Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Tue Jun 13 15:43:58 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: Kirjattava lausunto: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 13. kesäkuuta 2017 15:04 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Kirjattava lausunto: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: sami.kuikka@lahti.fi [mailto:sami.kuikka@lahti.fi] Lähetetty: 13. kesäkuuta 2017 14:12 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * kunta * Vastaajatahon virallinen nimi * Lahden kaupunki * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lainsäädännön väljentäminen ja siten uudet mahdollisuudet palveluiden sisällöissä on oikea suuntaus. Ongelmaksi voi tosin muodostua tarpeeseen nähden liian vähäinen resursointi työllisyyden edistämiseen, jos rahoitus osoitetaan maakunnan yleiskatteellisesta määrärahasta. Ehdotuksesta ei selviä, mikä on jatkossa kuntien asema työllisyydenhoidossa. Niille suurille kaupungeille, joilla on kyky ottaa järjestämisvastuu oman alueensa työllisyydenhoidosta (nykyiset julkiset työvoima- ja yrityspalvelut), on laissa jätettävä siihen mahdollisuus ja samalla turvattava niiden tehtävien hoitamisen edellyttämät resurssit. Vaihtoehtoisesti kaikille suurille kaupungeille on taattava vähintään sama järjestämismahdollisuus kuin esitetyssä Uudenmaan erillisratkaisussa. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Työnhakijoiden kannustaminen verkkopalveluiden käyttöön on kannatettavaa, mutta samalla on taattava riittävät, opastetut palvelut ja palvelupisteet myös niille työnhakijoille, joilla ei tätä mahdollisuutta syystä tai toisesta ole. Työttömän työnhakijan velvollisuus hakea aktiivisesti työtä on kannatettavaa, mutta aktiivisen työnhaun tulee kohdentua realistisesti työnhakijan osaamisen, työkyvyn yms. mukaan. Pelkkä mekaaninen, hakemusten lukumäärään pohjautuva työnhakuvelvoite johtaa sekä työnhakijan että työnantajan kohdalla päinvastaisiin tuloksiin, kuin mitä esityksessä tavoitellaan. Jos työnhaun yksilöllisyyttä ei oteta tarpeeksi huomioon, pahentaa se työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa entisestään sen sijaan, että helpottaisi sitä. Työnhakijalla olisi oikeus valita palvelutarpeensa mukainen palveluntuottaja tilanteessa, jossa olisi useampi tuottaja ja tarvittaessa hänelle annetaan ohjausta valintaan. Miten varmistetaan se, että asiakas todella saa vaikuttavaa, tarpeensa mukaista työllisyyden edistämiseen tarkoitettua palvelua hänelle parhaiten sopivalta tarjoajalta? * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Työllistymiseen liittyvien palvelujen yhteiselle rekrytointipalvelulle (=yksi luukku) on selkeä tarve. Samalla työllisyystoimissa panostetaan ennaltaehkäisyyn, joka on tehokkain tapa edistää työllisyyttä. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Työkokeilu säilyisi pääosin nykyisellään työnhakija-asiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi sekä työmarkkinoille paluun tukemiseksi. Työkokeiluun pitäisi voida sisällyttää käytännön työtehtävien lisäksi myös muita työkokeilijan työllistämisen edistämisessä tarkoituksenmukaiseksi katsottavia palveluita. Kunnilla työkokeilun enimmäiskestoa (6 kk) tarkasteltaisiin tehtäväkohtaisesti (22 §). Vaikeammin työllistyvien kohdalla työkokeilua tulisi voida käyttää väljemmin tehtäväsisällöltään sekä ajallisesti, että paremmin pystytään varmistamaan jatkopolut esim. kuntien työpajoilta. * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Kuntien työllistämisvelvoite tulee poistaa laista. Jos työllistämisvelvoite pysyy, siihen liittyvän kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuuden järjestämisvelvoite on asetettava ensisijaisesti ja selkeämmin maakunnalle. Pykälässä tulee selventää velvoitteeseen oikeutetun työnhakijan osalta se, ettei hänellä ole subjektiivista oikeutta kunnan järjestämään palkkatukityöhön, vaan hänen tulee tarjottaessa ensisijaisesti ottaa vastaan muita velvoitteen täyttämiseen tähtääviä maakunnan tai kunnan tarjoamia vaihtoehtoja (työkokeilu, kuntouttava työtoiminta yms.). Tilanne on tällä hetkellä käytännössä se, ettei velvoitetyöhön oikeutetun kannata ottaa vastaan muuta työllistymistä edistävää palvelua kuin kunnan järjestämä velvoitetyö. Edelleen pykälässä tulee täsmentää velvoitteen pituus kuudesta kuukaudesta 26 viikkoon samoin kuin työttömyysturvalaissa on määritelty työssäoloehdon pituudesta. * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lahden kaupungin kanta aluekehittämisen ja kasvupalvelujen yhdistämisestä samaan lakiin on kokonaisuutena kriittinen. Nykyisessä laissa alueiden kehittämisestä todetaan, että ”vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla.” Mahdollinen maakuntahallinto tuo mukaan kolmannen vastuutahon nykyisten kahden lisäksi, mutta ei poista eikä edes merkittävästi vähennä kuntien tai ainakaan suurten kaupunkien vastuuta, eikä myöskään poista valtion vastuuta. Tämän vuoksi nykyisen aluekehityslain sisältöä ei tule yhdistää maakuntahallintoa koskevaan lainsäädäntöön se tulee pitää erillisenä lakina, joka määrittelee vastuiden jakautumisen valtion, maakuntien ja kuntien kesken. Lahden kaupunki on jo aiemmin esittänyt lausuntonaan, että maakunnan aluekehittämistehtävä rajataan laissa tarkasti ja suppeasti sekä kuntien yleistä toimivaltaa kunnioittaen. Tämä on välttämätöntä toimivaltaepäselvyyksien ja päällekkäisyyksien ehkäisemiseksi. Elinvoiman keittämistehtävien strateginen linjaaja, subjekti on oltava sama kuin kehittämistoimien pääasiallinen rahoittaja, joka usein on kaupunki. Kansallisten ja rakennerahastovarojen hallinnointia koskevat säännökset kootaan esityksellä kattavammin yhteen lakiin. Tämä on lähinnä lakitekninen ja sinänsä kannatettava uudistus. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * 3§:ssä säädetään uudesta kansallisista varoista myönnettävästä tuesta yritystoiminnan käynnistämiseen. Tämä korvaisi nykyisen TE-toimiston myöntämän starttirahan, jota on voitu myöntää yritystoiminnan aloittavan henkilön toimeentulon turvaamiseksi. Uusi tuki yritystoiminnan käynnistämiseen myönnettäisiin vain yritykselle eikä siis enää yrityksen perustamista harkitsevalle henkilölle. Myönnettävän tuen määrä ja kestoaika jätetään lakiesityksessä avoimeksi ja ne tarkentuvat jatkovalmistelussa. Lahden kaupunki suhtautuu starttirahan muuttamiseen vain yritykselle myönnettäväksi tueksi kriittisesti. Hallituksen esitys on tältä osin pahasti keskeneräinen eikä ota huomioon yrityksen perustamista suunnittelevien henkilöiden tosiasiallista tuen tarvetta. Tuen tarve on yleensä nimenomaan yritysaihion valmisteluvaiheessa, siis ennen Y-tunnuksen perustamista. Jo nykyisellään starttirahan saaminen edellyttää melko täydellistä liiketoimintasuunnitelmaa ja ennemminkin tarvetta olisi aikaistaa mahdollisuus saada tukea jo yritysidean kehittelyvaiheessa. Nyt esitetty muutos siirtää tuen saamisen mahdollisuuden entistä pidemmälle yrityksen perustamisen polulla ja vaikeuttaa siten yrityksen perustamista valmistelevien henkilöiden ja tiimien asemaa verrattuna nykytilanteeseen. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Työvoimapoliittisista avustuksista luovutaan ja ne korvataan maakunnan yleiskatteellisesta rahoituksesta osoitettavalla erillisellä tuella. Tämä tulee heikentämään erityisesti kolmannen sektorin mahdollisuuksia järjestää ns. välityömarkkinapaikkoja vaikeasti työllistyville työnhakijoille. Muun muassa Lahden kaupungin työttömyyden rakenne on niin epäedullinen, että tällaisia ns. matalan tuottavuuden työpaikkoja tarvitaan aktivoinnin näkökulmasta jatkossakin. Yhdistysten yms. mahdollisuudet tarjota aktivointipaikkoja vaikeasti työllistyville on turvattava, mutta samalla niille on asetettava nykyistä tiukemmat vaatimukset työllisyystoimien vaikuttavuuden näkökulmasta. 9§:ssä säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kehittämis- ja investointihankkeille erityinen lausuntomenettely, jolla varmistetaan ministeriön asiantuntemuksen välittyminen maakuntaan. Menettely lisää byrokratiaa ja on esitetyssä muodossa tarpeeton. Maakunnan on tarkoitus olla itsehallinnollinen toimija ja se pystyy hoitamaan OKM:n hallinnonalan hankkeet yhtä hyvin kuin muidenkin hallinnonalojen. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Miten luotettavasti arvioidaan 16 §:ssä mainittu lisäys, että ”henkilön työttömyys ilman palkkatuen myöntämistä todennäköisesti kestäisi yli 12 kuukautta”? Esityksen mukaan palkkatukea ei myönnettäisi elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle, jos tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotun työntekijän irtisanomisaika on päättynyt edeltävän 12 kuukauden aikana. Tuo aikaraja on syytä lyhentää esim. 9 kuukauteen. (Huom: Työsopimuslain mukainen takaisinottovelvollisuus on nykyään 4 kk.) Palkkatukea tulee voida myöntää myös ammatillisen koulutuksen suorittaneiden alle 30-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden työllistämiseen ilman nyt edellytettyä kuuden kuukauden työttömyysjaksoa. Kunnan työllistämisvelvoite tulee poistaa tai toissijaisesti korvata palkkatukena 100 % kunnan velvoitteen perusteella työllistämän henkilön palkkauskustannuksista. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * Luvun säädökset vastaavat pääosin nykyistä sääntelyä eikä siinä ole olennaisia muutostarpeita. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Laki sosiaalisista yrityksistä ei ole täyttänyt niitä odotuksia, joita sille alun perin asetettiin. Laki sosiaalisista yrityksistä on tarkoituksenmukaista kumota. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Työttömien kannustaminen itsensä työllistämiseen ja yritystoimintaan pää- tai sivutoimisesti on kannatettava suuntaus. Nykyinen tilanne vaatii lainsäädännön selkeyttämistä ja joustavien siirtymien mahdollistamista siten, että työnhakijan olisi työttömyysturvan näkökulmasta nykyistä kannustavampaa hakeutua työelämään muutoinkin kuin perinteisen palkkatyön avulla. Työssä ollessa aloitettu yritystoiminta on hyvä kytkeä tähän säädökseen, sillä se todennäköisesti vauhdittaa oman yritystoiminnan aloittamista tilanteissa, joissa palkkatyö on päättymässä tuotannollisista ja taloudellisista syistä tai työsuhteen määräaikaisuuden takia. Liikkuvuusavustuksen liittäminen myös osa-aikatyöhön on parannus, jonka voi odottaa kannustavan työn vastaanottamiseen nykyistä paremmin myös maantieteellisesti laajemmalta alueelta. Tukea porrastamalla (lapsikorotus) voidaan paremmin ottaa huomioon perheellisten työnhakijoiden asema. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * On hyvä, että esityksessä painotetaan tuen saajan yleistä velvollisuutta hakea aktiivisesti työtä ja sitä, että työttömyysetuuden saajan on oltava työmarkkinoiden käytettävissä. Samassa yhteydessä on voitava kuitenkin ottaa huomioon hakijan osaaminen yms. ominaisuudet työnhaun kohdentamiseksi realistisesti. Tämä ei tarkoita, etteikö hakijan olisi ammattitaitosuojan sitä estämättä haettava laajasti osaamistaan vastaavaa työtä niin maantieteellisesti kuin ammatillisesti. Yksilöllisestä työllistymissuunnitelmasta luopuminen ei kuitenkaan edistä hakijalle räätälöityjen palveluratkaisujen syntymistä eikä siten työnhakijoiden työllistymistä. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Aktiivinen työnhaku tarkoittaa tässä esityksessä sitä, että työtön työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin yhtä työpaikkaa työttömyysviikkoa kohden. Tällainen mekaaninen, hakujen lukumäärään perustuva työnhaku ilman työhakijan osaamisesta johdettuja reunaehtoja ei ota huomioon työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman perussyitä. Pelkkä lukumäärään perustuva velvoite ei motivoi työnhakijoita ja se johtaa myös siihen, että entistä suurempi osa työpaikoista menee ”piiloon”. Nykyisinkin vain hieman yli 40 % avoimena olevista työpaikoista ilmoitetaan TE-hallinnon työnvälitysjärjestelmässä ja tuo prosenttiosuus tulee velvoitteen seurauksena edelleen laskemaan. Erityisesti vaikeasti työllistyvien mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille tulee ottaa säädöksessä huomioon. * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * Palkansaajan työssäoloehdon kertyminen palkkatuetussa työssä: työssäoloehtoon tulee laskea 100 % niistä kalenteriviikoista, jotka henkilö on ollut 4 §:ssä tarkoitetussa työssä. Työssäoloehtoon luetaan myös sellaiset täydet kalenteriviikot, joina henkilö on ollut 60 vuotta täytettyään julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista annetun lain 28 §:n 2 momentin perusteella järjestetyssä työllistymistä edistävässä palvelussa. Tämä mahdollisuus on syytä laajentaa myös 57-59-vuotiaisiin vaikeasti työllistyviin henkilöihin, joilla ei tosiasiallisesti ole edellytyksiä selviytyä tarjotusta työstä. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Esitys on pääosin tarkoituksenmukainen. Ikäryhmiä 25-29-vuotiaat tulee kuitenkin kohdella kuten muitakin työttömiä työnhakijoita vuorotteluvapaasijaisen ehtojen määrittelyssä. * Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on uusittava pikaisesti. Nykyinen laki on sisällöltään epäselvä ja muun muassa aiheuttaa jatkuvasti tilanteita, joissa vastakkain ovat tosiasiallisesti markkinaehtoiseksi toiminnaksi laskettava työ ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville tarkoitetut työmarkkinoita vastaavat työtehtävät. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * 1 § Lain tarkoitus: Lainsäädännön muutos on tarpeellinen johtuen toimintaympäristön muutoksesta. Kotoutumista on tärkeää toteuttaa monialaista yhteistyötä edistävien toimijoiden välillä. Lakimuutoksen myötä kotoutumista edistäviä palveluja järjestettäisiin osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvupalveluita ja sosiaalija terveyspalveluja, kunnallisia peruspalveluita ja kansallista koulutusjärjestelmää. Kotouttamispalveluja tuotettaisiin myös ostopalveluina. Tämä asettaa suuria haasteita kotouttamispalvelujen yhteensovittamiselle. Eri osapuolten vastuut tulisi tarkasti määritellä uudessa kotoutumislaissa. Kotouttamisen suunnittelun ja kehittämisen yhteensovittaminen osana kunnan muuta suunnittelua ja kehittämistä on kannatettavaa. Lain yleinen tavoite, että laissa esitetyillä palveluilla edistettäisiin maahanmuuttajien mahdollisuutta saavuttaa muun väestön kanssa tasavertainen asema yhteiskunnassa sekä oikeuksien ja velvollisuuksien osalta, ei ole tähän mennessä täysin toteutunut ja on hyvä, että se on uuden lain yksi tavoite. Toinen merkittävä tavoite on, että ehdotetuilla palveluilla tuettaisiin maahanmuuttajien osallisuutta, hyvinvointia, vaikutusmahdollisuuksia sekä kaksisuuntaista kotoutumista. Uudessa kotoutumislaissa nostetaan esiin tärkeitä asioita maahanmuuttajien tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, osallistumisen vahvistamisesta sekä painotetaan kotouttamistoimenpiteisiin panostamista, jotta aikaansaadaan vuorovaikutusta kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kesken ja edistetään näin edelleen myönteisen asenneilmapiirin, sisäisen turvallisuuden sekä hyvien väestösuhteiden kehittymistä. Laissa tuodaan esiin maahanmuuttajan syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden merkitys osallisuuden tunteen kehittymisessä. Tässä työssä kunnissa tulisi olla mukana kaikki toimijat ja olisi tärkeää saada eri toimijoiden näkemykset yhdenvertaisuudesta keskenään yhdenmukaisemmaksi sekä lisätä reagointiherkkyyttä syrjimis- ja vihapuhetilanteissa sekä ammattilaisten että kuntalaisten keskuudessa. On tärkeää pyrkiä näkemään maahanmuuttajat, heidän osaamisensa ja verkostonsa myös voimavaroina ja mahdollisuuksina, joka näkökulma myös uudessa laissa on nostettu esiin. Monella tänne muualta muuttaneella on vuosien ammattitaito ja muodollinen pätevyys ja heidän mahdollisuuksiaan oppia kieltä tulisi lisätä myös esim. oppisopimusten sekä näyttötutkintojen hyödyntämisen kautta. Samoin olisi tärkeää nähdä muiden maiden kulttuurit rikkautena, joka yhteen sovitettuna suomalaisten normien, sääntöjen ja lakien kanssa voi monipuolistaa myös paikalliskulttuuria. 2 § Soveltamisala: Uudistettavan kotoutumislain mukaan, lähes kaikilla maahanmuuttajilla, on tarvittaessa oikeus/mahdollisuus alkukartoitukseen/kotoutumissuunnitelmaan. Kunnille ei olla tähän tarkoitukseen myöntämässä taloudellisia lisäresursseja. 3 § Määritelmät: Lahden kaupunki toteaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä 1.1.2017 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle, kunnalla on jo nykytilanteessa tarve tuottaa ja hankkia kotouttamiseen tarkoitettuja edistäviä palveluja. 3 §:n 7 momenttiin tulisi lisätä, että myös kunta voi hankintasopimuksen tai päätöksen perusteella tuottaa kunnan vastuulle tarkoitettuja kotoutumista edistäviä palveluita. 4 § Lain soveltaminen lapseen: Tärkeää, että lasten asema on erityisesti huomioitu uudessa kotolakiesityksessä. 5 § Tulkitseminen ja kääntäminen: Lainsäädännöstä ei yksiselitteisesti käy ilmi, koska tulkkia tulee käyttää, vaan asia jää usein viranomaisen/muun tahon harkinnan varaan, mikäli asia ei ole tullut viranomaisen aloitteesta. Perusteluissa oleva maininta, että tulkitsemisen voi suorittaa muukin kuin tulkin tutkinnon tai vastaavat kelpoisuusvaatimukset muutoin täyttävä henkilö, vaarantaa sekä tulkattavan että viranomaisen tai muun tahon oikeusturvan. Viranomai * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * 8 § Kotoutumista edistävien palvelujen järjestäminen ja tuottaminen: Kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa korostetaan poikkihallinnollisuutta. Kotouttamispalveluja tuottaa jatkossa yhtä useampi taho. Suurena haasteena on, millä tavalla varmistetaan palvelujen laatu ja yhteensovittaminen. Vaarana on, että palvelujen tuottajien määrä kasvaa niin suureksi, että se on vaikeasti hallittavissa ja yksittäisen maahanmuuttajan kohdalla yhteistyö kotouttamisessa on käytännössä mahdotonta toimijoiden suuren määrän vuoksi. Lakiehdotuksen mukaan kunnan tehtäväksi jää ohjaus- ja neuvontapalvelut, varhaiskasvatus, perusopetus, asuminen sekä osallistaminen ja hyvinvointi. Päijät-Hämeessä on toimivaa yhteistyötä kaikkien kuntien ja Päijät-Hämeen liiton, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän, kouluttajien ja elinkeinoelämän sekä 3. sektorin edustajien jne. välillä kaikilla kotouttamisen eri osa-alueilla. Päijät-Hämeen kuntien yhteistyötä on tiivistetty usean vuoden ajan (vrt. pääkaupunkiseudun erillisratkaisu). Maakunnan kaupunkien yhteistyötä tiivistetään edelleen, ja mm. kaikki kunnat rahoittavat ohjaus- ja neuvontapalvelupistettä, Alipia. Kuntien tavoitteena on tarjota maahanmuuttaja-asiakkaille mahdollisimman yhdenmukaisia palveluja. Tällaisia tehtäviä ovat mm. työllisyyspalvelut sekä niihin liittyvät viranomaistehtävät ja maahanmuuttajien palvelut, työllistymisen tukeminen ja kotouttamiseen liittyvät tehtävät. Kotolaissa tehtäviä ja päätäntävaltaa sekä järjestämisvastuuta tulisi siirtää enemmän suuremmille kunnille ja/tai että kunnat järjestäisivät kotouttamispalveluita yhteistyössä tai ostopalveluina. Kunnan vastuulla on kaikkien kuntalaisten hyvinvointi. Päijät-Hämeessä n. 80 % ulkomaan kansalaisista asuu Lahden kaupungin alueella. Suurimmat kunnat ovat tärkeimmässä asemassa. Kunnille tulisi siirtää määrärahoja kotouttamistoimenpiteisiin. 9 § Neuvonta ja ohjaus: Maahanmuuttajat muuttavat kuntaan eri syistä. Heidän kuntaan muuttonsa ei välttämättä tule kunnan kotouttamista hoitavien tahojen tietoon. Ohjauksen ja neuvonnan kannalta maistraatin, Kansanseläkelaitoksen ja maakunnan välinen tiedonvaihto olisi tärkeää, kuitenkaan loukkaamatta yksittäisen henkilön tietosuojaa. Perustietoaineiston tulisi sisältää tarvittava tieto mihin tahoihin kunnassa voi olla tai tulisi tarvittaessa olla yhteydessä. Ohjaus- ja neuvontapalvelujen rooli kasvaa, kun toimijoiden määrä kasvaa ja rakenteet muuttuvat. Lahdessa toimii maakunnan kattava Alueellinen integraatiopalvelupiste (Alipi), jota rahoittavat kaikki Päijät- Hämeen kunnat sekä Iitti, Myrskylä ja Pukkila. Alipin toiminnasta vastaa Lahden kaupunki. Toiminnasta on hyviä kokemuksia ja pienten kuntien kannalta on ollut hyödyllistä olla mukana yhteistyössä maahanmuuttajien pienen lukumäärän vuoksi. Kuntien ja muiden tahojen yhteisten palvelujen järjestäminen on välttämätöntä kasvavien tarpeiden ja pienentyvien resurssien myötä. 10 § alkukartoitus: Pykälän mukaan alkukartoituksen järjestäminen on pääsääntöisesti maakunnan vastuulla. Nykytilanteessa suurin osa alkukartoituksista tapahtuu työ- ja elinkeinotoimistojen aloitteesta ja rahoittamana. Alkukartoituksia tehdään myös oppilaitoksissa. Toimijoiden määrän lisääntymisen myötä olisi tärkeää, että maahanmuuttajalla on itsellään tieto, mihin toimenpiteisiin hän on osallistunut. Kuntaa koskevan alkukartoituksen kohdalla voi olla epäselvää, koska asiakkuus alkaa. Toiseksi herää kysymys, voiko alkukartoituksen laatimisessa olla osapuolena palveluntuottaja. Riippumatta siitä, mistä aloite alkukartoituksen laatimiseen tulee, kunnan kannalta kahden viikon aikavaatimus vaikuttaa kohtuuttomalta. Lahden kaupungin sosiaalipalvelujen maahanmuuttajapalvelut siirtyivät 1.1.2017 Päijät- Hämeen hyvinvointikuntayhtymään, ja samalla myös suurin osa kouluttaut * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * 21 § Kotoutumisen edistämisen suunnittelu ja kehittäminen maakunnassa: Suunnitteluun osallistuvia tahoja voisivat olla myös Kansaneläkelaitos, jonka rooli kotouttamislainsäädännössä jää epäselväksi. Kunnissa on kotouttamistyön asiantuntijoita, joita voisi ottaa mukaan suunnitteluun. Maahanmuuton ja kotouttamisen maakuntaohjelma voitaisiin valmistella yhteistyössä maakunnan, kuntien sekä kotouttamisen ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen, järjestöjen, elinkeinoelämän edustajien sekä muiden tahojen kanssa. Päijät-Hämeessä on jo laadittu laaja-alaisena yhteistyönä Päijät- Hämeen maahanmuutto-ohjelma (kuntien kotouttamisohjelma). Jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä on syytä jatkaa ja mallintaa. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * 26 § Kotoutumisen edistämisen suunnittelu ja kehittäminen kunnassa: Maahanmuuttajien ja kotouttamisen huomioon ottaminen kuntastrategiassa on kannatettava asia. Tämä takaa, että myös kotouttamisasiat saavat tärkeämmän aseman kunnan toiminnassa. Lahdessa pyritään organisaatiomuutoksen myötä, myös jatkossa enemmän edistämään maahanmuuttajien osallisuutta ja hyvinvointia. Päijät-Hämeen yhteinen maahanmuutto-ohjelma, joka on samalla toiminut kuntien kotouttamisohjelmana, on ollut toimiva ratkaisu. Käytäntöä jatketaan, mikäli jollain kunnalla ole erillistä syytä laatia oma ohjelma. Kotouttamisen kehittäminen ja poikkihallinnollinen yhteistyö maakunnan, kunnan/kuntien ja muiden tahojen välisenä toimintana on jatkossakin kannatettavaa. 27 § Kunnan kotoutumisen edistämisen suunnittelun ja kehittämisen sisältö: Kotoutumisen edistämisen valtavirtaistaminen osaksi kunnan eri toimialojen suunnittelua on tärkeää. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perustamisen myötä, Lahden kaupungissa ollaan jo tilanteessa, että maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä työ joudutaan organisoimaan uudelleen. Käytäntö on osoittanut, että laissa mainittu tehtävä, että ”kunnan on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätösten vaikutukset eri maahanmuuttajaryhmiin” on käytännössä mahdoton tehtävä. 28 § Kunnan kotoutumista edistävät palvelut: Pykälässä perusteluissa mainitaan lapset, nuoret, kotiäidit ja erityisryhmät kunnan kotouttamistoimenpiteiden kohteina. Heille tulisi järjestää erilaisia kotoutumista tukevia toimenpiteitä, kuten koulutusta. Kuitenkin kaikki kunnassa asuvat maahanmuuttajat ovat kuntalaisia, joten järjestettävissä palveluissa on huomioitava kaikki maahanmuuttajat. Erityisiä lisäresursseja kotouttamistoimenpiteisiin ei ole valtion taholta suunnitteilla, mikä vaikuttaa kunnan järjestämien palvelujen määrään. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * 29 § Kotoutumisen edistämisen valtakunnallinen suunnittelu, kehittäminen ja ohjaus: Lainsäädännöllisesti Valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta suunnittelusta, kehittämisestä ja ohjauksesta. Perusteluissa kotouttamispolitiikka on suunniteltu työ- ja elinkeinoministeriön vastuualueella. Kuntien mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen suunnitteluun, kehittämiseen ja ohjaukseen olisi tärkeää. 30 § Valtion kotouttamisohjelma: Maakuntien ja kuntien edustajat voisivat työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta osallistua valtion kotouttamisohjelman laatimiseen. Sanamuoto aloitteessa, viittaa siihen, että kunnilla ei välttämättä ole mahdollisuutta osallistua ohjelman laatimiseen vaikka säännöksen tarkoituksena on edistää kotouttamisen valtakunnallisen, maakunnallisen ja kunnallisen tason suunnittelua ja kehittämistä. 33 § Valtion laskennallinen korvaus kunnalle alkukartoituksesta, alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan ja muiden kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisestä: Uuden kotoutumislain mukaan kunnalle tulevat korvaukset olisivat huomattavasti pienemmät. Erityiskustannuskorvauksista luovuttaisiin kokonaan. Tulkkaus- ja käännöspalveluita ei maksettaisi toteutuneiden kustannusten mukaan, vaan ne olisivat sidottu laskennallisiin korvauksiin eli 3 – 4 vuotta. Käytännössä tiedetään, etteivät kaikki, etenkin monet pakolaistaustaiset henkilöt, opi riittävästi suomen kieltä 3 - 4 vuodessa. Joillakin kotoutumisaika voi myös olla pidennetty 5 vuoteen. Joillakin maahanmuuttajilla kotoutumisprosessi voi kestää huomattavasti pidempään. Kunnan kannalta korvausjärjestelmän muutoksella on huomattava taloudellinen vaikutus kotouttamistoimintaan. Pienentyneiden taloudellisten resurssien vuoksi kaikille maahanmuuttajille ei voida taata kotouttamistoimenpiteitä, jotta he pystyisivät toimimaan tasavertaisina suomalaisessa yhteiskunnassa. 34 § Korvaus kansainvälistä suojelua saavan henkilön vastaanottoon varautumiseen: Pykälän mukaan kunnalle korvattaisiin kustannuksia enintään kahden kuukauden ajalta ennen henkilön Suomeen tuloa tai kuntaan muuttoa silloin, kun asunnon varaamista ennakkoon ei ole voitu välttää. Käytännössä kiintiöpakolaisille täytyy aina varata asunto ennakkoon, koska se pitää ehtiä kalustaa ennen kuntaan muuttoa. Kunnalle pitäisi korvata kustannukset myös siinä tapauksessa, jos kiintiöpakolaisen kuntaan muuton aikataulu viivästyy ennalta odottamattomista, kunnasta riippumattomista syistä. 36 § Korvauksen maksaminen: Perusteluissa mainitaan, että liitteeksi tulisi mahdollisuuksien mukaan laittaa tositteet. Useimmissa kunnissa, kuten Lahdessa, on siirrytty sähköiseen laskutukseen, joten tositteiden lähettäminen voi olla käytännössä erittäin hankalaa. * 9 luku Voimaantulo, kommentit: * KUNTAAN OHJAAMISTA KOSKEVAT PYKÄLÄT HALLITUKSEN ESITYKSESSÄ LAIKSI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ § Kuntaan ohjaamisen valtakunnalliset tavoitteet: Kannatettavaa, että ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan lain 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden kuntaan ohjaamisessa henkilöt sijoittuisivat tasaisemmin eri kuntiin. Perustelujen mukaan kunnilla ei olisi vaikutusvaltaa valtakunnallisessa suunnittelussa. Lahden kaupunki katsoo, että kuntia, joissa maahanmuuttajien määrä on suuri, tulisi kuulla myös valtakunnallisessa suunnittelussa. § Kuntaan ohjaamisen suunnittelu ja kehittäminen maakunnassa: ”Maakunta laatii alueensa kuntien kanssa sopimuksen ulkomaalaislain (301/2004) 90 §:ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä Suomeen otettujen henkilöiden kuntaan ohjaamisesta. Maakunta laatii kunnan kanssa sopimuksen myös muiden kuin edellä tarkoitettujen kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden kuntaan ohjaamisesta, mikäli se katsoo sopimuksen tarpeelliseksi ottaen huomioon maakunnan alueella olevien maahanmuuttajien määrä sekä erityisen tuen ja kuntaan ohjaamisen tarve.” Lahden kaupunkiin muuttaa huomattavasti enemmän myönteisen oleskeluvan saaneita turvapaikanhakijoita kuin kiintiöpakolaisia. Tässä tilanteessa on vaikeaa sitoutua määrälliseen sopimukseen muiden kuin kiintiöpakolaisten kohdalla. Tarvittaessa maakunta laatisi lain 21 §:n 3 momentin mukaisen maakuntastrategian, alueiden kehittämisen maakuntaohjelman ja alueellista hyvinvointikertomusta täydentävän maahanmuuton ja kotouttamisen maakuntaohjelman, joka valmistellaan yhteistyössä muun muassa kuntien ja muiden maakunnan viranomaisten sekä kotouttamiseen ja kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Päijät-Hämeessä on laadittu Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma, joka on todettu hyväksi käytännöksi. Lisäksi kouluttajien mukana olo suunnittelussa ja kehittämisessä on ollut tärkeää. § Kuntaan ohjaaminen: ”Maahanmuuttovirasto tai vastaanottokeskus luovuttaa salassapitosäännösten estämättä ilman aiheetonta viivytystä tiedon tämän lain 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta henkilöstä ja tämän vastaanoton aikana selvitetyistä kuntaan siirtymisen kannalta tarpeellisista henkilö- ja muista tiedoista maakunnalle, joka ohjaa henkilön kuntaan.” Henkilö voi siirtyä kuntaan myös vastaanottokeskuksen ohjaamana, jos se on henkilön itsensä kannalta tarkoituksenmukaista.” Pykälän 1 momentin perustelujen mukaan oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan kuntaan ohjaaminen ilman kunnan kanssa tehtyä sopimusta olisi maakunnalle uusi tehtävä. Lahden kaupunki toteaa, että koska kuntaan muutetaan sekä maakunnan ohjaamina, että myös suoraan vastaanottokeskuksesta, ilman maakunnan ohjausta, pitää pykälän 1 että 2 momenttiin lisätä säännös, jonka mukaan maakunnan ja vastaanottokeskuksen on annettava kunnalle tarpeelliset tiedot kuntaan siirtyvästä henkilöstä. Lisäksi on kirjattava, että kuntaan ohjaamisen tulee tapahtua yhteistyössä kunnan kanssa. Laskennallinen korvaus on maksettava kunnalle kaikista kuntaan siirtyvistä henkilöistä riippumatta kuntaan siirtymisen menettelytavasta. Korvauksen on oltava tasoltaan riittävä. Kunnan kannalta on tärkeää todeta, että asunto järjestetään ainoastaan kiintiöpakolaisille. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä palveluja lain 28 §:n mukaisesti käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina, kuin kunnassa esiintyvä maahanmuuttajien palvelutarve edellyttää. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials