Lähettäjä: Kirjaamo TEM <kirjaamo@tem.fi>
Päiväys: Wed Jun 14 09:39:21 EEST 2017
Vastaanottaja: "hare@tem.fi" <hare@tem.fi>
Kopio: 
Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä



Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM
Lähetetty: 14. kesäkuuta 2017 8:50
Vastaanottaja: Kirjaamo TEM
Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä



Lähettäjä: laura.ahonen@jkl.fi<mailto:laura.ahonen@jkl.fi> [mailto:laura.ahonen@jkl.fi]
Lähetetty: 13. kesäkuuta 2017 16:29
Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM
Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä


  *   Vastaajataho
     *   kunta
  *   Vastaajatahon virallinen nimi
     *   Jyväskylän kaupunki
  *   1 luku Yleiset säännökset, kommentit:
     *   2§ Kunta ei voi lakiesityksen mukaan toimia palveluntuottajana maakunnalle yhtiöittämättä palvelujaan. Erityisesti isojen kaupunkien vahvaa osaamista ja panostusta työllisyydenhoitoon ei ole otettu lakiesityksessä huomioon lainkaan eikä sitä, miten tämän resurssin sivuuttaminen vaikuttaa henkilöasiakkaiden palvelujen saatavuuteen. Jyväskylän kaupunki edellyttää, että kaupungin elinvoimatehtäviä voidaan toteuttaa myös ilman toimintojen yhtiöittämistä ja että kaupunki voi tarvittaessa tuottaa tai myydä työllisyydenhoitoon liittyviä palveluja muille kunnille.
  *   2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit:
     *   Työnhakijaksi ilmoittautumisen ja rekisteröitymisen verkkopalveluissa tulee olla vaivatonta. Sähköisten palvelujen rinnalla on oltava mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin. Työnhakija-asiakkaan palveluprosessissa korostuu asiakkaan velvollisuus aktiiviseen työn hakemiseen, mikä on lähtökohtaisesti oikein. Lakiesitykseen sisältyvä erittäin vahva kontrollointimenettely seuraamuksineen saattavat lisätä byrokratiaa sekä katkoja ja sekaannuksia etuuksien maksatuksessa. Lisäksi tämä aiheuttaa lisätyötä työttömyysetuuden maksajille sekä maakunnan viranomaisille eikä näin ollen vastaa hallitusohjelmaan sisältyvää norminpurkutavoitetta. Lakiehdotukseen sisältyvä 9 § Monialaisen palvelutarpeen arviointi korvaa nykyisen Lain työllistymistä edistä-västä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) ja samassa yhteydessä vastuu palvelun järjestämisestä poistuu kunnilta. Mikäli työmarkkinatuen maksuosuus tulee jäämään maakuntauudistuksen yhteydessä osittain kunnille, Jyväskylän kaupunki haluaa osallistua monialaisen palvelun toteuttamiseen esim. palveluja koordinoimalla ja palveluprosessista vastaamalla. Lakiehdotuksen mukaan tämä on mahdollista, sillä palvelujen yhteensovittamisesta voidaan sopia maakunnan sisällä eikä sitä tarkemmin lailla säädellä.
  *   3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit:
     *   15 § Kasvupalvelukoulutus terminä ei kuvaa koulutuksen sisältöä. Esim. valmentava koulutus kuvaisi paremmin koulutuksen luonnetta.
  *   4 luku Työkokeilu, kommentit:
     *   27 § Muu työpaikalla järjestettävä palvelu – mihin tarkoitukseen pykälä ja palvelu on tarkoitettu ja miten se poikkeaa työkokeilusta? Kannustaako tämä pykälä palkattoman työn teettämiseen vai vapaammin työnhaun ja osaamisen kehittämiseen? Kuka ja missä tilanteessa tällaiseen palveluun ohjataan?
  *   5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit:
     *   Vastuun jakautuminen osittain maakunnan ja kunnan kesken vaikuttaa sekavalle eikä turvaa asiakkaiden tasapuolista kohtelua.
  *   6 luku Erinäiset säännökset, kommentit:
     *   32 § Tiedonsaanti – palveluntuottajille tulee oikeus saada henkilöasiakasta koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa tarkoitettujen palvelujen tuottamiseksi. Välttämättömän tiedon määrittelyä on syytä tarkentaa tietosuojan varmistamiseksi palvelutuottajaverkoston merkittävästi kasvaessa. Onko esim. terveystiedot välttämättömiä tietoja? 33 § Työnhakua koskevat tiedot julkaistaan verkkopalvelussa siten, että työnhakija ei ole tunnistettavissa. Muutosehdotus: työnhakua koskevat tiedot on mahdollista julkaista myös siten, että työnhakija ei ole tunnistettavissa (eli halutessaan voisi esiintyä omalla nimellä ja vaikka kuvalla). 34 § Vakuutusturvan on oltava yksiselitteinen ja tasapuolinen myös silloin, mikäli se jää palveluntuottajan järjestettäväksi.
  *   7 luku Voimaantulo, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   1 Luku Yleiset säännökset, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit:
     *   3 § Tuki yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen: mikäli tuki tulee starttirahan sijaan ja se myönne-tään yritykselle, niin harkittavaksi tulee kannattavan liiketoiminnan edellytysten arviointi. Uusilla yrityksillä ei ole vielä tilinpäätöksiä, joista esim. kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut voidaan todeta. Kuka arvioinnin tekee ja millä perusteilla? Esityksessä ei oteta myöskään kantaa kilpailun vääristymiseen, joka on yksi keskeinen kriteeri starttirahan myöntämisessä. Lisäksi epäselväksi esityksessä jää se, millaisiin hankkeisiin ko. tuki voidaan myöntää vai onko kyseessä yleisesti maksettava uuden yrityksen tuki ilman tarkemmin nimettyä kohdetta. Lähtökohtaisesti tuen kohdistaminen aloittavaan yritykseen henkilön sijaan on kannatettavaa.
  *   3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit:
     *   9 § 1 momentin 8 kohdan mukainen pääomasijoitustoiminta: voidaanko rahoittaa yksittäisen kunnan muodostamaa rahastoa vai edellytetäänkö yhteistyötä esim. oppilaitosten kanssa?
  *   4 Luku Palkkatuki, kommentit:
     *   16 § Palkkatuen myöntämisen edellytyksenä on työttömyydestä johtuvan ammatillisen osaamisen puutteet sekä se, että palkkatuettu työ parantaa ammatillista osaamista ja mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Lisäksi alle 12 kk työttömänä olleiden osalta edellytyksenä on se, että työttömyys ilman palkkatuen myöntämistä todennäköisesti kestäisi yli 12 kuukautta. Lakiesityksen mukaan arvioinnin tekee maakunta. Jyväskylän kaupungin mukaan arvioinnin voisi tehdä myös kunta silloin, kun henkilöasiakas on kaupungin palveluohjauksessa.
  *   5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   1 luku Yleiset säännökset, kommentit:
     *   3 § Asiakkaan oman aktiivisuuden korostaminen työn hakemissa ja työllistymisen edistämisessä on oikein. Muodollisesta ja teknisestä työllistymissuunnitelmasta luopuminen on järkevää. 5 § 15 f –kohta työllistymistä edistävissä palveluissa on ilmaistu hyvin epämääräisesti eikä lain yksityiskohtainen perustelukaan sitä avaa. 5 § 15 f – palveluntuottajalla tarkoitetaan maakunnalle palveluja tuottavaa yhteisöä, säätiötä tai yksityistä elinkeinonharjoittajaa. Kaupungin näkemyksen mukaan kunnilla tulee olla mahdollisuus tuottaa palvelua myös ilman yhtiöittämisvelvoitetta niin oman kunnan alueella ja tarvittaessa yli kuntarajojen.
  *   2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit:
     *   2 §:n kohta 4 mahdollistaa eroamisen työstä työttömyysturvaoikeutta menettämättä, mikäli ansiotaso jää alle lakiehdotuksessa esitetyn eurorajan. Muutos madaltaa kynnystä lähteä kokeilemaan esim. provisiopalkkaista työtä. 8 a ja 8 b § Asiakkailta edellytetään aktiivista työnhakua (keskimäärin 1 avoin hakemus/vk) ja viikoittaista raportointia työnhaun toteutumisesta työttömyysetuuden saamiseksi. Kaikille työnhakijoille ei ole viikoittain soveltuvia työpaikkoja tarjolla eikä kaikilla ole elämäntilanteen, terveydentilan/sairauden tai heikon toimintakyvyn vuoksi edellytyksiä työn hakemiselle. Näiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden/kuntalaisten asema on turvatta niin, että työnhakijan kanssa sovitaan niistä toimista ja palveluista, jotka korvaavat työnhakuvelvoitteen ja että heille on nimetty työntekijä, joka vastaa palveluprosessista. Kaupungin järjestämä ja toteuttama ura-/palveluohjaus tulee lukea työnhakuvelvoitteen täyttäväksi palveluksi.
  *   5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit:
     *   2 § ja 5 §: koulutustarpeen arviointi on lakiesityksen mukaan maakunnalla. Maakunta antaa myös työttömyysetuutta koskevan lausunnon työttömyysetuuden maksajalle. Työnhakijat saattavat joutua epätasa-arvoiseen asemaan riippuen yksittäisten virkamiesten tekemistä päätöksistä. Kun opintojen seurantavastuu tulee lakiesityksen mukaa työttömyysetuuden maksajalle, olisi selkeämpää, että koko maksatusprosessi siirtyisi kokonaan maksajalle; maakunnan lausuntoa ei näin tarvittaisi.
  *   10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   10 a luku Kulukorvaus, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit:
     *   Säännösluonnokset puuttuvat, ei voi kommentoida.
  *   12 luku Muutoksenhaku, kommentit:
     *   Säännösluonnokset puuttuvat, ei voi kommentoida.
  *   13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit:
     *   Säännösluonnokset puuttuvat, ei voi kommentoida.
  *   Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit:
     *   Toimeenpanoon liittyvien tehtävien siirtäminen vuorottelukorvauksen maksajille eli Työttömyyskassoille ja KELAlle yksinkertaistaisi vuorotteluvapaaprosessia sekä vähentäisi monipolvista viranomaistyötä ja on näin ollen kannatettavaa. Vuorotteluvapaasijaisen määrittelyn väljeneminen niin ikään joustavoittaisi vuorotteluvapaan toimeenpanoa.
  *   Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista:
     *   - Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta Ei kommentoitavaa. - Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta Tämän lakiesityksen mukaiset mahdolliset muutokset lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta ovat merkityksettömiä eikä niihin ole kommentoitavaa. Sen sijaan kuntouttavan työtoiminnan rahoitusvastuun siirtyminen maakunnalle on otettava huomioon kaupungin ja maakunnan työnjakoa ja henkilöresursseja suunniteltaessa. - Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Ei kommentoitavaa. - Laki valtion virkamieslain 5 a §:n muuttamisesta Ei kommentoitavaa. - Laki valmiuslain 99 §:n muuttamisesta Ei kommentoitavaa. - Laki taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: Ei kommentoitavaa.
  *   1 luku Yleiset säännökset, kommentit:
     *   Lähtökohtaisesti on myönteistä, että lakiehdotus korostaa laadukkaiden kototutumista edistävien palveluiden saatavuutta. Maakuntauudistus liittää maahanmuuton entistä tiiviimmin alueiden kehittämiseen ja elinvoimaan sekä korostaa maahanmuuttajien työllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Lakiehdotus määrittelee, että kotoutumisen edistäminen tulee kytkeä maakunta- ja kuntastrategioihin. Monialaisessa yhteistyössä on lakiehdotuksessa nostettu esille myös kolmas sektori sekä yksityiset palveluntuottajat. Niiden osuus tulee korostumaan kotoutumisen edistämisessä, jota voi myös pitää kotoutujan kan-nalta positiivisena asiana, koska kotoutuminen on koko elämän läpileikkaava prosessi. Viranomaisen on lakiehdotuksen 1 luvun 5§:n mukaan huolehdittava tarvittaessa tulkitsemisesta ja kääntämisestä. Mikäli rahoitus muuttuu hallituksen esityksen mukaisesti siten, että siirrytään voimassa olevan lain mukaisesta erillisestä tulkitsemisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta käytäntöön, jossa ne sisällytetään laskennallisiin korvauksiin, riskinä on, että maahanmuuttajan oikeus saada ko. palveluita ei välttämättä toteudu tarvetta vastaavasti. Hallituksen esityksen mukaisesti arvioiduista tulkitsemisen kuluista 70 % arvioidaan kohdistuvan sosiaali- ja terveydenhuoltoon eli maakuntaan, ja 30% kunnille jäävien tehtävien hoitoon.
  *   2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit:
     *   Lakiehdotuksen mukaan tavoitteena on tukea maahanmuuttajan työllistymistä ja yhteiskunnallista osallisuutta sekä hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä lisäksi tukea kuntien ja maakunnan elinvoimaisuutta ja kansainvälistymistä. Myönteistä myös on, että lakiehdotuksen tavoitteeksi on nostettu maahanmuuttajan oman kielen ja kulttuurin säilyttäminen. Alkukartoituksen asemaa on lakiehdotuksessa vahvistettu niin, että se tehdään (hallituksen esityksen mukaan) kaikille maahanmuuttajille jotka ovat saaneet kansainvälistä suojelua. Tämä on parannus nykyiseen lainsäädäntöön. Sekä alkukartoitus että kotoutumissuunnitelma ovat jatkossa maakunnan järjestämisvastuulla. Työttömälle työnhakijalle se tehdään kasvupalveluna maakunnassa. Pääsääntöisesti kansainvälistä suojelua saaneiden alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma tehdään lakiehdotuksen mukaan sosiaalipalveluna yhteistyössä kunnan kanssa, vastuu on maakunnan sosiaalipalvelulla. Epäselväksi lakiehdotuksessa ja hallituksen esityksessä jää se, että onko kasvupalvelut lainkaan mukana tekemässä kansainvälistä suojelua saaneiden alkukartoituksia ja kotoutumissuunnitelmia yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa. Yhteistyö maakunnan sosiaali- ja kasvupalveluiden välillä jää lakiehdotuksessa ja hallituksen esityksessä ohueksi mutta olisi ehdottoman tärkeää etenkin ko. asiakasryhmän kohdalla. Onko sosiaalipalveluna tehtävä alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma viranomaistyötä, kuten sen pitäisi olla (vertaa muut sosiaalipalveluna tehtävät palvelutarpeenkartoitukset ja asiakassuunnitelmat)? Tämä jää epäselväksi, vaikka lain tarkoitus on selkiyttää viranomaisvastuita. Järjestämisessä tulee huomioida eheät palveluketjut ja palveluiden laadukkuus. Lakiehdotuksen 2 luvun 9 §:n mukaan sekä maakunta että kunta mutta myös muut viranomaiset huolehtivat kotoutumisen alkuvaiheen neuvonnasta ja ohjauksesta. Neuvonnan ja ohjauksen yhteensovittaminen kunnan, maakunnan ja muun viranomaisen välillä on linjattava selkeästi, jotta ei muodostu päällekkäisiä palvelurakenteita. Maakunta vastaa lakiehdotuksen mukaan siitä, että maahanmuuttajien alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma on kokonaisvaltaisesti arvioitu sekä laadittu ja palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Lakiehdotuksessa korostetaan myös maahanmuuttajan yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävän asiantuntemuksen ja osaamisen käyttämistä alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman laatimisessa. Asiantuntijuuden vahvistaminen ja varmistaminen kotoutumisen alkuvaiheessa parantaa kotoutujan oikeusturvaa ja yhdenmukaista kohtelua.
  *   3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit:
     *   Lakiehdotuksen 3 luvun 21 §:n mukaisesti maakunnalla on maakunnassa kokonaisvastuu ja yhteensovittamisvastuu kotoutumisen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta. Parhaimmillaan maakunnan vastuu tästä kokonaisuudesta voi yhdenmukaistaa maahanmuuttajien palveluja alueellisesti. Lakiehdotuksen 21 § mukaan maakunta laatii tarvittaessa maakuntastrategiaa, alueiden kehittämisen maakuntaohjelmaa ja alueellista hyvinvointikertomusta täydentävän maahanmuuton ja kotouttamisen maakuntaohjelman. Tarkemmin tulisi määritellä lakiehdotuksessa mitä se tulisi sisältää erillisenä ohjelmana, ja miten sen suhteutuisi lakiehdotuksen 25 §:n mukaiseen kotoutumista edistävistä tehtävistä ja palveluista laadittavaan omavalvontaohjelmaan, joka olisi lakiehdotuksen mukaan lakisääteinen maakunnalle.
  *   4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit:
     *   Lakiehdotuksen 4 luvun 26 §:n mukaan myös kunnalla on kokonaisvastuu ja yhteensovittamisvastuu kotoutumisen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta kunnassa. Tehtävän- ja vastuunjako maakunnan kanssa olisi hyvä olla kuvattuna tarkemmin luvuissa 3 ja 4. Jos kotouttaminen on otettu huomioon kunnan strategioissa ja muun muassa hyvinvointisuunnitelmassa ei erillistä kotouttamisohjelmaa tarvittaisi lakiehdotuksen 26 § mukaisesti. Onko tällöin riskinä, että kotouttamisohjelma voi jäädä kokonaan tekemättä? Toisaalta on erittäin merkittävää, jos kotouttamisen suunnittelu ja kehittäminen on otettu huomioon jo kuntastrategiassa riittävän laajasti. Laissa on kuvattu hyvin kotoutumisen edistämisen suunnittelu ja kehittäminen. Ne voisivat toimia kaikille kunnille kotouttamisohjelman sisällön runkona.
  *   5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit:
     *   Lakiehdotuksen mukaan Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kotouttamispolitiikan valtakunnallisesta suunnittelusta, kehittämisestä ja ohjauksesta sekä kotouttamispolitiikan ja hyvien väestösuhteiden edistämisen valtakunnallisesta seurannasta ja arvioinnista. Lakiehdotuksen 33 §:ssä määrätään valtion laskennallisista korvauksista kunnille, mutta lakiehdotuksesta puuttuu maininta, jonka perusteella laskennallisia korvauksia maksetaan jatkossa myös maakunnalle, vaikkakin 36 §:ssä ohjataan maakuntaa hakemaan luvussa 5 tarkoitettuja korvauksia maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselta. Hallituksen esityksen mukaan valtion laskennalliset korvaukset pakolaisten henkilöpiiriin kuuluvista henkilöistä tulee muuttumaan niin, että nykyisistä korvauksista alle 7-vuotiaiden henkilöiden osalta korvauksesta (6845 €/vuosi) 5% siirtyy maakuntaan kattamaan sosiaali- ja terveydenhoidon kustannuksia ja 95 % jää kunnalle maksettavaksi kattamaan mm. varhaiskasvatuksen kuluja. 7-vuotiaiden ja sitä vanhempien laskennallisesta korvauksesta (2300 €/vuosi) 30 % siirtyy maakunnan saatavaksi ja 70 % jää kuntaan. Rahoituksen uudistamisella voi tulla olemaan vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden pakolaistaustaisille suunnattujen riittävien ja laadukkaiden palveluiden toteuttamiselle maakunnassa. Kunnat päättävät kuntapaikoista ja palvelut järjestetään myös osin maakunnan sote-palveluissa. Jyväskylän kaupungin kannalta laskennallisia korvauksia voidaan jatkossa kohdentaa esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Nykyisen käytännön mukaisesti laskennalliset korvaukset on keskitetty Jyväskylässä sosiaalipalveluiden palvelualueen kotoutumispalveluihin. Huolena, on turvaako rahoitusmalli riittävät ja laadukkaat sekä maahanmuuttajan yksilöllistä kotoutumista edistävät sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnassa, kun myös nykyisin erityisen suurista kustannuksista kunnille aiheutuvat erityiskorvaukset poistuisivat hallituksen esityksen mukaisesti ja sisällytettäisiin jatkossa laskennallisiin korvauksiin erityisen laskentakaavan mukaan. Erityiskorvattavat kustannukset on tähän saakka maksettu toteutuneiden kustannusten mukaan, ja niillä on hankittu pakolaisten alkuvaiheeseen yksilöllisiä ja hyvän kotoutumisen alun takaavia palveluja (esim. lastensuojelun kulut ja pitkäaikaissairaiden terveydenhoidon kulut). Hallituksen esityksessä esitetyn rahoitusmallin riskinä on, että mahdollisuudet vastaanottaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia voivat laskea.
  *   6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit:
     *   Myönteistä on, että vastuu ilman huoltajaa tulleiden asumisen järjestämisestä siirrettäisiin lakiehdotuksen 6 luvun mukaan ELY-keskuksilta ja kunnilta maakunnille. Perhehoidon säädöksiä selkiytettäisiin ja lakiin lisättäisiin perheryhmäkotien rinnalle pääosin jälkihuoltoikäisille tuetun asumisen malli. Myös jälkihuollon velvoitetta vahvistettaisiin. Nämä tukevat lapsen edun toteutumista.
  *   7 luku Rekisterisäännökset, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   8 luku Erinäiset säännökset, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa.
  *   9 luku Voimaantulo, kommentit:
     *   Toivotaan että laki tulee voimaan siten, että kunnat ja maakunnat voivat huomioida tulevien muutosten vaikutukset palveluissaan ja taloudessaan.
Katso vastaus ja aloita dialogi<https://web2.questback.com/client/app/open/followupdialog/gGKvKAe8RAujow7lPIA7OGLHMiwLtUqaBTFHGnPxmQg1>








Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com<https://www.questback.com> - Questback Essentials