Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 18. kesäkuuta 2017 8:59 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Varsinais-Suomen liitto / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 14:49 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne * Vastaajataho * maakunnan liitto * Vastaajatahon virallinen nimi * Varsinais-Suomen liitto * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lain yleiset säädökset määrittelevät lain soveltamisalan, käsitteet, palvelun tuottajat ja asiakkaat sekä yleisen tasapuolisuuden määritelmän koskien lähinnä työriitatilanteita. Tältä osin tulee korostaa yleisesti tarvetta turvata toimivat ja tasapuoliset työnhakijapalvelut kaikissa palvelutuotantotilanteissa. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Työnhakijan palveluprosessi perustuu sähköisen palvelujärjestelmän hyödyntämiselle (digitaalinen työmarkkinatori). Laissa todetaan myös henkilökohtaisen palvelun tarve mikä tulee huomioida toimipisteverkkoa ja maakunnallista kasvupalvelumallia rakennettaessa. Palvelutarpeen arviointi tulee järjestää siten, että asiakkaiden tasapuolinen ja tarvelähtöinen kohtelu voidaan taata. Sähköisen järjestelmän toteuttamisessa tulee myös välttää palvelukapeikkojen syntymistä ja erilaisten siirtymäkausien ja palvelujen käyttöönottovaiheiden tyypillisiä haasteita asiakasnäkökulmasta. Uuden lain myötä maakunnilla on aiempaa enemmän harkintavaltaa palvelujen järjestämisessä mikä toisaalta mahdollistaa alueellisten olosuhteiden huomioimisen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kasvupalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä maakunnan vastuualueen ulkopuolelle kuuluvien muiden palvelujen (Kelan palvelut, kuntien nuorisotoimi ja opetusviranomaisten palvelut) yhteensovittamiseen ja katkeamattoman palveluketjun varmistamiseen. Yksityisen palvelutuotannon osalta tulee kiinnittää huomio siihen, onko yhden luukun - palvelumalliajatus uudessa maakunnassa millään tavalla mahdollinen ja tuottaako uusi järjestelmä ylipäänsä asiakaslähtöisiä palveluja? * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Kuten edellä sähköisten palvelujen osalta (digitaalinen työmarkkinatori ym). Rekrytointi –ja osaamispalvelut vastaavat pääosiltaan nykyistä tilannetta, vaikka eräät nimikkeet muuttuvat. Työvoimakoulutus esimerkiksi muuttuu kasvupalvelukoulutukseksi. Kuten laissakin todetaan painottuvat maakunnalliset tarpeet kasvupalvelukoulutuksen järjestämisessä ja suuntaamisessa ja tämän voi olettaa antavan entistä paremmat mahdollisuudet esimerkiksi yritystoiminnan kehittämiselle. II-asteen mittavan koulutusuudistuksen tapahtuessa samanaikaisesti tulee erityistä huomiota kiinnittää siihen että, rajapinnat maakunnan ja muiden yhteistyösektoreiden kanssa toimivat saumattomasti (palveluintegraatio). * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Työkokeilusta esitetään säädettäväksi voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti eikä merkittäviä muutoksia lakiesityksessä esitetä. Työkokeilun järjestäminen ja erityisesti mallin jatkokehittäminen tulee tehdä huolellisesti sekä asiakkaan että samalla myös työkokeilun järjestäjän etujen mukaisesti työmarkkinoiden tasapaino säilyttäen. Työkokeilutoiminta tuotetaan nykyisin varsin kilpailukykyisesti virkatyönä yhteistyössä työnantajien, kolmannen sektorin ja kuntien kanssa. Uudessa maakunnassa tulee varmistaa, ettei toiminto muodostu uudeksi kasvavaksi kulueräksi maakunnille. * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Työllistämisvelvoitteesta esitetään säädettäväksi nykyistä lainsäädäntöä vastaavasti. Maakunnan ja kunnan välinen toiminnallinen yhteys on tässä vahva ja konkreettinen. Maakuntien ja kuntien tulisikin voida sopia joustavasti työnjaosta työllisyyden hoidossa. Se vahvistaisi molempien itsehallintoa ja mahdollistaisi voimavarojen tehokkaamman hyödyntämisen. Kunnille tulee mahdollistaa työllisyyspalveluiden koordinaatiorooli ja siihen liittyvä palveluiden yhteensovittaminen. Tarve korostuu suurimmilla kaupunkiseuduilla ja vaikeimmin työllistettävien kohdalla. Työllistymistä edistävää ammatillista yhteispalvelumallia (TYP) tulee jatkossakin hyödyntää tässä yhteydessä. Kunnille tulee varmistaa mahdollisuus kasvupalvelujen tuottamiseen maakunnan kanssa sopien alueellisesti parhaaksi katsotulla tavalla. Käynnistyvien alueellisten työllisyyskokeilujen tuloksia on hyödynnettävä maakunta- ja kasvupalvelumallin kehittämisessä. Niiden piirissä on luultavasti yli 80 kuntaa ja noin 50 000 asiakasta. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Työttömyysetuuden päätös ja maksaminen siirtyvät samalle taholle (Kassat ja Kela) ja on tervetullut uudistus mikä potentiaalisesti tehostaa/nopeuttaa prosessia. Toisena vaihtoehtona esitetty ns. maakuntamalli ei lähtökohtaisesti tarjoa samoja etuja. Työttömyysturvatehtävien siirto kassoille ja Kelalle edellyttää tietojärjestelmämuutoksia mikä toisaalta voi aiheuttaa kipuilua asiakasnäkökulmasta. Oma aktiivinen työnhaku korvaa nykyisen työllistymissuunnitelman ja tavoitteena on mm. laajentaa työnhakualuetta ja liikkuvuutta (vrt. julkisuudessa käyty debatti). Tältä osin tulee arvioida hyvin tarkasti aktiivisen työnhakuprosessin kokonaismallia ja siitä saatavia hyötyjä samalla kun työttömien aktivointi sinänsä on erittäin tärkeää. Lisäksi työnhakijan raportointivelvoitteista poikkeavat käytänteet on syytä kirjata aukottomasti työttömyysturvan jatkumisen varmistamiseksi ja väliinputoamisten välttämiseksi. * 7 luku Voimaantulo, kommentit: * ei erityistä kommentoitavaa * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lausuntopyynnössä todetaan ”Lausuntopalautetta, joka koskee HE-luonnosta laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ei ole aikataulusyistä voitu huomioida esityksissä, joita tämä lausuntopyyntö koskee. Esitykset täydentyvät myös tältä osin.” Periaatteessa siis lausutaan lakiluonnoksesta, joka voisi muuttua paljonkin annettujen lausuntojen pohjalta. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Tuen myöntämisprosessin tulisi olla viranomaistoimintaa riippumatta myönnettävän tuen määrästä. Rahoituspäätöksien ulkoistamisessa on kyse poikkeamisesta linjasta, jonka mukaan rahoituspäätöksiä voi tehdä vain virkavastuulla. Rahoitusvastuuta ei tulisi antaa yksityiselle sektorille. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Otsikko rajaa yritykset pois. Joissakin tapauksissa yritykset voivat olla kehittämishankkeiden osatoteuttajia. Voi aiheuttaa tiukalla tulkinnalla ongelmia myös esim. kehittämisyhtiöiden ja ammattikorkeakoulujen kohdalla. Määritelmää on muutettava siten, että myös yritykset voivat osallistua kehittämishankkeisiin. Pykälän 9 ministeriökohtainen jako on turha. Lausuntojen pyytäminen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä lisää turhaa byrokratiaa ja on normien purkutavoitteiden vastainen. Pykälän 10 määrittely on muutettava siten, että se mahdollistaa yritysten mukanaolon tuensaajina. Pykälä 12. Kannattaa harkita tuleeko olla rajaus, että siirrettävän tuen osuus voi olla enintään puolet myönnetystä tuesta? Tämä voi periaatteessa ylittyä jos mukana on useampia toteuttajia. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * ei erityistä kommentoitavaa * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * Pykälä 28. lakitekstissä ei ole mainintaa, että tuen myöntäminen voidaan tehdä myös ”paperipäätöksenä” ilman sähköistä järjestelmää (vrt. tuen hakeminen ja tuen maksatuksen hakeminen). Kansallisissa pienimuotoisissa AIKO –tyyppisissä rahoituksissa ei ole käytössä sähköistä järjestelmää. Kokemukset esim. HYRRÄ –järjestelmästä osoittavat, että sähköisen päätöksenteon vaatiminen voi viivästyttää kohtuuttomasti päätöksentekoa. Tähän pitäisi kirjata paperipäätösten mahdollisuus ja vaikka velvoittaa välittävät viranomaiset viemään päätökset mahdollisesti myöhemmin tulevaan sähköiseen järjestelmään. * 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: * Lakiin kirjattu rajaus, ettei kaikkein pienimpiä summia (enintään 250 euroa) tarvitse palauttaa on hyvä ja vähentää tarpeetonta byrokratiaa. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * ei erityistä kommentoitavaa * 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit: * ei erityistä kommentoitavaa * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * Laki noudattelee pitkälti nykyistä lainsäädäntöä ja on sisällöltään hyvin rajattu. Keskeistä on, että yksityinen palvelutuottaja voi toimia rekrytointipalveluissa kahdessa roolissa – maakunnan järjestämän palvelun tuottajana tai yksityisenä, kasvupalveluista riippumattomana palvelutuottajana. On oleellista, että palvelun käyttäjä on aidosti selvillä siitä, kummanlaista palvelua hän käyttää, jolloin myös asiakkaan oikeudet/velvollisuudet (ja sitä kautta työttömyysturvaseuraamukset) on selkeästi tunnistettavissa. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Lain kumoaminen on perusteltua, sillä jo nykyisellään se on osoittautunut toimimattomaksi eivätlä sille asetetut tavoitteet ole toteutuneet. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Uudistus on perusteltu ja se vähentää hallinnollista työtä. * Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * ei erityistä kommentoitavaa * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lain tavoitteet on määritelty varsin yleisellä tasolla ja tarkempi säätely perustuu muusta lainsäädännöstä tulevaan normitukseen. Koska laki kotoutumisen edistämisestä tukeutuu ja tarkentaa vahvasti lakia aluekehittämisestä ja kasvupalveluista on selvää, että lain painotus on vahvasti elinkeino- ja työelämälähtöinen. Kotoutumisen edistämisen muut osa-alueet ja esim. hyvinvointinäkökulma ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Lain maakunnille asettama yhteensovitusvelvoite palveluiden, suunnittelun ja seurannan yhteensovituksesta on merkittävä tehtävä, jonka konkreettinen määrittely olisi voinut olla kattavampi. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Kotoutumista edistäviä palveluita järjestetään lakiehdotuksen mukaan monialaisesti maakunnan kasvu- ja sotepalveluina, kunnallisina peruspalveluina sekä muina palveluina. Näin ollen monet aiemmin kuntien vastuulla olleet tehtävät siirtyvät uuden lainsäädännön mukaan maakunnan vastuulle. Tämä asettaa uudet maakunnat varsin haasteellisen tehtävän eteen. Kotoutumiskoulutus on tarkoitus järjestää kasvupalvelukoulutuksena. Haasteena tulee varmasti olemaan ko. koulutukselle osoitettujen resurssien riittävyyden turvaaminen ainakin sellaisissa maakunnissa, joissa maahanmuuttajien (kotoutumispalveluja saavien) osuus on merkittävä niin lukumääräisesti kuin väestöosuutena. Varsinkin keskuskaupunki Turku (ja esim. Raisio ja Salo) on jo pitkään tehnyt monialaista yhteistyötä kotoutumisen edistämisessä ja lainsäädännöllä ei saa ainakaan haitata näiden hyvien käytäntöjen jatkamista. Koska palvellut järjestetään kasvupalvelulainsäädännön normituksen mukaisesti markkinaehtoisesti, saattaa vaarana olla palveluiden pirstaleisuus ja kokonaiskuvan hämärtyminen. Oleellista on varmistaa yhteistyörakenteiden kattavuus maakunnan, kuntien, järjestöjen, koulutuksenjärjestäjien ja muiden kotouttamista ja kotoutumista edistävien palveluiden kesken. * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * Maakunnalle asetettu velvoite kotoutumisen yhteensovittamisessa, suunnittelusta ja seurannasta on varsin kattava. Erityisesti Varsinais-Suomen kaltaisissa maakunnissa, joissa maahanmuuttajien osuus väestöstä on merkittävä, on asetettu tavoite varsin kunnianhimoinen ja sen saavuttaminen edellyttää selkeää lisäresursointia näiden palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Lakiluonnoksen mukaan maakunta voi laatia osana maakuntaohjelmaa erillisen kotouttamisen maakuntaohjelman ja perustaa maakunnan maahanmuuttoasioiden yhteistyöryhmän. Oleellista erillisten ohjelmien ja suunnitelmien ja muodollisten yhteistyörakenteiden sijaan olisi keskittyä kokonaisuuden riittävän vahvaan huomioimiseen maakunnan kaikessa suunnittelussa (erityisesti maakuntastrategiassa) ja aidossa kotoutumista edistävässä toiminnassa ja yhteistyössä. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * Lakiehdotuksen mukaan kuntien tehtävänä olisi yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotoutumisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Tämä on myös nykylain linjausten mukainen. Keskeisiä kuntien tuottamia kotoutumispalveluja ovat edelleen varhaiskasvatuksen, koulutukseen ja vapaa-aikaan liittyvien palvelujen tuottaminen. Oleellista on, että maahanmuuttajien koko palveluketju kunnan-maakunnan ja valtion velvollisuuksien välillä olisi saumaton ja toisaalta vältettäisiin päällekkäisten palvelujen tuottamiselta. Tämä edellyttää selkeää tiedonkulkua, avointa vuoropuhelua osapuolten välillä ja toimivaa tietopohjaa palvelujen järjestämiseksi ja päätöksenteon pohjaksi. Tätä tietopohjaa tulisi kehittää kansallisesti. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * Valtion velvollisuudeksi on säädetty kotoutumisen edistämisen valtakunnallinen suunnittelu, kehittäminen ja ohjaus. Laissa tarkennetaan TEM:n tehtäviä ja huomioidaan maakuntauudistuksen mukanaan tuomat hallinnolliset muutokset. Koska useilla muilla ministeriöillä säilyy edelleen selkeitä kotoutumiseen liittyviä tehtäväkokonaisuuksia on oleellista, että ministeriöiden välinen yhteistyö ja vuoropuhelu on aktiivista ja saumatonta. Se onko ministeriöiden välisen yhteistyöelimen asettaminen riittävä turvaamaan kokonaiskoordinaatio ja poistamaan mahdolliset päällekkäisyydet ja toisaalta reagoimaan toiminnassa havaittuihin palvelupuutteisiin jää nähtäväksi. Luvun 5 pykälässä 35 on määritelty kustannusten korvaamisesta kunnille ja maakunnille ihmiskaupan uhreille annetuista palveluista ja tukitoimista. On harkittava, onko perustelua ja tarkoituksenmukaista määritellä erillistä (ja melko marginaalista) korvausjärjestelmää vai voitaisiinko ko. kustannukset sisällyttää jo olemassa oleviin tuki- ja korvausmuotoihin. Byrokratian lisääminen tältä osin ei liene perusteltua. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Ilman huoltajaa maassa asuva maahanmuuttaja kaipaa erityistukea ja palveluja. Näiden palveluiden järjestämisessä korostuu saumaton yhteistyön velvoite ja tiedonkulun vaatimus kunnan ja maakunnan välillä. * 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit: * On välttämätöntä, että kaikki kotoutumispalveluja järjestävät tahot (erityisesti kunnat ja maakunnat) saavat riittävän tietopohjan / informaation kotoutumisen suunnitteluun, asiakkaiden ohjaukseen ja palvelutuotannon kehittämiseen. Pääsy tietojärjestelmiin on turvattava ja tiedonsaanti on varmistettava. * 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * ei erityistä kommentoitavaa * 9 luku Voimaantulo, kommentit: * ei erityistä kommentoitavaa Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials