Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 17. kesäkuuta 2017 13:02 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening ry / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 15:41 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne * Vastaajataho * järjestö * Vastaajatahon virallinen nimi * Suomen Kansanopistoyhdistys - Finlands Folkhögskolförening ry * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lakiesityksen 2§ määrittelemä soveltamisala kattaa muut maahanmuuttajat paitsi ns. paluumuuttajina Suomeen muuttavat Suomen kansalaiset. Heidän joukossaan voi kuitenkin olla esimerkiksi sellaisia ulkomailla syntyneitä oppivelvollisuusiän ylittäneitä nuoria, joiden suomen/ruotsin kielen taito on niin heikko, että he tarvitsisivat kotoutumispalveluna kielenopetusta. Lakiesityksen 3§ 7. kohdan palveluntuottajan pitäisi voida tuottaa maakunnan päätöksellä myös lakiesityksen 41§ tarkoittamaa tuettua asumista. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Lakiesityksen 8§ määrittelee kotoutumista edistävät palvelut ja sisällyttää niihin ”kansallisen koulutusjärjestelmän”. On erittäin hyvä, että tämä määritellään laissa, huomattavaa on, että koulutusjärjestelmämme oppilaitosten ylläpitäjinä on myös yksityisiä yhteisöjä, myös yritysmuotoisia. Vapaan sivistystyön lainsäädäntöä ollaan tällä hetkellä uudistamassa valtioneuvoston 25.4.2017 tekemän linjauksen mukaan niin, että kotoutumissuunnitelman mukaiseen ns. omaehtoiseen koulutukseen niissä (kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot) osallistuvilta ei perittäisi opintomaksuja ja ko. koulutuksiin saatava valtionosuus olisi 100%. Näin myös vapaa sivistystyön opinnot ovat kotoutumisen kannalta osa kansallista koulutusjärjestelmää eivätkä kasvupalveluja (vrt. 18§ 1mom. ja 4mom.). Lakiesityksen perusteluissa olisi tässä yhteydessä ollut tarkoituksenmukaista viitata Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän raporttiin ”Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi” (OKM 2017:5). Lain perusteluissa todetaan (s. 45) kaikille maahanmuuttajille suunnatut alkuvaiheen palvelut ml. yksilölliset alkukartoitukset ja kotoutumissuunnitelmat. Siinä todetaan myös, että esityksen yleisenä periaatteena on, että maahanmuuttajilla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua kotoutumista tukeviin toimenpiteisiin. Lakiesityksen §11 määrittelee ne maahanmuuttajat joiden alkukartoituksen järjestämisestä maakunta vastaa, 1mom. mukaan maakunta vastaa myös siitä, että kotoutumisen palvelutarve tulee kokonaisvaltaisesti arvioiduksi. 3mom. mukaan maakunta tai kunta järjestää pyynnöstä alkukartoituksen myös muulle kuin 1mom. maahanmuuttajalle jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoitus on kotouttamissuunnitelman laatimisen ja siis kotouttamispalveluiden saamisen edellytys (vrt. 12§). Lakiesityksen 33§ mukaan kunnat saavat laskennallisen korvauksen 2§ 2 tai 3 momentissa tarkoitetun henkilön alkukartoituksesta. Sen varmistamiseksi, että myös §11 3mom. tarkoittamat maahanmuuttajat pääsisivät kotoutumispalvelujen piiriin, tulisi säätää siitä, miten alkukartoituksen järjestäminen kunnille heidän osaltaan korvataan. On hyvä, että kotoutumissuunnitelma on yksilöllinen, aluksi enintään yhden vuoden pituinen palvelusuunnitelma, jota voidaan täydentää. Lakiesityksen mukaan tällaisesta täydentämisestä voi vastata myös palveluntuottaja (12§ 3mom.). Näin voidaan paremmin päästä lakiesityksen perusteluissa tavoitteeksi asetettuun kotoutumisen joustavuuteen ja maahanmuuttajan muuttuvien elämäntilanteiden huomioimiseen. Mahdollisuus kotouttamissuunnitelman enimmäisajan pidentämiseen kahdella vuodella on myös tarpeellinen säädös. Sen sijaan 15§ 1mom. säädös siitä, että kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolme vuotta maahanmuuttajan rekisteröitymisestä ei ole oikeuden- eikä tarkoituksenmukainen niin kauan, kuin maahanmuuttajille ei ole turvattu subjektiivista oikeutta alkuvaiheen palveluihin ml. kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelman tulisi myös voida joustaa (so. sitä voitaisiin pidentää) jos maahanmuuttaja työllistyy tilapäisesti. Lyhytkin (myös omatoiminen) työllistymisjakso edistää maahanmuuttajan kotoutumista ja kielen oppimista eikä sitä tulisi sanktioida. Omaehtoisen opiskelun käsitteen käyttöön ottaminen työvoimapalvelulainsäädännössä on ollut ongelmallista suhteessa OKM:n toimialan lainsäädäntöön, jossa omaehtoisuuden käsitettä on käytetty nuorisopalvelujen, vapaan sivistystyön ja ammatillisen lisäkoulutuksen säädöksissä. Aiemmin käytetty ”rinnasteinen/rinnastettava koulutus” ja ”rinnastaminen” olivat selkeämpiä ja niihin tulisi palata varsinkin nyt, kun kotoutumissuunnitelmiin tullaan entistä enemmän sisällyttämään ”kansallisen koulutusjärjestelmän” koulutuksia. 17§ 4mom. kirjaus siitä, * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * Lakiesityksen 20§ määrää, että maakunnan on yhteen sovitettava ja koordinoitava kotouttamista edistäviä palveluja maakunnassa. Maahanmuuttajat ovat valtaosin sijoittuneet pääkaupunkiseudulle ja muihin suurempiin kaupunkeihin. Monissa näistä kunnista on hyvin toimivia ja monialaisia maahanmuuttajien palvelujärjestelmiä, joiden jatkuminen pitäisi turvata. Lakiesitys tunnistaa maakuntien erilaisuuden suhteessa tarvittavien palvelujen määrään silloin kun kyseessä ovat maakunnat, joissa on vain vähän kotoutumispalveluja tarvitsevia (esim. yhteistyöryhmän tarpeettomuus perustellusta syystä, §24), mutta ei silloin kun joissain maakuntaan kuuluvissa kunnissa on suhteellisesti ja absoluuttisesti paljon enemmän maahanmuuttajia kuin monissa muissa maakunnan kunnissa. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * Lakiesityksen 26§ perusteluissa kuntien erilaisuus suhteessa maahanmuuttajien määrään ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin otetaan hyvin huomioon. 28§ perusteluissa tunnistetaan niitä ryhmiä, joiden osuus on varsinkin vuoden 2015 turvapaikkatilanteen takia kasvanut ja joiden kotoutuminen tulee jatkossakin olemaan kunnan vastuulla. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * Lakiesityksen 33§ mukaan kunnat saavat laskennallisen korvauksen 2§ 2 tai 3 momentissa tarkoitetun henkilön alkukartoituksesta. Sen varmistamiseksi, että myös §11 3mom. tarkoittamat maahanmuuttajat pääsisivät kotoutumispalvelujen piiriin, tulisi säätää siitä, miten alkukartoituksen järjestäminen kunnille heidän osaltaan korvataan. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Vuonna 2015 Suomeen saapui yli 3000 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa, mikä oli n. 9 % kaikista maahan tulleista turvapaikanhakijoista. Valtaosa oppivelvollisuusiän ylittäneistä alaikäisistä nuorista sijoitettiin Migrin ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen yhteistyöllä kansanopistoihin. Vuosina 2015 ja 2016 lähes 700 alaikäisen nuoren turvattu asuminen järjestyi kaikkiaan 25 kansanopistossa. Turvatun asumisen ja kotoutumista valmistelevan koulutuksen ”Nutukka” -ohjelma on valtakunnallinen, sisäministeriön ja Kansanopistoyhdistyksen yhteistyössä kehittämä ohjelma, jota pilotoitiin kansanopistoissa ensimmäisen kerran vuonna 2005 ja edelleen vuosina 2008 - 2009. Ohjelman kehittämistä on rahoittanut myös Opetus- ja kulttuuriministeriö ”Kotoutuminen alkaa varhaisella koulutuksella” -hankkeena. ”Nutukka” -ohjelman tulokset ovat olleet erittäin hyviä – sekä nuorten että heidän kotoutumisprosessiensa kannalta. 14 kansanopistoa on tehnyt sijaintikuntansa kanssa sopimuksen siitä, että turva- ja kuntapaikan saaneet nuoret (yhteensä noin 150) ovat jatkaneet turvattua asumista ja kotoutumissuunnitelmansa mukaista opiskelua (aikuisten perusopetus, valmentavat koulutukset, koto-koulutus vapaana sivistystyönä) kansanopistossa. Myös ELY-keskukset ovat pitäneet näitä jatkosijoituksia onnistuneina ja suositeltavina. Näin on maahanmuuttajanuoria voitu sijoittaa myös sellaisiin kuntiin, joilla ei ole ollut aiempaa kokemusta heidän vastaanotostaan. Tuetun asumisen järjestämistä nuorille on tarkoitus nyt tehdä joustavammaksi. Lakiesityksen §42 ehdotetaan vastuun siirtämistä kunnalta ja ELY- keskukselta maakunnalle. Esityksen mukaan perustamistapa olisi nykyistä kevyempi ja joustavampi. Perusteluissa puhutaan myös kotoutumisvaiheen asumisyksiköiden hankinnasta, mutta lakiesityksessä (§42 1mom.) vain ”perustamisesta”. Erinomaisesti toimivan kuntien ja kansanopistojen yhteistyön jatkuminen tulee turvata ja kansanopisto-oppilaitosten jo olemassa olevat internaatit tulee tunnistaa kotouttamisen maakuntaohjelmissa. Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials