Aihe: VL: Kirjattava lausunto: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: marko.maki-hakola@mtk.fi [mailto:marko.maki-hakola@mtk.fi] Lähetetty: 12. kesäkuuta 2017 14:31 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho o järjestö * Vastaajatahon virallinen nimi o Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto r.y. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: o Hallituksen esityksen tavoite lisätä sääntelyn väljyyttä on oikeansuuntainen. Maakunnat ovat erilaisia ja työhakijat hyvin heterogeeninen ryhmä ihmisiä, sääntelyn on mahdollistettava maakunnan järjestämien palvelujen sovittaminen kulloiseenkin tarpeeseen ja tilanteeseen. Ottaen huomioon, että maakunnat ovat hyvin erilaisia, on markkinaehtoisten palveluiden syntymisessä hyvin erilaisia lähtökohtia eri maakunnissa. Palvelujen synnyttämiseksi tarvitaan nopeasti kasvupalvelujen valinnanvapauspilotti muutamassa maakunnassa siten, että esimerkiksi maaseudun palvelujen syntyminen vamistetaan. MTK korostaa myös, että palvelun tuottajiksi pitää olla jatkuva pääsy, eikä siten, että kerran valitut ovat pysyvästi etusijalla. MTK korostaa myös, että maakunnan valitessa palvelutuottajia, on oltava mahdollisuus tuottaa esimerkiksi vain yhtä palvelua, jos tämä vastaa tuottajan erityisasiantuntemusta. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: o Aktiivista työnhakua edistävät normit ovat perusteltuja. MTK:n näkökulmasta lainmuutos ei ole nykyisiin säädöksiin verrattuna suuri. Maakuntien omaa vastuuta ja harkintavaltaa lisäävät muutokset ovat kannatettavia, esimerkiksi monialaisen palvelun toimintamallin jättäminen maakunnan itsensä päätettäväksi on hyvä ratkaisu. MTK huomauttaa, että maakunnan järjestäessä alueelleen fyysisisiä palvelupisteitä, tulee niiden oltava saatavavilla myös suurempien kaupunkien ulkopuolella. Maaseudun yritykset ja työnhakijat ovat keskeisiä tulevaisuuden biotalousyhteiskuntaa rakennettaessa. MTK edellyttää, että palveluiden ollessa korostetun digitaalisia (mm. 8§), varmistetaan nopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuus kaikkialla Suomessa. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: o Lainsäädännön väljentäminen ja maakunnan oman harkintavallan lisääminen on hyvä linjaus. Myös yrittäjyyden vahvaa huomiointia MTK pitää hyvin perusteltuna. * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: o MTK esittää, että ennen kuin säädetään työllistämisvelvoitteesta, selvitetään, ovatko velvoitteen tulokset olleet kokonaisuuden kannalta riittävän vaikuttavia. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: o MTK:n mielestä TY-neuvottelukuntia vastaavat elimet voisi säilyttää myös uudistettavassa järjestelmässä. Koskien 32§:ää MTK huomauttaa, että palveluntuottajalle voidaan antaa henkilöasiakasta koskevia tietoja vain siinä tapauksessa, että tämä on valinnut kyseisen palveluntuottajan * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: o Tavoite selkeyttää ja koota rahoitusta koskevia normeja yhteen on hyvä. Vastuun siirtäminen pääosin maakunnille itselleen on MTK:n toiveiden mukaista. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: o Tavoite parantaa tukijärjestelmän yhtenäisyyttä ja ymmärrettävyyttä on tärkeä. MTK esittää vielä selkeämmin korostettavaksi mikroyritysten investointien tukemista. Olemassa olevien työpaikkojen varmistaminen olisi huomioitava tuen myöntämisperusteena nykyistä paremmin. MTK:n mielestä yritystuet olisi syytä suunnata pääsääntöisesti vain pienille yrityksille. Suurten yritysten tukeminen on kuitenkin edelleenkin perusteltua Itä- ja Pohjois-Suomessa. MTK vastustaa starttirahasta luopumista. Vaikka kysymyksessä ei ole perinteisessä mielessä yritystuki vaan alkavan yrittäjän toimeentulon varmistamiseksi myönnettävä henkilökohtainen tuki, niin tukimuoto on kuitenkin syytä säilyttää yritystukien valikoimassa. MTK huomauttaa myös, että rahoituksen toimisen kannalta tulkinta yrityksen perustamishetkestä voi olla ongelmallinen. Jos rahoitusta saa vasta yrityksen perustamisen jälkeen, voi se olla myöhäistä. Tästä syystä omalla riskillä aloitus hakemuksen jättämisen jälkeen on hyvä esitys. Monessa tapauksessa valmistelu työ on aloitettava jo ennen varsinaisen yrityksen rekisteröintiä. Muutenkin MTK pitää tärkeänä uudistaa yritystukijärjestelmää siten, että tuen suuntaaminen myös luonnollisille henkilöille elinkeinonharjoittajina olisi mahdollista. MTK huomauttaa myös, että esimerkiksi Tekesin kautta jaettavassa innovaatiosetelissä maa- ja metsätalousyritykset sekä toiminimet on suljettu rahoituksen ulkopuolelle. Tämä linjaus rajoittaa tarpeettomasti ison osan Suomalaisista yrityksistä kehittämistä. 3§1 momentin sekä 4§:n tulee olla kirjattuna yritys/elinkeinoneutraaliksi ja rahoituksen mm. maa- ja metsätalousyritysten, toiminimien sekä liiketoiminnallisten yhdistysten käytettävissä. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: o 9§:n 4 momentissa määritellään tarve pyytää lausuntoja OKM:ltä. MTK korostaa, että vain välttämättömissä tapauksissa tarvitaan ministeriöiden erityisohjausta ja puuttumista. Ohjauksen tulee olla yleisellä tasolla. Perusteluista ei selviä lausuntojen pyytämisen välttämättömyys * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: o MTK:n näkemyksen mukaan tuen kohdistamisesta päättäminen maakuntatasolla parantanee tuen vaikuttavuutta. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: o Jos tuen myöntäminen tai maksaminen virheellisesti johtuu kokonaan tai pääosin viranomaisen virheestä, niin tuen maksamista ei tulisi keskeyttää tai tukea periä takaisin, ellei tuen saaja ole kohtuudella voinut havaita viranomaisen virhettä. MTK:n mielestä asiasta on syytä kirjata nimenomainen pykälä lakitekstiin, koska soveltamiskäytäntö on jo muodostunut sellaiseksi, että viranomaiset ryhtyvät täysimääräiseen takaisinperintään aina silloinkin, kun myönnetyn tuen virheellisyys johtuu kokonaan viranomaisesta itsestään. * 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: o Jos tuen myöntäminen tai maksaminen virheellisesti johtuu kokonaan tai pääosin viranomaisen virheestä, niin tuen maksamista ei tulisi keskeyttää tai tukea periä takaisin, ellei tuen saaja ole kohtuudella voinut havaita viranomaisen virhettä. MTK:n mielestä asiasta on syytä kirjata nimenomainen pykälä lakitekstiin, koska soveltamiskäytäntö on jo muodostunut sellaiseksi, että viranomaiset ryhtyvät täysimääräiseen takaisinperintään aina silloinkin, kun myönnetyn tuen virheellisyys johtuu kokonaan viranomaisesta itsestään. Takaisinperintä voidaan jättää tekemättä, jos takaisinperittävä määrä on enintään 250 euroa. Byrokratian vähentämiseksi MTK ehdottaa em. harkinnanvaraisen takaisinperinnän alarajan korottamista 1000 euroon. Takaisinperinnälle asetetut määräajat ovat kohtuuttoman pitkiä. Kohtuullisuuden varmistamiseksi asiassa tulisi noudattaa verotusmenettelyn mukaisia vanhentumisaikoja. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: o MTK:n käsityksen mukaan kaikki etuuden saamiseen liittyvät päätökset olisi syytä tehdä viranomaisen toimesta. Päätösten keskittäminen KELAan varmistaisi kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: o MTK:n mielestä esitetty toimivaltajako ja vastuunjako eivät näytä riittävän selkeältä. Kotouttamiseen näyttäisi kytketyn mukaan kaikki mahdolliset viranomaiset (valtioneuvosto, ministeriöt, KELA, Väestörekisterikeskus, lupa- ja valvontavirasto, maakunnat ja kunnat). Mikä viranomainen lopulta on vastuussa maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvien toimien tehokkuudesta ja toimivuudesta? Maakunnalla on 3 luvun 21§:n mukaan yleisvastuu, mutta työkalujen toimivuus on lakiesityksestä hankalasti löydettävissä. Hämmennystä lisää myös se, että myös kunnalla on yleisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä ja suunnittelusta. MTK:n käsityksen mukaan onnistuneessa kotouttamisessa kaksi asiaa nousee ylitse muiden; kielen oppiminen ja työpaikan löytäminen. Mielestämme ehdotetussa laissa näitä asioita ei korosteta riittävällä tavalla. Erityisesti työpaikan löytämistä tarkoittavia palveluita olisi korostettava laissa enemmän. Työpaikka lienee kotouttamisen kannalta tärkein yksittäinen seikka. Ehdotetun lain 1 §:ssä luetellut lain tarkoitukset ovat hyviä ja kannatettavia, mutta luetteloon voisi lisätä sopeutumisen suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoihin, sääntöihin ja velvollisuuksiin sekä sulautumisen suomalaiseen kulttuuriin. Koska kotouttamisen tavoitteena on henkilön kotouttaminen Suomeen, niin lain tavoitteissa tulisi nimenomaisesti mainita suomen tai ruotsin kielen oppiminen ja suomalaisessa kulttuuriympäristössä eläminen. MTK korostaa myös maaseudun yritysten merkittävää, mahdollista roolia kotouttamisessa. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials