Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Wed Jun 14 10:12:55 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 14. kesäkuuta 2017 10:12 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: jari.aaltonen@ely-keskus.fi [mailto:jari.aaltonen@ely-keskus.fi] Lähetetty: 14. kesäkuuta 2017 10:06 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * ELY-keskus * Vastaajatahon virallinen nimi * Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Määritelmiin ehdotetaan lisäys: kun annetussa laissa viitataan työsuhteeseen ja työsuhteessa noudatettavaan työehtosopimukseen ja lainsäädäntöön, sillä tarkoitetaan myös virkasuhteessa tehtävää työtä ja virkasuhteessa noudatettavaa virkaehtosopimusta ja lainsäädäntöä. Aluekehitys ja kasvupalvelulain perusteluissa todetaan, että jatkossa palvelun epäämisen perusteista säädetään rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa. Nyt näitä perusteita ei käy ilmi lakiehdotuksesta. 2§:ssä olisi syytä määritellä kasvupalvelukoulutus, koska se on uusi palvelu ja eroaa OKM:n tulevasta työvoimakoulutuksesta. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * On järkevää, että lakiehdotuksessa otetaan kantaa siihen, että maakunnassa on oltava toimipisteitä asioinnin aloittamiseen. Maakunnalla on oltava mahdollisuus asettaa myös palveluntuottajalle ehtoja käyntiasioinnin toimipisteistä. Aktiiviseen työnhakuun kannustaminen ja velvoittaminen ovat lähtökohtaisesti oikein. Asiakkaan vastuu omasta tilanteestaan tulee jatkossa korostumaan. Aktiivisen työnhaun seuranta tulee työllistämään maakuntaa ja palveluntuottajia arvioitua enemmän. On todennäköistä, että säännös lisää myös informointitehtäviä ja yhteydenottoja, koska aktiivisen työnhaun velvoittavuus on hankalasti ymmärrettävä kokonaisuus, jos otetaan huomioon rekrytointi- ja osaamispalvelulain sekä työttömyysturvalain säädökset. Seitsemän päivän välein tehtävä raportointi lisää myös maakuntien ja palveluntuottajien tehtäviä, vaikka sähköinen raportointi olisikin käytössä. Lisäksi 7 päivän raportointiväli on liian tiheä ja ehdotus olisi, että raportointi tapahtuisi 14 päivän välein, koska asiakkaan aktiivisuutta tarkastellaan kokonaisuutena kolmen kuukauden välein. Kahdentoista työpaikan hakeminen kolmen kuukauden aikana tuottaa näennäishakuja ja saattaa olla, että työnantajat hakemustulvan alla siirtävät rekrytointinsa muihin tahoihin kuin julkisiin työvoimaviranomaisiin. Tämä ei olisi julkisen työmarkkinainformaation kannalta hyvä asia. Tullaanko muulla tavoin tehtävään ilmoitukseen liittyvää painavaa syytä tarkentamaan esimerkiksi soveltamisohjeella, koska tätä ei voi jättää palveluntuottajan arvioitavaksi ilman tarkempaa sääntelyä. Työnhaun voimassaolo päättyisi, jos työnhakija ei valitsisi palveluntuottajaa asetetussa määrärajassa siitä, kun hänet olisi ohjattu käyttämään valinnanvapautta. Laissa tulisi säätä määräaika, jonka kuluessa työnhakijan olisi valittava palveluntuottaja. Uhka sanktiosta edellyttää työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua. Jos työnhakijan palvelutarpeeksi digitaalisessa asioinnissa tulee omaehtoinen työnhaku ja työnhakija haluaisikin harkinnanvaraisia kasvupalveluja oman tilanteensa edistämiseksi, miten asiakas siirtyy harkinnanvaraisten palvelujen käyttämiseen. Kuka vastaa asiakasohjauksesta tällöin? Työnhakijan palvelutarve monialaiseen yhteispalveluun tulee arvioida viimeistään määriteltyjen määräaikojen jälkeen. Lakiehdotuksessa tulisi korostaa palvelutarpeen oikea aikaisuutta, jotta työttömyys ei turhaan pitkittyisi. Aluekehitys ja kasvupalvelulain ehdotuksessa todetaan, että maakunta voi hoitaa itse sellaisten työnhakijoiden palvelutarpeen arvioinnin, jolla on tunnistettu korkea riski pitkäaikaistyöttömyyteen tai monialaisten palvelujen tarve. Tämä on oikea linjaus. Tulisiko rekrytointi- ja osaamispalvelut laissa tarkemmin määritellä palvelutarpeen arvioinnin kohdalla korkeasta riskistä pitkäaikaistyöttömyyteen? Miten palveluntuottaja kykenee selviytymään työnhakijan informointivelvollisuudesta, jos palveluntuottaja tuottaa vain osan työnhakijan palveluista? Jos maakunnan julkinen hallintotehtävä on kovin ohut asiakasrajapinnassa, niin miten maakunta hoitaa työnhakijan informointivelvollisuutta työllisyyteen ja osaamiseen liittyvissä asioissa? * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * On järkevää, että laissa on säädetty vain tietyistä ns. vähimmäispalveluista ja muilta osin palvelut ovat harkinnanvaraisia ja maakuntien päätettävissä. Tämä asettaa haasteen maakunnille rakentaa sellaisia palveluja ja palvelukokonaisuuksia, joilla asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Oleellista on jatkossa palvelujen sisältö eikä niinkään palvelujen nimi. On hyvä, että maakunta valitsee kasvupalvelukoulutukseen osallistujat eikä opiskelijavalintaa voi siirtää koulutuspalvelun tuottajan tai muun palveluntuottajan tehtäväksi. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Maakunnan mahdollisuudet toimia työkokeilusopimuksen osapuolena lienee hankalaa siinä vaiheessa, kun palvelut tuotetaan pääasiassa yksityisten palveluntuottajien toimesta. Maakunnan kosketus asiakasrajapintaan käy tuolloin kovin ohueksi. On järkevää, että maakunta voi valtuuttaa palveluntuottajan tekemään työkokeilusopimuksia, koska tällöin työkokeilusta tulee myös yksi palveluntuottajan palvelu. 27§:n muu työpaikalla järjestettävä palvelu mahdollistaa työpaikalla tapahtuvan palvelun työnhaun ja osaamisen kehittämisen tueksi. Tällaisia jaksoja voitaisiin järjestää ainoastaan henkilöasiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi tai työmarkkinoille paluun tukemiseksi. Asiallisesti säännös vastaa työkokeilun järjestämisen ehtoja. Onko säännös tarpeen vai voisiko työkokeilu olla osa muuta palvelukokonaisuutta? * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Muutosturvan toimintamalli on irrotettu maakuntien tehtäväksi. Sitä ei kuitenkaan ole määritelty julkiseksi hallintotehtäväksi. Muutosturvan toimintamallia ei nähtävästi koske palvelujen markkinoille avaaminen. Muutosturvan yhteydessä saadaan paljon yksilöityä tietoa yrityksistä ja työntekijöistä, jotka ovat salassa pidettäviä. Pitäisikö muutosturvan toimeenpano säätää julkiseksi hallintotehtäväksi aluekehitys ja kasvupalvelulaissa tai sitten korostaa rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa tehtävän sisältöä ja luonnetta? Tällä hetkellä vakuutusturva on ollut valtakunnallisesti samanlainen, koska se on ollut TEM:n ottama. Vakuutusturvaa varten tulisi laissa säätää minimiehdot, jotka vaadittaisiin kaikilta palveluntuottajilta. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Starttirahan korvaaminen yritystoiminnan käynnistämisen liittyvällä tuella on järkevää. Onko uusi tukimuoto lähempänä vanhan yritystukilain mukaista käynnistystukea yrittäjän laskennalliseen palkkaan vai nykyistä maaseuturahaston perustamistukea? Lisäksi jatkovalmistelussa pitää ratkaista, mikä on toiminnan käynnistystuen ja perustamistuen suhde toisiinsa eli poissulkevatko ne toisensa? (3 §; 1 mom., 1-kohta) Aiemman yritystukilain mukainen käynnistystuki oli toimiva, kun käynnistystukea voitiin yhdellä päätöksellä myöntää 12 kuukaudeksi ja maksaa hakijan hakemuksen mukaisesti yhdessä tai kahdessa erässä. (3 §, 1mom., 1-kohta). Toiminnassa olevien yritysten uuden liiketoiminnan käynnistämiseen myönnettävä tuki kaipaisi täsmentämistä. Voisiko kyse olla toimivien yritysten (nykyisen tai uuden) liiketoiminnan uudistamisesta, kasvusta ja kansainvälistymisestä? (3 §, 1 mom. kohta 3) On tarpeen, että tarkennukset lakiin tulevat asetuksella ja ministeriön soveltamisohjeella. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * Yritystoiminnan käynnistämiseen tarkoitettua tukea on haettava ennen yritystoiminnan aloittamista. Mitä tarkoitetaan yritystoiminnan aloittamisella tai mitkä toimenpiteet katsotaan yritystoiminnan aloittamiseksi? Nämä tulisi jatkossa määritellä. (27 §, 1 mom) Onko 27 § (voidaan myöntää sellaisiin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet sen jälkeen, kun hakemus on tullut vireille) ristiriidassa 28 §:n (tukea haettava ennen hankkeen aloittamista) kanssa? * 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: * Korosta ja viivästyskorosta olisi hyvä säätää tässä yhteydessä. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * Voisiko hankkeen ohjausryhmästä todeta, että ei koske suuria yritystukihankkeita? (50 §). Muutoinkin tulisi Euroopan unionin rakennerahastoja koskevissa erityissäännöksissä (laki, asetus ym.) selkeästi mainita ne kohdat, jotka eivät sovellu/tai joita ei sovelleta yrityshankkeisiin. 67§: Onko tarkoitus laajentaa muutoksenhakuoikeutta ja poistaa nykyiset muutoksenhakukiellot koskien palkkatukea, kehittämispalvelujen tarjoamatta jättämistä ja määrärahasyistä johtuvaa tuen epäämistä? * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * 2§:n pätevä syy työstä eroamiseen 1 momentin kohdat 3 ja 4 selkeyttävät menettelyä. 8a ja b§ Aktiivinen työnhaku. Pykälässä säädettäisiin siitä, että työttömän on haettava työttömänä ollessaan keskimäärin vähintään yhtä avointa työpaikkaa kutakin täyttä työttömyysviikkoa kohti. Mitä tarkkaan ottaen tarkoitetaan ”avoimella työpaikalla”, vain julkisesti avoimeksi ilmoitettua työpaikkaa vai myös piilotyöpaikkoja? Jos avoimia työpaikkoja tai työllistymistä edistäviä palveluja ei ole tarjolla, niin työnhakijan kanssa voidaan sopia muista tavoista, joilla työnhakija edistää omatoimisesti osaamistaan, työnhakuaan, työllistymistään tai yritystoiminnan aloittamista. Elämänhallintaan liittyvät toimet ovat niin yleisiä, että niiden kehittäminen liittyy enemmänkin tilanteeseen, jossa työnhakijan valmiudet siirtyä työmarkkinoille ovat muiden palvelujärjestelmien vastuulla. Aktiivisen työnhaun rajoitukset pykälä vaatisi täsmentämistä, jotta työnhakijat tulevat kohdelluksi yhdenvertaisesti tilanteessa, jossa avoimia työpaikkoja tai työllistymistä edistäviä palveluja ei ole tarjolla. * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * Omavalvontaohjelma on tarpeellinen lisäys lakiin. On hyvä, että maakunnat päättävät maahanmuuttoasioiden yhteistyöryhmän kokoonpanosta. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * 34§ on tarpeellinen lisäys, koska näin kunnat voivat varautua henkilöiden saapumiseen esimerkiksi vuokraamalla asuntoja etukäteen. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials