Lähettäjä: Kirjaamo TEM Lähetetty: 12. kesäkuuta 2017 11:04 Vastaanottaja: sahkopostitse@tem.fi Aihe: VL: Kirjattava lausunto: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 12. kesäkuuta 2017 10:42 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Kirjattava lausunto: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Hei, Kirjaisitteko Opetusalan Ammattijärjestö ry:n lausunnon asialle TEM/949/03.01.01/2017. terv. Päivi Ystävällisin terveisin Päivi Kärhä suunnittelija TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto / Rakennetyöttömyys- ja toimeentulo Osoite: PL 32, 00023 Valtioneuvosto Puhelin: 029 506 2675 Matkapuhelin: 050 396 0313 Sähköposti: paivi.karha(at)tem.fi Lähettäjä: tuovi.manninen@oaj.fi [mailto:tuovi.manninen@oaj.fi] Lähetetty: 12. kesäkuuta 2017 10:14 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho o järjestö * Vastaajatahon virallinen nimi o Opetusalan Ammattijärjestö ry * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: o Työttömäksi jäätyään henkilön on rekisteröidyttävä pääsääntöisesti sähköisessä verkkopalvelussa työnhakijaksi. Tässä on omat riskinsä. OAJ muistuttaa, että Suomessa noin miljoonalla työikäisellä on vakavia puutteita digitaalisessa osaamisessa. Sähköisessä palvelussa riski virheisiin on suuri erityisesti henkilöillä, jotka eivät ole tottuneet käyttämään niitä. Virheiden myötä palveluprosessi vaikeutuu ja voi epäonnistua jopa niin, että työtön jää tahtomattaan palvelujen ulkopuolelle. Lakiehdotuksessa korostetaan työnhakijan aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta. Tätä päämäärää tulee tukea niin, että työnhakijalla on todelliset mahdollisuudet toimia oma- aloitteisesti niin työnhakuprosessissa kuin osaamisen kehittämisessäkin. OAJ korostaa, että omaehtoista opiskelua työmarkkinatuella on helpotettava niin, että se on työnhakijan aktiivitoimena todellinen vaihtoehto. OAJ kannattaa Akavan esityksiä kyseisestä asiasta. Ehdotuksen mukaan työttömyysturvalaissa kirjatuista työllistymissuunnitelmista luovuttaisiin. Aktiivista työnhakua koskevat säännökset korvaisivat nykyisin työllistymissuunnitelmiin liittyvät velvoitteet. Esityksen mukaan kaikkien työttömien työnhakijoiden tulisi hakea vähintään yhtä työpaikkaa viikossa. Laskelmien mukaan tämä tarkoittaisi noin 30 hakemusta yhtä avointa työpaikkaa kohden. OAJ kysyy, millä resursseilla työnantajat käyvät läpi kaikki hakemukset? Pelkona on piilotyömarkkinoiden huikea kasvu, mikä ei ole työmarkkinoiden kannalta suotavaa. OAJ ei kannata tätä muutosta. OAJ ehdottaa esitetyn mallin kehittämistä niin, että työllistymissuunnitelma laaditaan nykyiseen tapaan. Siinä sovittaisiin kolmen kuukauden välein alakohtaiset työllistymismahdollisuudet huomioon ottaen omatoimisen työnhaun määrästä eli haettavien paikkojen lukumäärästä tietyllä aikavälillä ja muista toimista joita edellytetään esimerkiksi sähköisen cv:n julkaisemisesta. OAJ esittää, että hallituksen esitykseen lisätään vastaavat säädökset kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa 2 luvussa 4 – 7 §:ssä säädetään. Työnhakijoiden yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi maakunnalla ei pidä olla tältä osin harkintaa sen suhteen millä tavoin ja minkälaisin välinein se järjestää edellä mainitut asiat. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: o Työnhakupalveluista vastaisivat jatkossa rekrytointipalvelut. Vastuutahoina toimisivat maakunnat, jotka päättäisivät markkina- ja kilpailutilanteen perusteella palveluntuottajan valinnan. OAJ on huolissaan palvelun laadusta, kun kyseiset palvelut yksityistetään ja valitaan kilpailutuksen perusteella. Kilpailutukselle on asetettava selkeät kriteerit niin, etteivät eri alueet ole eri asemassa palvelujen laadun suhteen. OAJ painottaa, että rekrytoinnin palvelupisteitä on perustettava tarvetta vastaava määrä, joissa voi asioida henkilökohtaisesti. Rekrytointipalveluista vastaavien yritysten palvelupisteet tulee olla jokaisen potentiaalisen asiakkaan ulottuvilla toisen asteen oppilaitosten ja/tai korkeakoulujen yhteydessä. Kyseisillä yrityksillä on oltava lain velvoite tehdä yhteistyötä kyseisten oppilaitosmuotojen kanssa. Osaamisen kehittäminen Esityksen mukaan työvoimakoulutus korvattaisiin kasvupalvelukoulutuksella. OAJ ei kannata tätä muutosta. OKM:n hallinnon alalle siirtyvä työvoimakoulutus ennallaan. Molemmista hallinnonalojen koulutuksista on järkevintä käyttää samaa termiä. Noin 120 oppilaitosta tuotti vuonna 2015 kursseja ja koulutuksia 160 miljoonalla eurolla ELY- keskuksille ja TE-toimistoille. Tuosta potista siirtyy 90 miljoonaa euroa OKM:öön, jonne siirtyy nykyinen tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus. Koulutus tulee olemaan koulutuksen järjestämisluvan alaista koulutusta. 70 miljoonaa euroa jäisi TEM:öön ns. kasvupalvelukoulutukseen, joka olisi kilpailutuksen alaista. OAJ katsoo, että esitetyt kasvupalvelukoulutukset kotoutumiskoulutus mukaan lukien on oltava osana koulutusjärjestelmään kuuluvia kokonaisuuksia. Lisäksi on huolehdittava, että nykyisten koulutuksenjärjestäjien mahdollisuudet tarjota TEM:n rahoittamaa koulutusta turvataan. Kyseisiä järjestäjiä on edelleen pidettävä osaamisen kehittämisen palvelujen tuottajina. On myös huomioitava, etteivät kaikki asiakkaat pysty itseohjautuvasti valitsemaan itselleen sopivaa koulutusta. He tarvitsevat oppilaitosten osaavaa ohjaus- neuvonta- ja urapalveluja. Kasvupalvelukoulutusta samoin kuin kotoutumiskoulutusta järjestävälle koulutuksen järjestäjälle on säädettävä samat kriteerit kuin OKM:n rahoitteiselle koulutukselle. Kilpailutuksen kriteereinä tulee olla: • joustavat monipuoliset koulutusjärjestelyt • kelpoisuusvaatimukset täyttävät opettajat • koulutukseen soveltuvat tilat • koulutukseen soveltuvat välineet ja laitteet • kyky tuottaa laadukasta ja tarvetta vastaavaa koulutusta • työttömyyden väheneminen (kasvupalvelurahoituksen kannustava elementti) Työnhakuun liittyvää toimintaa pyörittävällä yrityksellä tulee olla lain velvoite tehdä yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten sekä korkeakoulusektorin kanssa erityisesti ohjaus-, neuvonta- ja urapalveluissa. Opettajilla on alan osaaminen ja oppilaitoksilla tilat ja laitteet valmiina. Uudet työnhakuyritykset voisivat sijaita myös oppilaitosten yhteydessä. Tämä olisi yksi hyvä tapa turvata myös korkeasti koulutettujen työllisyys- ja urapalvelut. OAJ kannattaa lämpimästi (19§) sitä, että koulutuksessa liittyvässä työssäoppimisessa tehtävässä sopimuksessa sovitaan ohjauksesta vastaavasta opettajasta sekä ohjeuksen toteuttamistavasta ja kestosta. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: o Maakuntien hankitaosaamiseen palveluiden järjestämisessä on panostettava. Hankinnoissa pitää varmistaa, että erilaisten asiakasryhmien palvelutarpeet tulevat huomioiduiksi ja katetuksi. Maakunnalle pitää säätää velvoite seurata vähintään pitkäaikaistyöttömyyttä ja alueensa alakohtaista työttömyyttä. Opetusalan osalta esimerkiksi aikuisopettajista on tällä hetkellä 25% työttömänä. Maakunnan tehtävänä on myös varmistaa erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhdenvertainen muutosturvan toteutuminen. EGR-rahoitus ei koske julkista sektoria. maakunnalla on merkittävä rooli siinä, että se varmistaa tarvittavan kansallisen vastaavan rahoituksen ja toimet julkiselle sektorille. Toimitamme tiedoksi OAJ:n muutosturvaesitykset, jota pidämme tarpeellisena erityisesti opetusalalle, mutta myös muulle julkiselle sektorille. LIITE: OAJ:n esitykset muutosturvasta: Opetusalan rakennemuutos on otettava huomioon kehittämällä alalle oma muutosturva Opetusalan Ammattijärjestö OAJ esittää seuraavia kehittämiskohteita opetusalan rakennemuutostilanteisiin. Esityksiä voidaan jatkossa hyödyntää ja räätälöidä laajemminkin julkisen sektorin tarpeisiin. 1. Työttömyyden ennaltaehkäisy oppilaitostasolla Yhteistoimintalain mukaan oppilaitoksissa on laadittava vuosittain henkilöstösuunnitelmat, joiden osana on oltava koulutussuunnitelmat. Näiden suunnitelmien teko on hyvin puutteellista opetusalalla ja kunnallisissa organisaatioissa. Nykyisellään yt-asiamies voi valvoa ainoastaan yksityisen sektorin yt-lain noudattamista. Yt-asiamiehen toimivaltaa on laajennettava koskemaan myös julkista sektoria. On tärkeää, että ulkopuolinen taho valvoo yt-lain noudattamista ja voi tarvittaessa määrätä sanktioita. Oppilaitoksissa on laadittava henkilöstösuunnitelma ja siihen sisältyvä koulutussuunnitelma, josta käy ilmi henkilöstömäärän ja - rakenteen muutostarpeet aikataulutettuina sekä konkreettiset tuki- ja työllistämistarpeet, joilla tuetaan ennakoiden henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työnhakuvalmiuksia. Suomen kilpailukyky ja työn tuottavuus paranevat, kun suunnitelmat tukevat työntekijöiden edellytyksiä pysyä mukana työelämässä, vaikka nykyinen työ loppuisi. 2. Kaksityönantajainen palvelussuhde Jo nykyisellään on mahdollista, että työntekijä on kahden työnantajan palveluksessa niin, että työnantajat sopivat keskenään korvauksista. Palkanmaksajana työntekijälle on yksi työnantaja. Esimerkiksi ammattikorkeakoulut ja sairaalat tekevät yhteistyötä niin, että opettaja toimii sairaalassa kehittäjän statuksella ja oppilaitoksessa opettajan statuksella. Tämä on toimiva malli, jossa opettajan substanssiosaaminen pysyy ajantasaisena, ja opettaja voi siirtää osaamistaan sairaalaympäristöön. Tässä mallissa hyötyvät kaikki – työpaikat, opettajat ja opiskelijat. Mikäli työnantajalla ei ole tarjota työntekijälle kokopäivätoimista työtä, työnantajan tulee tukea ja mahdollistaa työntekijälle työskentely oppilaitoksessa olevan työnsä lisäksi osa-aikaisesti myös oman substanssialansa työpaikassa. Palkanmaksajana toimisivat normaalin käytännön mukaisesti molemmat työnantajat. Tavoitteena on ylläpitää sekä vahvistaa substanssialueen osaamista ja sitä kautta turvata tarvittaessa nopea uudelleen työllistyminen. Jos henkilöllä on kaksi työnantajaa, hänelle ei välttämättä kerry täyttä lomaoikeutta kummaltakaan työnantajalta. Nämä työt pitäisi voida yhdistää lomia laskettaessa. Ratkaisua vaatii tilanne, jossa opettaja toimii myös yrittäjänä. Monet ammatilliset opettajat, kuten kulttuuri- ja ravitsemuspuolen opettajat, toimivat sivutoimisesti yrittäjinä jo nyt. Työlainsäädäntö lähtee siitä, että henkilö on joko työsuhteessa tai yrittäjä. Työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä niin, että ne seuraavat mukana eri työntekomuotojen väli Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials