriarvoistavat hakijoita. Perusongelma aktivoinnissa on, miten arvioida työttömien työnhakua niin, että työttömiä kohdellaan yhdenvertaisesti eikä heitä kannusteta lähettelemään hakemuksia päämäärättömästi. Mallissa pitäisi tarkastella, kuinka hakeminen palvelee molempia osapuolia. Onko osa-aikaisen työn saamisen perusteella myönnettävä liikkuvuusavustus työttömälle uhka vai mahdollisuus? Liikkuvuusavustus saattaa esimerkiksi tuoda pienelle paikkakunnalle runsaasti uusia toimeentulotukiasiakkaita. Onko siis taloudellisesti järkevää ohjata muuttoa osa-aikaisen työllistymisen perusteella, kun se samalla voi myös viedä asiakkaalta mahdollisuuden täysiaikaiseen työllistymiseen? Jos malli otetaan käyttöön, se lisää byrokratiaa aivan valtavasti ja uhkaa aiheuttaa kohtuuttomia karensseja. Huonojen nettiyhteyksien vuoksi uhka on ilmeinen etenkin syrjäseuduilla. 5) Aktivoiva työttömyysturvajärjestelmä: ”Meidän työttömyysturvajärjestelmäämme on sisään rakennettu oletus, että työnhakijoihin itseensä ei voi luottaa. Se ei voi olla vallitseva ajattelutapa.” Maria Löfgren, Akavan työelämäasioista vastaava johtaja Aktivoivassa työllistämismallissa on vähän vaihtoehtoja: aktiivinen työnhaku tarkoittaa vähintään kolmea hakemusta viikossa, 18 tuntia työtä neljän viikon aikana tai osallistumista viiden päivän ajan te-hallinnon palveluihin . Työpaikkahakemukset määrällisenä mittarina asettavat työnhakijat eriarvoiseen asemaan asumispaikkakunnan mukaan, työnhakijan koulutuksen ja työkokemuksen perusteella sekä haettavana olevien työpaikkojen määrän suhteen. Osa-aikatyö saattaa aiheuttaa työttömyysetuuden katkeamisen tai viivästymisen neljästä viikosta kahteen kuukauteen. Tämä johtuu yritysten palkanmaksujärjestelmistä ja työttömyysturvan byrokraattisuudesta. Järjestelmä työllistää paljon työnantajia, jotka joutuvat kirjoittamaan ylimääräisiä palkkatodistuksia ja muita selvityksiä. EU:ssa on tekeillä nollasopimukset kieltävä laki. Avoimista työpaikoista vain kolmannes oli yli vuoden kestäviä kokopäivätöitä (Taloussanomat 22.5.2017). Tämä tekee etenkin perheellisten tai muista syistä kotipaikkakuntaansa sidoksissa olevien muuton työn perässä vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. • 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Karenssit ”Työ- ja elinkeinotoimistolla ja työkokeilun järjestäjällä on oikeus purkaa työkokeilua koskeva sopimus myös muusta syystä ilmoittamalla siitä kirjallisesti muille osapuolille. Sopimuksen purkaminen ei kuitenkaan saa perustua laissa kiellettyyn syrjintäperusteeseen tai muuhun epäasialliseen syyhyn. Myös työkokeiluun osallistuva voi purkaa sopimuksen, vaikka siitä ei erikseen säädetä” (s.16) Mitä tämä aiheuttaa työttömyysetuudelle? Karenssin antamisen periaatteiden tulee olla kirjattuina lakiin ja eri toimijoille tulee antaa yhdenmukaiset ohjeet niiden soveltamisesta. Nykyisen lain voimassa ollessa ne aiheuttavat erilaisia tulkintoja. Työvoimapalveluiden asiakkaat eivät osaa riittävästi käyttää hyväkseen valitusväyliä ja sen vuoksi jäävät ilman ensisijaista sosiaalietuuttaan. Hallintokantelut ovat monille asiakkaille liian vaativia. Muita huomioita - Lakiesitys kokonaisuutena tuo työttömille hyvin vähän uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. - Vaikutuksia perheisiin ja erityisesti lapsiin ei todennäköisesti ole vielä mietitty millään tavoin. - Työllisyyspoliittisen avustuksen (luku 3) lakkauttamista ei perustella mitenkään. Se on ollut tärkeä väline kolmannen sektorin toimijoille. Sen poistuminen vähentää juuri pitkäaikaistyöttömille tarjottavien palveluiden valikoimaa. Tarvitaan pikaisesti korvaava rahoitustapa Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials