Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 07:36:23 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 10:19 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: kirsti.ukkonen@ely-keskus.fi [mailto:kirsti.ukkonen@ely-keskus.fi] Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 8:10 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * muu viranomainen * Vastaajatahon virallinen nimi * ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * 2 § Esityksen mukaan työttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka ei työllisty työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahta viikkoa ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Esityksessä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanosta todetaan, että työnhakija esittäisi opintojaan ja yrittäjyyttään koskevat työttömyysetuuteen vaikuttavat selvitykset samalle taholle, jolta hakee etuutta. Esityksestä jää epäselväksi, tuleeko maakunnan odottaa ennen työttömyyttä edellyttävien palvelujen tarjoamista etuuden maksajan ratkaisua siitä, onko asiakas työtön työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla. KEHA-keskuksen mielestä ei ole tarkoituksenmukaista eikä kustannustehokasta, että maakunta palvelujen tarjoamisen kannalta ratkaisisi asian ja työttömyysetuuden maksaja ratkaisisi asian työttömyysturvan näkökulmasta. Maakunta joutuisi päätoimisesta yritystoiminnasta tai opiskelusta ratkaisua tehdessään pyytämään asiakkaalta samoja selvityksiä kuin maksajakin. KEHA-keskuksen näkemyksen mukaan epätyypillisten työsuhteiden ja ns. nollatuntisopimusten aikana ”työsuhteessa olevaa pidettäisiin työttömänä, jos … hänen säännöllinen viikoittainen työskentelyaikansa olisi alle 4 tuntia” määritteleminen käytännössä aiheuttaa hankaluutta suhteessa palvelujen tarjoamiseen työttömälle. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * 6 §:n ja 7 §:n muutokset tulevat KEHA-keskuksen näkemyksen mukaan lisäämään sekä maakunnan että maksajan työtä nykyiseen verrattuna. Uudet prosessit edellyttävät myös uusia toiminnallisuuksia tietojärjestelmiltä. Aktiivista työnhakua koskevat säännökset tulevat lisäämään henkilökohtaista kontaktointia varsinkin niillä asiakkailla, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa sekä asiakkailla, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää verkkopalvelua. Työnhaun uudelleen käynnistäminen tulee lisäämään käyntiasiointia maakunnissa, joissa asiakkaana paljon maahanmuuttajia EU/ETA-maiden ulkopuolelta. Heidän työnhakijaksi rekisteröitymisen edellytyksiä ei ole ollut mahdollista tarkistaa verkkopalvelussa. Esityksen mukaan asiakkaan pyytäessä työnhaun uudelleen aloittamista edellytetään, että hän sitoutuu 6 §:n 1 momentin 2 - 4 kohtien toteuttamiseen. Jos työnhaun uudelleen aloittaminen tapahtuisi pääasiassa verkkopalvelussa, miten asiakas sitoutetaan verkkopalvelussa ko. vaatimuksiin? Maksajilla asiakkaan työnhaun päättäminen ja työnhaun uudelleen käynnistäminen aiheuttaa aina oman käsittelyprosessin. 8 §: KEHA-keskus on yhdessä TEMin kanssa suunnitellut digitaalisen palvelutarpeen arvioinnin, joka otetaan käyttöön Oma asiointi -palvelussa 1.7.2017 alkaen. Siitä saatavia kokemuksia tulee hyödyntää tulevaa digitaalista palvelutarpeen arviointia suunniteltaessa. Palvelutarpeen arvioinnissa hyödynnetään pitkäaikaistyöttömyyden riskiä ennustavaa profilointia, joka nojautuu URA-asiakastietojärjestelmästä saataviin tietoihin. Sen nähdäänkin asettavan jonkinlaiset rajat sille, mitä muuttujia tai tietoja työttömästä työnhakijasta voidaan hyödyntää profiloinnissa. Te-digihankkeen asiakkuudenhallintajärjestelmän suunnittelun näkökulmasta tulisi tiedostaa, mitä muuttujia tulee tulevaisuudessa tarkastella pitkäaikaistyöttömyyden riskiä ennustettaessa. Esityksen mukaan työttömän työnhakijan palvelutarve on arvioitava yhdessä työnhakijan kanssa säännöllisesti, kun työttömyys on edellisen palvelutarpeen jälkeen kestänyt yhdenjaksoisesti 3 kk. KEHA-keskuksen mielestä kaikkien määritelmän mukaisten työttömien kohdalla palvelutarpeen arviointi ei ole tarkoituksenmukaista. Esitys tarkoittaisi nykytilaa vastaavasti mm. sitä, että työllistymistä edistävässä palvelussa ja työvoiman ulkopuolella olevien asiakkaiden palvelutarve tulisi arvioida 3 kk:n välein. TE-toimistot eivät ole kokeneet tätä tarkoituksenmukaiseksi nykyisen JTYP-lain haastatteluun liittyvien säädösten kohdalla. Näiden asiakkaiden kohdalla tulisi olla mahdollista arvioida, onko palvelutarpeen arviointi ko. määräajassa ilmeisen tarpeetonta. Työnhakijan haastattelusta ja työllistymissuunnitelmasta ei säädetä laissa jatkossa ja se korvaantuu palvelutarpeen arvioinnilla. Esityksen mukaan palvelutarpeen arvioinnissa sovitut asiat tulisi kuitenkin tallentaa asiakastietojärjestelmään. Kotoutumissunnitelman laatimisesta, kestosta, tarkistamisesta ja noudattamisesta säädetään kuitenkin laissa kotoutumisen edistämisestä. Miksi yhden asiakasryhmän kohdalla on erilainen menettely? Te-digihankkeen suunnittelussa tulee huomioida palvelusuunnitelman ja kotoutumissuunnitelman asettamat erilaiset vaatimukset. 13 §: Esityksen perusteluista löytyy maininta siitä, että muita osaamispalveluita voivat olla myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu. Miksi näitä ei mainita lain pykälässä, koska ne mainitaan työttömyysturvalain työllistymistä edistävän palvelun määritelmässä? KEHA-keskuksesta palvelutarjooman kokonaisuuden kannalta näiden näkyminen pykälässä olisi tärkeätä. Esityksen mukaan työvoimakoulutuksen opiskelijavalinta kuuluisi maakunnalle. Esityksestä ei kuitenkaan selviä, onko maakunnalla muuta roolia ty * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * 12 §: Te-digi -hankkeessa toteutetaan julkisen hallinnon tuottama ja rahoittama digitaalinen työnvälitystä edistävä palvelualusta, Työmarkkinatori. Työmarkkinatori kohtauttaa työnhakijoita ja avoimia työpaikkoja. Työmarkkinatorin käyttäjiä tulevat olemaan kaikki työtä hakevat henkilöasiakkaat, työnantajat, työnvälittäjät ja heidän työnvälitysalustansa sekä viranomaiset. Työmarkkinatorin kautta tullaan välittämään työnhakija- ja työpaikkatiedot EU:n yhteiseen työnvälityspalveluun (EURES). Työmarkkinatori välittää työsuoritteita ja/tai ohjaa myös työsuoritetta välitettävään alustiin. Henkilöasiakkaille Työmarkkinatori tarjoaa palveluja työnhaun ja oman osaamisen kehittämisen tueksi ja oman yritystoiminnan käynnistämiseksi. Sen avulla asiakas voi päivittää omaa osaamisprofiiliaan ja markkinoida omaa osaamistaan. Osaajaprofiilia voi hyödyntää myös muissa olemassa olevissa työnvälistysalustoissa. Henkilöasiakas voi myös täydentää omaa osaajaprofiilia tuomalla tietoja muista palveluista Työmarkkinatoriin. Työmarkkinatorin kuvauksen (s. 70) mukaan työnhakijaa koskevat työnhaun ja rekrytoinnin kannalta tarpeelliset tiedot julkaistaisiin Työmarkkinatorissa automaattisesti, kun henkilö aloittaisi työnhakunsa. KEHA-keskuksen mielestä tämä kirjaus pitää muuttaa, koska Työmarkkinatoria ei ole kehitetty tämän mukaisesti. Henkilöasiakkaalle Työmarkkinatorin käyttö on vapaaehtoista. Yrityksille ja työnantajille Työmarkkinatori tarjoaa välineitä automaattiseen rekrytointiprosessien hoitamiseen, sopivien työntekijöiden hakuun sekä muuhun yritystoiminnan kehittämiseen. KEHA-keskuksen mielestä tämä pitää huomioida, mikäli päädytään malliin, jossa matching tapahtuu palveluntuottajien palveluihin. Kriittisimmillään tämän hetken esitystä voidaan tulkita niin, että Työmarkkinatori toimisi myös HRM työkaluna. Palveluntarjoajille Työmarkkinatori on rajapinta tarjota omia palveluitaan. Työmarkkinatorista syntyvä big data mahdollistaa kaupallisen markkinan tuottaa uusia liiketoimintamalleja muuttuviin tarpeisiin, tukien yksilöiden tarpeita työllistyä sekä kehittää omaa osaamistaan. Esityksen mukaan työnhaun palveluihin sisältyisi myös työtarjoukset ja työpaikkaesittelyt. Koska Työmarkkinatorilla voidaan tehdä osaamisprofiileja sekä työpaikkaprofiileja, KEHA- keskuksen mielestä ei ole mitään syytä säilyttää esittelyitä ja työtarjouksia nykymuodossaan. Työmarkkinatorilla olevia tietoja voi käyttää vapaasti molemmat osapuolet. Kun maakunta palvelee asiakkaitaan, käytetään Työmarkkinatoria. Toki näistä tapahtumatiedoista (esim. paikka avoimeksi tai haetaan osaajia maakunnan/palveluntuottajan voimin) syntyy linkki asiakkuudenhallintajärjestelmään tapahtumatietona. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Ei kommentteja. * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Ei kommentteja. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * 33 §: Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan (s. 108) työnhakijaa koskevat työnhaun ja rekrytoinnin kannalta tarpeelliset tiedot julkaistaisiin työnhakua ja rekrytointia tukevassa verkkopalvelussa eli niin sanotussa Työmarkkinatorissa. Esityksen mukaan tiedot siirtyisivät Työmarkkinatoriin automaattisesti, kun henkilö aloittaa työnhaun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. KEHA-keskuksen mielestä tämä kirjaus pitää muuttaa, koska Työmarkkinatoria ei ole kehitetty tämän mukaisesti. Henkilöasiakkaalle Työmarkkinatorin käyttö on vapaaehtoista. * 7 luku Voimaantulo, kommentit: * Ei kommentteja. * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * 2 §: Määritelmiin tulee lisätä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (TAHE palvelukeskus Oy) sekä muut (valtion) palvelukeskukset. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * 3 §: Esityksen mukaan suurin muutos aikaisempaan verrattuna olisi se, että nykyisestä starttirahasta luovutaan ja tukea yritystoiminnan käynnistämiseen myönnettäisiin vain yritykselle eikä yrityksen perustamista harkitsevalle henkilölle. Esityksessä nykytilaa ja esityksen vaikutuksia on arvioitu köykäisesti. Esityksessä muutosta perustellaan sillä, että yritykselle myönnettävässä tuessa myöntämisperusteena ei enää korostuisi yrittäjän toimeentulon turvaaminen, koska se ei sovellu kovin hyvin yritystukien myöntämisperiaatteisiin. Muutosta pitäisi perustella muulla syyllä. Yritystoiminnan aloittamista suunnittelevan henkilön avustamiseen ja neuvontaan on esityksen mukaan käytettävissä muita maakunnan ja muiden toimijoiden tarjoamia palveluita. Mitä nämä palvelut tarkemmin ovat ei selviä esityksestä. Korvaavatko nämä palvelut nykyisen starttirahan? Jos muutos toteutuisi ehdotetussa muodossa, nykyisistä järjestelmistä (starttirahan haku, päätös ja maksatusprosessista) luovuttaisiin kokonaan. Nykyinen starttirahaprosessi on ollut mukana KATRE-hankkeessa henkilöasiakkaalle myönnettävän etuuden näkökulmasta ja maksatusprosessin automatisoinnista on tähän liittyen keskusteltu. Starttirahan maksatusprosessi tulee jatkumaan vielä 2019 ja tulee ratkaista, hoidetaanko maksatus nykyjärjestelmissä ja missä järjestelmissä uusi mahdollinen starttiraha yritystukena hoidetaan? Onko yrityksille myönnettävien tukien sähköinen prosessi olemassa jo esim. TUKI2014 järjestelmässä? Esityksen perusteella yritykselle myönnettävien tukien haku- ja päätösprosessi jää epäselväksi, koska yksityiskohtaisissa perusteluissa puhutaan useaan otteeseen, että lakiehdotusta jatkovalmistellaan mm. tuen keston ja muiden nykyisen starttirahan myöntämisperiaatteiden osalta (tuen määrä ja maksuerät). Yksityiskohdat pitää olla selvillä ajoissa, mikäli uusi sähköinen järjestelmä tulee rakentaa tai nykyistä järjestelmää muuttaa. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Ei kommentteja. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Palkkatukea koskevassa luvussa ei ole otettu huomioon kansallisen tulorekisterin käyttöönottoa ja sen maksuvaihetta keventävää vaikutusta. KEHA-KATRE hankkeen skenaariotyössä tunnistetaan eri malleja, joihin tehdään kustannus-hyötyanalyysi, ja joilla voi olla vaikutusta tuen myöntöprosessiin merkittävässä määrin. Pykälät on nyt varsin suoraan siirretty JTYPL säädännöstä, joten niitä on tässä vaiheessa vaikea kommentoida. Todetaan vain, että muutokset myöntöprosessissa, kerättävissä tiedoissa, tuen määrässä ja kohdentumisessa, vaikuttavuus- ja muussa tilastoinnissa ja tietojärjestelmässä tulevat olemaan merkittäviä pelkästään KATRE-käyttöönoton myötä. Erityisesti nyt luonnoksessa olevat 21 § - 26 § tullevat merkittävästi ”tuulettumaan” kansallisen tulorekisterin mahdollisuuksien myötä. Nykyisessä JTYP-laissa on kohta valtion virastolle tai laitokselle osoitettavista määrärahoista. Tätä kohtaa ei ole esityksessä eikä myöskään mainintaa sen voimassaolon päättymisestä. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * Esityksessä todetaan useassa kohdassa, että eri tuista ja niiden myöntämisestä olisi tarkoitus säätää tarkemmin valtionapulain nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Olisi kuitenkin hyvä tarkentaa, että itsehallintoa käyttäville maakunnille voi perustuslain 121 § 4. momentin ja 80 § 1. momentin mukaan antaa tehtäviä vain laintasoisella säännöksellä. Mikäli kyse on jo maakunnille määritellyn tehtävän tarkemmasta määrittelystä, silloin asia on varmastikin ok. Joka tapauksessa laki- ja asetustasolla kasvupalveluista säädettäessä, tulee huomioida, että maakuntien myöntämien valtionavustusten julkisia hallintotehtäviä pitää voida hoitaa myös talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa. ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukseen (KEHA-keskus) jo kootut maksatustehtävät on tarkoituksenmukaista säilyttää kokonaisuutena saavutetun tehokkuuden säilyttämiseksi. Vahva keskitetty maakuntien palvelutoiminto mahdollistaa maakunnille joustavan tehtäväsiirtoalustan tulevissa muutoksissa. Maakunnille tarjottavien valtionapupalveluiden lisäksi valtakunnalliset palvelukeskukset tarjoavat yhteiset tietojärjestelmät, jolloin avustustoiminnassa – milloin erillistä avustusjärjestelmää ei ole – maakunta hyödyntäisi yleistä avustusjärjestelmää. Myös takaisinperinnän keskitetyt järjestelmät ja valtakunnallisen palvelukeskuksen tuottamat avustavat perintätoimet ja perintäreskontran ylläpito tukisivat maakuntien rahoituksen suunnittelu- ja seurantaprosessia. Lainsäädännässä olisi huomioitava mahdollistavat pykälät siten, että tehtäviä hoitaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (pakottava säännös) tai voi hoitaa maakunnan ohella talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (sopimismekanismi). Kasvupalvelujen osalta säädös pitäisi kirjoittaa pakottavaksi, aluekehittämisen osalta mahdollistavaksi, jotta maakuntien aito itsehallinto tehtävien järjestämisessä sekä kustannustehokkaat palvelut voidaan taata. Näin ollen välittävän toimielimen tehtävät pitäisi myöskin kirjoittaa mahdollistaviksi yllä mainitusti. Vaikka lakiluonnoksessa tunnistetaan maakunnan itsehallinto, niin kuitenkin säädettävä siitä, että mikäli ko. rahoitusmuodolle ei ole olemassa erillistä avustusjärjestelmää, maakunnan olisi käytettävä yleistä avustusjärjestelmää. 29 §: Pykälässä olisi vähintäänkin todettava maakuntien velvollisuus käyttää yhteistä sähköisen asioinnin järjestelmää asiakkaiden yhdenvertaisen ja oikeusvarman kohtelun turvaamiseksi toimialariippumattomasti. Pykälään tulee lisätä mahdollisuus automaattiseen maksatuspäätökseen. Pykälän tulee mahdollistaa maksatusprosessin automatisointi mikäli se on KATREn myötä saatavien palkka yms. maksettujen etuuksien pohjalta mahdollista. Tässä tilanteessa ei tarvittaisi erillistä maksatuksen hakemista. 30 §: Pykälään tulisi kirjata, että tehtäviä hoitaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (pakottava säännös). Pykälän kolmannen momentin palvelun tuottajalle tapahtuvan maksun lisäksi tulisi huomioida hankintasopimustyyppiset maksut, joissa julkisen tuen valvonta ja keskitetty toiminto olisivat maakuntia tehokkaasti palveleva ratkaisu. * 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: * Pykälässä määrättäisiin myös yhteinen takaisinperintäjärjestelmä maakuntien käyttöön jo kansallisen tulorekisterin asettamien määräaikojen noudattamiseksi. Todettaisiin myös, että tehtäviä hoitaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (pakottava säännös) tai voi hoitaa maakunnan ohella talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (sopimismekanismi). * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * 44 § (4 kohta) ja 45 §: Olisi hyvä todeta valtion palvelukeskusten rooli ja mahdollistaa maakunnille aidot valinnan mahdollisuudet tehtävien kustannustehokkaasta järjestämisestä. Tekstiin on kirjattu yleisasetuksen 125 artiklan 4 kohdan a-alakohdan tehtävät välittävän toimielimen tehtäviksi. Kuitenkaan ei ole olemassa säädöstä, joka estäisi tehtävien kokoamista keskitetyksi. Mm. professori Tuomas Ojanen on tulkinnut siten, että EU-oikeudellisessa mielessä 100 % julkinen osakeyhtiö (esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus) on julkinen toimija, jolle voi siirtää julkista valtaa tai julkisia hallintotehtäviä. Hallinto- ja todentamisviranomaisen nimeämisperusteet löytyvät EU N:o 1303/2013 liitteestä XIII. Siellä ensimmäinen asia on tehtävien eriyttäminen. Liitteessä ei aseteta estettä välittävän toimielimen oikeudellisen aseman nojalla. 55 §: Edellä mainittuun nojaten myös 55 § pitäisi kirjata mahdollistavaksi edellä mainitulla tavalla. Samassa pykälässä pitäisi selvittää perustuslain tulkinta maakuntien roolista tilintekijänä. * 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit: * 66 §: Tiedonsaantipykälään tulisi lisätä TAHE palvelukeskus Oy toimivaltaiseksi tahoksi. Lisäksi tiedonsaantipykälään olisi lisättävä kansallisen tulorekisterin tietojen täysimääräisen hyödyntämisen mahdollistamiseksi tietojen luovuttajaksi myöskin työnantaja. Lisäksi pykälässä tulisi olla kirjaus siitä, että tiedot voi saada tai luovuttaa sähköisesti tai konekielisessä muodossa. Työ- ja elinkeinoministeriölle on myönnetty Verolta tietolupa verovelkatietojen siirtoon teknisessä muodossa palkkatukiprosessiin liittyen. Tietoja käytetään myös koulutushankinnoissa, jos siihen on lupa. Jos tuleva Kasvupalvelu Oy hoitaa esim. palkkatuen myöntöprosessiin liittyvää järjestelmää, tuleeko tästä pykälästä tässä muodossaan ongelma? Sähköinen tiedonsiirto pitäisi joka tapauksessa olla mahdollista tuleviin Kasvupalvelu Oy:n hallinnoimiin/ylläpitämiin järjestelmiin. Jatkossakin palkkatuen työnantajaan liittyvissä edellytyksissä on, että tukea ei myönnettäisi mikäli työnantaja on laiminlyönyt velvollisuuttaan maksaa veroja. Nykyisin Vero luovuttaa tietoja samalla liittymällä niin EURA- kuin URA-järjestelmiin. Tietolupahakemuksen kanssa oli kuluvana vuonna vaikeuksia niin kauan kunnes KEHA-keskus oli nimenä mainittu nykyisen JTYP-lain voimassaolevaan pykälään. * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * Ei kommentteja. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Ei kommentteja. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * 5 §: Esityksessä todetaan, että työllistymistä edistäväksi palveluksi määritellään myös ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu omaehtoista opiskelu. Rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa nämä mainitut palvelut ovat perusteluiden mukaan todettu kuuluvan 13 §:n Osaamispalveluissa kategoriaan ”muut henkilöasiakkaan osaamista kehittämiin palveluihin”. Tulkintaerojen välttämiseksi KEHA-keskus toivoo näiden määritelmien yhdenmukaistamista. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * 1 §: Esityksen mukaan pykälästä poistetaan kokoaikatyön hakeminen. Perusteluissa kuitenkin todetaan, että kumoamisesta huolimatta työttömyysetuuden saamisen yleisenä edellytyksenä olisi edelleen, että työnhakija hakee kokoaikatyötä. Kokoaikatyön hakemista koskevan edellytyksen täyttyminen perustuisi nykyistä vastaavasti työnhakijan omaan ilmoitukseen. Esityksestä ei selviä, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa? Rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa tai työttömyysturvalaissa ei ole missään mainintaa kokoaikatyön hakemisesta. Voidaanko työttömyysetuus evätä hakijan ilmoituksesta, ettei hae kokoaikatyötä? Jos voidaan, mihin säännökseen etuuden epääminen perustuu? * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Jos maakunnalle jää työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn seuraamustehtävät, maakunta tarvitsee tiedon maksajan antamasta päätöksestä päätoimisesta yrittäjyydestä tai opiskelusta. Koska TTL 2a -lukua Työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä ei sovelleta päätoimisiin yrittäjiin tai opiskelijoihin, seuraamushan maakunnassa tutkittaisiin turhaan. 2 §: KEHA-keskuksen mukaan esityksessä ehdotettu työttömyysturvan seurantajärjestelmän muuttaminen ns. nollatuntisopimusten ja provisiopalkkaisen työn osalta sekä minimikuukausipalkan kirjaaminen lakiin on kannatettava asia. 8 a § ja 8 b §: Esityksen mukaan työnhakijan tulee työttömänä ollessaan hakea keskimäärin vähintään yhtä avointa työpaikkaa kunkin täyden viikon aikana. KEHA-keskuksen mukaan vaatimus ei huomio riittävästi alueellisia eroja sekä heikommassa työmarkkina-asemassa olevia työnhakijoita. Esityksen mukaan aktiivista työnhakua ei edellytettäisi, jos henkilö on ollut kyseessä olevalla viikolla työssä tai työllistynyt yrittäjänä. Jos asiakas on todettu sivutoimiseksi yrittäjäksi, onko riittävää aktivisuutta hakea toimeksiantoja? Esityksen mukaan työpaikkojen hakua ei edellytetä sellaisten viikkojen aikana, joina työnhakija on osallistunut työttömyysturvalaissa määriteltyihin työllistymistä edistäviin palveluihin vähintään yhtenä päivänä. Tämä tulee lisäämään asiakkaiden kysyntää palveluista ja sitä kautta palvelujen hankintaa, asiakkaiden ohjaamista palveluihin sekä tietojen kirjaamista asiakkuudenhallintajärjestelmään. ”Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos työnhakijan laiminlyönti johtuu sairaudesta tai tapaturmasta taikka jos laiminlyönnille on muu näihin rinnastettava hyväksyttävä syy." Onko se, että henkilö on kieli- ja mahdollisesti luku- ja kirjoitustaidoton kotoutuja, tällainen "muu näihin rinnastettava" hyväksyttävä syy? * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * Ei kommentteja. * 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit: * Ei kommentteja. * 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit: * Ei kommentteja. * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Ei kommentteja. * 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentteja. * 10 a luku Kulukorvaus, kommentit: * Ei kommentteja. * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * Nykyään työttömyysetuuden maksajalle annetaan työvoimapoliittinen lausunto ja jatkossa esityksessä käytetään kolmea eri käsitettä; annetaan ilmoitus maksajalle esim. palveluun osallistumisesta ja työnhaun voimassaolosta, annetaan lausunto omaehtoisten opintojen tukemisesta työttömyysetuudella sekä päätös työttömyysturvan seuraamuksesta. KEHA-keskuksen mukaan näiden käsitteiden sisällön tarkentamista tarvitaan sekä tarkennusta siitä, mikä näistä on maksajaa sitova. Työvoimapoliittisesti moitittava menettelyyn liittyen tarvitaan tarkennusta siitä, kuka seuraa ja purkaa työnhakijalle asetetun työssäolovelvoitteen. KEHA-keskus ehdottaa, että työssäolovelvoitteen täyttymistä seuraa jatkossa työttömyysetuuden maksaja ja purkaa sen tarvittaessa. Etuuden maksalta löytyy tähän maakuntaa paremmat tiedot mm. työssäoloehdon täyttymisen seurannan kautta. * 12 luku Muutoksenhaku, kommentit: * Ei kommentteja. * 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit: * 1 §: KEHA-keskuksesta tietojen saamista ja luovuttamista koskevista säännöksistä puuttuu tarkennukset työttömyysetuuden maksajien oikeuksista saada maakunnalta työnhakijaan liittyvää muuta tarvittavaa tietoa työttömyysetuuden työvoimapoliittisten edellytysten selvittämiseksi. Jos joustavan asiakaspalvelun tavoitteena pidetään sitä, että henkilöasiakas ilmoittaisi tietojaan vain kerran ja asiakkaan ilmoittamaa tietoa hyödynnettäisiin niin työn ja palvelujen tarjoamisessa kuin työttömyysetuuden työvoimapoliittisten edellytysten selvittämiseen, tämä edellyttää nykyistä avoimempaa tietojen käsittelyä toimijoiden välillä. * 14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit: * Ei kommentteja. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Ei kommentteja. * Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta: Maakunnan tehtävistä pitää säätää lailla, joten myös korvausten maksu tulisi nostaa lakitasolle, kun siitä nyt on säädetty ko. lain nojalla annetussa asetuksessa. Maksamismenettelyistä todettaisiin, että korvausten maksutehtäviä hoitaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, TAHA palvelukeskus Oy (pakottava säännös). * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Ei kommentteja. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * 11 §: Maakunta vastaa alkukartoituksen järjestämisestä kasvupalveluna työnhakijoille. Perusteluissa (s. 62) viitataan TE-viranomaiseen, joka julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista annetun esityksen mukaan voi hankkia kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettuja alkukartoituksia. Kuitenkaan ko. laissa ei esitetä ostopalveluna järjestettävää kartoittamistoimintaan. Osaamispalveluna ”voidaan tarjota muita henkilöasiakkaan osaamista kehittäviä palveluita.” Tällainen kirjaus ei kuitenkaan turvaa nykyisiä alkuvaiheen kartoituspalveluja tai niiden rahoitusta yleiskatteellisessa kehyksessä. Kartoittamistoiminnan toteuttaminen jatkossa riippuu siitä, katsovatko palveluntuottajat kartoitusmenetelmät tarpeellisiksi maakuntien hankkimien palvelujen toteuttamiseksi. Ohjaamisessa on tehtävä yhteistyötä palveluiden järjestäjän tai tuottajan kanssa. Mitä ovat nämä muut palvelujen järjestäjät, jos järjestämisvastuu on maakunnalla? 15 §: Kotoutuja-asiakkaan kanssa sovitaan palveluista ja laaditaan suunnitelma korkeintaan vuodeksi. Onko tarpeen, että tarkistetaan kotoutujan suunnitelma? Eikö riitä, että arvioidaan vain palvelutarve, koska oletusarvoisesti asiakas on nopeasti palvelussa (maahanmuuttaja ohjataan hakeutumaan palveluun viimeistään kuukauden kuluessa suunnitelman laatimisesta). Onko tarpeen pitää kiinni nykyisen lain kuukausina määritellyistä määräaikateksteistä? Kasvupalvelussa ei ole määritelty uusia seurantamäärityksiä näille. Suunnitelman laatimisen velvoite 2 kk:n kuluessa alkukartoituksesta toteutuu automaattisesti, koska ne laaditaan käytännössä samaan aikaan. Kotoutujan ohjaaminen hakeutumaan kasvupalvelukoulutukseen, omaehtoiseen opiskeluun tai muuhun toimenpiteeseen kuukauden kuluessa jää epämääräiseksi kuten aikaisemminkin, koska ei ole määritelty erillisiä seuraamuksia hakeutumatta jättämisestä kotoutuvalle työttömyysturvalaissa tai toimeentulotukea määrittävässä lainsäädännössä tai maakunnalle ohjaamisen laiminlyömisestä. Varsinainen koulutus- tai muun palvelun käynnistyminen saattaa kestää merkittävästi kauemmin, sillä palvelujen järjestäminen ei perustu kotoutuvan subjektiiviseen oikeuteen. Hyvä että 14 §:ssä kuitenkin luovutaan ilmaisusta "käynnistää" laatiminen, vaikkakin maakunnan pyyntö kunnalle osallistua suunnitelman laatimiseen jäänee toimeenpanon tilanteessa epäselväksi vastaavasti kuin nykylain lähtökohta yhteistyössä laadittavasta suunnitelmasta. 16 §: Suhde TTL HE 2 a luvun 8 a ja 8 b soveltamiseen? TTL 8a § aktiivisen työnhaun ja 8 b § piirissä oleviin maahanmuuttajiin: 1) TTL HE 2 a 9 §, 10 § kotoutumissuunnitelmaan (kotoutumislain alkukartoitukseen) saapumatta jättämisen tai kotoutumissuunnitelman laatimisesta kieltäytymisen soveltamisen piirissä olevilla päällekkäinen soveltaminen (ylimääräinen sanktiointi, eriarvoisen aseman perusteltavuus kotoutumislain perusteella). 2) Voiko maakunnan viranomainen tai palveluntuottaja sopia kotoutumislain mukaisessa suunnitelmassa, että 8 a § aktiivisen työnhaun velvoitetta ei sovelleta, jos on "4) edistänyt osaamistaan, työnhakuaan, työllistymistään tai yritystoiminnan aloittamista muulla maakunnan tai palveluntuottajan kanssa sovitulla tavalla. Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos työnhakijan laiminlyönti johtuu sairaudesta tai tapaturmasta taikka jos laiminlyönnille on muu näihin rinnastettava hyväksyttävä syy." Onko kieli- ja mahdollisesti luku- ja kirjoitustaidoton kotoutuja "muu näihin rinnastettava" hyväksyttävä syy? 17 §: Kotoutumiskoulusta annetaan OPH:n aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Käsitettä kotoutumiskoulutus sovelletaan omaehtoiseen opiskeluun, mutta OPH:n perusteiden mukaisuutta ei ole edellytetty omaehtoisesti suoritettavissa opiskeluissa. Esimerkiksi työelämäyhteydet ovat pääo * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * Ei kommentteja. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * Ei kommentteja. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * Ei kommentteja. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * 47 §: Itsehallintoa käyttäville maakunnille voi perustuslain 121 § 4. momentin ja 80 § 1. momentin mukaan antaa tehtäviä vain laintasoisella säännöksellä. Jos tulkitaan tiukasti, TAHE palvelukeskus Oy on maakuntien enimmältään omistamana osa tätä kokonaisuutta, ja silloin olisi hyvä mainita lakitasolla tässä pykälässä myöskin pakottava säännös (korvausten maksutehtäviä hoitaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus). * 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit: * Ei kommentteja. * 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Ei kommentteja. * 9 luku Voimaantulo, kommentit: * Ei kommentteja. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials