Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 17. kesäkuuta 2017 13:54 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 15:17 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne * Vastaajataho * järjestö * Vastaajatahon virallinen nimi * Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * 4 §: ”Maakunnassa on oltava toimipisteitä, joissa työnhaun voi aloittaa henkilökohtaisesti asioimalla.” Nuorten syrjäytymistä koskevista selvityksistä on käynyt selvästi ilmi, että nuoret toivovat sähköisen asioinnin ohelle enemmän mahdollisuuksia asioida kasvokkain ja saada henkilökohtaista tukea asioidensa hoitamiseen. Ei riitä, että maakunnassa on vain yksi tai pari toimipistettä, jossa asioita voi hoitaa kasvokkain; palveluja tulee tarjota lähellä nuorta sekä digitaalisina että kasvokkaisina. 6 §: ”Työnhaun voimassaolo päättyy, jos työnhakija […] ei valitse palveluntuottajaa asetetun määräajan kuluessa siitä, kun hänet on ohjattu käyttämään valinnanvapauttaan” Lakiesityksessä mainitaan (8 §), että työnhakijaa on tarvittaessa ohjattava palveluntuottajan valinnassa. Allianssi korostaa, että asiakkaalle on tarjottava vahvaa tukea, mikäli hänen odotetaan käyttävän valinnanvapautta työllisyyspalvelujen suhteen. Asiakkaaseen on oltava yhteydessä ennakoivasti ja tarjottava tälle asiantuntevaa tukea, mikäli valinnanvapautta ei ole käytetty määräajan lähestyessä. Työnhaun päättyminen ja oikeuden työttömyysturvaan menettäminen ei saa tulla asiakkaalle yllätyksenä. Suuri osa työllisyyspalvelujen asiakkaista ei tunne tarjolla olevia palveluja eikä niitä tarjoavia yrityksiä. Osalla asiakkaista toimintakyky on lisäksi heikentynyt esimerkiksi haastavan elämäntilanteen vuoksi. Asiakkaille on tarjottava kattavat ja läpinäkyvät tiedot eri palveluvaihtoehdoista ja niiden laadusta. Palvelun valitseminen ei myöskään saa johtaa siihen, että asiakkaan on sitouduttava samaan palveluun kuukausiksi. Asiakkaalla on oltava mahdollisuus muuttaa ratkaisuaan, jos käy ilmi että palvelu ei vastaa asiakkaan tarpeita ja odotuksia. Allianssi esittää, että lakiin kirjataan maakunnan velvollisuus ilmoittaa asiakkaalle määräajan lähestymisestä sekä varmistaa että asiakas on kykenevä käyttämään valinnanvapauttaan. ” […] lisäksi työttömän työnhakijan työnhaun voimassaolo päättyy, jos työnhakija ei vähintään seitsemän päivän välein ilmoita siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa työnhakunsa jatkumisesta ja aktiiviseen työnhakuunsa liittyvistä toimista.” Allianssi ei kannata esitettyä velvoitetta hakea keskimäärin vähintään yhtä työpaikkaa viikossa ja raportoida siitä viikoittain verkkopalvelussa, sillä menettely ei riittävästi tunnista työnhakijoiden vaihtelevia tilanteita alueesta, alasta, työkyvystä ja elämäntilanteesta riippuen. Lausumme aiheesta tarkemmin kohdassa Laki työttömyysturvalain muuttamisesta: Työvoimapoliittisesti moitittava menettely. 9 § Monialaisen palvelutarpeen arviointi Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään, Allianssi pitää erittäin tärkeänä, että monialaisia palveluja tarjotaan niitä tarvitseville nuorille mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Ohjaamot on vakiinnutettava. Ohjaamo-palveluja tai vastaavaa eri sektoreiden palvelut yhteen sovittavaa palvelua tulee tarjota lähellä nuorta sekä digitaalisina että kasvokkaisina. Palvelujen tulee edelleen olla avoimia kaikille nuorille ilman, että edellytetään pitkittynyttä työttömyyttä tai muuta syytä palvelun käyttöön. Näin varmistetaan, että palvelua ei koeta asiakasta leimaavaksi ja kynnys säilyy mahdollisimman matalana. 10 § Kommentit aktiivisen työnhaun velvoitteeseen ks. kohta "Laki työttömyysturvalain muuttamisesta: Työvoimapoliittisesti moitittava menettely." 11 § Kommentit työnhakijan informoimiseen ks. kohta 6 § * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Laki mahdollistaa hyvin monenlaiset paikalliset ratkaisut rekrytointi- ja osaamispalveluiksi. Allianssi pitää tärkeänä, että Ohjaamo-toiminta vakiinnutetaan. Ohjaamo-palveluja tai vastaavaa eri sektoreiden palvelut yhteen sovittavaa palvelua tulee tarjota lähellä nuorta sekä digitaalisina että kasvokkaisina. Palvelujen tulee edelleen olla avoimia kaikille nuorille ilman, että edellytetään pitkittynyttä työttömyyttä tai muuta syytä palvelun käyttöön. Näin varmistetaan, että palvelua ei koeta asiakasta leimaavaksi ja kynnys säilyy mahdollisimman matalana. Maakunnassa tulee voida tarjota myös sosiaaliseen vahvistamiseen tähtäävää toimintaa, jonka välittömänä tavoitteena ei ole työllistyminen, vaan elämänvalmiuksien ja elämänhallinnan tukeminen asiakkaan omista lähtökohdista käsin. Työttömät ovat keskenään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, ja osa tarvitsee vahvempaa tukea. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * 13-16 § Ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta vailla olevan nuoren oikeus työttömyysetuuteen sekä siihen liittyvät pykälät Allianssi esittää pykälien poistamista. Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten kokemusten mukaan yhteishakuvelvollisuuteen liittyvien sanktioiden välttämiseksi aloitetut opinnot johtavat valitettavan usein opintojen keskeyttämiseen, väärälle alalle kouluttautumiseen tai opintojen läpäisyyn minimituloksilla, joiden antamat valmiudet ovat työelämässä riittämättömät (1). Kaikille nuorille koulutus ei ole myöskään järkevä vaihtoehto, mikäli esim. diagnosoimaton oppimishäiriö estää opiskelun (§ 15 viitatun oppimishäiriön toteamisen edellytyksenä on diagnoosi). Monille nuorille hakuvelvollisuus tulee myös ikävänä yllätyksenä vasta siinä vaiheessa, kun haku on jo päättynyt. Lisäksi menettely johtaa työttömien nuorten joutumiseen toimeentulotuen varaan, mikä kasvattaa nuorten syrjäytymisriskiä. Toimeentulotuelta on monin tavoin vaikeampaa nousta takaisin työelämään kuin työttömyysturvalta mm. sovitellun tuen ja suojaosien puuttumisen vuoksi. Mikäli toimeentulotukea vielä leikataan sanktioiden vuoksi 20-40 prosenttia, ei tuki riitä turvaamaan nuoren vähimmäistoimeentuloa. (1) esim. Kohti onnistunutta nuorisotakuuta, 2014; Palola & al 2012: Nuoret koulupudokkaat sosiaalityön asiakkaina * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * 2 § Pätevä syy työstä eroamiseen Allianssi pitää pykälään tehtyjä lisäyksiä hyvin kannatettavina. Nuorten keskuudessa yleisten nollasopimusten osalta on suuri epäkohta, että sopimuksesta irtautuminen on vaikuttanut työttömyysturvan saamisen edellytyksiin, vaikka työtä ei olisi aidosti tarjolla. Kirjaus puuttuu merkittävään ongelmaan. 8 a § Aktiivisen työnhaun laiminlyönti ja 8 b § aktiivisen työnhaun rajoitukset Allianssi esittää pykälien 8 a ja b poistamista. Velvoite hakea keskimäärin yhtä avointa työpaikkaa viikossa ei riittävällä tavalla tunnista, että työttömien elämäntilanteet ovat keskenään hyvin erilaisia. Osalle työttömistä yksi hakemus viikossa on vähäinen määrä, mutta osa tarvitsee vahvempaa tukea työllistymiseensä tai heidän työttömyytensä taustalla on monimutkaisia taustatekijöitä. Työttömien joukossa on mm. osatyökykyisiä, vaikeasti työllistyviä sekä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Nämä ryhmät tarvitsevat määrällisten tavoitteiden ja sanktioiden sijaan tukea, joka huomioi heidän yksilöllisen tilanteensa. Avoinna olevien paikkojen määrä vaihtelee voimakkaasti työtehtävittäin ja alueittain, joten osalle työttömistä tavoitteen saavuttaminen edellyttää epätarkoituksenmukaista hakemista esimerkiksi oman työssäkäyntialueen ulkopuolelta, jolloin paikkaa ei ole pakko ottaa vastaan. Ei ole myöskään valtiontalouden tai työmarkkinoiden kannalta myönteinen kehitys, jos työnhakijat hakeutuvat velvoitteen seurauksena koulutusta vastaamattomaan tai matalapalkkaisempaan työhön kuin mihin he voisivat päästä. Lisäksi tulisi määritellä täsmällisemmin, mitä tarkoittaa avoin työpaikka ja mitä hakemiselta edellytetään. Luetaanko mukaan ministeriön järjestelmän ulkopuoliset paikat, piilotyöpaikkojen hakeminen, hakeminen avoimella hakemuksella tai hakeminen muulla tavalla kuin perinteisellä hakemuksella? Työnhaun tavat muuttuvat nopeasti, joten määrällisen tavoitteen seuranta voi olla vaikeaa. On myös määriteltävä, mitä tarkoittaa, että hakijan on täytettävä työpaikan saamisen ”yleiset edellytykset”. Hakuvelvoite voi johtaa yhä useampien työpaikkojen muuttumiseen piilotyöpaikoiksi, sillä työnantajat karttavat suuria hakijamääriä ja työnhakijoita, jotka hakevat paikkoja pakon edessä. Hakuvelvoitteen laiminlyöminen johtaisi 60 päivän karenssiin. Allianssi pitää seuraamusta varsin raskaana ja huomauttaa, että tilanne johtaisi yhä useamman työttömän joutumiseen toimeentulotuelle. Toimeentulotuelta on monin tavoin vaikeampaa nousta takaisin työelämään kuin työttömyysturvalta mm. sovitellun tuen ja suojaosien puuttumisen vuoksi, joten toimeentulotuella olevien määrän kasvu kasvattaisi monen työttömän syrjäytymisriskiä. Sanktioiden käyttö nuorten työttömien aktivoinnissa ei selvitysten mukaan tuota haluttuja lopputuloksia, vaan voi syventää nuoren syrjäytymiskehitystä. Nuorten kanssa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden mukaan vähimmäisturvan leikkaukset voivat johtaa esimerkiksi velkaantumiseen tai ajautumiseen yhä vaikeampaan elämäntilanteeseen. Jos sanktioita määrätään laiminlyönnistä, jonka taustalla on esimerkiksi masennus, uupuminen tai heikentynyt toimintakyky, väärinymmärrys, maahanmuuttajilla kielitaidon puute tai muu vastaava syy, on sanktion käyttö tilanteessa väärä ja epätarkoituksenmukainen toimenpide, joka ainoastaan vaikeuttaa työttömän nuoren elämänhallintaa. (2) Allianssi kehottaa luomaan työttömien aktivointiin keinoja, jotka perustuvat sanktioiden sijaan työttömien oman aktiivisuuden tukemiseen sekä ohjauksen ja tuen tarjoamiseen. (2) esim. Kohti onnistunutta nuorisotakuuta, 2014; Palola & al 2012: Nuoret koulupudokkaat sosiaalityön asiakkaina * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Työttömän mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvaa menettämättä tulee helpottaa väljentämällä omaehtoisen opiskelun tarvearviointia. Allianssi esittää, että työtön saa opiskella työttömyysturvaa menettämättä, kunhan hän hakee työtä ja on työn vastaanottamisvelvoitteen piirissä. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Allianssi pitää erinomaisena, että laissa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten ja nuorten kotoutumiseen. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten näkökulmasta kotoutumista tulee tarkastella laajasti. Sitä ei voi arvioida vain muodollisen kiinnittymisen kuten koulutuksen tai työelämän kautta. Nuorten kohdalla hyvinvointi vapaa- ajalla ja vertaissuhteet saavat suuren merkityksen kotoutumisen onnistumisessa. Lisäksi lasten ja nuorten kotoutumiseen vaikuttaa se, kuinka perheen vanhemmat kotoutuvat. Mahdollisuus elää yhdessä oman perheen kanssa on tehokas tapa edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Perheenyhdistämishakemusten käsittely nykyisellään keskeytetään, jos hakija täyttää 18 vuotta ennen kuin hakemus tuottaa tulosta. Tämä johtaa siihen, että Suomessa on yhä enemmän nuoria, jotka ovat ilman perheeltä saatavaa tukiverkkoa. Kotoutumisen kaksisuuntaisuus sekä ymmärrys eri maahanmuuttoperustein tulevien henkilöiden yksilöllisistä tarpeista ovat erittäin tärkeitä teemoja laissa ja sen perusteluissa. Lain perusteluissa puhutaan rasismista ja syrjinnästä ja niiden vahingollisista vaikutuksista maahanmuuttajien kotoutumiseen, mutta laissa tai sen perusteluissa ei esitetä konkreettisia keinoja esimerkiksi syrjintää kokeneiden neuvontapalveluista. Rasisminvastustaminen ja syrjintää kokeneiden maahanmuuttajien tukipalvelut tulee näkyä laissa ja sen perusteluissa konkreettisesti. On tärkeää, että esimerkiksi opetus- ja sosiaalitoimen lisäksi yhtenä tärkeänä toimijana lasten ja nuorten kotoutumisessa huomioidaan kuntien nuorisotoimet, jotka jo tällä hetkellä tuottavat tärkeitä nuorten vapaa-aikaan liittyviä kotouttamistoimenpiteitä. Allianssi huomauttaa, että esityksen nykytilan arvioinnissa viitataan vanhaan nuorisolakiin ja sen sisältöihin (s. 14). Uuden lain kotouttamis- ja kotoutumistoimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa varten tarvitaan lisää resursseja sekä viranomaisille suunnattua koulutusta ja tiedotusta. Resurssien takaaminen on välttämätöntä, jotta maahanmuuttajien kotoutumista voidaan tukea lain edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi kotoutumissuunnitelman laatiminen on oltava automaatio, tällä hetkellä kaikilla siihen oikeutetuilla ei ole suunnitelmaa. Kommentit esitykseen laista: 3 § Määritelmät Ensimmäisessä momentissa määritelty kotoutuminen sisältää ajatuksen yhteiskunnan ja maahanmuuttajan vuorovaikutuksesta, mutta määritelmä ja koko lakiesitys jättää epäselväksi sen, millaisia tavoitteita tai toimenpiteitä kaksisuuntaisessa kotoutumisessa valtaväestöön kohdistuu. Tässä laissa tarkoitetaan (3 §): ..hyvillä väestösuhteilla myönteisiä asenteita ja vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä sekä eri väestöryhmien osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta; .. Mitä konkreettista hyvien väestösuhteiden edistämiseksi tehdään kotoutumisen saralla? Esimerkiksi vähemmistöjen elinympäristöjä kartoittaneet tutkimukset tukevat oletusta kontaktien vaikutuksesta eri ihmisryhmien kesken. Esimerkiksi monietniset koulut ja naapurustot edistävät eri ryhmien välisiä kohtaamisia ja sitä kautta myös niiden hyviä suhteita. Kaupunkisuunnittelussa olisikin syytä välttää etnisten ryhmien keskittymistä omille asuma- alueilleen ja sen sijaan tukea arjen kohtaamisia eri vähemmistöjen välillä. (Pauha, T., Jasinskaja-Lahti, I., 2017, 55)*. Lisäksi puhuttaessa hyvistä etnisistä suhteista tulisi kirjata selkeästi myös mahdolliset ristiriidat ja ongelmat eri etnisten vähemmistöryhmien välillä (esimerkiksi konfliktialueilta tulevien eri etnisten vähemmistöryhmien välillä) ja näiden käsitteleminen ja ehkäiseminen kotouttamisessa, mahdollisesti alkaen jo kotouttamiskoulutuksessa. *Pauha, T., Jasinskaja-Lahti, I. (2017) Vähemmistöjen väliset suhteet: Tutkimustuloksia ja toimintaehdotuksia. TEM selvityksiä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-186-9 4 § Lain soveltaminen lapseen A * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * 9 § Neuvonta ja ohjaus Lakiesityksen mukaan kaikilla, myös lapsilla ja nuorilla, on oikeus saada perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. On tärkeää, että lakia soveltavat viranomaiset huomioivat lasten ja nuorten tiedontarpeet perustietoaineistoa tuottaessaan ja, että lasten ja nuorten oikeus perustiedonsaantiin turvataan. On tärkeää, että viranomaisilla on tarvittavat resurssit tuottaa maahan muuttaneille lapsille ja nuorille tarkoitettuja ohjaus- ja neuvontapalveluita ja että ohjaus- ja neuvontatyötä tehdään moniammatillisesti. 13 § Alaikäisen kotoutumissuunnitelma On tärkeää, että erittäin haavoittuvassa asemassa olevien nuorten, kuten oppivelvollisuusiän ylittäneiden vähäisen koulutustaustan omaavien nuorten, oikeudet jatkuvaluonteisin ja moniammatillisesti tuotettuihin kotoutumispalveluihin turvataan henkilökohtaisilla kotoutumissuunnitelmilla. Yksin Suomeen alaikäisenä saapuneille lapsille tulee esityksen mukaisesti aina tehdä kotoutumissuunnitelma palveluiden turvaamiseksi. Allianssi esittää, että esitys kotouttamislaiksi on yhteneväinen nuorisolain säännöksen (Nuorisolaki 9 § Monialainen yhteistyö) kanssa paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöstä. Ainakin lain perusteluissa tulee kannustaa nuorisolain mukaisesti viranomaisia monialaiseen yhteistyöhön nuorten kotoutumisen edistämiseksi vaikka itse suunnitelman laatimisesta vastaisikin vain yksi hallintokunta. Lain perusteluissa tulee mainita nimeltä ne hallintokunnat, jotka ovat keskeisiä toimijoita nuorten onnistuneen kotoutumisen kannalta, erityisesti nuoriso-, opetus- ja sosiaali- ja terveystoimi. Pykälän kolmas momentti on erittäin tärkeä lasten ja nuorten oikeudesta tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa. 15 § Kotoutumissuunnitelman laatiminen, kesto ja tarkistaminen Kotona lapsia huoltavan vanhemman kotoutumisen turvaamiseksi on tärkeää, että kotoutumissuunnitelmaan oikeuttavaa aikaa on mahdollista pidentää lakiesityksen mukaisesti. Tosin joskus viisi vuottakin voi olla liian lyhyt aika monien maahanmuuttajanaisten kohdalla. Allianssi esittää, että kotoutumissuunnitelman oikeuttavaan aikaan käytetään yksilöllistä harkintaa, mikäli kotoutumissuunnitelmaa ei ole kyetty tekemään vaaditun aikaraamin sisällä. 18 § Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen Pykälän perusteluiden mukaan osaamispalveluina tarjotaan ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä kasvupalvelukoulutusta. Lisäksi osaamispalveluna voidaan tarjota muita työnhakijan osaamista kehittäviä palveluita. Lain perusteluissa tulee mainita maahanmuuttajanuorten tarve yksilöllisiin ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Koulujen opinto-ohjauksen ja työvoimatoimistojen tarjoamien ammatinvalintaohjauspalveluiden lisäksi tulisi lain perusteluissa mainita kunnalliset nuorille suunnatut tieto- ja neuvontapalvelut ja -pisteet. Kotouttamislakiesityksessä on nyt todettu, että koulutuksen nivelvaiheet ovat ongelmallisia maahanmuuttajataustaisille nuorille. Lisäksi on todettu, että THL:n kyselyssä nämä nuoret kokevat, etteivät he saa tukea oppilashuollosta. Allianssi näkee, että tehostettu opinto-ohjaus korjaisi nivelvaiheen putoamisia. Tulee tehostaa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opinto-ohjausta etenkin yläkouluvaiheessa, jotta nuorille tulisi laajempi näkemys heille mahdollisista urapoluista. Tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisten nuorten näkemys urapolusta on yleisesti yksipuolinen; tytöillä hoitaja/lääkäri, pojilla autoala/kaupallinen ala. Tämä ei ole kenellekään osapuolelle, ei nuorelle itselleen eikä Suomen valtiolle, hyvä asia. * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * 23 § Muut maakunnan kotoutumista edistävät tehtävät Allianssi pitää hyvänä, että pykälän viimeisenä momenttina mainitaan tehtävänä hyvien väestösuhteiden edistäminen. Lain perusteluiden mukaan tämä tarkoittaa: ”Osana kotoutumisen ja hyvien väestösuhteiden edistämistä maakunnan tulisi edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen, viranomaisten, poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välillä.” Lisäksi perusteluissa mainitaan tämän tavoitteen toteutumisen kohdalla Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Allianssi kaipaa pykälän perusteluihin myös muita esimerkkejä hyvien väestösuhteiden edistämisestä. Esimerkiksi Kontaktihypoteesiin perustuvan tutkimuksen mukaan on selvää, että myönteiset ryhmien väliset kontaktit ja niitä tukeva yhdyskuntasuunnittelu edistävät ryhmien välisiä myönteisiä suhteita. Monietniset koulut ja naapurustot edistävät eri ryhmien välisiä kohtaamisia ja sitä kautta myös niiden hyviä suhteita. (Pauha, T., Jasinskaja-Lahti, I., 2017, 55)*. *Pauha, T., Jasinskaja-Lahti, I. (2017) Vähemmistöjen väliset suhteet: Tutkimustuloksia ja toimintaehdotuksia. TEM selvityksiä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-186-9 * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * 27 § Kunnan kotoutumisen edistämisen suunnittelun ja kehittämisen sisältö Allianssi pitää erittäin tärkeänä, että kotouttamisohjelman eräänlaisessa vähimmäissisältöluettelossa (erityisesti otetaan huomioon - lista) on lapset ja nuoret mainittu omana kohtanaan. Allianssi esittää lisäyksenä, että ohjelmissa tulee määritellä kunnan ja kansalaisyhteiskunnan väliset yhteistyömuodot (kohta 5). Lain perusteluissa tulisi avata enemmän sitä, mitä esimerkiksi hyvillä väestösuhteilla tarkoitetaan ja tavoitellaan nimenomaan kunnan kotoutumisen edistämisessä. Esimerkiksi puhuttaessa hyvistä etnisistä suhteista tulisi kirjata selkeästi myös mahdolliset ristiriidat ja ongelmat eri etnisten vähemmistöryhmien välillä (esimerkiksi konfliktialueilta tulevien eri etnisten vähemmistöryhmien välillä). Etnisten vähemmistöryhmien välillä näkyvien ristiriitojen huomioiminen lasten ja nuorten arjessa, etenkin koulussa. Ilmiön huomioimatta ja käsittelemättä jättäminen heikentää maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osallisuuden ja turvallisuuden tunnetta sekä oppimistuloksia. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Yksin maahantulleiden nuorten sekä tarvittaessa myös muiden maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten traumojen selkeämpi ja johdonmukaisempi hoitaminen tulisi kirjata kotouttamislakiin. Tällä hetkellä useat yksin maahan turvapaikanhakijoina tulleet nuoret eivät saa tarvitsemaansa tukea lähtömaassa kokemiensa asioiden läpikäymiseksi. Tämä heikentää huomattavasti näiden nuorten kotoutumista monin eri tavoin. Käsittelemättömät traumat heijastuvat muun muassa käyttäytymisongelmina ja väkivaltana nuorten arjessa koulussa ja vapaa-ajalla. 40 § Ilma huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten asumisen ja tuen sisältö Yksityisesti sijoitetun ja perhohoidon kasvuoloissa olevien lasten ja nuorten tulee saada sama tuki. Nyt pykälässä nämä on erotettu toisistaan (2-3 momentti). 41 § tuettu asuminen Allianssi ei kannata pykälän toista momenttia, jossa 17-vuotiaalle voidaan tarjota asumispalveluita. Alaikäisen tulee olla oikeutettu perheryhmäkotiin, jossa tukea ja henkilökuntaa on riittävästi vastaamaan nuoren tarpeisiin. Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials