Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Tue Jul 11 11:47:25 EEST 2017 Vastaanottaja: "kirjaamohaut@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: Lausunto kirjattavaksi / Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 11. heinäkuuta 2017 11:28 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 14:06 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne • Vastaajataho * järjestö • Vastaajatahon virallinen nimi * Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry • 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Kaikkien palveluiden tuottajien tasavertainen kohtelu ja kilpailuneutraliteetti on tärkeää. Jokaisessa maakunnassa toimii ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, joilla täytyy olla oikeudellisesta toimintamuodosta riippumatta tasavertainen mahdollisuus tuottaa myös tämän lain mukaisia rekrytointi- ja osaamispalveluja. Valtakunnallinen koulutuksen järjestäjien verkko tarkoittaa, että esityksessä mainittu markkinapuutetilanne on varsin epätodennäköinen. Lakiesityksessä kuvataan hyvin tuleva aikuiskoulutuksen kokonaisuus, johon maakunnalla on toimivaltaa opiskelijavalinnan ja rahoituksen kautta. Sen ulkopuolelle jää määrällisesti huomattavasti suurempi ammatillisen koulutuksen kokonaisuus, jota ohjataan opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämisluvilla. Näillä koulutuksen järjestäjillä on keskeinen rooli maakunnan elinkeinopolitiikassa sekä työllistymisen tukemisessa ja työttömyyden hoidossa. Koulutuksen järjestäjät huolehtivat mm. työttömien omaehtoisesta koulutuksesta, johon osallistuu lähes yhtä moni kuin työvoimakoulutukseen. Maakuntien tarjoamien palveluiden tulee olla käytössä työnhakijalle yli maakuntarajojen. Korkean ammatillisen osaamisen, erityisryhmien ja pienien ammattialojen ollessa kyseessä on turvattava kansalliset ja valtakunnalliset osaamistarpeet ja sitä kautta työllistyminen. • 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Koulutukseen ohjattavan työnhakijan näkökulmasta on tärkeää, että työvoimahallinnon ja koulutuksen järjestäjän laatimat suunnitelmat eivät mene päällekkäin ja luo turhaa hallinnollista taakkaa. Ammatillisessa koulutuksessa jokaiselle opiskelijalle tehdään vuoden 2018 alusta henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa arvioidaan opinnot aloittavan henkilön aiempi osaaminen ja suunnitellaan hänen koulutuksensa. Päällekkäisen työn välttämiseksi on tärkeää, että sujuva tiedonsiirto ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuva yhteistyö on lakien mukaan mahdollista ja käytännöt toimivia. • 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Kannatamme omaehtoisen opiskelun mahdollistamista nykyistä joustavammin. Vuosina 2015?2016 työttömien omaehtoiseen koulutukseen osallistui lähes yhtä paljon ihmisiä kuin työvoimakoulutukseen, joten työttömien omaehtoisella koulutuksella on merkittävä rooli työvoimatarpeiden täyttämisessä. Työttömien omaehtoisen koulutuksen tarveharkinnassa on huomioitava, että kansallinen elinkeinopolitiikka edellyttää maakunnallisen tarveharkinnan lisäksi myös valtakunnallista koulutustarpeiden tarveharkintaa. Erityinen kysymys tämä on pienten ja harvinaisten mutta esimerkiksi vientiteollisuuden tarpeisiin hyvin tärkeiden osaamisalojen koulutuksen turvaamisessa. Maakunnalle tulee velvollisuus ammatinvalinta- ja uraohjauksen sekä kasvupalvelukoulutuksen järjestämiseen. Tämän ulkopuolelle jää julkisesti rahoitettu koulutusjärjestelmä, johon osana hallitusohjelman toteuttamisesta siirtyy mm. tutkintoon johtavan työvoimakoulutus. Maakunnallisten palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on hyödynnettävä ammatillisen koulutuksen järjestäjien osaaminen, kokemus ja toimitilat. Koulutuksen järjestäjät tarjoavat monipuolisia osaamisen kehittämisen palveluja ja osaavat integroida niitä muuhun yrityksiä ja yksilöitä tukevaan toimintaan. • 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Maahanmuuttajien koulutuspolkuja ei lyhennetä eriyttämällä kotouttamiskoulutus muusta koulutusjärjestelmästä vaan päinvastoin. Maahanmuuttajien saaminen nopeammin työmarkkinoille edellyttää nykyistä vahvempaa yhteistyötä eri hallinnonalojen (TEM, STM ja OKM) välillä. Näkemyksemme mukaan kunta- ja aluetasolla on keskushallintoa enemmän joustavuutta osaamisen ja resurssien tehokkaampaan käyttöön. Tämä joustavuus pitää mahdollistaa lainsäädännöllä. Maahanmuuttajien opiskelumotivaation vahvistamiseksi on tärkeää jo varhaisessa vaiheessa lisätä työelämässä tapahtuvan oppimista. Tähän ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittajalla on kaikki mahdollisuudet. Työturvallisuuteen liittyvien koulutusten ja pätevyyksien kuten hygieniapassin ja työturvallisuuskortin kieliversioiden jatkuva laajentaminen on tärkeää, jotta tulevaisuudessa mm. koulutussopimuksen käyttöä voidaan maahanmuuttajien kohdalla hyödyntää. Ammatillinen koulutus antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin, joten sen suosio maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa ei ole yhdenvertaisuuden kannalta ongelma. On tärkeää, että jatko-opintoväyliä ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen kehitetään ja selkiytetään. Jatko-opintoväylien on oltava nykyistä avoimempia eri tavoin osaamista hankkineille. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että koulutus on yksi tehokkaimmista kotoutumisen välineistä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat vastanneet ja haluaa myös jatkossa vastata omalta osaltaan maahanmuuttajien koulutustehtävästä ja kotoutumisesta. • 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Kotouttamiskoulutuksen, valmistavan koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tulee muodostaa yksilön näkökulmasta saumaton polku. Kotoutumista edistäviä palveluita järjestettäisiin jatkossa osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvupalveluita ja sosiaali- ja terveyspalveluita, kunnallisia peruspalveluita ja kansallista koulutusjärjestelmää sekä muina kotoutumista edistävinä palveluina. Tämä tarkoittaa mittavaa yhteensovittamisen ja hallinnonrajat ylittävän yhteistyön vaatimusta. Uudistusten myötä kotoutumista edistävien toimijoiden määrä kasvaa, kun palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa aiempaa useammat tahot, ml. yksityiset palveluntuottajat. Tämä lisää palvelujen yhteensovittamisen tarvetta. Kotoutumispolkujen suunnittelun kannalta on tärkeää, että kaikilla toimijoilla on lainsäädännössä erityisesti määrätyn tehtävän toteuttamiseen liittyvä välttämätön tieto. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien vahvuus kotouttamista edistävässä toimenpiteissä on tarjottujen palveluiden selkeä linkittyminen muuhun yhteiskunnan koulutusjärjestelmään sekä työelämään, mutta myös vahva pedagoginen osaaminen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on kaikissa maakunnissa, jolloin palveluiden laadun turvaaminen on näiden järjestäjien kautta mahdollista. • 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * TEM:n tilaaman Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus -tutkimuksen (julkaistu 13.6.2017) mukaan kotouttamiskoulutus on tehokkainta ja johtaa varmimmin työllistymiseen, silloin, kun se on yhdistetty ammatilliseen koulutukseen ja työhön. Tästä syystä ammatillisen koulutuksen järjestäjien osallistuminen jatkossakin kotouttamiskoulutuksiin on perusteltua. Kannatamme ehdotusta, että kotoutumiskoulutusta voitaisiin toteuttaa jatkossa myös omaehtoisena opiskeluna (17§ 3 momentti). Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials