Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 14:21:22 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 13:58 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: tuija.ohtonen@ely-keskus.fi [mailto:tuija.ohtonen@ely-keskus.fi] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 8:10 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * ELY-keskus * Vastaajatahon virallinen nimi * Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Yleiset kommentit koko lakipaketista: lakien olisi tarkoituksenmukaista olla mahdollisimman väljiä ja mahdollistavia, mutta lakiin on hyvä kuitenkin kirjata kaikki ne palvelut, joita maakunnassa vähintään olisi oltava. Tarkempaa ohjeistusta palveluiden ehdoista ja sisällöstä voidaan tarvittaessa antaa asetuksilla, joiden muuttaminen on joustavampaa. Yksityiskohtaista säätelyä tulee välttää ja jättää maakunnille liikkumavaraa vastata asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Tiukka normitus on monessa tapauksessa ristiriidassa asiakaslähtöisten palveluiden kanssa. 2 § 1 mom. kohtaan 4 esitetään lisättäväksi kappaleen loppuun: tuottaa maakunnalle tässä laissa tarkoitettuja rekrytointi- ja HENKILÖASIAKKAAN OSAAMISTA KEHITTÄVIÄ PALVELUJA. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Laissa ei ole tarkoituksenmukaista määritellä, että maakunnassa on oltava toimipisteitä, jossa työnhaun voi aloittaa henkilökohtaisesti asioimalla. Toimipiste - sana on rajaava, kun henkilökohtainen asiointi voi tapahtua monella eri tavalla. Tässä riittäisi kirjaus, että "maakunta vastaa palveluiden henkilökohtaisesta saatavuudesta maakunnan alueella". 6 § 1 mom. 4 kohta. Palveluntuottajan rajoittamaton valinnanvapaus ei toivottavasti johda siihen, että suosituimmaksi palveluntuottajaksi valikoituu tuottaja, jonka palvelussa asiakas pääsee helpolla versus heikkolaatuista palvelua. Ja liittyen tasa-arvoiseen kohteluun kohdassa 8§ vastaavasti velvoitetaan ohjaamaan työnhakijaa tarvittaessa valinnanvapauden käyttämisessä ja palveluntuottajan valinnassa. (työnhakijalla tässä tarkoitettaneen henkilöä, jolla on muita heikommat edellytykset valinnanvapauden käyttämiseen). 6§ 2 mom. Työnhakijan työnhaun voimassaolo päättyy, jos työnhakija ei vähintään 7 päivän välein ilmoita siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa työnhakunsa jatkumisesta ja aktiiviseen työnhakuunsa liittyvästä toimista. Raportointia ei ole tarkoituksenmukaista kytkeä tällaiseen määräaikaan. Esitämme, että raportoinnista sovitaan osana määräaikaishaastattelua, asiakkaiden tilanteen ja palvelutarpeen edellyttämällä tiheydellä. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Tähän esitetään lisättävän tai sitten ihan omana kohtanaan kartoitus- ja valmennuspalvelut. Henkilökohtaiset valmennukset ovat jo niin keskeisiä palveluja, että olisi tarkoituksenmukaista turvata asiakkaille myös jatkossa yksilöllisempiä valmennuspalveluja. (Huomioiden myös alueellisen kokeilun mahdollisesti kehittämien palveluiden mahdollistaminen). 15§ Kasvupalvelukoulutuksen määritelmää toivotaan tarkennettavan, mm. mitä tavoitellaan? * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * 22§ Työkokeilun enimmäiskeston laskenta aloitetaan uudelleen alusta, kun henkilö on ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta. Voitaisiinko tätä yhdenjaksoista työttömyysajan vähintään aikaa lyhentää tai mahdollistaa harkintaa siten, että PÄÄSÄÄNTÖISESTI aika olisi 12 kuukautta. * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lain rakenne on haasteellinen, koska lakiluonnoksessa eri luvut koskevat eri rahoituskokonaisuuksia. Lain valmistelussa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että tukimuotojen säätely olisi yhteen sovitettu ottaen huomioon eri tuen saajien tarpeet kokonaisuudessaan. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Onko lain vaikutuksia tutkittu riittävästi yrittäjäksi ryhtyvän prosessin näkökulmasta? Riittääkö neljä kuukautta kaikkien osalta yritystoiminnan kokeiluun työttömyysturvalla? Voisiko maakunta harkita pitempää aikaa tarvittaessa? Toimeentulo jää pienemmäksi kuin nykyinen starttiraha. Tuki yritystoiminnan käynnistämiseen; Tuki korvaisi starttirahan joka on myönnetty päätoimisen yritystoiminnan aloittavalle henkilölle ja jolla on tuettu yrittäjän toimeentuloa sinä aikana, jonka päätoimisen yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttaminen arvioidaan kestävän. Yritykselle myönnettynä myöntämisperusteena ei jatkossa korostu enää yrittäjän toimeentulon turvaaminen, yhdenmukaistaan ao. tukien periaatteita ja harkinta tämän osalta poistuu. Edellytykset maaseutuyrityksien perustamistukeen/maaseuturahoitukseen liittyen tulee varmista niin, että ne yhdessä mahdollistavat jonkin tuen aloittavalle yrittäjälle (kala-, maa- ja metsätalous huomioiden) 3 § 3 mom. kohtaan esitetään lisättäväksi, että yritykset voivat olla hakijana esr- ja eakr-osarahoitteisissa projekteissa, kuten tähän asti on ollut mahdollista rakennerahasto-ohjelmassa. 4 § 2 mom. kalatalouden, maatalouden ja metsätalouden rajaaminen tuensaajien ulkopuolelle muuttaa nykyistä käytäntöä yrityksen kehittämispalvelujen ja starttirahojen osalta, joissa ei ole ollut toimialarajauksia. Esitämme, että nykyisten yritysten kehittämispalvelujen ja starttirahan osalta lainsäädännöllä ei rajoiteta tuensaajia nykyisestä käytännöstä. Tarkennus kalatalouden osalta: Tukea tulisi voida myöntää jatkossa kalanjalostusta harjoittaville pk-yrityksille. Kalanjalostusta voidaan tukea rajoitetusti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kautta, maaseuturahaston kautta ei ollenkaan. Kalanjalostuksessa on paljon potentiaalia ja Pohjois-Suomessa on vireilläkin merkittävä suuri jalostushanke, jonka rahoittaminen ei välttämättä onnistu kalatalousrahaston vaatimattomilla resursseilla. Tuen kohteena tulisi olla myös yritysryhmät yksittäisten yritysten lisäksi. Tämä mahdollistaa myös pienten yritysten liiketoiminnan skaalautuvuuden ja kasvun osana yritysryhmää. Muutoin pienten yritysten kasvumahdollisuudet rajoittuvat, jos kyse on pelkästään yksittäisen yrityksen hankkeista. 6 §:n perusteluissa voisi tarkentaa, että omaisuutta on käytettävä siinä tarkoituksessa, johon tuki on myönnetty. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Otsikko rajaa pois yritykset. Joko esr- ja eakr (esim. ympäristö)-kehittämishankkeet, joissa yritykset ovat osa toteuttajina tulee säätää tässä luvussa, jolloin luvun otsikointia tulee muuttaa tai yritysten osallistuminen osatoteuttajina tulee säätää luvussa 2 sekä eakr:n ja esr:n osalta. 9 § 1 momentin kohdan 1 mukaan "Kehittämishankkeessa investointien osuus voi olla enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista;". Tämä muuttaa nykyistä käytäntöä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen osalta. Esitetään lisättäväksi: yritystoiminnan kannalta tarpeelliset selvitykset, yritysten tarvitsemien palvelujen kehittäminen, yritysten yhteistyön edistäminen. Nykyisen yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen erityispiirteet tulee säilyttää mahdollistavina myös uudessa laissa. 9 § 3 momentin perustelut s 116: ”Pykälän 3 momentissa säädettäisiin niistä tukimuodoista, joita maakunta voisi rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston varoista.” Toisena kohtana pitäisi olla Euroopan sosiaalirahasto. 9 § 1 momentti kohta 5 sekä 3 momentti: Voimassa olevien säädösten perua on, että tähän saakka maakuntien liittojen EAKR-varoin tukemat OKM:n toimialaan kuuluvat kehittämis- ja investointihankkeet mainitaan erikseen . 3 momentin mukaan em. tukimuotoa voitaisiin rahoittaa vain EAKR:n varoista. ELY-keskukset ja tulevat maakunnat rahoittavat OKM:n toimialaan kuuluvia kehittämishankkeita myös ESR-varoin. Kohtaan 5) on lisättävä myös ESR-varat. 9 § 4 ja 5 momentti (lakiehdotukset s. 181): ”Jos kyseessä on 1 momentin 5 kohdan mukainen tuki, maakunnan on pyydettävä opetus- ja kulttuuriministeriöltä lausunto merkittävimmistä hankkeista sen varmistamiseksi, ettei hankkeessa poiketa laista, asetuksesta, toimialoja koskevista eduskunnan tai valtioneuvoston päätöksistä eikä OKM:n ratkaisuvaltaan kuuluvasta lakiin perustuvasta päätöksestä.” Lausuntomenettely on nykyisen rahoituslain/-asetuksen mukaan koskenut maakunnan liittojen rahoittamia OKM:n hallinnonalan EAKR-hankkeita. Lakiluonnoksen 5 momentissa lausuntomenettelyn mainitaan koskevan OKM:n toimialaan kuuluvia kehittämis- ja investointihankkeita. Tekstissä tulee tarkemmin määritellä, mitä hankkeita lausunnon pyytäminen koskee, sillä OKM:n hallinnonalan kehittämishankkeita rahoitetaan myös ESR:n kautta, joita tämä lausunto menettely ei nykyisellään ole koskenut. 10§ Tuen saaja: Voiko yritys olla hakijana ESR-osarahoitteisessa toiminnassa, kuten tähän saakka on ollut? Tämä kirjaus puuttuu luonnoksesta. Sama ongelma on myös EAKR kehittämishankkeiden osalta. Yrityksiä on ollut hankkeissa osatoteuttajina ja tuki on silloin myönnetty vähämerkityksellisenä tukena. Nykylaissa muotoilu on: "Tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle tai yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle.." Yritykset voivat olla hakijana EAKR:n yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa vrt. LUKU 2 Yritykselle myönnettävät tuet §3 ” Maakunta voi myöntää rakennerahastovaroista tukea rakennerahasto-ohjelman mukaisiin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin kehittämis- ja investointihankkeisiin.” Yritysten tukimuodot on kuvattu nimenomaan luvussa 2, ja luvussa 3 taas voittoa tavoittelemattomien hakijoiden tukimuodot. Tältä osin esitetään, että lakitekstiä ja sen jäsentämistä täsmennetään. 11 § 1 momentin kohdassa 6 on mainittu että "tuen kohteena olevat investoinnit ovat yleisesti hyödynnettävissä". Tämä on lisäys nykylakiin, jossa todetaan vain, että kehittämishankkeiden tulokset ovat julkisia. Investointien osalta "yleinen hyödynnettävyys" on ongelmallista esim. tutkimusprojektien infrastruktuuriin liittyvien investointien osalta (sis. mm. koneita, laitteita). 44 §: Ensimmäisen momentin kohtaan 1 esitetään muotoilua: Tuen myöntämis- ja maksatuspäätökset sekä niihin liittyvät valmistelutehtävät, aiheettomast * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Myöntämisen liittyviä normeja on pitänyt purkaa ja maakunnalle jättää liikkumavaraa palveluihin. Nyt entinen palkkatukilaki on siirretty tähän uuteen lakiin lähes sellaisenaan, hyvin yksityiskohtaisella määrittelyllä. Voisiko normisääntelyä siirtää tarvittavalta osin laadittavaan asetukseen, jolloin laki voisi jäädä väljemmäksi (esim. 16§)? 25§ on varsin ehdoton, olisiko mahdollista mahdollistaa harkintaa, koska esim. pienillä paikkakunnilla ei ole työmahdollisuuksia samassa määrin kuin isoilla paikkakunnilla. Työmarkkinat ovat muuttuneet haasteellisiksi, työsuhteen kausiluonteisuus ei ole enää poikkeuksellista, vastaako tämä lakipykälä enää nykyaikaa? * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * Lakiluonnoksessa todetaan, että "Tukea haetaan valtakunnallisesti ylläpidettävällä sähköisen asioinnin järjestelmällä, jos sellainen on käytettävissä. Jos tällaista järjestelmää ei ole käytettävissä, tukea voidaan hakea myös lomakkeella, joka toimitetaan maakunnalle". Periaatteena pitäisi olla, että olisi olemassa sähköiset järjestelmät jonkin siirtymäajan puitteissa. Lakiluonnoksessa määritellään, että "Tukea haetaan siltä maakunnalta tai Uudenmaan kuntayhtymältä, jonka alueella hanke pääosin toteutetaan tai jonka alueella tuettava toiminta pääosin tapahtuu". Lakiluonnoksesta ei selviä, mitä eroa näillä kahdella termillä (toteutuu ja tapahtuu) tässä yhteydessä on? Miten valtakunnalliset hankkeet suhteutuvat tähän, välttämättä niissä ei ole eroteltavissa päätoteutusaluetta? * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lain muutos on tavoitteiltaan oikean suuntainen. Näin yksityiskohtainen sääntely työnhakemisesta ja sen raportoinnista ei ole tarpeen. Laissa ei ole tarkoituksenmukaista määritellä työllistymistä edistäviä palveluita tarkasti. Asiakkaalle tarkoituksenmukaiset palvelut vaihtelevat asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * Työttömänä tai työssä olevana aloitettu yritystoiminta katsottaisiin neljän kuukauden ajan sivutoimiseksi ja työnhakija säilyttäisi oikeuden työttömyysetuuteen. Tämä on kannustavaa yrittäjyyden edistämistä sekä itsensä työllistämistä omatoimisesti ei työ- tai virkasuhteisesti. Muutos parantaa olennaisesti mahdollisuuksia aloittaa ja kokeilla riskittömästi ja käytännössä oman yritystoiminnan kannattavuuden arvioinnin, suunnitellun liiketoiminnan toimivuuden ja sen kasvattamisen ja edelleen kehittämisen. Tällä muutoksella lisätään myös eri jakamis- ja alustatalouteen perustuvien digitaalisen työnvälitysalustojen käyttöä ja tunnettavuutta, kun niiden merkitys työmarkkinoilla on arvioitu muutenkin kasvavan. Kannustavaa ja työllistymisen prosessia nopeuttavaa on työ- tai virkasuhteinen henkilön kohdalla se, että hän voi viivyttelemättä aloittaa yritystoiminnan tilanteessa jossa hänellä on tiedossaan, että voimassa oleva työ- tai virkasuhde on päättymässä menettämättä työn päättyessä oikeutta kokonaan työttömyysetuuteen. Lainsäädäntö mahdollistaa sivutoimisen yritystoiminnan ja mahdollisen starttirahan myöntämisen tilanteessa, kun sivutoimista yritystoimintaa muutetaan päätoimiseksi ja josta vain asiakkaalla tulee olla tieto, että starttirahapäätös tulee olla tehtynä ennen kuin hän yritystoimintansa laajentaa päätoimiseksi ja tähän liittyen ohjeistus tulee olla viranomaisilta selkeä. Nuorten osalta on hyvää pätevän syyn lisäys erityisen suuntautumisen vuoksi opintojen keskeyttämiseen, jos hänellä on uusi opiskelupaikka missä jatkaa opintojaan. Nuori ei jäisi passiiviseen työttömyyteen odottamaan uutta opiskelupaikkaa ja alakin olisi suuntautumisen kannalta varmempi. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * 2§ on lisänä tullut päteväksi syyksi erota työstä, jos työtä ei ole 12 kalenteriviikon aikana välittömästi ennen irtisanomista ole ollut tarjolla siten, että työtä voitaisiin lukea työssäoloehtoon, eikä sopimuksessa ole mainintaa osa-aikatyön säännöllisestä tekemistä. Tämä tukee niitä joilla on tarvittaessa työhönkutsuttavan työsopimus, mutta työtunteja ei kuitenkaan tule. Nostaa työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä toiselle työnantajalle. Kuitenkin matkailualalla, kausiluonteisuus huomioiden 12 kalenteriviikon tarkastelujakso antaa työnantajalle joustoa. * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Omaehtoisen opiskelun ratkaisu koulutustarpeen osalta olisi maakunnalla. On järkevää, että työttömyysetuuden maksaja tutkii opintojen päätoimisuuden että myös seurannan niin kaikki tieto on käytettävissä eikä tarkistuksia toisilta viranomaisilta tarvitse tehdä. Samalla tulee työttömyysturvan osalta varmistettua tilanne. Tuen hakemiseen liittyvät tiukat määräajat eivät ole laissa tarpeen. * 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * Poissaolojen vaikutus tulee olla sama riippumatta palvelusta. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Vuorotteluvapaan siirtäminen on vuorotteluun jäävän osalta hyvä, kun samalla tulee tarkistettua päivärahan edellytykset. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Yleiset säännökset vastaa pääsoin aiempaa lakitekstiä. Määritelmät kohtaan määritetty mitä laissa tarkoitetaan palveluntuottajalla, hyvä asia koska kasvupalveluna toteutettavat kotoutumispalvelut tarkoitus tuottaa markkinalähtöisesti. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Lakiehdotuksen perusteella kotoutumista edistäviä palveluita järjestettäisiin osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvu- sekä sosiaali- ja terveyspalveluita, kunnallisia peruspalveluita ja kansallista koulutusjärjestelmää sekä muina kotoutumista edistävinä palveluina. Tältä osin vaikuttaa siltä, että palvelujärjestelmä säilyy edelleen hajanaisena, jossa eri tahojen toiminnalla on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluihin. Maakunnan ja kunnan välinen tehtävänjako säilyy lakiesityksessä epäselvänä. Tehtävänjakojen tulisi olla lakitasolla mahdollisimman selkeitä, jotta lain asiakaslähtöisyyden tavoitteet toteutuisivat. Alkukartoituksen järjestämisen (11 §) osalta olisi uudelleen arvioitava, onko välttämätöntä jakaa alkukartoituksen järjestäminen kohderyhmän mukaan kasvu- tai sosiaalipalveluksi, koska maakunta on kuitenkin lähtökohtaisesti alkukartoituksen järjestämisestä vastaava taho. Alkukartoituksen tulisi olla "yhden luukun" palvelu ja josta asiakkaan ohjaus kasvu- tai sosiaalipalveluihin tapahtuisi vasta alkukartoituksen jälkeen. Kotoutumissuunnitelman järjestämisvastuu (14 §)on maakunnalla ja se laaditaan yksilöllisesti alkukartoituksen edellyttämässä laajuudessa, toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa monialaisena yhteistyönä. Parannusta aiempaan on se, että maahanmuuttajalle laadittaisiin pääsääntöisesti yksi kotoutumissuunnitelma, jossa on tarkoitus yhteen sovittaa eri viranomaisten ja palveluntuottajien palveluita asiakkaalle soveltuvaksi palvelukokonaisuudeksi. Lakiluonnoksen 18 §:n mukaan maakunta vastaa siitä, että maakunnassa on tarjolla kasvupalveluna tarjottavaa kotoutumiskoulutusta. Pykälän 4 momentissa todetaan, että maakunta voi järjestää kotoutumiskoulutusta myös muuten kuin kasvupalveluna. Maakunta voisi kunnan tavoin halutessaan järjestää kotoutumiskoulutusta ja palvelukokonaisuuksia työmarkkinoiden ulkopuolella oleville maahanmuuttajille tukeakseen näiden ryhmien ja maahanmuuttajaperheiden kotoutumista alueellaan. On kannatettavaa, että myös maakunta voi hankkia koulutusta ja palveluita (myös 19 §:n mukaiset) työmarkkinoiden ulkopuolella oleville (mm. maahanmuuttajalapset ja –nuoret, erityisiä tukitoimia tarvitsevat), joilla voidaan edistää osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia. On kuitenkin huolehdittava siitä, että maakunnalla on riittävät taloudelliset resurssit palveluiden järjestämiseksi. Myös kuntien osalta on varmistettava, että kunnille maksettava laskennallinen korvaus kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisestä (33 §) tosiasiallisesti kattaa palveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * Pykälän 23 mukaan maakunta vastaisi myös hyvien väestösuhteiden edistämisestä. Pykälän perusteluissa viitataan alueellisiin etnisten suhteiden neuvottelukuntiin, mutta perusteluista ei käy esiin, mikä rooli maakunnalla olisi ETNOn suhteen jatkossa. Alueellinen ETNO on ollut ELY-keskukselle tarpeellinen työkalu hyvien väestösuhteiden edistämiseksi ja vuoropuhelun lisäämiseksi maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä, mutta tehtävän hoitaminen vaatii työaikaa enemmän kuin mitä ELY-keskuksella on ollut mahdollisuutta käyttää. ELY-keskus pitää tärkeänä, että alueellinen ETNO kytketään osaksi maakunnan tehtävää, mutta maakunnalla tulisi olla mahdollisuus kilpailuttaa palveluntuottaja, joka vastaisi alueellisen ETNOn operatiivisesta toiminnasta. TEM:n ja OM:n välillä tulisi käydä keskustelua ETNOn organisoimiseksi ja resursoimiseksi maakuntiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * Pykälän 28 mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan kotoutumista edistäviä palveluita järjestetään osana kunnallisia peruspalveluita ja muina kotoutumista edistävinä palveluina käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä maahanmuuttajien palvelutarvetarve edellyttää. Pykälässä tulisi nostaa selkeämmin esiin erityistä tukea tarvitsevien (esim. pakolaisten) palvelutarpeiden huomioiminen kunnassa. Tämän asian voisi nostaa esille myös 9 §:ssä jossa säädetään viranomaisten velvoitteesta huolehtia kotoutumisen alkuvaiheen neuvonnasta ja ohjauksesta tarvittaviin kotoutumista edistäviin palveluihin. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * Uutta lain tasolla on, että valtion kotouttamisohjelma (30 §) kytkettäisiin aluekehittämispäätökseen ja että ohjelmassa huomioitaisiin myös maakuntastrategioiden pitkän aikavälin tavoitteet sekä kotoutumista edistävien palveluiden riittävän saatavuuden edistäminen maakunnissa ja kunnissa. Uutta on myös kirjaus, että maakuntien ja kuntien edustajat voivat TEM:n aloitteesta osallistua VALKOn laatimiseen, mikä on selkeä parannus aikaisempaan. Lakiluonnoksen 33 §:n mukaan valtion kunnalle kolmen vuoden ajan maksama laskennallinen korvaus sisältäisi myös tulkitsemisen järjestämisestä kunnalle aiheutuvat kustannukset. Nykylainsäädännön mukaan kunnalle korvataan toteuman mukaiset tulkitsemiskustannukset ilman aikarajaa. Tulkitsemiskustannusten kattaminen laskennallisella korvauksella tulisi olemaan selkeä heikennys nykyiseen korvauskäytäntöön ja johtaisi siihen, että suuri osa välttämättömistä tulkkauskustannuksista jäisi kuntien itsensä maksettavaksi. Tämä entisestään heikentäisi kuntien motivaatiota pakolaisten vastaanottoon. Esitämme, että nykyistä käytäntöä tulkitsemiskustannusten täysimääräisestä korvaamisesta jatketaan myös uudessa laissa kotoutumisen edistämisestä. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Lakiluonnoksen ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset tuovat parannusta nykyiseen lainsäädäntöön. Erityisesti tuettua asumista koskeva pykälä (41 §) ja viittaus sosiaalihuoltolakiin selkeyttää nykyistä tilannetta. Lakiluonnoksen 42 §:n mukaan vastuu perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön perustamisesta siirrettäisiin kunnalta maakunnalle. Pykälän perusteluissa todetaan, että maakunnan järjestämisvastuu takaisi sen, että jatkossa asumista voitaisiin järjestää riittävästi niillä alueilla, joilla tarvetta on. Perustamistapa olisi nykyistä kevyempi ja joustavampi ja mahdollistaisi nopeamman reagoinnin ilman huoltajaa tulleiden määrän muuttuessa. On kuitenkin huomioitava, että järjestämisvastuun siirtäminen kunnalta maakunnalle ei poista kunnan keskeistä roolia ilman huoltajaa tulleiden kotouttamisessa. Ilman kunnan myönteistä suhtautumista ja hyväksyntää maakunnan olisi erittäin vaikeaa järjestää ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten asumista ja tukipalveluja kunnassa. Perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön perustamisessa maakunnan ja kunnan tulisi jatkossakin laatia kirjallinen sopimus sujuvan yhteistyön varmistamiseksi * 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Paluumuuton tukemista koskevan 54 §:n mukaan maakunta vastaisi vapaaehtoisesti koti- tai lähtömaahansa palaavan matka- ja muuttokustannusten sekä paluumuuttoavustuksen maksamisesta. Vaikuttaa siltä, että pykälä on muotoiltu voimassaolevan kotoutumislain pohjalta, jolloin kunnat vielä maksoivat toimeentulotuen ja hakivat valtiolta korvaukset. Koska toimeentulotuen perusosan maksaminen on siirretty kunnilta Kelalle, olisi luontevaa, että Kela vastaisi myös paluumuuton tukemista koskevista kustannuksista. * 9 luku Voimaantulo, kommentit: * Lakiesityksen mukaiset kuntaan ohjaamisen pykälät eivät tuo selkeyttä nykyiseen osin varsin sekavaan ja toimimattomaan kuntaan ohjaamisen malliin. Lakiesityksen mukaan oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan a) maakunta ohjaa kuntaan tai b) maakunta kilpailuttaa palveluntuottajan, joka ohjaa kuntaan tai c) vastaanottokeskus voi ohjata henkilön kuntaan, mikäli se henkilön itsensä kannalta tarkoituksenmukaista tai d) oleskeluluvan saanut siirtyy itsenäisesti kuntaan. Uutta lakiesityksessä nykyiseen lainsäädäntöön nähden on mahdollisuus siirtää kuntaan ohjaaminen ulkopuoliselle palveluntuottajalle kilpailuttamisen kautta. Uutta on myös on se, maakunta voisi ohjata oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan kuntaan ilman kunnan kanssa tehtyä sopimusta. Molemmat uudistukset tekevät kuitenkin kuntaan ohjaamisen järjestelmästä entistäkin sekavamman. Lakiesityksessä jää myös epäselväksi koskeeko palveluntuottajan kilpailuttaminen myös kiintiöpakolaisten kuntaan ohjaamista vaiko pelkästään oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Herää myös kysymys, millä rahalla maakunta hankkii palveluntuottajan eli tullaanko kuntaan ohjaamiseen kenties osoittamaan nykyistä enemmän resursseja? Epäselväksi myös jää, kuka määrittää tarkoituksenmukaisuuden siinä tapauksessa, että VOK ohjaa henkilön kuntaan. Kaiken kaikkiaan kuntaan ohjaamisen pykälissä kunnan rooli on häivytetty lähes olemattomiin, vaikka kuntaan ohjaamisessa juuri kunta on se vastaanottava taho. Kunta on keskeinen osapuoli ja rooli ja vastuu pitäisi näkyä myös näissä pykälissä. Kuntaan ohjaamisen järjestelmä kaipaa kipeästi selkeytystä eri toimijoiden tehtävänjakoon ja vastuisiin. Toiveena oli, että TEM:n Rambolilla teettämän selvityksen kuntaan ohjaamisen malliksi eniten kannatusta saanut malli olisi kirjoitettu lakiesityksen pykäliin. Maahanmuuttoviraston/vastaanottokeskuksen tulisi vastata turvapaikanhakijan prosessista siihen asti, kun hän on saanut oleskeluluvan ja muuttanut VOK:n ohjaamana kuntaan. Vasta sen jälkeen vastuu siirtyisi maakunnalle. ELY-keskus ehdottaakin, että Rambollin tekemä selvitys kaivettaisiin uudelleen esiin ja kuntaan ohjaamisen lakipykälät kirjoitettaisiin selvityksen pohjalta uudelleen. Kuntaan ohjaamisen suunnittelua ja kehittämistä maakunnassa koskevan pykälän perusteluissa viitataan 3 momenttiin, jota siinä ei kuitenkaan ole. Pykälässä on vain momentit 1 ja 2. Perustelujen mukaan 3 momentissa säädetään maakunnan ja kuntien välisestä sopimuksesta ja pakolaisten kuntaan ohjaamisesta. Koska koko momentti puuttuu lakiluonnoksesta, asia ei aukene kunnolla ja jää sekavaksi, vaikka on kyse erittäin merkittävästä asiasta ja josta olisi ollut tärkeää saada lausua ELYn näkemys asiaan. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials