Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 13:07:38 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 11:26 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: paivi.ekdahl@lapinliitto.fi [mailto:paivi.ekdahl@lapinliitto.fi] Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 21:29 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * maakunnan liitto * Vastaajatahon virallinen nimi * Lapin liitto * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Uudistusten tarkoituksena on ollut lisätä vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Työnhakijoiden ohjaamisella oikea-aikaisesti ja oikeisiin heidän tarpeisiinsa räätälöityihin palveluihin voidaan ehkäistä työttömyyden tarpeetonta pitkittymistä. Työnhaun aloittaminen tapahtuisi ensisijaisesti sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Työnhaun voisi aloittaa myös pyytämällä työnhaun aloittamista henkilökohtaisesti. Esityksen mukaan maakunnan tulee järjestää asiointipisteitä mikäli asiakas ei kykene asioimaan digitaalisesti. Työnhakijoiden tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi tulisi palvelupisteitä olla jokaisessa kunnassa siten, että asiointi on mahdollista huomioiden pitkät välimatkat ja heikot julkiset kulkuyhteydet. Esityksen mukaan työnhakijan palvelutarve arvioidaan kahden viikon kuluessa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta digitaalisesti. Jos työnhakijalla sen perusteella arvioidaan olevan korkea riski pitkäaikaistyöttömyyteen, ohjautuu työnhakija palvelutarpeen tarkempaan arviointiin. Työnhakijan tarve monialaiseen yhteispalveluun arvioidaan erikseen viimeistään laissa säädeltyjen määräaikojen jälkeen. Esityksessä ei käy selkeästi ilmi kuka arvioi työnhakijan palvelutarpeen ja tekee päätökset palveluihin ohjaamisesta. Käytännössä se voi tarkoittaa osan työnhakijoiden kohdalla työttömyyden turhaa pitkittymistä, etenkin palvelutarpeen arvioijan vaihtuessa, vaikka tosiasiallisesti monialaisen palveluntarve voi olla heti työttömäksi ilmoittautumispäivästä lähtien. Laissa mainituissa monialaiseen palveluun ohjaamisen määräajoissa on maininta viimeistään, joka mahdollistaa myös aikaisempaa arviointia. Nuorten alle 25-vuotaiden osalta monialaisen palvelutarpeen arviointi tulee tehdä ilman kuuden kuukauden yhtäjaksoista työttömyyttä, koska ruuhkautuneissa palvelutilanteissa määräaikojen täyttymisen odottaminen voi tarkoittaa riksiä syrjäytymiseen ja työttömyyden pitkittymiseen. Monialaisen palvelun yhteensovittamiseen liittyvää toimintamallia ei säänneltäisi laissa, vaan toimintamalli olisi maakunnan päätettävissä. Lailla ei kuitenkaan säädettäisi siitä minkälaisella rakenteella tai toimintamallilla palvelut jatkossa järjestettäisiin vaan tämä jäisi maakunnan päätettäväksi. TYP-toimintamallissa hyviksi ja toimiviksi osoittautuneita käytäntöjä voitaisiin hyödyntää myös maakuntamallissa. Monialaiseen toimintamalliin sisältyy eri toimijoiden tarjoamien työllisyyttä edistävien palvelujen yhteensovittaminen. Kunnissa on kehitetty toimivia käytäntöjä monialaista palvelua tarvitseville asiakkaille, joita ei kannata uudistuksessa hävittää. Kunnissa on paras tuntemus paikallisesta toimintaympäristöstä, alueen työllistymismahdollisuuksista ja –tarpeista sekä asuakkaista. Esityksen mukaan työttömän työnhakijan on seitsemän päivän välein ilmoitettava verkkopalvelussa työnhaun jatkumisesta ja aktiiviseen työnhakuun liittyvistä toimista. Vain painavista syistä voidaan hyväksyä muu kuin verkossa tehty ilmoitus. Lapissa ei ole kaikilla haja-asutusalueilla nopeita datayhteyksiä, jolloin verkkopalveluiden käyttö voi olla lähes mahdotonta eikä kaikilla työnhakijoilla ole osaamista eikä välineitä verkkopalveluiden käyttämiseen. Esityksestä ei ilmene, mitä painavat syyt ovat jotta verkkoilmoituksen voisi tehdä harvemmin tai korvata jollakin vaihtoehtoisella tavalla. Työnhakijoiden aktiivisuuteen kannustaminen on sinällään hyvä asia, mutta pienissä kunnissa ja alueilla joissa työpaikkoja ei ole tarjolla on kahdentoista työpaikan hakeminen kolmen kuukauden aikana kohtuuton vaatimus. Kokonaisuutena tämä voi johtaa siihen, että työnhakijat tekevät hakemuksia täyttääkseen viranomaisten vaatimukset ja osa heistä voi jäädä ilman työnhakuaan tukevia tarkoituksenmukaisia palveluita, joka aiheuttaa työttömyyden pitkittymistä. Työnantajille j * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakiluonnoksessa tulisi tukea selkeämmin työnhakijoiden osaamisen vahvistamista selkeillä palveluprosesseilla huomioiden meneillään oleva OKM:n hallinnonalan ammatillisen koulutuksen reformi. Työnhakijoilla on mahdollisuus hakea OKM:n että TEMin hallinnoimaan koulutukseen, joten työnhakijan tulee saada selkeä kuva osaamisen vahvistamisen mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista, jotta hänen koulutusvalinnat tukisivat mahdollisimman tehokkaasti työllistymistä. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * 24§ Työkokeilun järjestäjällä olisi velvollisuus arvio henkilön soveltuvuudesta. Arviointiin tulisi saada yhtenäinen käytäntö sisällön osalta koska, esim. maahanmuuttajat saavat yleensä hyvän arvion työkokeilusta, mutta sen sijaan harvoin työllistyvät edes palkkatuella työkokeilupaikkaan työkokeilun päätyttyä. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Pykälän 1 momentista puuttuu tuettavista toimista alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevat kehittämishankkeet ja yritystoimintaa edistävien organisaatioiden hanketoiminta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa nämä ovat kuitenkin mainittu ja siten ne on lisättävä myös pykälään. Kuntien kokonaan omistamille kehittämisyhtiöille myönnetyn toimintaympäristötuen on joissakin yhteyksissä katsottu olevan valtiontukea, jolloin tuki on myönnetty de minimiksenä. Tulkinta käytännössä estää kehittämisyhtiöitä hyödyntämästä toimintaympäristötukea. Kehittämisyhtiöt ovat kuitenkin voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, eivätkä ne toimi markkinoilla. Kyseessä on kuntien tapa organisoida oman elinkeinopolitiikkansa toteuttamista ja kuntien välistä yhteistyötä. Horjunta tässä tulkinnassa olisi nyt syytä oikaista ja selkeästi todeta vähintäänkin lain perusteluissa, että kuntien kehittämisyhtiöt rinnastetaan tuen saajina kuntiin, eikä niille myönnetyssä tuessa synny kiellettyä valtiontukea. Uudistus, joka tulisi tässä yhteydessä tehdä, olisi mahdollistaa kehittämishankkeissa yritysten osallistuminen osahakijoina hankkeisiin. Tämä antaisi mahdollisuuden uudistaa hanketoimintaa ja laajentaa hankkeiden hakija- ja kehittäjätahoja. Asia edellyttää säätelyä mm tulosten julkisuuden suhteen, kyseessä ei siis olisi yritystuki, vaan yrityksen toteuttama yleinen kehittämishanke. Yritysten rahoittaminen kehittämishankkeissa on ollut mahdollista maakuntaliittoja lukuunottamatta kaikille muille rahoittajatahoille, myös ELY:jen Y-hankkeissa. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Valtion asettamaa 100-prosenttisen palkkatuen kiintiötä yhdistyksille ja säätiöille tulisi nostaa siten nykyisen 3000 henkilövuotta suuremmaksi ja suunnata etenkin haja-asutusalueiden työnhakijoiden työllistymisen tukemiseen, koska työnhakijan työttömyyden pitkittyessä ammatillisen osaamisen taso laskee ja avoimille työmarkkinoille työllistyminen vaikeutuu entisestään. Yhdistysten kautta saatu työn tekemisen mahdollisuus ehkäisee syrjäytymistä ja sitä kautta tukee työnhakijoiden mahdollisuuksia hakeutua avoimille työmarkkinoille. Tämä lisäisi työnhakijoiden aktiivista työnhakua ja vahvistaisi työllistymisedellytyksiä etenkin alueilla, joissa on niukasti tarjolla työllistymistä edistäviä palveluita sekä työpaikkoja. Esitystä, että palkkatukea voitaisiin myöntää, jos tuella palkattavan henkilön tuottavuus olisi olennaisesti sekä pysyvästi tai pysyväluonteisesti alentunut vamman tai pitkäaikaissairauden johdosta, tulisi muuttaa siten, että palkkatuen myöntämiseen riittäisi henkilön tuottavuuden olennainen alentuma sairauden tai vamman vuoksi, koska esim. mielenterveysproblematiikasta kärsivän henkilön työttömyys ei sairauden vuoksi pitkittyisi, jos työelämään pääsyä voitaisiin tukea ennen kuin sairaus muuttuu pitkäaikaissairauden tunnusmerkit täyttäväksi. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * 27§ 3 momentissa todetaan, että tukea haetaan siltä maakunnalta tai Uudenmaan kuntayhtymältä, jonka alueella hanke pääosin toteutetaan tai jonka alueella tuettava toiminta pääasiassa tapahtuu. Asian muotoilu jättää epäselväksi sen, voiko uuden lain nojalla toteuttaa maakuntien välisiä yhteishankkeita ilman määrärahojen siirtoa tai erillisiä päätöksiä? 30 § Tuen maksamisen hakeminen - tuen hakeminen EAKR – hankkeissa tulee mahdollistaa ainoastaan sähköisen hakemisen kautta, kuten tällä ohjelmakaudella on toimittu. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * Pykälä 49 tuen myöntämisen yleiset edellytykset: voimassa olevaan lainsäädäntöön verrattuna pykälän sisältö on pistetty uuteen järjestykseen ja lisätty oheinen teksti: Rakennerahastoista rahoitettavan hankkeen on oltava…ja sen on noudatettava kumppanuussopimuksen mukaista käyttötarkoitusta. Em. lisäykselle ei löydy tarkempaa perustelua. Nähdäksemme ohjelman tavoitteiden toteutus on riittävä peruste hankkeen rahoitukselle, koska ohjelma ei voi olla ristiriidassa kumppanuussopimuksen kanssa. 63§ Muutoksenhaku: pykälässä edellytetään, että myös maakunnan tekemiin päätöksiin sovelletaan oikaisumenettelyssä hallintolain (434/2003) säädöstä. Maakunnissa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto/hallitus, jotka voivat tehdä päätöksiä. Samoin päätöksiä voi tehdä yksittäinen virkamies esittelystä. Pykälässä 63 esitetty menettely soveltaa kaikkiin päätöksiin hallintolain oikaisumenettelyä aiheuttaa ristiriitaisen tilanteen, koska oikaisua voisi silloin hakea valittamalla jostakin muualta kuin ylintä päätösvaltaa käyttävältä. Rakennerahastoissa sovellettava poikkeuksellinen menettely ei ole perusteltavissa hakijoiden tasavertaisella kohtelulla, niin kuin pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan. Pääosa rakennerahaston rahoituspäätöksistä tullaan maakuntauudistuksen jälkeen tekemään maakunnissa, joten maakuntahallinnolle tehtävä oikaisumenettely on useimmissa tapauksissa oikeampi kuin hallintolain oikaisumenettely. Ohjelmakauden 2014-2020 alussa tehty selvitysprosessi EURA-järjestelmän vaatimuksista johtuvasta sovellettavan oikaisumenettelyn soveltamisesta osoitti, että ratkaisu tehtiin järjestelmän ohjaamana. Tämä voidaan korjata nyt muutoksen yhteydessä. * 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Vrt kohta 16 * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Säännöksessä mainitaan työnhakijan etuudet mutta niitä on vaikea yksilöidä tekstistä mutta työnhakijalle on velvollisuuksia kirjattu useita. 5 § Työllistämistä edistävä palvelu 1 momentti 15. Hyvä lisäys on, että työllistämistä edistävänä palveluna pidettäisiin maakuntien tai palveluntuottajien järjestämää rekrytointi, työnhakua ja osaamista tukevaa palvelua. Edellytyksenä palvelun järjestämiselle on vähintään neljä tuntia päivässä, joka perustuu palveluun osallistuvan läsnäoloon joka sinällään ei ole vaikuttavaa, jos palvelun sisällön kautta ei saavuteta työllistymistä edistäviä tuloksia. Tuetun työllistämisen palveluprosessia ei pitäisi sitoa kestoltaan aikarajoihin, koska prosessien pituudet vaihtelevat yksilöittäin ja ovat yleensä puolesta vuodesta reiluun vuoteen sisältäen erilaisia palveluita. Heikossa työmarkkina-asemassa olevalle henkilölle työllistämistä edistävä tuki tulisi turvata riittävän pitkälle työllistymisen alkuvaiheeseenkin, jotta työnantajat tarjoavat työntekemisen tilaisuuksia ja sitä kautta työnhakija saa mahdollisuuksia pysyviin työllistymistuloksiin. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * 8 b § Aktiivisen työnhaun rajoitukset kohta 4 on ehdottoman tärkeä, jotta aktiivisesta työnhausta ei tulisi kohtuutonta haja-asutusalueilla. * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * 4 a §: Ehdotetussa lakiesityksessä palkkatukityö kerryttää edelleen vain 75 % työssäoloehtoa. Palkkatukityön tulisi kerryttää työssäoloehtoa täysimääräisesti. * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Sääntelyssä jää epäselväksi se, että miten tuen maksaja seuraisi opintojen tosiasiallista etenemistä ja miten selvitetään tilanne esim. mahdollistamalla tarpeenmukaiset tukitoimet, jos opinnot eivät etene sovitulla tavalla, jotta seuranta tuen lakkauttaminen olisi viimeinen vaihtoehto. Sääntelyä tulisi selkiinnyttää näiltä osin. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials