Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 07:38:01 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 13:21 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: leena.tuohimaa-kari@te-toimisto.fi [mailto:leena.tuohimaa-kari@te-toimisto.fi] Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 11:22 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * TE-toimisto * Vastaajatahon virallinen nimi * Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Määritelmiin ehdotetaan lisäys: kun annetussa laissa viitataan työsuhteeseen ja työsuhteessa noudatettavaan työehtosopimukseen ja lainsäädäntöön, sillä tarkoitetaan myös virkasuhteessa tehtävää työtä ja virkasuhteessa noudatettavaa virkaehtosopimusta ja lainsäädäntöä. Aluekehitys ja kasvupalvelulain perusteluissa todetaan, että jatkossa palvelun epäämisen perusteista säädetään rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa. Nyt näitä perusteita ei käy ilmi laista. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Positiivista on, että laissa otetaan kantaa siihen, että maakunnassa on oltava toimipisteitä asiakasprosessin aloittamista varten, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluita. Palvelutuottajille voitava asettaa myös ehtoja palvelupisteiden osalta. Esityksessä on mainittu poikkeus, painava syy jolloin voidaan hyväksyä muulla tavoin tehtävä ilmoitus kuten esim. ”..ei olisi mahdollisuutta verkkopalvelun käyttämiseen”. Tähän toivotaan tarkennusta siten, ettei yksittäisiä tapauksia ja tilanteita tarvitse tulkita erikseen, esim. asiakas ilmoittaa ja sitoutuu tiettyyn asiointitapaan asiakkuuden alkaessa. Käytössä pitää olla asiakastietojärjestelmä, joka lähettää asiakkaille herätteitä häntä velvoittavista ja työttömyysturvaoikeuteen vaikuttavista tehtävistä ja toimista, ajanvarauksen tai raportointiajankohdan lähestymisestä jne. Työnhaun voimassaolo päättyisi, jos työnhakija ei valitsisi palveluntuottajaa asetetussa määrärajassa siitä, kun hänet olisi ohjattu käyttämään valinnanvapautta. Laissa tulisi säätä määräaika, jonka kuluessa työnhakijan olisi valittava palveluntuottaja. Uhka sanktiosta edellyttää työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua. Asiakastietojärjestelmän pitää reagoida avoinna oleviin asioihin hakijan aloittaessa työnhakua uudelleen esim. edelliskerralta puuttuvat selvitykset. Palvelutarvearvio on palveluihin ohjauksen taustalla. Mikä ratkaisee palvelutarpeen: halu palveluihin vs. tarve palveluihin. Kuka arvioi muut aktiivitoimet ja sopii asiakkaan kanssa? Aktiivisen työnhaun velvoittavuus kokonaisuudessaan on hankalasti ymmärrettävä, jos otetaan huomioon rekrytointi- ja osaamispalvelulain sekä työttömyysturvalain säädökset ja kaipaa tämän vuoksi selkeyttämistä. Aktiivisen työnhaun toimet olisi hyvä määritellä tarkasti, mitä ne käytännössä voivat olla. Kuka arvioi asiakkaan tarvitsemat muut aktiivitoimet ja sopii ne asiakkaan kanssa, ovatko palveluntuottajat arvioimassa mikä voidaan katsoa aktiiviseksi työnhaun toimeksi ja tällöin tulkintoja siitä, mikä on riittävää muodostuu yhtä monta kuin on palveluntuottajia. Aktiivisen työnhaun seuranta tulee käytännössä työllistämään huomattavasti arvioitua enemmän, vaikka asiakkaat käyttäisivätkin verkkopalveluita. Kyse on työnhakijoiden toimeentulosta ja varmistuksia omista toimista tulee eri kanavien kautta eli työmäärä lisääntyy. Seitsemän päivän raportointiväliä pidetään liian tiheänä ja ehdotetaan esim. 14 päivän välein tapahtuvaa raportointia. Asiakasnäkökulma on jäänyt vähälle huomiolle. Syrjäseuduilla on vähän avoimia työpaikkoja tarjolla edes kohtuullisen työmatkan takana, voiko yhdenvertaisuus täten toteutua? Työnantaja-asiakkaiden näkökulma huomioitava myös, uhkana on, että hakuvelvoite erityisesti em. tilanteissa johtaa näennäisiin työpaikkahakuihin, mikä vaikeuttaa onnistuneiden työnvälitysten toteutumista. Perusteluissa mainitaan myös elämänhallinta—voiko kasvupalveluissa olla elämänhallintaan liittyviä osioita? Onko elämänhallintaan liittyvät palvelut jatkossa sekä kasvupalveluissa että sote-palveluissa? Kuka hoitaa ensivaiheen palvelutarvearvioinnin? Esitetään, että tehtävän täytyy kuulua riippumattomille ohjaus- ja neuvontapalveluille jolloin ei synny eturistiriitoja ja markkinoiden vääristymiä. Jos palvelutarvearviointi on palveluntuottajan vastuulla, on suuri riski, että ohjataan muualle heidät, joiden kanssa tuloksen saaminen on haastavaa ja palvellaan heitä, joiden kanssa tuloksen saa todennäköisemmin aikaan. HUOM! Tähän liittyvät kommentit jatkuu tilanpuutteen vuoksi kohdassa 7 Luku Voimaantulo * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * On järkevää, että laissa on säädetty vain tietyistä ns. vähimmäispalveluista ja muilta osin palvelut ovat harkinnanvaraisia ja maakuntien päätettävissä. Tämä asettaa haasteen maakunnille rakentaa sellaisia palveluja ja palvelukokonaisuuksia, joilla asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Oleellista on jatkossa palvelujen sisältö eikä niinkään palvelujen nimi. Joskin riskinä on, että vähimmäispalvelujen nimeämisessä on, että niistä muodostuvat minimipalvelut, jolloin asiakkaiden palvelutarpeisiin ei pystytä vastaamaan siinä määrin kuin olisi tarkoituksenmukaista. On hyvä, että maakunta valitsee kasvupalvelukoulutukseen osallistujat eikä opiskelijavalintaa voi siirtää koulutuspalvelun tuottajan tai muun palveluntuottajan tehtäväksi. Näin varmistetaan asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu eikä palveluntuottajan valinta vaikuta asiakkaan mahdollisuuksiin päästä kasvupalvelukoulutukseen. Opiskelijaksi voidaan valita henkilöasiakas, joka on soveltuva koulutukseen ja jolla on koulutustarve. Kuka ja miten koulutustarve määritellään? Miten yritysasiakkaiden palveluohjaus jatkossa hoidetaan? Erityisesti pienet yritykset tarvitsevat konkreettista ohjausta ja tukea soveltuvien yrityspalveluiden löytämisessä ja hyödyntämisessä. Ennakointitiedon saanti? Tilastopohjaisen tiedon rinnalla on TE-toimistojen kautta saatu monipuolista tietoa palvelujen hankintaan ja kohdentamiseen, koska toimistoilla on ollut laaja henkilökohtainen rajapinta sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaisiin. Miten jatkossa neutraalin tiedon saanti turvataan monituottajapalveluissa? * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Maakunnan mahdollisuudet toimia työkokeilusopimuksen osapuolena lienee hankalaa siinä vaiheessa, kun palvelut tuotetaan pääasiassa yksityisten palveluntuottajien toimesta. Maakunnan kosketus asiakasrajapintaan käy tuolloin kovin ohueksi. On järkevää, että maakunta voi valtuuttaa palveluntuottajan tekemään työkokeilusopimuksia. 27§:n muu työpaikalla järjestettävä palvelu mahdollistaa työpaikalla tapahtuvan palvelun työnhaun ja osaamisen kehittämisen tueksi. Tällaisia jaksoja voitaisiin järjestää ainoastaan henkilöasiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi tai työmarkkinoille paluun tukemiseksi. Asiallisesti säännös vastaa työkokeilun järjestämisen ehtoja. Onko säännös tarpeen vai voisiko työkokeilu olla osa muuta palvelukokonaisuutta? * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Muutosturvan toimintamalli on irrotettu maakuntien tehtäväksi. Sitä ei kuitenkaan ole määritelty julkiseksi hallintotehtäväksi. Muutosturvan toimintamallia ei nähtävästi koske palvelujen markkinoille avaaminen. Muutosturvan yhteydessä saadaan paljon yksilöityä tietoa yrityksistä ja työntekijöistä, jotka ovat salassa pidettäviä. Pitäisikö muutosturvan toimeenpano säätää julkiseksi hallintotehtäväksi aluekehitys ja kasvupalvelulaissa tai sitten korostaa rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa tehtävän sisältöä ja luonnetta? Tällä hetkellä vakuutusturva on ollut valtakunnallisesti samanlainen, koska se on ollut TEM:n ottama. Vakuutusturvaa varten tulisi laissa säätää minimiehdot, jotka vaadittaisiin kaikilta palveluntuottajilta. Tiedonsaanti: maakunnat ja palveluntuottajat - kuka rajaa mitä ovat välttämättömiä tietoja palvelujen tuottamiseksi – miten tietosuoja säännökset on huomioitu – tarvitaanko asiakkaiden suostumus * 7 luku Voimaantulo, kommentit: * HUOM! Kommentit liittyvät / jatkuvat tilanpuutteen vuoksi lukuun 2: Jos työnhakijan palvelutarpeeksi digitaalisessa asioinnissa tulee omaehtoinen työnhaku ja työnhakija haluaisikin harkinnanvaraisia kasvupalveluja oman tilanteensa edistämiseksi, miten asiakas siirtyy harkinnanvaraisten palvelujen käyttämiseen. Kuka vastaa asiakasohjauksesta tällöin? Digitaalisessa asioinnissa tulisi informoida asiakasta riittävästi siitä, milloin hän voi esim. arvioida omaavansa riittävät työnhakutaidot tai riittävän osaamisen työllistyäkseen ilman työllistymistä edistäviä palveluja. Ennakkokäsitykset palvelujen vaikuttavuudesta vaikuttavat tällä hetkelläkin asiakkaiden motivaatioon hakeutua palveluun omaehtoisesti, vaikka ne asiakkaan palvelutarpeeseen vastaisivatkin. Riittävällä digitaalisella ohjauksella voidaan varmistaa sitä, että työnhakijat pystyvät tunnistamaan myös omaa palvelutarvettaan ja ennaltaehkäisemään sitä, että asiakas ohjautuu työllistymistä edistäviin kasvupalveluihin vasta työttömyyden pitkittyessä. Haasteena on nivelvaiheen sujuminen palveluohjauksessa eli miten asiakkuudet etenevät joustavasti ja tehokkaasti palveluista ja palveluntuottajien piiristä toiseen muodostaen asiakasnäkökulmasta selkeän palvelukokonaisuuden. Monialaisen palvelutarpeen arviointi, kuka arvioi ja seuraa koko kokonaisuutta - haastavia asiakastilanteita ja moniammatillisia verkostoja? Haasteena on pelkästään sujuva tiedonsiirto, eri tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja tiedon ajantasaisuus. Uhkana on myös verkostojen pirstaloituminen, kun kohderyhmän asiakkaita palvelee useampi palveluntuottaja. Aluekehitys ja kasvupalvelulain ehdotuksessa todetaan, että maakunta voi hoitaa itse sellaisten työnhakijoiden palvelutarpeen arvioinnin, jolla on tunnistettu korkea riski pitkäaikaistyöttömyyteen tai monialaisten palvelujen tarve. Tämä on oikea linjaus. Tulisiko rekrytointi- ja osaamispalvelut laissa tarkemmin määritellä palvelutarpeen arvioinnin kohdalla korkeasta riskistä pitkäaikaistyöttömyyteen? Asiakasnäkökulmasta selkeä tieto palveluista, oikeuksista ja velvollisuuksista on ensisijaisen tärkeää. Kenellä on informointivelvollisuus? Palveluntuottajalla vai maakunnalla? Oletetaanko, että julkisena toimijana maakunta informoi ja palveluntuottajat markkinoivat? Jos maakunnan julkinen hallintotehtävä on kovin ohut asiakasrajapinnassa, niin miten maakunta hoitaa työnhakijan informointivelvollisuutta työllisyyteen ja osaamiseen liittyvissä asioissa? Yleisten edellytysten ja vähimmäispalvelujen informointi olisi hyvä tapahtua valtakunnallisesti – asiakkaiden yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Oleellista on myös koko yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta saada ajantasaista tietoa työmarkkinoiden nykytilasta ja tarpeista sekä osaavan työvoiman saatavuudesta. Kenellä on hallussa tämä kokonaistieto ja informointivelvollisuus? Jos se on maakunnalla, miten varmistetaan, että maakunta saa tiedon useilta palveluntuottajiltaan – tukevatko käyttöön otettavat järjestelmät tämän tiedon saatavuutta? * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Starttirahan muutos henkilökohtaisen toimeentulon turvaamisesta yritystoiminnan alussa varsinaiseksi yritystueksi on kannatettava muutos. Minkä tyyppisenä tuki myönnetään esim. käynnistystuen/palkkatyyppinen vai perustamistukena ei luonnoksesta käy ilmi. Tuki myönnettäisiin yleiskatteellisista rahoista ja maakunnan päätettäväksi jää tällöin päättää määrärahat käyttötarkoitukseen. Onko tehty mitään vaikuttavuusarviota siitä, mikä merkitys muutoksella on mm. nykyisentason starttirahojen avulla perustettujen yritysten volyymimääriin tai yritysten elinkaareen. Onko tehtävä muutos asiakasnäkökulman kannalta joustavampi malli. Toiminnassa olevien yritysten uuden liiketoiminnan käynnistämiseen myönnettävä tuki kaipaisi täsmentämistä. Voisiko kyse olla toimivien yritysten (nykyisen tai uuden) liiketoiminnan uudistamisesta, kasvusta ja kansainvälistymisestä? (3 §, 1 mom. kohta 3) On tarpeen, että tarkennukset lakiin tulevat asetuksella ja ministeriön soveltamisohjeella. Yrityksille myönnettävät kaikki tuet tulee jättää kokonaan julkisten viranomaistehtävien piiriin. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * Yritystoiminnan käynnistämiseen tarkoitettua tukea on haettava ennen yritystoiminnan aloittamista. Mitä tarkoitetaan yritystoiminnan aloittamisella tai mitkä toimenpiteet katsotaan yritystoiminnan aloittamiseksi? Nämä tulisi jatkossa määritellä. (27 §, 1 mom) Onko 27 § (voidaan myöntää sellaisiin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet sen jälkeen, kun hakemus on tullut vireille) ristiriidassa 28 §:n (tukea haettava ennen hankkeen aloittamista) kanssa? * 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: * Korosta ja viivästyskorosta olisi hyvä säätää tässä yhteydessä. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * 67§: Onko tarkoitus laajentaa muutoksenhakuoikeutta ja poistaa nykyiset muutoksenhakukiellot koskien palkkatukea, kehittämispalvelujen tarjoamatta jättämistä ja määrärahasyistä johtuvaa tuen epäämistä? * 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * 5§:n kohta F on sekavasti ja monimutkaisesti ilmaistu, vaatii selkokieltä ilmaisuun. Onko syytä määrittää joitakin aikarajoja palvelujen kestolle, onko se yleensä tarkoituksenmukaista, kun palvelu sovitaan jokaisen asiakkaan palvelutarpeeseen sovittaen ja haetaan mieluummin palvelun vaikuttavuutta lopputuloksena. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * 2 § Pätevä syy työstä eroamiseen: Hyvät ja tarpeelliset lisäykset 1 momentin 3 ja 4 kohta sekä 5 §:n 1 momentin 2 kohta, selkeyttävät menettelyä. 6 § :ssä (koskien tarjotun työn hakematta jättämistä ja työstä kieltäytymistä alueellisen liikkuvuuden perustella) pitäisi määritellä etäisyysraja, jolta työtä on joka tapauksessa vastaanotettava esim. 30 km. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että jos ja kun ei ole yleisiä yhteyksiä, kieltäytyä voi käytännössä yli 15 km:n päässä olevasta työstä, kun ilmoittaa vain, että ei ole autoa käytettävissä tai se on rikki eikä ole varaa korjata. Entistä enemmän alkaa olla niitä työnhakijoita, jotka eivät em syystä tule koskaan työllistymään, vaan ovat valinneet tämän vaihtoehdon. 8a ja b§ Aktiivinen työnhaku. Pykälässä säädettäisiin siitä, että työttömän on haettava työttömänä ollessaan keskimäärin vähintään yhtä avointa työpaikkaa kutakin täyttä työttömyysviikkoa kohti. Mitä tarkkaan ottaen tarkoitetaan ”avoimella työpaikalla”, vain julkisesti avoimeksi ilmoitettua työpaikkaa vai myös piilotyöpaikkoja? Paikkahakuvelvoite väh.1/vko lienee jotenkin mahdollista suurilla työmarkkina-alueilla, mutta pienillä työmarkkina-alueilla ja pienillä paikkakunnilla avointen paikkojen vähäisyys suhteessa työttömien määrään aiheuttaa sen, että vähiin paikkoihin hakee runsaasti henkilöitä, jotka eivät täytä työpaikkojen vaatimuksia ja vievät runsaasti työnantajien aikaa, mikä taas johtaa siihen, että työnantajat lopettavat paikkojen ilmoittamisen. Selvityspyyntöjen tarve lisääntyy oleellisesti. Miten käytännössä pystytään huolehtimaan seurannasta ja tekemään selvityspyyntöjä tasapuolisesti, jos jatkossa palvelujen tuottajia on useita? Lainmuutoksella varmaan edistetään jonkin verran alueellista ja ammatillista liikkuvuutta, mutta vastaako se riittävästi kohtaanto-ongelmien vähenemiseen. Jos avoimia työpaikkoja tai työllistymistä edistäviä palveluja ei ole tarjolla, niin työnhakijan kanssa voidaan sopia muista tavoista, joilla työnhakija edistää omatoimisesti osaamistaan, työnhakuaan, työllistymistään tai yritystoiminnan aloittamista. Elämänhallintaan liittyvät toimet ovat niin yleisiä, että niiden kehittäminen liittyy enemmänkin tilanteeseen, jossa työnhakijan valmiudet siirtyä työmarkkinoille ovat muiden palvelujärjestelmien vastuulla. Aktiivisen työnhaun rajoitukset pykälä vaatisi täsmentämistä, jotta työnhakijat tulevat kohdelluksi yhdenvertaisesti tilanteessa, jossa avoimia työpaikkoja tai työllistymistä edistäviä palveluja ei ole tarjolla. * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * Palkansaajan työssäoloehdon kertyminen palkkatuetussa työssä vain osittain ei ole tasa-arvoista yhdenvertaisuuden näkökulmasta, koska työtehtävät ovat useimmiten samoja (yhtä raskaita, stressaavia, työllistäviä ja tuottavia) kuin muillakin työssä olevilla. * 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 10 a luku Kulukorvaus, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 12 luku Muutoksenhaku, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Ei kommentoitavaa. * Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * Ei kommentoitavaa. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Yhteensovittamista tulee olemaan paljon ja kotouttamisen edistämiseen annetaan melko leveät raamit. Tämä antaa kuitenkin mahdollisuuden kunkin 18 maakunnan omista tarpeista nousevaan kotouttamistyöhön. Kotouttamisen piirissä olevia asiakkaita on laaja kirjo, niin ikään myös maakunnat ja niiden sisällä olevat alueet toisistaan poikkeavia, joten leveät raamit kotoutumisen edistämiseen monialaista yhteistyötä hyödyntäen ovat niin asiakkaiden kuin maakunnan etu. Monialainen yhteistyö vaatii kuitenkin kultakin kotouttamistyön toimijalta todellista sitoutumista, eikä vähiten maakunnalta, jolle asetetaan yleisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta maakunnassa. Kuntien rooli kotouttamisessa on merkittävä ja maakunnan tukea palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen myös kuntatasolla tarvitaan erityisesti kunnissa, joissa maahanmuuttajien määrät ovat vähäiset tai vaihtelevat. Osaamisen ylläpito tällöin on haaste kunnan sisällä. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * Omavalvontaohjelma on tarpeellinen lisäys lakiin. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * 34§ on tarpeellinen lisäys, koska näin kunnat voivat varautua henkilöiden saapumiseen esimerkiksi vuokraamalla asuntoja etukäteen. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 9 luku Voimaantulo, kommentit: * Ei kommentoitavaa. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials