Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 17. kesäkuuta 2017 9:16 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Parkanon kaupunki / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 23:00 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne * Vastaajataho * kunta * Vastaajatahon virallinen nimi * Parkanon kaupunki * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Hallituksen tavoite tehokkaammasta ja tuloksekkaammasta julkisten resurssien köytöstä on kannatettava. Monipuolisia yritysten kasvua ja työllistymiseen kannustavia palveluita ja työkaluja tarvitaan. Parkanon kaupunki pitää tärkeänä, että kasvu- ja elinvoimapalvelut vastaisivat tehokkaasti ja asiakkaiden tarpeisiin. Tässä on pidettävä mielessä myös etäämpänä maakuntakeskuksesta sijaitsevat seudut. Hallituksen tulee esitystä paremmin tunnistaa pienten yritysten tarpeet ja lisäksi sote-uudistuksen vaikutukset kuntien mahdollisuuksiin kehittää elinvoimaansa. Parkano-Kihniö alueelta on 85-130 kilometriä Tampereen maakunnallisiin palveluihin. Palvelut asiakkaille sekä paikallistuntemus on turvattava jatkossakin riittävän lähellä ihmisiä ja yrityksiä. Parkano painottaa tässä lausunnossa kunnan ja seudun elinvoiman rakentamiseen tarvittavia välineitä ja toimintatapoja. Lisäksi on tunnistettava esitystä paremmin Sote-uudistuksen vaikutukset koko maakunnan ja koko Suomen elinvoiman kehittämiseen. Kun kuntien talouden ja henkilöstön resursseista valtaosa siirtyy paikallistasolta maakunnalle, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, millä välineillä kunnat ja lähialueen seutu voivat elinvoimaansa kehittää. Kasvupalveluissa turvattava paikallistuntemus ja tunnistettava elinvoimakunnan tarpeet. Lakiesitys kokoaa yhteen valtion aluehallinnon ja maakuntaliiton yritysrahoitus- ja työllistämistukityökalut ja ehdottaa uudistuksia niiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Esityksessä tunnistetaan kuitenkin huonosti kuntien ja kaupunkien merkittävä rooli elinkeino- ja työvoimapalveluiden tuottajana ja kehittäjänä. Näin vahvasti ulkoistamiseen ja konsulttien markkinoihin perustuva toimintamalli vastaa huonosti mikroyritysten tarpeisiin. Mikroyritykset (1-10 työntekijää) muodostavat 93,4 % Suomen yrityksistä. Lisäksi lakiesityksessä esitetään siirrettäväksi perustelujen vastaisesti maakunnallisesti järjestettäviksi kasvupalveluiksi palveluita, jotka eivät nykyisin ole ELY-keskusten tai maakuntaliittojen vastuulla. Esimerkiksi innovaatiotoiminnan edistämisessä ja ulkomaisten investointien sijoittumispalveluissa seutukaupungit ovat aktiivisia toimijoita. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön elinvoimatyökalut puuttuvat kokonaistarkastelusta. Kaupungit/kunnat luovat seuduillaan elinvoimaa. Aluepolitiikka ja aluekehittäminen ovat muuttumassa valtiojohtoisesta maakuntavetoisiin. Muutoksen toivotaan tuovan maakunnan toimintaan paremmin vastaavia kehittämisen työkaluja. Ongelmana on, että yhden maakunnan sisällä voi olla useita erilaisia toiminnallisia työssäkäyntialueita, joilla voi olla keskenään hyvin erilaisia elinkeino- ja työllisyyspalveluiden tarpeita, jotka voivat vieläpä muuttua äkillisesti. Lakiluonnos vahvistaa maakuntakeskusten ja niitä ympäröivien kaupunkiseutujen vaikutusvaltaa. Mikäli halutaan, että eri seudut ja työssäkäyntialueet kehittyvät ja säteilevät elinvoimaa, edellyttää se erityisiä panostuksia seutukaupunkien toimintaedellytysten parantamiseen. Myös maakuntakeskuksia pienemmät seutujen kaupungit ja kunnat luovat hyvin merkittävästi toiminnallisen yritys- ja työssäkäyntialueen elinvoimaa. Tämä ei ole vain kasvupalveluita täydentävää vaan olennainen osa maakunnan ja kansallista kokonaisuutta. Maakunnan järjestämisvastuuta ei ole syytä hajauttaa,vaan se tulee pitää maakuntakohtaisena. Sen sijaan luontaisen toiminnallisen työssäkäyntialueen keskuskaupungeille, kuten seutukaupungit, on annettava rooli neuvottelu- ja päätöksentekomenettelyissä. Kasvupalveluissa, ja erityisesti työllistämispalveluissa on otettava huomioon kuntien toimintamahdollisuudet, paikallistuntemus ja asiakastyöhön vaadittava resurssi. Kasvupalvelulain toteuttamisessa on varmistettava mahdollisuus ja rahoitus myös aluerajat ylittävään kehittämis- ja kokeiluyhteistyöhön (esim. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Asiakaspalvelun toimivuus tulee järjestää yhteistyössä kuntien / elinkeinoyhtiöiden kanssa. Viime vuosien kehityssuunta, että TE-palvelujen kokonaisuus on eriytetty sektoreittain ja asiakaspalvelut - sekä työttömien että yritysten palveleminen - on käytännössä lopetettu, on erittäin valitettava. Toimintatapa on kokonaan muutettava siten, että se perustuu asiakkaiden palvelemiseen. Kunnat ovat varmasti halukkaita käyttämään tähän myös omia resurssejaan, kunhan paikallispalvelut saadaan toimimaan ja paikallistuntemus palautetaan toimintaan. Työllistäminen on keskeinen osa elinvoimakunnan toimintakenttää, ja kunnille on tässä annettava riittävät toimintamahdollisuudet. Tämä tarkoittaa erityisesti mahdollisuutta kontaktoida työnhakijoita - ja järjestää toimiva yhteys alueen yrityselämään sekä siihen ammatilliseen koulutuksen järjestäjään, jonka jäsen ko. kunta on. Lakiesityksessä ei ole otettu riittävästi huomioon kuntien merkitystä ensimmäisen luukun palvelupisteenä ELY-keskusten ja TE-toimistojen palveluille. Laissa on selkeämmin tunnistettava kaupunkien ja kuntien rooli ja merkitys strategisina elinvoiman kehittäjinä ja kasvupalveluiden ensimmäisen luukun asiakaspalvelupisteinä. Kuntien elinvoimapalvelut eivät voi olla vain täydentäviä, vaan kuntien, maakuntien ja kansallisesti tarjottavien palveluiden kokonaisuuden yhteensovittamisessa on kunnat otettava alusta saakka mukaan päätöksentekoon. Lisäksi laissa tulisi tuoda selkeämmin esiin ja vahvistaa maakunnallisten kasvupalvelujen roolia koordinoivana ja mahdollistavana tahona, joka nivoo yhteen ja välittää resursseja kunnista nousevalle elinvoimatyölle. Kasvupalvelut eivät ole elinvoimankehittämisen ydin vaan sateenvarjo ja vauhdittaja sille. Lakiesityksen tavoitteena on varmistaa asiakastarpeita vastaavien palvelukokonaisuuksien saatavuus. Tämän tavoitteen osalta lakiesityksen vaikutukset ovat osin päinvastaiset. Lakiesitys lisää alueiden eriarvoistumista ja heikentää palvelujen saatavuutta alueilla, missä markkinaehtoista palvelutarjontaa ei synny ja rajalliset resurssit ajavat maakuntia supistamaan palvelutarjontaa maakunnan ydin alueiden ulkopuolella. Tämä kehityskulku on myös vältettävissä ottamalla kunnat entistä vahvemmin mukaan päätöksen tekoon alusta saakka. Parkano haki mukaan Länsi-Pirkanmaan työllistämisalueen työllisyyspilottiin Sastamalan kaupungin johdolla, mutta valitettavasti TEM ei hyväksynyt siihen Luoteis-Pirkanmaata, ja kunnat eivät halunsa mukaisesti pääse toteuttamaan aktiivista työllistämistä yhteistyössä yritystemme kanssa. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Työnvälityspalveluiden tulee vastata nykyistä paremmin sekä työnhakijan että paikallisten yritysten palvelutarpeisiin. Nykyisellä mallilla rekrytointi- ja osaamispalvelut eivät kohtaa asiakasta, eivät työnhakijaa eivätkä yrityksen tarpeita. Ammatinvalinnan ja uraohjausta on voitava järjestää kunnan/paikallisen elinkeinoyhtiön sekä alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjän yhteistyönä, eikä lähtökohtaisesti ulkoistettuina palveluina. Hyvää esityksessä on, että maakunta voi harkintansa mukaan järjestää työnhakua tukevia ja osaamista kehittäviä palveluita. Hankinnan on oltava joustavasti mahdollista sen mukaan, mikä kunnan/paikallisen elinkeinoyhtiön yhdessä maakunnan määrittämä tarve on. Palvelujen järjestämiseen on maakunta velvoitettava käymään palvelutarve läpi yhdessä paikallistason kunnan / elinkeinoyhtiön kanssa. Rekrytointi- ja osaamispalvelujen järjestämisessä luontaisen toiminnallisen työssäkäyntialueen keskuskaupungeille, kuten seutukaupungit, on annettava rooli neuvottelu- ja päätöksentekomenettelyissä. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Työkokeilusta on muodostettava todellinen ja joustava työväline paikallistasolla elinvoimakunnan tarpeisiin. Yrityksille on annettava riittävät valmiudet työnohjaukseen, siten että kunnan alueella toimivalle ammatilliselle kouluttujalle annetaan resurssit yritysten työnohjauskoulutuksen järjestämiseen. Kunnan / paikallisen elinkeinoyhtiön edustajalle on annettava riittävät välineet työkokeilun järjestämiseen, yhteistyössä maakunnan työvoimaviranomaisen kanssa. Tämä tarkoittaa tietoa kunnan alueella olevista työttömistä työnhakijoista. Rekrytointikokeilusta on päästävä nopeasti pitkäjänteiseen aktiiviseen toimintamalliin, jossa paikallistasolla kunta / paikallinen elinkeinoyhtiö on aktiivinen toimija, yhteistyössä maakunnan kanssa. * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Kunnan on saatava tieto työllistämisvelvoitteen piiriin tulevista työnhakijoista etupainotteisesti, riittävän ajoissa. Työllistämistoimintaa on voitava harjoittaa kunnan ja yhdistysten lisäksi myös paikallisissa yrityksissä. Tämä liittyy myös aktiivisen työkokeilun ja työnohjauksen toimintatapaan, joka on pikaisesti saatava käyttöön. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Paikallistasolla kunnan edustajalle on pikaisesti luotava edellytykset tiedonsaantiin työttömistä työnhakijoista, siten että aktiivinen työllistäminen on mahdollista. Kunnan edustaja toimii virkavastuulla, joten ei ole mitään estettä jakaa tieto tältä osin työvoimaviranomaiselta kunnan nimeämälle edustajalle. * 7 luku Voimaantulo, kommentit: * Kunnan työllistämistoimia helpottavat ja tukevat, nykyistä aktiivisemmat toimintamallit on saatava voimaan mahdollisimman pian. * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Rahoituslain ei pidä perustua näin vahvasti vain EU:n rakennerahastojen varaan, vaan Suomen on määriteltävä myös omat resurssit ja käytännöt nykyistä toimivamman ja aktiivisemman työllistämispolitiikan toteuttamiselle paikallistasolla, yhteistyössä maakuntien ja kuntien kanssa. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Yritysten käynnistämisessä ja kehittämisessä on purettava tälle ohjelmakaudelle laadittua turhaa byrokratiaa, mm. siten että investointi- ja kehittämisrahoitusta ei tarvitse eriyttää eri hankkeisiin. Yleensä mikro- ja pk-yrityksillä investointi- ja kehittämistoimet liittyvät samaan vaiheeseen, ja ne on voitava toteuttaa yhdessä hankkeessa, kuten edelliselläkin EU-ohjelmakaudella. Mikro- ja pk-yritysten kehittämisessä investointirahoitus on tärkeä elementti, jotta ne pääsevät varsinkin alkuvaiheessa uuden toiminnan jäntevään alkuun. Uusien ja pienestä kasvavien yritysten kehittäminen lisää myös tervettä kilpailua. Nykyään pk-yritysten kehittäminen perustuu lähes yksinomaan EU:n maaseudun kehittämisohjelman varaan. Tähän on luotava myös pienempiin yrityksiin soveltuvia joustavia rahoitusinstrumentteja ja myös kansallista rahoitusta, ja myös vähän isommille yrityksille - maakuntakeskusten úlkopuolella - soveltuvia välineitä. Tukin on oltava joustavasti mahdollista seutukunnan erityistarpeisiin myös muualla kuin Itä- ja Pohjois- Suomessa, jotta nykyiselle vahvalle keskittämistrendille luotaisiin koko maakunnan resursseja hyödyntäviä ja kehittäviä toimintamahdollisuuksia. Asiantuntija- ja konsultointipalvelut painottuvat esityksessä liikaa. Esitetyn mallin mukaisesti kasvupalveluista on tulossa sekava konsulttien paratiisi, joka ei tue mikroyritysten eikä pk- yritysten kehittämistä. Mikroyritysten kannalta keskeistä on paikallinen, kunnallisten elinkeinoyhtiöiden toteuttama neuvonta. 1-10 hengen yrityksillä ei riitä aika surffailla www-palvelujen digiviidakossa. Mikroyrityksiä on Suomen yrityksistä 93,4 %. Kehittämisrahoitus myös paikallistason toimintaympäristön kehittämiseen on oltava nykyistä joustavampaa. Paikallistasolla kuntien ja yritysten pitkäjänteisenä kumppanina on nykyistä paremmin tunnistettava alueen ammatillisen koulutuskuntayhtymän rooli ja toimintamahdollisuudet. Määräys siitä, että tukea voidaan myöntää vain yritykselle, jolla on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan, on epäselvä. Miten tämä voidaan osoittaa tuen myöntämisvaiheessa? Tuki pitää olla mahdollista innovatiiviselle pk-yritykselle, joka esimerkiksi kehittää uudentyyppistä, kokeilevaa toimintaa. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Palkkatukea on voitava käyttää joustavasti vaikeasti työllistettävien aktivointiin, ja tässä elinvoimakunnille on annettava aktiivinen rooli, yhteistyössä maakunnan kanssa. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * Tuen hakemisen ja myöntämisen on sujuttava riittävän nopeasti, siten että työllistettävää ei pompotella ja yritys voi saada avun tarpeeseensa viipymättä. Ulkoistetuista, kilpailutettavista osaamis-, rekrytointi- ja kasvupalveluista uhkaa tulla jäykkä ja hidas toimintamalli, joka ei vastaa paikallisiin, haasteellisiin tilanteisiin. Maakunnalle on annettava myös riittävät oman toiminnan mahdollisuudet, kun se on kunnan kanssa arvioinut että tilanne sitä edellyttää. Esimerkiksi merkittävän yrityksen konkurssitilanteessa ei ole aikaa vatuloida, onko vai eikö kyseessä ole markkinapuute, vaan silloin tarvitaan nopeaa toimintaa. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * Tietojärjestelmistä ei pidä muodostaa liian monimutkaisia. Nyt Suomen aluekehittäminen on suurelta osin pysähtynyt, kun Hyrrää ei ole saatu toimimaan kunnolla. Yritysten ja paikallistason muiden kehittämisorganisaatioiden tarpeet on nostettava etusijalle, eikä Suomen ja EU:n byrokraattiset tiedonkeruut ja tietojärjestelmät. * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * Yksityisten rekrytointipalvelujen rooli tulee olla vain julkisia rekrytointipalveluja täydentävä. Luonnoksessa esitetty ulkoistettu malli on hidas ja jäykkä, eikä se vastaa mikro- ja pk-yritysten palvelutarpeisiin. Tästä syntyy tehoton konsulttien paratiisi. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Palkkatuen on oltava jatkossakin mahdollista sosiaalisin perustein toimiville yhdistyksille / yrityksille, joilla ei ole selkeää kilpailijaa voittoa tavoittelevalla sektorilla. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Työttömyysturvajärjestelmää olisi yksinkertaistettava; perustulon pilotista olisi päästävä nopeasti pysyvään käytäntöön, jossa perustuen voi pitää, eikä aktiivisuudesta ja lyhyistä työjaksoista enää rankaista. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * Paikallistason näkemys tarpeesta on otettava nykyistä paremmin huomioon. * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * Päivärahan ja aktiivisen työnhaun / työkokeilun käytäntö on saatava kannustavaksi, siten että työstä ei rankaista, kuten nykyään. * 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit: * Ansiosidonnaista jaksoa tulee lyhentää, niin että työttömyysjakso ei venyisi pitkäksi. Sen sijaan on nopeasti laajennettava perustuloa, joka mahdollistaa perusturvan yhdistämiseen lyhyisiinkin työjaksoihin tai osa-aikatyöhön. * 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit: * Yhteensopivuutta perustulon kaltaiseen, kannustavaan järjestelmään tulisi nopealla aikataululla laajentaa. * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Omaehtoisen opiskelun on oltava mahdollista, ja osaamisen kehittämistä tulee kannustaa, eikä nykyiseen tapaan rangaista. * 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * Tähän on tuotava joustavuutta, siten että erilaiset työkokeilut ovat mahdollisia ja niihin kannustetaan. * 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit: * Tieto työnhakijoista on voitava saada paikallistasolla kunnan edustajalle, siten että aktiivisia työllistämismahdollisuuksia voidaan edistää yhteistyössä paikallisten yritysten kansa. Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials