Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 09:18:22 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 8:37 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: asta.vennela@vantaa.fi [mailto:asta.vennela@vantaa.fi] Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 13:51 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * kunta * Vastaajatahon virallinen nimi * Vantaan kaupunki * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Ehdotettu lainsäädäntö antaa maakunnalle ja Uudenmaan kuntayhtymälle mahdollisuudet toteuttaa järjestämisvelvollisuuttaan uudella tavalla. Palvelutuottajien määrän lisääntyminen monituottajamallissa antaa mahdollisuuden hankkia uusia työllistymistä tukevia palvelukonsepteja, jotka jätetään laissa määrittelemättä. Palveluiden saatavuuden turvaamiseksi olisi lain toisessa pykälässä mainittujen palvelutuottajien lisäksi mainittava julkisen sektorin oma tuotanto. Vantaan kaupunki käyttää jo nyt yksityistä palvelutuotantoa osana kasvupalveluiden tuotantoa ja on valmis lisäämään sitä. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Vantaan kaupunki haluaa kiinnittää huomiota laissa esitetyn aktiivimallin vaikutuksiin niin asiakasprosessin, viranomaisen toiminnan sekä työnantajien kannalta. Työnhakijat ovat valmiuksiltaan ja kielitaidoltaan erilaisessa asemassa. Velvoitteet aktiiviselle työnhaulle tulisi määritellä työnhakijan tilanne ja valmiudet huomioon ottaen. Työnantajien kannalta aktiivisuuden velvoite ja sen mekaaninen toteuttaminen voi vähentää heidän haluaan ilmoittaa avoinna olevista työpaikoista. Työnantajien mahdollisuudet käsitellä velvoitteen lisäämiä suuria määriä työhakemuksia ovat rajalliset. Aktiivisuuden velvoite voi kääntyä myös itseään vastaan. Viranomaisen toiminnan kannalta aktiivimalli edellyttää kasvupalveluviranomaiselta sekä työttömyysetujen maksajalta resursseja ja tietojärjestelmää aktiivisen työnhaun seuraamisessa ja hallinnassa. Malli edellyttää hyvin toimivaa ja kaikkien käytössä olevaa tietojärjestelmää. Vantaan kaupunki katsoo, että työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) tarpeen arvioinnin sisällyttäminen lakiesitykseen on hyvä ratkaisu. Uusi lainsäädäntö antaa järjestäjälle laajemmat mahdollisuudet toteuttaa monialainen palvelu tarvittavalla tavalla. Asiakkaan kannalta on tärkeää, että vähintään entisen kaltainen yhteistyö viranomaisten välillä säilyy. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Vantaan kaupunki pitää mahdollisena, että urajärjestelmän käyttöön liittyvien rajoitteiden osalta digitaalinen palvelualusta "Työmarkkinatori" saattaisi mahdollistaa tehokkaamman tiedonkulun eri toimijoiden välillä. Vantaan kaupunki katsoo, että lain tulee turvata tutkintotavoitteinen koulutus myös kasvupalvelukoulutuksena. Kasvupalvelut voivat näin tukea työttömien osaamisen kehittymistä ja joustavia reittejä ammatilliseen koulutukseen. Laki estäisi näin toteutuessaan työpaikoilla tapahtuvan osaamisen tunnistamisen ja sitä kautta tapahtuvan ammatillisten osatutkintojen suorittamisen. Kasvupalvelumäärärahojen kautta toteutettava työkokemus voi johtaa myös näyttötutkintoihin ja siten parantaa huomattavasti työttömän työnsaantimahdollisuuksia. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Vantaan kaupunki katsoo, että työkokeilua tulisi voida käyttää osaamisen kehittämiseen. Työkokeilun aikana pitäisi henkilöasiakkaalla olla mahdollisuus hyödyntää osaamistaan mahdollisesti osatutkintojen suorittamiseen. * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Vantaan kaupunki katsoo, että velvoitetyön jatkamista palvelumuotona tulee suunnata entistä enemmän työttömiin, joilla on mahdollista työllistyä avoimille työmarkkinoille. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Vantaan kaupunki katsoo, että lain toteutuminen edellyttää entistä avoimempia ja kehittyneempiä tietojärjestelmiä ja digitaalisuuden hyödyntämistä täysimääräisesti. Tietojensaannin osalta on "järjestämisessä välttämättömät tiedot" määriteltävä uusi tietoturva - ja henkilötietolainsäädäntö huomioiden. * 7 luku Voimaantulo, kommentit: * Muutokset edellyttävät riittävää siirtymäaikaa. * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Vantaan kaupunki toteaa, että siirryttäessä yksityiseen palvelutuotantoon ja uuteen järjestämistoimintoon tulee Uudenmaan kuntayhtymän rahoitus turvata. Uusi lainsäädäntö määrittelee työllisyyspoliittista saaneiden toimijoiden roolin palvelutuottajana, joten esitys työllisyyspoliittisesta avustuksesta luopumisesta on perusteltu. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Tilanne, jossa nykymuotoinen starttiraha muuttuisi uudeksi, yritykselle myönnettäväksi tueksi on periaatteiltaan oikeansuuntainen. Yksittäisen yrittäjän näkökulmasta yrityksen perustaminen on tästä huolimatta usein myös toimeentulokysymys ja samalla aktiivinen vaihtoehto muuten uhkaavalle työttömyydelle. Siksi myös alkavan yrittäjän toimeentulo tulee voida turvata myös jatkossa vaikka tuki kohdistettaisiinkin jatkossa vain yrityksille. Erityisesti alkavien yritysten osalta kansallisista varoista myönnettävien tukien käyttäminen yritysten kehittämispalveluiden (analyysipalvelut, asiantuntijapalvelut sekä koulutuspalvelut) sijasta keskeisempää olisi yrittäjän kohtuullisen toimeentulon turvaaminen. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Maakuntien mahdollisuus myöntää pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan tukea valtion talousarvioon otettujen määrärahojen rajoissa kasvua ja elinkeinorakenteen monipuolistamista, innovaatioiden kehittämisen edellytysten luomista tai yritysten toimintaedellytysten kehittämistä varten voidaan pitää perusteltuna, samoin 1 momentin 2 kohdan mahdollisuutta myöntää tukea kuntien toteuttamiin perusrakennetta koskeviin investointihankkeisiin eli perusrakenteen investointitukea. Tehtävien jakautuessa maakunnalle ja kunnille on huolehdittava siitä, ettei samalla kavenneta kuntien oikeutta hoitaa sen yleiseen toimialaan kuuluvia ja sen itse rahoittamia tehtäviä. Kunnan itsemääräämisoikeuteen tuleekin myös jatkossa kuulua oikeus hoitaa tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa tehtäviä, jotka edistävät kunnan elinvoimaa. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Yksityisen sektorin työnantajalle myönnetty palkkatuki sekä palkkatuki oppisopimuskoulutukseen ovat olleet tehokkaimpia välineitä työnhakijoiden työllistymisen edistämisessä. Vantaan kaupunki pitää järkevänä palkkatuen jatkumista. Esityksen perusteluihin olisi lisättävä mahdollisuus rahoittaa palkkatuen kustannuksia peruspäivärahasta myös vuoden 2018 jälkeen, jotta varmistetaan työttömien työnhakijoiden pääsy tarpeensa mukaisiin palveluihin määrärahatilanteen estämättä. Vuorotteluvapaasijaisen palkkaukseen tulisi voida myöntää palkkatukea. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * Pykälässä 44§, jossa käsitellään välittävien toimielinten tehtäviä, jää epäselväksi 1. momentin 6. kohdan maininta, jossa välittävä toimielin tekee sääntöjenvastaisuusilmoituksen EURA 2014 tietojärjestelmän kautta todentamisviranomaiselle. Vantaan näkemyksen mukaan se tulisi tehdä välittömästi havaitun sääntöjenvastaisuuden ilmaannuttua myös suoraan. Pykälässä 52§ kuvataan välittävän toimielimen seurantavelvoitetta ja tuensaajan seurantaa varten toimittamia tietoja. Pykälän 1. kohtaan tulisi siksi tarkemmin kuvata aikaväli ja tapa hankkeen seurannalle, koska nykyisin vain ohjausryhmä ja 6 kuukauden välein tehtävä maksatusraportin selitys sitovat välittävän toimielimen seurantaa. Tämä ei ole riittävää itse hankkeiden seurannalle ja niiden onnistumisen tukemiselle. * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * Esitetyt lakimuutokset, joilla päivitetään kansalliset säädökset vastaamaan EU-lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia, ovat perusteltuja. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Vantaan kaupunki ei näe perusteita sille, että laki sosiaalisista yrityksistä kumottaisiin. Vammaisille, osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille tarjottavia työmahdollisuuksia on edelleen lisättävä. Laki sosiaalisista yrityksistä on lähtökohtaisesti oikea. Vantaan kaupunki näkee, että lakia on kehitettävä siten, että lain tavoitteet toteutuisivat jatkossa nykyistä paremmin. Sosiaalisia yrityksiä koskevan lain tavoitteena on ollut luoda työmahdollisuuksia erityisesti työttömille ja vajaakuntoisille. Toimintamallin tavoitteena on ollut edesauttaa pitkäaikaistyöttömien siirtymistä avoimille työmarkkinoille ja mahdollistaa pysyvämpi työpaikka vammaisille henkilöille. Esityksen perusteluissa todetaan, etteivät laille annetut tavoitteet ole toteutuneet. Sote- ja maakuntauudistuksen mahdollisesti toteutuessa, palvelutuotannon laajamittainen yhtiöittäminen voi joissain tapauksissa olla tarkoituksenmukaista toteuttaa sosiaalisen yrityksen muodossa. * 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit: * Mikäli kunnille ei jää merkittävää roolia työllisyyden hoidossa, tulee työmarkkinatuen rahoitusosuus poistaa kunnilta. Maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä maakuntien vastuulle. Kuntien osuutta työmarkkinatukeen on perusteltu niiden roolilla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajana, joten vastuu tulee siirtää uudistuksessa palveluiden mukana maakunnille. Lakiesityksen perusteella voi jäädä joiltain osin tulkinnanvaraiseksi tehtävienjako Uudellamaalla maakunnan ja kasvupalvelukuntayhtymän kesken. Perusjaon tulee olla sellainen että maakunta on EU-rakennerahastojen hallinnoija ja kasvupalvelukuntayhtymä hallinnoi ja myöntää kansallisesti rahoitettuja suoraan kasvupalveluun liittyviä tukia. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Vantaa kaupunki pitää oikeana esityksen laajaa näkemystä kotouttamisesta. Esityksessä ei kuitenkaan ilmene selkeästi maakunnan, perustettavan kasvupalvelujen kuntayhtymän, kunnan ja yksityisen palvelujentuottajien roolit. Tämä voi merkitä vaikeutta palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelujen yhteen sovittamisessa. Jos maakunnalle siirtyy vastuu kotoutumispalvelujen järjestämisestä merkittävältä osin, mutta kunnassa on vastuu peruspalvelujen järjestämisestä ja oppivelvollisten kototutumisen osalta, niin toimivalta- ja vastuusuhteet näiden erillisten, itsenäisten toimijoiden välillä on epäselvä. 6 § esitetty menettely, jossa maahanmuuttajan oikeudesta työttömyysetuuteen säädettäisiin pelkästään työttömyysturvalaissa ja oikeudesta toimeentulotukeen säädettäisiin toimeentulotuesta annetussa laissa, normalisoi ja selkeyttää aikaisempaa käytäntöä, jossa kotoutumissuunnitelman laatimisajankohta oli merkityksellisin. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisessä yhteistyö maakunnan, kunnan ja palvelutuottajan välillä on edellytyksenä palvelujen yhteensovittamiselle. Yhteisesti on varmistettava, että eri palvelutuottajien järjestämät palvelut muodostavat kotouttamista edistävän kokonaisuuden. Valinnanvapauden toteutuminen maahanmuuttajien kohdalla edellyttää varsin suuren resurssimäärän varaamista henkilökohtaiseen neuvontaan ja ohjaukseen. Vantaan kaupunki toteaa, että lakiesityksen yhdeksännen pykälän "Perustietoaineisto annetaan kaikille Suomeen muuttaville oleskelulupapäätöksen tiedoksiannon, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, oleskelukortin myöntämisen tai kotikunta- ja väestötietojen rekisteröinnin yhteydessä. Kukin tätä lakia soveltava viranomainen vastaa osaltaan perustietoaineiston sisällön tuottamisesta ja ajan tasalla pitämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa perustietoaineiston yhteensovittamisesta, kääntämisestä ja jakelusta." toteutuminen on yhdenvertaisuuden kannalta erinomaisen tärkeää, mutta tämän materiaalin sisällöllisen tuottamisen koordinointi riittävän laajaksi ja yhteismitalliseksi tulee olemaan haaste. Alkukartoitus tulee lakiesityksen (§ 11) mukaan laatia kahden viikon kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai pyynnöstä alkukartoituksen tekemiseen. Kahden viikon aikataulu ei ole realistinen ja saattaa ohjata puutteellisesti tehtyihin alkukartoituksiin. Voimassa olevan kotoutumislain mukaisesti määräaika on kaksi kuukautta. Alkukartoituksen osalta lakiehdotus antaa paikoin sekavan vaikutelman. Alkukartoituksia ei kunnissa ole pystytty lain hyvästä tarkoituksesta huolimatta laatimaan siinä laajuudessa kuin lainlaatija on tarkoittanut. § 12:"Kotoutumissuunnitelma laaditaan yhteistyössä maahanmuuttajan kanssa hänen elämäntilanteensa edellyttämässä laajuudessa ja kotoutumista edistävät tavoitteensa huomioiden. Perheelle laaditaan perheen kotoutumissuunnitelma, jos perheen kokonaistilanne sitä edellyttää." Laissa tulisi määritellä, kenen vastuulla perheen yhteisen kotoutumissuunnitelman laatiminen on. Kotoutumissuunnitelma tulisi laatia viimeistään kuukauden kuluessa alkukartoituksen laatimisesta, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen oleskeluluvan myöntämisestä tai oleskeluoikeuden rekisteröimisestä. Maakunnan ja kunnan olisi seurattava kotoutumissuunnitelman toteutumista. Kunnalle ei tulisi asettaa velvollisuutta seurata sellaista kotoutumissuunnitelmaa, jossa palveluiden järjestäminen on yksin maakunnan tai kuntayhtymän vastuulla. * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * Lakiluonnoksessa maakunnalle tulee erittäin keskeinen rooli kotouttamisessa. Uudenmaan erillisratkaisussa kasvupalvelut kytketään alueen suurten kaupunkien elinvoiman edistämisen välineisiin ja erityisosaamiseen maahanmuuttajien palveluissa. Kasvupalvelut lisäävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistymiseen ja yrittäjyyteen. Uudellamaalla sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kasvupalveluiden yhteensovittaminen voi muodostua haasteeksi, koska osa maahanmuuttajataustaisista henkilöistä tarvitsee kasvupalveluiden ohella myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Toiminnan toteutuminen edellyttää Uudenmaan maakunnan ja kasvupalvelukuntayhtymän hyvää yhteistyötä. Lakiesityksen 24 §:ssä viitataan maakunnille asetettavaan maahanmuuttoasioiden yhteistyöryhmään. Yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea kotouttamisen kehittämistä, suunnittelua ja toimeenpanoa maakunnassa sekä kotouttamisen yhteensovittamista maakunnan aluekehityksen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja muun suunnittelun kanssa samoin kuin yhdenvertaisuuden ja hyvien väestösuhteiden edistämistä maakunnassa. Maakunnallisen yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea kotouttamista maakunnan tasolla, sen toiminta tulisi selkeämmin kytkeä § 26:n määrittelemään kotoutumisen edistämiseen kunnassa, kuten § 20 edellyttää. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * Kunta on jatkossakin merkittävässä roolissa monien kotoutumisen kannalta keskeisten peruspalveluiden järjestäjänä, esimerkiksi koulutuksen, varhaiskasvatuksen, asumisen, vapaa-ajan ja hyvinvoinnin edistämisen osalta. Lakiluonnoksessa kunnan rooli kuitenkin painottuu ennen kaikkea peruspalveluiden osalta varmistamaan, että kaikki kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Ongelmallinen on lakiluonnoksen määrittely kunnan kohdalla kotoutumisen "yleis- ja yhteensovittamisvelvollisuudesta" kunnan osalta. Kuntalain mukaan kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kotoutumisen edistäminen on ehdotuksen mukaan ennen kaikkea kotoutumisen valtavirtaistamista kunnan kaikkiin palveluihin. "Lasten ja nuorten perusopetuksesta tai muusta koulutuksesta huolehtiminen on oleellinen kotoutumisen lähtökohta." Kunnan vastuulle jää myös muut työvoiman ulkopuolella olevat mm. kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat. Yhteensovittamisesta ja yhteistyöryhmistä tulisi laatia yhteinen pykälä, jossa kaikki toimijat ja niiden keskinäiset vastuut kuvataan. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * Lausunnolla oleva lakiluonnos ei ehdota muutoksia valtiotason vastuisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön työvälineinä ovat olleet mm. Valtion kotouttamisohjelma, jonka avulla eri ministeriöiden vastuu omien hallinnonalojensa osalta nostetaan esiin. Ministeriöiden välinen yhteistyöelin on hyvin tärkeä koska koordinointi eri ministeriöiden välillä ei aina ole kunnan näkökulmasta ollut kovin sujuvaa. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Vantaan kaupunki toteaa, että erinomainen asia on esityksessä yksin maahan tulleiden alaikäisten kohdalla tehdyt lainsäädännölliset tarkennukset. Vielä erityisesti edustajajärjestelmä vaatisi enemmän tarkennuksia. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials