Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 18. kesäkuuta 2017 8:48 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Pohjois-Pohjanmaan liitto / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 14:59 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne * Vastaajataho * maakunnan liitto * Vastaajatahon virallinen nimi * Pohjois-Pohjanmaan liitto * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * 6 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että mikäli työnhakija ei valitse palveluntuottajaa asetetun määräajan kuluessa, hänen työnhakunsa voimassaolo päättyy. Tällainen säätely ei olisi tarkoituksenmukaista eikä huomioi riittävästi, että kaikki työnhakijat eivät välttämättä kykene käyttämään valinnanvapauttaan. Perusteluissa todetaan, että valinnanvapauden käyttäminen olisi työnhakijan velvollisuus. Perusteluissa ei ole kuitenkaan esitetty sellaista painavaa syytä, miksi valintaa ei voitaisi tehdä työnhakijan puolesta, mikäli hän ei kykene valinnanvapauttaan käyttämään (vrt. valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa). Työnhakijoiden monialainen palvelutarvearviointi (9 §) suoritettaisiin vasta työttömyyden pitkittyessä. Pykälässä ei huomioida tilannetta, että työnhakija saattaisi tarvita monialaisia palveluita jo heti työnhaun käynnistyttyä, mikä voisi ehkäistä työ- ja toimintakyvyn tai elämänhallintaan liittyvien ongelmien syvenemistä. Arvio monialaisten palveluiden tarpeesta tulisi suorittaa jo työnhaun alkamisen yhteydessä. Palvelutarpeen arvioinnin tekijää (8 §) ei ole nimetty lakiesityksessä, mikä jättää toteutumisvastuun osin avoimeksi. Perustelujen mukaan monialaisen palvelutarpeen arvioinnin tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistamisesta (9 §) on vastuussa maakunta. Maakunnalla ei kuitenkaan ole tosiasiallista mahdollisuutta valvoa ja koordinoida yhteensovittamisen toteutumista, jos sosiaali- ja terveyspalvelut ja kasvupalvelut tuotetaan yhtiöissä. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Kuljetustuesta (7 §) tulisi säätää tässä laissa. Kyseinen tukimuoto on tällä hetkellä määräaikainen, tukimuoto tulisi muuttaa pysyväksi. Lakiluonnoksen muotoilu ”Kuljetuskustannusten perusteella voidaan myöntää tukea siten kuin siitä erikseen säädetään” tulisi näin ollen korvata tukimuotoa koskevilla pysyvillä säädöksillä. Rahoituspalvelut (3 § ja 9 §) tulee jättää kokonaan julkisten hallintotehtävien piiriin. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Kuntien kokonaan omistamille kehittämisyhtiöille myönnetyn toimintaympäristötuen on joissakin yhteyksissä katsottu olevan valtiontukea, jolloin tuki on myönnetty de minimis -tukena. Tulkinta käytännössä estää kehittämisyhtiöitä hyödyntämästä toimintaympäristötukea. Kehittämisyhtiöt ovat kuitenkin voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, eivätkä ne toimi markkinoilla. Kyseessä on kuntien tapa organisoida oman elinkeinopolitiikkansa toteuttamista ja kuntien välistä yhteistyötä. Horjunta tässä tulkinnassa olisi nyt syytä oikaista ja selkeästi todeta vähintäänkin lain perusteluissa, että kuntien kehittämisyhtiöt rinnastetaan tuen saajina kuntiin, eikä niille myönnetyssä tuessa synny kiellettyä valtiontukea. 9 § Maakunnan myöntämät tuet: kohta 1): lisättävä nykyisessä laissa oleva ”alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevat kehittämishankkeet”. Kuntien elinvoiman kehittämistehtävät tulevat lisääntymään maakuntauudistuksen myötä. Lisäksi tulisi lisätä nykyisen yritysten toimintaympäristötuen mukaiset ”yritystoiminnan kannalta tarpeelliset selvitykset, yritysten tarvitsemien palvelujen kehittäminen, yritysten yhteistyön edistäminen.” 9 § määrittelee maakunnan myöntämät tuet. Maakunta voi myöntää tukea pykälässä yksilöityihin tarkoituksiin EAKR:stä ja ESR:stä, ja ”maakunnan itse toteuttamia hankkeita voidaan rahoittaa sekä kansallisista että rakennerahastovaroista.” Lain perusteluissa todetaan, että ”Maakunnat voivat pykälän 1 momentin 1 kohdan (=alueellinen kehittämistuki) mukaan myöntää tukea valtion talousarvioon otettujen määrärahojen rajoissa …” Em. mainintojen tarkoitus jää epäselväksi, mutta niistä voi saada sen käsityksen, että alueellista kehittämistukea voisi kansallisesti myöntää vain valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen korvamerkityistä määrärahoista. Mikäli laissa näin tarkoitetaan tai se voidaan näin tulkita, ilmaus on maakuntaitsehallinnon periaatteen vastainen. Maakunnan on voitava käyttää myös yleiskatteellista rahoitusta 9§:n mukaisiin kehittämis- ja investointitukiin. 10 § Tuen saajat: Lakiluonnoksen mukaan ”tukea voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille oikeushenkilöille”. Nykyisen lainsäädännön mukaan maakuntaliittojen myöntämää alueellista kehittämistukea tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle tai yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle. Määritelmä tulee pitää tässä nykyisessä laajemmassa muodossa. Lakiehdotus rajaa tarpeettomasti pois toimijoita aluekehittämisestä verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön. Esimerkiksi taloudellista etua toiminnallaan tuottava säätiö, yhdistys tai osakeyhtiö ei voisi toimia alueellisten investointi- ja kehittämistukien hakijoina. Hakijatahon voittoa tavoittelemattomuutta olennaisempaa on, että tuki kohdistuu aluekehittämiseen ja tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät mm. tulosten yleisestä hyödynnettävyydestä. Tuensaajien määrittelyn pitää olla sellainen, että se mahdollistaa kehittämiskumppanuuden julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten kesken, ts. lain pitää mahdollistaa erityisesti yritysten toimimisen kehittämishankkeiden osahakijana. Tämän mukaisesti 3 luvun otsikko tulee muuttaa muotoon ”Tuet alueiden kehittämis- ja investointitoimintaan. 12 §: Tarkennusesitys lakitekstiin: tukea pitää voida siirtää sellaiselle yhteisölle, joka täyttää luvussa 3 saajalle asetetut edellytykset. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * 30 §: Rahoituspalvelut tulee jättää kokonaan julkisten hallintotehtävien piiriin, joten ”tukea vastaava korvaus voidaan maksaa myös palvelun tuottajalle”, tulee poistaa. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * 49 §: Tuen myöntämisen yleisissä edellytyksissä ei ole tarpeen säätää kumppanuussopimuksen mukaisesta käyttötarkoituksesta. Ohjelma-asiakirja ja kumppanuussopimus ovat yhdenmukaisia, tuen myöntämisessä käytetään hyväksyttyä ohjelma-asiakirjaa. 50 §: hankkeen ohjausryhmä: Ohjausryhmän sääntelyyn riittää asetus, ei ole tarpeen säädellä laissa. 54 § Tuen hakeminen ja myöntäminen: Tukea pitää olla mahdollistaa hakea lomakkeella, jos käytettävissä ei ole tietojärjestelmää. 58 §:n ESR Henkilö –palvelu perusteluissa on maininta ”Indikaattoritietojen keräämisvelvoite on hankepäätöksen ehdoissa yhtenä ehtona, ja myös maksatus on sidottu indikaattoritietojen kertymiseen.” Maakuntaliitto esittää, että ko. virkkeen sivulause poistetaan. Indikaattoritietojen kertymistä ei tule sanktioida hanketasolla. EU-komissio jopa kannustaa rahoittamaan rakennerahastoista hankkeita, joiden tulosten saavuttamiseen sisältyy harkittu riski. Siksi hankkeella on oltava lupa perustellusta syystä epäonnistua indikaattoritavoitteiden saavuttamisessa. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * 8 a §: 8 a §:ssä säädettäisiin ehdotuksen mukaan aktiivisen työnhaun vaatimuksesta ja sen laiminlyönnistä aiheutuvista sanktioista. 1 momentissa esitetään velvoite hakea vähintään yhtä avointa työpaikkaa kunkin täyden viikon aikana. Työpaikan olisi 3 momentin mukaan oltava sellainen, että työnhakija täyttää sen yleiset edellytykset. 3 momentti on tulkinnanvarainen ja sitä kautta ongelmallinen työnhakijan oikeusturvan kannalta. Esityksessä ei täsmennetä, mikä taho suorittaa yleisten edellytysten ja niiden täyttymisen arvioinnin. Esitetty 60 päivän korvaukseton määräaika, joka seuraisi aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä, on varsin raju, mikäli sanktio aiheutuu aina koko määräajaksi. Työnhakijalle tulisi tarjota mahdollisuus korjata omaa menettelyään ja siten lyhentää sanktion määräaikaa. 1 momentissa esitetty kirjaus kannustaisi työnhakijaa aktiiviseen työnhakuun varmuuden vuoksi siltä varalta, että kaikkia haettuja työpaikkoja ei katsottaisi 3 momentissa säädetyllä tavalla työnhakijalle yleisesti soveltuviksi. Työnhakijoiden aktivointi on kannatettava tavoite. Esityksellä olisi kuitenkin negatiivisia vaikutuksia työnantajien näkökulmasta, sillä se johtaisi todennäköisesti suureen työhakemusmäärään jokaista julkaistua työpaikkailmoitusta kohden ja saattaisi johtaa kehitykseen, jossa piilotyöpaikat lisääntyisivät merkittävästi. Työnhaun aktivoimisen ei tulisi johtaa työnantajien tarpeettomaan kuormittamiseen. Esitetty malli johtaisi työnhakuprosessien aktivoitumiseen sekä työnhakijoiden että työnantajien taholta, mutta lisääntyneiden työhakemusten määrä ei suoraan johda korkeampaan työllisyysasteeseen. * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * Säädösluonnos puuttuu. * 12 luku Muutoksenhaku, kommentit: * Säädösluonnos puuttuu. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää esitettyjä muutoksia tarkoituksenmukaisina. Esitys sujuvoittaisi hallinnollista prosessia ja nopeuttaisi asioiden käsittelyä. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * 5 §:n mukaan viranomaisen tulee huolehtia tulkkauksesta ja kääntämisestä. Pykälä on välttämätön, mutta tulkkausta ja sen aiheuttamia kuluja ei ole huomioitu maakunnan rahoituslakiesityksessä. Tulkkaus ja kääntäminen ovat merkittäviä kulueriä, joiden vaikutusta ei ole mainittu sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Kunnille maksettaisiin erillistä korvausta (33 §), mikä kompensoi aiheutuneita kuluja, mutta maakuntien kohdalla tällaista korvausta ei ole, vaan kulut täytyy rahoittaa yleiskatteellisen rahoituksen avulla. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * 9 §:ssä säädettäisiin kotoutumisen alkuvaiheen neuvonnasta ja ohjauksesta. Vastuu neuvonnasta ja ohjauksesta esitetään säädettäväksi maakunnalle, kunnalle ja muille viranomaisille. Pykälä on yleisellä tasolla velvoittava, mutta vaarana on tiedon hajautuminen ja viranomaisneuvonnan keskittyminen viranomaisen omalle varsinaiselle vastuualueelle. Asiakkaan kannalta olisi järkevämpää määrätä yksi taho, joka on vastuussa ohjauksen ja neuvonnan antamisesta, vaikka toiminta tapahtuisi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Lakiluonnoksen 11 §:n 2 momentissa säädettäisiin, että kunta osallistuisi alkukartoitukseen maakunnan pyynnöstä. Perustellusta syystä maakunta tai kunta voisi laatia alkukartoituksen ilman toisen osapuolen läsnäoloa. On kannatettavaa, että sekä maakunta että kunta olisivat mukana alkukartoituksessa, jotta maahanmuuttajan tilanne tulee huomioiduksi riittävän kattavasti kaikkien oleellisten palveluiden osalta. Mukana saattaa olla myös yksityisiä toimijoita, mikäli kasvupalvelut tuotetaan yksityisillä markkinoilla, kuten alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa lakiehdotuksessa esitetään. Toimijoiden lukumäärä ja koordinaatio saattaa muodostua ongelmalliseksi, ja tällöin asiakkaana oleva maahanmuuttaja kärsisi järjestelmän monimutkaisuudesta. Erityisesti kunnan ja maakunnan suhdetta ei tulisi jättää tulkinnanvaraiseksi, vaan esityksessä tulee varmistaa, että palveluketju on selkeä eikä toimijoiden toimivalta aiheuta epäselvyyksiä. Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials