Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 07:37:15 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 13:35 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: hanna.isotalo@ylojarvi.fi [mailto:hanna.isotalo@ylojarvi.fi] Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 13:07 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * kunta * Vastaajatahon virallinen nimi * Ylöjärven kaupunki * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lakiluonnokset ovat ristiriidassa maakuntahallinnon kasvupalveluiden tavoitteiden ja hengen kanssa. Lakiluonnokset siirtävät nykyisen kaltaiset työ- ja elinkeinotoimistojen sekä AVI:n prosessit asiakasarviointeineen ja niihin liittyvien päätösten toteuttamisen ostettaviin palveluihin. Prosessit eivät tue ja toimi niiden työttömien kohdalla, joilla on ongelmia omatoimisessa hakeutumisessa takaisin työmarkkinoille. Tästä on osoituksena, että pitkäaikaistyöttömyys ei ole vähentynyt samalla tavalla kuin muu työttömyys. Tästä johtuen kuntien työmarkkinatuen ja velvoitetyöllistämisen maksuosuudet ovat kasvaneet samaan aikaan. Lakiluonnokset eivät mahdollista maakuntien ja kuntien sopimista paikallisiin olosuhteisiin paremmin toimivampia malleja. Palveluiden järjestäminen on jatkossakin valtion talousarvioon sidottua eikä lakisääteistä. Käytettävät rahat eivät ole nykyäänkään riittäneet tarpeisiin nähden. Tämän takia yli 30 000 asukkaan kunnat ovat joutuneet resursoimaan omia työllisyydenhoidon palveluitaan kuntatasolla enemmän kuin valtio. Tätä kuntien resursointia ja niiden omaa viranomaistoimintaa ei ole huomioitu mitenkään esitetyissä lakikokonaisuuksissa. Myöskään hallitusohjelman mukaisia alueellisen työvoima- ja yrityspalveluiden kokeilussa kehitettäviä uusia toimintatapoja ei esitetyn lakikokonaisuuden vuoksi voida ottaa käyttöön. Yhteiskunnalle olisi kokonaistaloudellisesti edullista ja tehokasta huomioida nämä resurssit toisiaan tukeviksi. Kuntien elinvoiman ja hyvinvoinnin paikalliset tavoitteet tarvitsevat oman roolinsa tässä lakikokonaisuudessa. Palveluiden rakentuminen pelkkien yritysten ja kolmannen sektorin varaan ilman kuntien viranomaisroolia ei tue tätä tavoitetta. Tässä lakikokonaisuudessa kunnille jää vain maksuvastuu työmarkkinatuen ja velvoitetyöllistämisen maksuosuuksista, ilman että ne voivat itse vaikuttaa niistä johtuvaan menokertymään ei ole tasa-arvoista kuntien kohtelua. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Palveluprosessi perustuu digitaalisen palvelun varaan. Tämä ei tue kansalaisten tasa-arvoista kohtelua. Tällä prosessilla työttömät eriarvoistetaan palveluihin pääsyn suhteen, koska palvelut järjestetään tällä tuotetun tiedon varassa. Päätöksentekovastuut eri palveluihin pääsyssä niistä toiseen siirtyessä on laissa puutteita. Palveluihin varattavat rahat ovat talousarviosidonnaisia eikä niissä ole lakisääteistä vastuuta, mikä johtaa palveluiden eriarvoistumiseen, ei niiden tarvelähtöisyyteen. Kuntien nykyistä panostusta työllisyydenhoidon palveluihin ja viranomaisena toimimisessa ei ole huomioitu lakikokonaisuudessa ja eri palveluprosesseissa. Pitkäaikaistyöttömyyden palvelut eivät voi perustua pelkästään muiden tuottajien varaan, mutta ei kuntien. Kunnilla on myös merkittävä rooli elinkeinopolitiikan ja työpaikkojen syntymisen kehittäjänä sekä niihin liittyvien koulutuspalveluiden toteuttajana. Myöskään näitä rooleja ei ole huomioitu lakiluonnoksessa. Tämä aiheuttaa toimijakentän sekavuutta ja siten palveluin ja niiden kehittämisen kohtaanto-ongelman. Nykyinen kuntien työllisyys- ja elinkeinopalvelujen kokonaisuus sekä koulutusrooli pitää huomioida palveluprosesseissa myös järjestämisvastuuna, niin että kunnat viranomaisena voivat toteuttaa myös lakisääteisiä palveluja. Näin kunnat voivat vaikuttaa maksuosuuksiensa työttömiin ja siten kehittää kunnan elinvointi ja hyvinvointi vastuutaan. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Ammatillisen osaamisen kehittämiseen on syntymässä kaksi erillistä rakennetta: OKM:n hallinnonalalle siirretty työvoimakoulutus sekä TEM:n hallinnonalan osaamis- ja rekrytointipalvelut, joita kumpaakin säädellään erillisillä laeilla. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa väestön osaamista tulee tarkastella kokonaisuutena ja kehittää kokonaisvaltaisena prosessina. Työnjako hallinnonalojen välillä ei ota huomioon nykytilannetta, jossa työ ja opiskelu limittyvät entistä joustavammin toistensa kanssa. Lakiluonnos ei tunnista riittävästi sitä, mitä tullaan tekemään OKM:n hallinnonalan ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Aikuiskoulutuksen kehittäminen ei näin kehity muun koulutuksen mukana. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta on eduskunnan käsittelyssä. Työelämäkokeilu on uusi palvelu, jota kokeillaan kokeilun aikana erikseen määritellyillä kokeilualueilla. Kunnat ovat erittäin kiinnostuneita tästä uudesta työnhakija-asiakkaan palvelusta erityisesti siksi, että sosiaali-ja terveydenhuollon uudistukseen liittyen kunnille tärkeä kuntouttava työtoiminta on siirtymässä maakuntiin. Työelämäkokeilusta saatavat tulokset tulee huomioida lainsäädännössä myöhemmin. Jos kokeilu onnistuu, tulee kunnille antaa uusia työkaluja työllisyyden hoitoon, erityisesti, jos työmarkkinatuen maksuosuutta jää kuntien vastuulle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen. * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Kyseinen laki korjaa niitä epäkohtia, mitä esitetyn palveluprosessin totettaminen synnyttää. Työllistämisvelvoitteesta on muodostunut automaatio kunnan järjestämään palkkatukijaksoon. Tämä on taloudellinen pakko työttömälle, saadakseen toimeentulonsa ja eläkekertymänsä turvattua, vaikka työttömän terveydelliset edellytykset tai ammatillinen osaaminen ei sitä edellyttäisi. Tämän aiheuttaa työsopimuslain ja työnantajavastuun toteutuksessa ristiriitoja. Jos tätä turvaa ei voida suoda jatkamalla ansiosidonnaista päivärahaa muuten kohdejoukolla, pitää kunnilla olla mahdollisuus toteuttaa sitä paremmin työttömän tarpeet huomioiden. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Muutosturvan toimintamallin toteuttamiseen tulee ottaa kunta mukaan, koska sillä on hyvin suuri kunnan elinkeinopolitiikkaan vaikuttava rooli. * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lakiluonnoksessa nykyiset palvelut keskitetään maakunnille, mutta tässäkään ei ole huomioitu kuntia niiden toteuttajana. Kuntien rooli ja järjestämisvastuu pitäisi yhteensovittaa nykyistä paremmin. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Starttirahaa myönnetään jatkossa yritykselle, mutta myöntämisen perusteet ovat edelleen työttömyysturva ja sieltä maksettavat rahat. Onko tehty arvioita, miten tämä vaikuttaa palveluprosessiin ja yritysten kehittymiseen nykyistä paremmin. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Myöskään tässä ei ole huomioitu kuntien ja niiden kehitysyhtiöiden roolia. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Alueellisen työvoima- ja yrityspalveluiden kokeilua ja siinä olevaa kuntien roolia pitäisi pystyä jatkossa hyödyntämään paremmin. Myöskään palveluun varatut rahat eivät ole olleet riittäviä tai siitä johtuva byrokratia on estänyt niiden käytön. Työllistämisvelvoite pitäisi olla tästä kokonaan erillislakina, koska tämä vaikuttaa muuhun työllistämiseen (rahojen riittävyys) ja tuloksiin. * 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * Etuudet pitäisi olla sidottuna niin, että ne kannustavat työttömän etenemistä palvelusta toiseen lähemmäksi työmarkkinoita. Nyt esim. kuntouttavassa työtoiminnassa on paremmat etuudet (matkakorvaus) kuin työkokeilussa tai suunnitellussa työelämäkokeilussa. Sama koskee eri koulutusmuotojen suhdetta toisiinsa. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Laissa pitäisi paremmin pystyä huomioimaan alueellisen työvoima- ja yrityspalveluiden tulokset, jossa Pirkanmaan kunnat ottavat vastuun ja toteutuksen seudullisesti keskitettynä hoitaakseen. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials