Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 09:11:26 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 9:08 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: sirkku.sarlomo@imatra.fi [mailto:sirkku.sarlomo@imatra.fi] Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 15:18 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * kunta * Vastaajatahon virallinen nimi * Imatran kaupunki, konsernipalvelut * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * - * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Kuntien taloudelliset panostukset ja työllisyyttä edistävät palvelut tulee ottaa huomioon työllisyydenhoidon uudelleenjärjestelyissä niin, että kunnilla on jatkossa mahdollisuus maakunnan kanssa sopia vastuista ja velvoitteista. Korkea työllisyys ja työllisyyden edistäminen nousee jatkossakin keskeiseksi kuntataloudessa. Etelä-Karjala on korkean rakennetyöttömyyden aluetta ja alueella on entistä enemmän työttömiä työnhakijoita, joiden työllistyminen tulevilla rekrytointi- ja osaamispalveluilla tulee olemaan haasteellista ja, joidenkin kohdalla palveluista ei ole apua. Tähän asiakasryhmään kuuluvat ovat usein vaikeasti työllistyviä työttömiä tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevia henkilöitä, joiden työ- ja toimintakyky on tavalla tai toisella alentunut tai joiden osaaminen on puutteellista työmarkkinoiden vaatimuksiin nähden. Tästä johtuen heidän mahdollisuutensa työllistyä avoimille työmarkkinoille on olennaisesti heikentynyt. Tällä henkilöasiakkaiden erityisryhmällä on suurempi palvelutarve kuin yleensä työttömillä. Esityksen mukaan monialaisen palvelun järjestäminen on maakunnan harkinnassa. Näin ollen maakunnalla on mahdollisuus varmistaa vaikeasti työllistyvien asiakkaiden tarvitsevien palvelujen palvelukokonaisuuksien muodostuminen ja oikea-aikaisten palveluketjujen toteutuminen. Maakuntauudistuksen myötä eri palvelujen yhteensovittaminen asiakkaiden tarpeisiin pitäisi helpottua, koska palvelujen ja palvelukokonaisuuksien suunnittelu ja järjestämisvastuu on yhdellä taholla. Mikäli lait eivät rajaa palvelujen järjestämistä liikaa, on maakunnilla ja palveluntuottajilla mahdollisuus luoda uusia ja innovatiivisia palveluja, jota nykyinen järjestelmä ei ole mahdollistanut. Kun tähän vielä lisätään mahdollisuus reagoida henkilö- ja työnantaja-asiakkaiden tarpeisiin työmarkkinatilanteen mukaan, pystytään luomaan asiakastarpeisiin paremmin vastaavat palvelut. Monialaisen palvelun järjestämisvastuu jää esityksessä jokseenkin avoimeksi ja sitä tulisi määritellä ainakin lain toimeenpanoa linjaavissa ohjeissa. Lakiehdotuksen 2 luvun 9 §:ssä säädetään velvoite ajankohdasta, jolloin työttömän tarve monialaiseen palveluun olisi viimeistään arvioitava. On hyvä, että ehdotetussa laissa poistetaan asiakaskriteerit ja mahdollistetaan asiakkaan ohjaaminen monialaiseen palveluun palvelutarpeen mukaan heti työttömyyden alettua ja mahdollistetaan varhaisen puuttumisen käytäntö. Palvelujen kehittäminen kannustamaan työnhakijoita aktiivisuuteen on hyvä suunta. Kannattanee kuitenkin harkita saavutetaanko toivottu vaikuttavuus esityksellä seitsemän päivän välein tapahtuvasta ilmoittautumisesta työnhakuun liittyvistä toimista pääasiassa sähköisesti tai velvoitteesta hakea 12 työpaikkaa 3 kk:n aikana varsinkin korkean rakennetyöttömyyden alueilla. Esityksessä ei oteta kantaa, kenen vastuulle jää huolehtia siitä, että asiakkailla on riittävät valmiudet sähköiseen asiointiin ja asioinnin edellyttämät laitteet ja asiointitunnukset. Ehdotetussa laissa ei enää säänneltäisi työllistymissuunnitelmasta. Nykyistä sääntelyä tulisi kehittää siten, että asiakkaille laadittaisiin vain yhdentyyppisiä suunnitelmia (esimerkiksi työllistymissuunnitelma) ohjaamaan asiakkaan palveluprosessia kattavasti. Maakunnan järjestämiin palveluihin kuuluu olennaisena osana asiakkaiden valinnan vapaus. Vaikeasti työllistyvien asiakkaiden kohdalla tämä tarkoittaa todennäköisesti lisääntyvää palveluohjauksen tarvetta. Näillä asiakkaille tulee taata mahdollisuus tuettuun valinnanvapauteen ja on huolehdittava siitä, ettei asuinkunta aiheuta eriarvoisuutta palvelujen saannin suhteen. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Ammatillisen osaamisen kehittämisen jakautuminen kahdelle hallinnonalalle (OKM/työvoimakoulutus, TEM/osaamis- ja rekrytointipalvelut) ei ole tarkoituksenmukaista. Osaaminen tulee nähdä kokonaisuutena ja kehittää kokonaisvaltaisena prosessina sekä edistää työn ja opiskelun joustavaa rinnakkain kulkemista. Työttömillä on mahdollisuus hakeutua sekä OKM:n että TEMin hallinnoimaan koulutukseen, jolloin voi syntyä päällekkäisiä koulutuspalveluja. Palvelujen tuottamiseen ei pidä rakenneta turhaa byrokratiaa ja tarpeettomia organisaatiorakenteita. Vaikeasti työllistyvät ovat merkittävä työvoimapotentiaali, joka huomattavalta osin vaikuttaa osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen. Alueiden ja yritysten kilpailukyky ja kasvua edistetään parhaiten huolehtimalla työvoimavarannon osaamisesta ja, että kaikki potentiaalinen työvoima on yrityselämän käytössä. Suurimpina esteinä vaikeasti työllistyvien työllistymisessä on ammatillisen osaamisen puutteet. Maakunnassa tulee olla valmius reagoida koulutus- ja valmennuspalveluilla nopeasti työttömien osaamisvajeisiin ja työmarkkinoiden osaamisvaatimuksiin. Nykyistä enemmän tulisi käyttää resursseja siihen, että työttömyyden vaihtoehtona olisi aina mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan. Lakiehdotuksessa työvoimapalveluja koskevaa sääntelyä purettaisiin ja maakunta voisi hankkia erilaisia palveluja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tämä mahdollistaa nykyistä paremmin erilaisten palvelujen kehittämisen ja niiden tarjoamisen asiakkaille eikä laki rajoita työllistymistä edistäviä palveluja tarkoittamaan vai tiettyä, laissa määriteltyä palveluvalikoimaa. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * - * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Maakunnan tulee järjestää 60 vuotta täyttäneille työttömille työnhakijoille mahdollisuus työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön. Jos tähän ryhmään kuuluva ns. velvoitetyöllistettävä ei työllisty avoimille työmarkkinoille tulee kotikunnan maakunnan osoituksesta järjestää tällaiselle henkilölle työskentelymahdollisuus. Linjaus jatkaa nykylainsäädäntöä. Kunnat eivät voi arvioida ennakkoon ns. velvoitetyöllistettävin osuutta ja velvoitetyöllistämiseen kohdennettuja määrärahoja. Jotta kunta voi jatkossakin suunnitella työllistämiseen kohdistettavia toimenpiteitä, pitää maakunnan toimittaa arvio mahdollisista velvoitetyöllistämisen piiriin kuuluvista asiakkaista hyvissä ajoin kuntaan talousarviolaadinnan tekovaiheessa (vaikka osa ryhmään kuuluvista työllistyykin avoimille työmarkkinoille tai osallistuu muihin työllistymistä edistäviin palveluihin). Esitys ei myöskään ota huomioon maakuntauudistuksessa kunnan kapenevaa toimialaa tarjota työtä velvoitetyöllistettäville. Talouden näkökulmasta katsottuna kunnan intressissä ei enää jatkossa ole osoittaa työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluvia henkilöitä kunnan rahoittaman maakunnan järjestämisvastuun piirissä oleville toimialoille. Maakunnan liikelaitoksella ja mahdollisilla yhtiöillä tulisi olla myös velvoite ko. kohderyhmän työllistämiseen. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * - * 7 luku Voimaantulo, kommentit: * - * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * - * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * - * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Kehittämisyhtiöt ovat voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, eivätkä ne toimi markkinoilla. Kyseessä on kuntien tapa organisoida oman elinkeinopolitiikkansa toteuttamista ja kuntien välistä yhteistyötä. Kuntien kehittämisyhtiöt tulisi rinnastaa tuen saajina kuntiin, eikä niille myönnetyssä tuessa synny kiellettyä valtiontukea. Pykälä 9 maakunnan myöntämät tuet: pykälän 1 momentista puuttuu tuettavista toimista alueen kuntien välisen yhteistyön edistämistä koskevat kehittämishankkeet ja yritystoimintaa edistävien organisaatioiden hanketoiminta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa nämä ovat kuitenkin mainittu ja siten ne on lisättävä myös pykälään. Toteutettava kasvupalvelu-uudistus ei riittävästi tunnista tarvetta kaupungin yrityspalveluiden/kehittämisyhtiö – maakunta/valtakunta akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa kehitysyhtiöiden työ yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan osana palveluiden tarjontaketjua. Kasvupalveluiden järjestäjällä tulisi olla mahdollisuus kohdentaa rahoitusta esim. sopimusperusteisesti kehitysyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Alueiden kehittämistä ja kasvupalveluiden rahoittamista koskevassa lakiluonnoksessa palkkatukea koskeva sääntely on teknisesti muokattu versio nykyisistä säännöksistä. Siinä ei aseteta painopisteeksi vaikeasti työllistyvien työllistämistä, jolla voitaisiin turvata vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan asiakasryhmän työllistämisen ensisijaisuus, päätettäessä työllistämismäärärahojen käytöstä. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * - * 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: * - * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * - * 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Esityksessä ehdotetaan, että työllisyyspoliittisesta avustuksesta ei jatkossa säädettäisi lailla. Kuntien ja kolmannen sektorin kannalta työllisyyspoliittinen avustus on ollut hyvä vaihtoehto sen muita avustusmuotoja kevyemmän hallinnoinnin vuoksi. Monet kolmannen sektorin toimijat jotka vastaavat jo nyt pitkälti vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien palveluista ovat ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Rakennetyöttömyys ei ole poistumassa ja maakuntauudistuksen käynnistymisen jälkeen on edelleen tarve toimijoille, jotka pitkäjänteisesti työskentelevät tämän asiakasryhmän kanssa. Kunnilla ei ole mahdollisuutta rahoittaa työllisyyspoliittisen avustuksen poistumisen synnyttämää rahoitusvajetta kolmannelle sektorille. * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * - * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * - * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lakiesityksen mukaan laissa ei enää säänneltäisi asiantuntija-arvioinneista. Sääntelyssä on hyvä, joustava määrittely siitä, että palveluksi voidaan lukea myös muita kuin työkokeilua, kuntouttavaa työtoimintaa ja erilaisia koulutuksia, mikäli järjestämisvastuullinen taho katsoo sen tarpeelliseksi. Määrittelyssä on kuitenkin rajattu pois työkyvyn ja työkunnon selvittämiseksi tarkoitettu palvelu, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Työ- ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat ovat osaamisen puutteiden ohella toinen merkittävä työllistymistä rajoittava tekijä. Maakunnallisissa palveluissa tulisi huomioida työ- ja toimintakykyä arvioivien ja kuntoutuspalvelujen kokonaisuus. Tällöin tarkoitetaan työttömien terveydenhuollon palvelujen turvaamista sekä työllistymiseen ja urasuunnitteluun liittyvien työ- ja toimintakyvyn ongelmien tunnistamista kaiken tasoisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Nämä palvelut tulee taas kytkeä kiinteästi esimerkiksi Kelan tuottamiin kuntoutuspalveluihin, jolloin voidaan edesauttaa osatyökykyisten paluuta työelämään. Työ- ja toimintakykyyn liittyvän kokonaisuuden hallinta ja tähän liittyvien kartoitus- ja kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen tulisi huomioida lainsäädäntötasolla. Työttömyysturvalaissa puolestaan asetettaisiin reunaehdot työllistymistä edistävälle palvelulle, jonka ajalta asiakas saisi työttömyysetuutta. Lakiesityksessä työllistymistä edistävien palvelujen ulkopuolelle jätettäisiin työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen liittyvät palvelut. Tämä poikkeus tulisi poistaa esityksestä (ks. myös edellinen kohta), koska työ- ja toimintakykyyn liittyvät palvelut ovat merkittävässä roolissa monialaista palvelua tarvitsevilla asiakkailla ja heidän toimeentulonsa tulisi turvata myös ko. palveluihin osallistumisen aikana. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * - * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * - * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * 4 a §: Ehdotetussa lakiesityksessä palkkatukityö kerryttäisi edelleen vain 75 % työssäoloehtoa. Työhön osallistuvan henkilön kannalta ei kuitenkaan tulisi ole merkitystä, onko työsuhde palkkatuettua työtä vai ei. Myös palkkatukityön tulisi kerryttää työssäoloehtoa täysimääräisesti. Linjaus myös alentaa palkkatuetun työn arvostusta. * 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit: * - * 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit: * - * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Omaehtoisen opiskelun mahdollistaminen mahdollisimman joustavasti vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita on tärkeä työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämisessä. * 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * - * 10 a luku Kulukorvaus, kommentit: * - * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * - * 12 luku Muutoksenhaku, kommentit: * - * 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit: * - * 14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit: * - * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * - * Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * Maakuntauudistuksen tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, miten työmarkkinatuen kuntaosuudelle tulee käymään uudistuksessa. Kunnat kuitenkin suunnittelevat taloutta vuosille 2019 -2020 tämän vuoden syksyllä v. 2018 talousarvion valmistelun yhteydessä. Sekä työmarkkinatuen kuntaosuus että aktivointimenot ovat korkean pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden kunnassa merkittävä kuluerä talousarviossa. Kunnan mahdollisuudet vaikeasti työllistyvien aktivointiin ovat rajalliset ajatellen työn tarjoamista ja tarjottavia palveluja, jotka ovat tulevassa maakunnassa. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * - * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * - * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * - * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * - * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * - * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * - * 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit: * - * 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * - * 9 luku Voimaantulo, kommentit: * - Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials