Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 18. kesäkuuta 2017 8:16 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Kaakkois-Suomen TE-toimisto / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 15:07 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne * Vastaajataho * TE-toimisto * Vastaajatahon virallinen nimi * Kaakkois-Suomen TE-toimisto * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * 2 §:ssä tulisi määritellä luvun 2 6 §:ssä viitatut aktiiviseen työnhakuun liittyvät toimet sisällyttäen niihin myös työssäolo ja yrittäjyys tai sitä vastaava toiminta, jolloin työnhakijalla olisi velvollisuus ilmoittaa myös nämä, mikäli esitettyyn aktiivisuuden ilmoittamiseen päädytään. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Työnhakijan palveluprosessin perusteluissa viitataan "avoimiin palveluihin" eli verkko- ja puhelinpalveluihin – esim. esitetyn 4 §:n mukaan työnhaku olisi mahdollista aloittaa sähköisesti tai pyytämällä sitä maakunnalta tai maakunnan palveluntuottajalta. Onko "avoimella puhelinpalvelulla", jolla ilmeisesti tarkoitetaan valtakunnallista puhelinpalvelua roolia/valtuutta työnhaun aloittamiseen tai muihin palveluprosessin vaiheisiin liittyen? "Avoimeen puhelinpalveluun" liittyen huomiona myös se, että maakuntien palvelujen erilaistuessa (koska palvelut määriteltäisiin laissa hyvin yleisellä tasolla), on tällainen puhelinpalvelu jokseenkin toimintakyvytön ja sen myötä tarpeeton, mikäli palveluja ja palvelujärjestelmää ei ole määritelty ja koostettu yhteiseen järjestelmään. Valtakunnalliseen puhelinpalveluun liittymisen sijaan maakunnalla tulisi olla mahdollisuus vaihtoehtoisesti vastata henkilöasiakaspalveluunsa liittyen kokonaisuudessaan omasta puhelinpalvelustaan , jolloin se voisi taata puhelinpalvelun saatavuuden ja laadun. Esitetyn 6 §:n mukaan työnhaku päättyisi, jos työnhakija ei vähintään 7 päivän välein ilmoita verkkopalvelussa työnhakunsa jatkumisesta ja aktiiviseen työnhakuun liittyvistä toimista. Asiakkaan ja hänen palvelunsa näkökulmasta voidaan kysyä, kuinka merkityksellistä ja tarkoituksenmukaista näin tiivis "leimaaminen" on. Asiakkaan palvelutarve arvioidaan esityksen mukaan enintään 3 kuukauden välein, asiakkaan työnhaun kehittyminen ja aktiivisuus olisi mahdollista arvioida riittävällä tavalla myös harvemmalla, esimerkiksi kuukausittaisella, ilmoittamisella. Lisäksi on asiakasryhmiä, jotka eivät hae aktiivisesti enää palveluja työnhakunsa tueksi, vaikka ovat valmiita vastaanottamaan osaamistaan vastaavaa työtä (esim. eläkesuuntautuneet pitkän työuran tehneet yli 60-vuotiaat asiakkaat, joiden työsuhde on päättynyt tuotannollista ja taloudellisista syistä). Esityksessä todetaan, että maakunta tai palveluntuottaja voi painavassa syyssä hyväksyä myös muun kuin verkkopalvelussa tehdyn ilmoituksen. Asiakaskunnan moninaisuus huomioiden tulisi olla mahdollista sopia asiakkaan kanssa maakunnan harkinnan mukaan myös harvemmasta ilmoittamisesta. Lisäksi asiakkaan tulisi olla mahdollista ilmoittaa jo ennakkoon, jos hänellä on tiedossa tulevalle ajalle aktiivitoimia ja työnhaun jatkuminen niiden rinnalla. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * 12 §:ssä esitetään "rekrytointipalveluja voidaan tarjota kansainvälisesti". Eikä sitten muuta. Mitä ajatellaan tapahtuvan EU-/ETA-alueen/EURESin työnvälitykselle ja työvoiman liikkuvuudelle ko. alueella? Sanamuodossa viitataan ainoastaan kansainväliset rekrytointipalveluihin. Koska esitetyssä laissa ei asiaa ole rajattu, mahdollistaako 13 § nykyisenkaltaiset kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvät osaamispalvelut (esim. lähtömaakoulutus), vaikka niitä ei ole laissa tai sen perusteluissa mainittu? 13 §:ssä sekä 15 – 19 §:ssä ei ole huomioitu, että Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 39/2017 vp)viitataan useassa kohdassa nykyiseen JTYPL:n ja TE- toimiston/tulevan maakunnan tehtäviin ja rooliin liittyen esityksen mukana vuoden 2018 alusta OKM:n alle siirtyvään työvoimakoulutukseen (joka siis on säilymässä jatkossakin työvoimakoulutuksena kasvupalvelukoulutuksen rinnalla). Näihin lakiviittauksiin tulisi löytyä vastinpari. Myös esityksen mukaisesti työttömyysturvalain puolelle siirtymässä oleva työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu sekä alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluiden rahoittamisesta esitetyn lain mukainen palkkatuki tulisivat mainita 13 §:ssä tarjottavina osaamispalveluina, koska niillä on työvoima- ja kasvupalvelukoulutusten rinnalla merkittävä rooli työnhakija-asiakkaiden osaamisen kehittämisessä ja maakunta (tai palveluntuottaja) antaa niihin liittyviä ratkaisuja. 18 §:stä on puuttuu asiakkaan kuuleminen, mikä lienee perusteltua jatkossakin ennen koulutuksen keskeyttämisestä annettavan päätöksen tekemistä. Tulisiko 20 §:ssä rajata yhteishankinnan ulkopuolelle tavanomainen henkilöstön perehdyttämiseksi tai lakisääteisten velvoitteiden tai lupien täyttämiseksi hankittava koulutus? Vaikka 12 ja 13 §:ssä mainittujen muiden rekrytointi ja työnhakua tukevien palvelujen ja muiden henkilöasiakkaiden osaamista tukevien palvelujen sisältöä ei ole tarpeen määrittää laissa, tulisi niiden osalta tulisi olla määritettynä 16 – 18 § vastaavasti: se, että palveluun ohjataan asiakas, jolla on maakunnan (tai palveluntuottajan) toteama palvelutarve; asiakkaan valitsemisesta palveluun päättää maakunta (asiakas voi valita palveluntuottajan, jos ko. palvelua tuottaa useampi palveluntuottaja); asiakkaalla on velvollisuus osallistua palveluun; jos hän on poissa ilman hyväksyttävää syytä yhdenjaksoisesti viisi palvelussaolopäivää, maakunta tekee kuulemisen jälkeen päätöksen palvelun keskeyttämisestä. 19 §:ssä viitataan, että koulutuspalveluntuottaja on velvollinen järjestämään opiskelijoille ryhmävastuuvakuutuksen työssäoppimisjaksojen ajalle. Eikö koulutukseen ja muihin palveluihin osallistuvien tulla olla koulutus- ja muiden palveluntuottajien vakuutusturvan alla koko osallistumisen ajan. Vai onko ajatus, että valtio tai maakunta vastaisi vakuutusturvasta muun kuin työssäoppimisjakson ajalta tai että kyseessä olisi sopimustekninen, ei lakiin kirjattava seikka? (tähän on viitattu kysymysmerkeillä esityksen 34 §:ssä). 19 §:ssä on virheellinen viittaus työkokeiluun liittyvään 20 §:n, oikea pykälä on 24. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Tulisiko 23 § pykälään liittyen rajata kokeilu pois myös tilanteissa, joissa kyse olisi pääosin yksin työskentelystä (ohjauksen, valvonnan ja arvioinnin puutteellisuus sekä viitteitä siihen, että tehtävät olisivat luonteeltaan sellaisia, että ne tulisi tehdä työsuhteessa). * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * 34 §:ssä koulutus- ja muiden palveluntuottajien tulisi järjestää osallistujille ryhmävastuu- ja tapaturmavakuutus koulutukseen ja palvelussa olemisen ajalla (opiskelija/osallistumistyöpäivien ajalle). 35 §:ssä tulisi huomioida työvoimakoulutuksen opiskelijavalintoja koskevat päätökset, jotka hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 39/2017 vp) kuuluvat TE- toimistolle/maakunnalle (ko. esityksessä viitataan JTYP- lakiin). * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Tulisiko 3 §:ssä olla mainittuna, että etuuden saajan työllistymisen tueksi tarjolla olevista palveluista säädetään myös ammatilliseen koulutukseen liittyvässä laissa (työvoimakoulutus HE 39/2017 vp), alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelujen rahoittamisessa esitetyssä laissa (palkkatuettu työ) ja kotoutumisen edistämiseksi annetussa/esitetyssä laissa. 5 §:n 15) kohden f) ei tulisi määritellä enimmäiskestoa palvelulle, vaan palvelun kesto tulisi voida määrittää asiakkaan tarpeen mukaan ja huomioida myös se, että nykyaikana moni palvelu voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan verkkopalvelua, jolloin päivittäistä palvelussa oloaikaa tai palvelunkokonaiskestoa on haastavaa (usein myös tarpeetonta) määritellä tarkasti. Joissain tilanteissa voi olla tarkoituksenmukaista tukea asiakasta esim. päivän viikossa toteutuvalla valmennuspalvelulla (työnhakuklubityyppinen toiminta tai yrittäjyyteen liittyvä valmennus, jossa asiakkaalle jätetään pohdinta-aikaa valmennuspäivien välille tai työhönvalmennus, jossa asiakas saa tietyn määrän yksilö- tai ryhmäohjausta palvelussa olon aikana ja muuna aikana hakee omatoimisesti työtä), tällöin palvelussa olo voi jaksottua usean viikon ajalle. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * 3 mom. osalta jää sanamuotojen osalta hieman epäselväksi viitataanko siihen, ettei työtä ko. tarkastelujaksolla ole kertynyt lainkaan siten, että sitä voisi lukea työssäoloehtoon (vai onko siten, ettei pätevää syytä ole, jos työtä on voitu lukea työssäoloehtoon riippumatta siitä, minkä verran sitä on kertynyt). 14 §:n osalta jää hieman epäselväksi on pykälän tarkoitus säilyä muilta osin samana kuin aiemminkin = säilyyhän myös työssäoloehtoon luettava 12 viikon työ toistuvan moitittavan menettelyn korjaavana. * 10 a luku Kulukorvaus, kommentit: * Tulisi huomioida, että palveluihin osallistuminen voi jaksottua. Nykylaissa on ollut ongelmaa siinä, että työttömyyskassat ja Kansaeläkelaitos ovat vaatineet, että osallistumispäivät ovat tiedossa jo ennen palvelua (ei ole riittänyt, että asiakas osallistuu esim. työnhakua tukevaan klubitoimintaan, siten, että osallistumispäiviä on keskimäärin kerran viikossa ja asiakas itse ilmoittaa osallistumispäivät maksajalle). Kulukorvaus ei olemukseltaan myöskään osu yhteen verkkovalmennusten kanssa, joissa tosiasiallinen osallistuminen voi vaihdella eikä ole sidottuna tiettyihin kalenteripäiviin (voi olla osittain sidottua esim. reaaliaikaikaisten luentojen, ohjausten osalta). Nykytilanteessa asiakas on lausuntoteknisestä syystä katsottu osallistujaksi koko palvelun keston ajan, vaikka esim. 8 viikon verkossa tapahtuvan valmennuksen aikana osallistumispäiviä olisi ollut yhteensä 8. Verkossa tapahtuva valmennus on nykypäivää, se voi edellyttää osallistujalta esim. laajakaistaliittymää tai muuta taloudellista panosta ja kulukorvausten osalta osallistujien tulisi olla yhdenvertaisessa asemassa riippumatta siitä järjestetäänkö palvelu osittain tai kokonaan kasvokkain tai ryhmämuotoisena palveluna. Rekrytointi- ja osaamispalvelulakiesityksen mukaisesti muu palvelu voi olla myös esim. työhönvalmennusta, jossa osallistumispäivät voivat toteutua eri kestoisina ja ajoin palveluun osallistumisen aikana. * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * Meillä kommentoitavasta luonnoksesta puuttuivat lukuja 11 ja 12 koskevat säännösluonnokset. Mikäli työttömyysetuuden käsittely siirrettäisiin pääosin Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille, tulisi huolehtia siitä, ettei erilaisista palveluista maksajille annettavista tiedotteista, ilmoituksista tms. muodostuisi maakunnille käytännössä nykyistä työvoimapoliittisia lausuntoja koskeva työmäärä ja väliporras asiakkaiden palveluprosesseihin. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Voiko vuorotteluvapaata ylipäätään jaksottaa 8 §:ssä viitatulla tavalla. Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials