Lähettäjä: ben.malinen@pakolaisapu.fi [mailto:ben.malinen@pakolaisapu.fi] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 10:55 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho o järjestö * Vastaajatahon virallinen nimi o Suomen Pakolaisapu ry * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: o 3 §: Suomen Pakolaisapu pitää tärkeänä sitä, että lakiluonnos kotoutumisen edistämisestä huomioi hyvien väestösuhteiden merkityksen. Myönteiset asenteet ja vuorovaikutus eri väestöryhmien välillä sekä eri väestöryhmien osallisuus ja turvallisuuden tunne vaikuttavat yksilöiden ja yhteisöjen hyvään kotoutumiseen. Toimivien väestösuhteiden edistäminen on toimivan kaksisuuntaisen kotoutumisen edellytys huomioiden myös vastaanottavan yhteisön tarpeet. 5 §: Pakolaisapu haluaa korostaa, että tulkitsemisessa ja kääntämisessä on tärkeää varmistaa ja alleviivata, että palvelujärjestelmissä asiointi on joustavaa ja yhdenvertaista ja että kaikilla on niihin tasavertainen pääsy. Suomen ja ruotsin kieltä osaamattomat eivät kielitaidon puuttuessa pysty esim. varaamaan aikaa puhelimella. Asioinnin mahdollisuuksia ja kanavia tulee kehittää mahdollisimman matalakynnyksisiksi ja osallistamalla erilaisia palvelujen käyttäjiä kehittämistyöhön. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: o 9 §: Pakolaisapu pitää yhteiskuntatiedon jakamista hyvin tärkeänä kotoutumisen mahdollistajana. Yhteiskuntatiedon opetus tulisi kuitenkin eriyttää suomen kielen opetuksesta omakieliseksi ja valtakunnallisesti yhtenäiseksi yhteiskuntaorientaatioksi. Tällä hetkellä laatu vaihtelee merkittävästi palveluntuottajasta riippuen. Kotoutumisen näkökulmasta tuloksellisuus on heikkoa. Siksi Ruotsin mallin mukainen, omakielinen yhteiskuntatieto-opetus tulisi aloittaa heti, kun uusi tulija on muuttanut kuntaan. Koulutuksen laatu tulee varmistaa laatimalla koulutuksen sisältöä, opetusta ja opetushenkilöstöä koskeva valtakunnallinen kriteeristö. Lisäksi tulee laatia omakielisille opettajille valtakunnallisesti yhtenäinen koulutus. Kotoutumiskoulutusta ja -palveluita tulisi tarjota kaikille maahanmuuttajille. Kotoutumiskoulutuksen järjestämiselle tulee olla selkeät sitovat kriteerit, jotka takaavat koulutuksen pedagogiseen laadun, opetuksen sisällön, opettajien pätevyyden ja riittävät koulutustilat. Tämä takaa jatkuvuuden ja opetuksen kehittämisen. 9 §: Pakolaisavun mielestä sähköinen asiointi toimii silloin, kun henkilöllä on hyvät tiedonhaku- ja tietokoneenkäyttötaidot sekä riittävä ymmärrys suomalaisesta palvelujärjestelmästä ja yhteiskunnasta. Lisäksi hänellä tulisi olla käsitys siitä, minkälaiset palvelut tai suunnitelmat palvelevat häntä parhaiten kyseisessä tilanteessa ja pitkällä aikajänteellä. Maahanmuuttajien kohdalla digitaalisten palvelujen käyttäminen kasvupalveluprosessien käynnistämisessä ja toteuttamisessa on ongelmallista ja se voi jopa hidastaa kotoutumista, sillä usein henkilöltä puuttuu tarvittava tietotaito toimenpiteiden toteuttamiseksi itsenäisesti. Etenkin pakolaistaustaisten ja kolmansista maista tulevilla on usein matala koulutustaso eikä heillä ole riittäviä tietoja ja taitoja digitaalisten palvelujen käyttöön. Sen sijaan on tunnistettava maahanmuuttajien todellinen palvelutarve, ja annettava konkreettista apua työllistymiseen, opiskeluun ja kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä, jotta he pääsevät aktiivisesti mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eikä palvelujärjestelmässä asioimisen hankaluudet hidasta varsinaista kotoutumisprosessia. 12 §: Pakolaisapu pitää perheyhteyttä ja perhettä huomioivia toimia kotoutumisen keskeisenä tekijänä. Perheyhteyden toteutumista on tuettava kaikin tavoin huomioiden myös käsillä olevan lakiluonnoksen ja muiden voimassa olevien lainsäädäntöjen yhteys ja seurannaisvaikutteet. Koska koko perhettä koskeva kotoutumissuunnitelma on tärkeä, on kotoutumisen suunnittelussa ja toimenpiteissä varmistettava kaikkien perheenjäsenten tasavertainen pääsy kotoutustoimien piiriin. Erityisesti kotona lapsia hoitavien äitien kohdalla on osallisuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota, huomioiden myös tarvittava lastenhoito kotoutustoimien aikana. 17 §: Pakolaisavun mukaan kielenopetukseen tulee kohdistaa riittävästi resursseja ja tarjota sitä eri elämäntilanteet huomioiden kaikille halukkaille. Kuntiin muuttaville maahanmuuttajille tulisi olla tarjolla kielikoulutusvoucher tai koulutusseteli, jolla hän olisi oikeutettu ilmaiseen suomen kielen koulutukseen esimerkiksi 2 000 opetustunnin ajan. Koulutusseteliehdotus tukisi erilaisten maahanmuuttajaryhmien keskinäistä yhdenvertaisuutta kielikoulutukseen pääsyn suhteen. Maahanmuuttajan tulisi saada kielikoulutusta joustavasti joko yhdessä tai useammassa osassa. Kunkin elämäntilanne tulisi ottaa huomioon eikä kotoutumiskoulutukseen pääsyä tulisi rajoittaa maassaoloajan tai työmarkkina-aseman perusteella. Koulutussetelin käyttöä ei tulisi rajoittaa, vaan sen arvo olisi vapaasti käytettävissä joko työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen tai omavalintaisiin suomen kielen kursseihin. * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: o 21 §: Pakolaisapu pitää tärkeänä sitä, että kotoutumista edistävien palvelujen yhtenä tavoitteena on hyvien väestösuhteiden edistäminen ja että kotoutumispalveluiden tapaan hyviä väestösuhteita edistäviä palveluja järjestettäisiin osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja. Kyseessä olevia palveluja on jo ansiokkaasti tutkittu ja kokeiltu ja hyvien mallien levittäminen olisikin tärkeä seuraava askel. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: o 27 §: Pakolaisavun mielestä kunnan roolin tarkentamista hyvien väestösuhteiden edistämisen suunnittelussa ja kehittämisessä voisi tarkentaa siten, että kunnan kotoutumisen edistämisen suunnittelussa ja kehittämisessä huomioitaisiin toimintojen ja päätösten vaikutukset väestösuhteisiin ja eri maahanmuuttajaryhmiin. 28 §: Pakolaisavun mielestä on erittäin tärkeää, että kotoutumistoimiin sisällytetään työvoiman ulkopuolella olevat, kuten kotona lapsia hoitavat vanhemmat, ikääntyneet tai pitkäaikaissairaat. Tämän ryhmän kotoutumistoimet on varmistettava, jotta kaikki perheenjäsenet kotoutusivat ja mahdollisimman samanaikaisesti. On varmistettava, että kunnat huomioivat myös nämä ryhmät, jotka eivät ole välttämättä suuntautumassa työelämään. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: o 29 §: Pakolaisavun mukaan yhteiskunnan kaksisuuntaisen kotoutumisen toteutuminen edellyttää hyvien väestösuhteiden näkökulmien huomioimista valtion, maakuntien ja kuntien strategisessa suunnittelussa ja osana perustoimintaa sekä mahdollisuutena suunnitella ja tukea hyviä väestösuhteita edistävää toimintaa myös silloin, kun kyseessä ei ole viranomaisen tai muun tahon tuottama palvelu. Asenneilmapiiri ja luottamus eivät tunne maakuntarajoja. Hyvien tai huonojen väestösuhteiden tulokset koetaan arjessa, paikallisesti. Toisaalta monilla valtakunnallisen tai alueellisen tason muutoksilla voi olla nopeitakin muutoksia ihmisten kokemukseen arjen turvallisuudesta ja kyvystä olla vuorovaikutuksessa. Valtion tasolla tulee pohtia väestösuhteiden proaktiivisesta edistämisestä ja koordinaatiosta vastaavaa tahoa. Lisäksi maakunnat tarvitsevat tukea hyvien väestösuhteiden edistämisen tehtävässä. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: o 45 §: Pakolaisavun mielestä ilman huoltajaa maassa olevat lapset ovat erityistä huolenpitoa tarvitseva ryhmä. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset ovat hyvin riippuvaisia edustajansa osaamisesta ja sen tasosta. Nykyisellään edustajien lähestymisessä ja toiminnassa saattaa kuitenkin olla suurtakin hajontaa. Huomio on kiinnitettävä edustajajärjestelmään ja sen varmistamiseen, että kaikilla edustajilla on riittävä, yhdenmukainen ja tasalaatuinen koulutus ilman huoltajaa maassa asuvien lasten edustajana toimimiseen. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials