Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 17. kesäkuuta 2017 9:47 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Maa- ja metsätalousministeriö / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 16:11 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne * Vastaajataho * ministeriö * Vastaajatahon virallinen nimi * Maa- ja metsätalousministeriö * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Kommentti yleisperusteluihin (kyselyssä ei ole kohtaa yleisille huomioille, joten kommentti esitetään tässä): Hallituksen esitysluonnoksen keskeisiä ehdotuksia koskevissa yleisperusteluissa on todettu sivulla 73, että Kansaneläkelaitoksen itsenäisestä asemasta johtuen Kansaneläkelaitos – vaihtoehdossa ei voida nimetä ulkopuolista, valvontaa hoitavaa tahoa. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa kuitenkin, että Kansaneläkelaitoksen toimintaa valvovat sekä eduskunnan oikeusasiamies että valtioneuvoston oikeuskansleri, joiden valvontatoimivallasta säädetään perustuslaissa (kts. 108 ja 109 §:t sekä esimerkiksi apulaisoikeusasiamiehen 18.4.2017 antama päätös Dnro EOAK/1301/2017 ja apulaisoikeuskanslerin 22.11.2016 antama päätös Dnro OKV/405/1/2016). * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Lakiehdotuksen 3 §:n mukaan nykyään käytössä olevaa starttirahaa ei jatkossa myönnettäisi vaan tuki yritystoiminnan käynnistämiseen korvaisi starttirahan. Maa- ja metsätalousministeriö pitää esitettyä muutosta selkeyttävänä tukijärjestelmien yhdenmukaistamisen näkökulmasta. Lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin mukaan tukea voidaan myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille. Voimassa olevan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) 6 §:ssä avustuksen saajiksi on määritelty kokoluokaltaan pienet ja keskisuuret yritykset ilman valtuuttaa säätää tarkemmin siitä, voivatko kaikki yritysmuodot olla potentiaalisia tuensaajia. Maa- ja metsätalousministeriö pitää hyvänä muutosehdotuksena sitä, että 4 §:n 4 momenttiin on otettu mukaan mahdollisuus antaa tuen saajista tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella ja näkee, että tuensaajat tulisi määritellä tarkemmin kuin vain kokoluokan perustella. Lakiehdotuksen 4 §:n 2 momentin mukaan tukea ei myönnettäisi kalatalouteen, maatalouteen eikä metsätalouteen. Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa kansallisesti tähän mennessä voimassa ollutta rajoitusta muutettavaksi siten, että tukea voitaisiin myöntää jatkossa kalanjalostusta harjoittaville pk-yrityksille noudattaen muutoin samoja ehdotettuja tuen myöntämisen säännöksiä. Vaikka kalatalous mielletäänkin perinteisesti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan piiriin kuuluvaksi toiminnaksi, niin käytännössä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala voi tukea kalanjalostusta erittäin rajoitetusti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kautta ja maaseuturahaston osalta kalanjalostuksen tukeminen on rajattu kokonaan pois. Euroopan aluekehitysrahaston eivät sisällä tällaisia rajauksia. Kalanjalostuksen tukemisen osalta tulisivat noudatettaviksi alan omat valtiontukisäännökset, joiden soveltamiseen maa- ja metsätalousministeriö valmis tarjoamaan asiantuntemustaan. Ruokapoliittisen selonteon mukaan kala on tärkeä osa suomalaista ruokapolitiikkaa. Kalatuotteiden arvostus on vahvassa nousussa, ja kalan kysyntä lisääntyy muiden elintarvikkeiden kysyntää nopeammin. Kalatalousala on lähes kaksinkertaistanut tuottonsa viimeisen vuosikymmenen aikana. Erityisesti kalanjalostuksen ja kalakaupan tuotot ovat viime vuosina kasvaneet huomattavasti. Ennusteiden mukaan kalan kysyntä terveellisenä ja trendikkäänä ruokana tulee jatkumaan. Tämä luo edellytykset kalatalouden arvoketjun kehittymiselle ja kasvulle. Luonnonvarakeskuksen (Luke) 30.5.2017 julkaiseman selvityksen mukaan ruoka-ala työllistää Suomessa lähes 340 000 henkeä. Ruoka-ala on osa biotaloutta ja kasvun mahdollistaminen tärkeää alan toimijoille. Kalanjalostuksen tukemisen mahdollistaminen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan välineillä toisi osaltaan merkittävän ratkaisun nykytilanteeseen, jossa kalanjalostuksen kehittämisen tukeminen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan välineillä vähäistä. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Yksi vuorotteluvapaalakiin tehtävä muutos liittyy sijaiseksi ottamiseen. Ehdotuksen mukaan sijaiseksi voidaan ottaa työtön, jonka ei tarvitse olla työttömänä työnhakijana. Muilta osin sijaiseksi ottamisen edellytyksiä ei muutettaisi. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi useita muita muutoksia. Esitysluonnos on puutteellinen sen vuoksi, ettei se sisällä kaikilta osin yksityiskohtaisia perusteluja. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo jääneen epäselväksi, kuka ulkopuolinen taho päättää siitä, onko työtön henkilö kelpoinen vuorotteluvapaan sijaisuuteen (Kansaneläkelaitos vai työttömyyskassa). Työnantajan näkökulmasta on tärkeää tietää se yksiselitteinen taho, jolta viimekädessä voidaan vaivattomasti pyytää tieto hakijan kelpoisuudesta vuorotteluvapaan sijaisuuteen. Maa- ja metsätalousministeriö pitäisi perusteltuna, että valtiolle.fi -verkkosivujen kautta haettaessa vuorotteluvapaan sijaisuutta, hakijan hakemuksessa antamien taikka muusta tietojärjestelmästä luovutettavien tietojen perusteella verkkosivut tarkistaisivat automaattisesti, onko hakija kelpoinen vuorotteluvapaan sijaisuuteen vai ei ja jos edellytykset eivät täyttyisi, verkkosivut ilmoittaisi asiasta hakijalle hakemusta jätettäessä. Kelpoisuuden tarkistus voitaisiin suorittaa vielä rekrytoivan viranomaisen ja viimekädessä hakijan kelpoisuudesta päättävän tahon toimesta. Pääministeri Sipilän hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on digitalisoida julkiset palvelut sekä keventää hallinnollista taakkaa. Tällä tavoin tuettaisiin hallitusohjelman tavoitteita automatisoimalla osa rekrytointeihin liittyviä toimintoja ja vähentämällä hallinnollista taakkaa. * Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * Laki valtion virkamieslain 5 a §:n muuttamisesta : Valtion virkamieslain 5 a §:n 3 momenttiin on tarkoitus tehdä teknisluonteinen viittaussäännöksen muutos, jossa muutetaan siinä olevaa viittaussäännöstä työssäkäyntialueen osalta (tosin yksityiskohtaiset perustelut puuttuvat) nykyisestä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetusta laista työttömyysturvalakiin. Ehdotetun työttömyysturvalain 5 §:n 1 momentin 16 kohdan mukaan työssäkäyntialueella tarkoitetaan 80 kilometrin etäisyydelle henkilön tosiasiallisesta asuinpaikasta ulottuvaa aluetta. Tätä teknisluonteista viittaussäännöksen muutosta on pidettävä perusteltuna muussa lainsäädännössä tehtävien muutoksien vuoksi. Laki taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta : Maa- ja metsätalousminiteriö ottaa tässä yhteydessä esille kysymyksen taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annettuun lakiin viittaamisesta eri hallinnonalojen lainsäädännössä. Työ- ja elinkeinoministeriö on esittänyt, että kyseiseen lakiin tulisi nimenomaisesti viitata muissa säädöksissä silloin kuin laki tulee sovellettavaksi. Maa- ja metsätalousministeriö ei pidä tällaisia viittauksia tarpeellisina eikä toteuttamiskelpoisina. Erityisesti maaseudun kehittämisen osalta maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että maaseudun kehittämisen tuet perustuvat kansallisen lainsäädännön lisäksi pitkälti EU-lainsäädäntöön, sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan, ja näissä asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials