Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Tue Jul 11 11:47:08 EEST 2017 Vastaanottaja: "kirjaamohaut@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: Lausunto kirjattavaksi / Uudenmaan TE-toimisto / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 11. heinäkuuta 2017 11:27 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Uudenmaan TE-toimisto / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 13:27 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne • Vastaajataho * TE-toimisto • Vastaajatahon virallinen nimi * Uudenmaan TE-toimisto • 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Esityksestä jää kuva, että asiakkaan työttömyysstatusta ratkotaan kahdella suunnalla. Tuleeko maakunnan/kuntayhtymän odottaa ennen työttömyyttä edellyttävien palvelujen tarjoamista etuuden maksajan ratkaisua siitä, onko asiakas työtön työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla. Tuntuu päällekkäiseltä, että maakunta palvelujen tarjoamisen kannalta ratkaisisi asian ja työttömyysetuuden maksaja ratkaisisi asian työttömyysturvan näkökulmasta. Maakunta/kuntayhtymä joutuisi päätoimisesta yritystoiminnasta tai opiskelusta ratkaisua tehdessään pyytämään asiakkaalta samoja selvityksiä kuin maksajakin. • 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Aktiivista työnhakua koskevat säännökset tulevat lisäämään henkilökohtaista kontaktointia varsinkin niillä asiakkailla, jotka eivät normaalipalveluilla pärjää sekä asiakkailla, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää verkkopalvelua. Se ei ole mitenkään huono asia. Työnhaun uudelleen käynnistäminen tulee lisäämään käyntiasiointia niillä alueilla, joissa maahanmuuttajia EU/ETA-maiden ulkopuolelta. Heidän työnhakijaksi rekisteröitymisen edellytyksiä ei ole ollut mahdollista tarkistaa verkkopalvelussa. Asiakkaan pyytäessä työnhaun uudelleen aloittamista edellytetään, että hän sitoutuu 6 §:n 1 momentin 2 - 4 kohtien toteuttamiseen. Jos verkkopalvelu on pääasiointitapa, miten asiakas sitoutetaan verkkopalvelussa ko. vaatimuksiin? Tässä kohdin oleellisin on digitaalisen palvelutarpeen arvioinnin työkalun täysimittainen hyödyntäminen. Toinen on pat riskiä ennustava profilointi, joka nojautuu tällä hetkellä URA-asiakastietojärjestelmästä saataviin tietoihin. Digipalveluja suunniteltaessa tulisi hyvissä ajoin määritellä, mitä muuttujia halutaan tulevaisuudessa tarkastella pitkäaikaistyöttömyyden riskiä ennustettaessa. Työttömän työnhakijan palvelutarve on arvioitava yhdessä työnhakijan kanssa säännöllisesti, kun työttömyys on edellisen palvelutarpeen jälkeen kestänyt yhdenjaksoisesti 3 kk. Esitys ilmeisemmin tarkoittaisi sitä, että työllistymistä edistävässä palvelussa ja työvoiman ulkopuolella olevien asiakkaiden palvelutarve tulisi arvioida 3 kk:n välein. Ei tunnu tarkoituksenmukaiselta. Näiden kohdalla tulisi olla mahdollista arvioida, onko palvelutarpeen arviointi ko. määräajassa ilmeisen tarpeetonta. Työnhakijan haastattelu ja työllistymissuunnitelma korvaantuu palvelutarpeen arvioinnilla. Esityksen mukaan palvelutarpeen arvioinnissa sovitut asiat tulisi tallentaa asiakastietojärjestelmään. Laissa kotoutumisen edistämisestä säädetään kuitenkin erilailla. Miksi yhden asiakasryhmän kohdalla on erilainen menettely? Mainitaan, että muita osaamispalveluita voivat olla myös työvoimakoulutus ja turvalla tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu. Miksi puuttuvat lain pykälästä, koska ne mainitaan työttömyysturvalain työllistymistä edistävän palvelun määritelmässä? • 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Kehitteillä oleva Työmarkkinatori lienee tässä kohdin digitaalinen työnvälitystä edistävä palvelualusta, sisältäen niin asiakkaan osaamisprofiiliin, osaamiseen kehittämiseen kuin yritystoiminnan käynnistämiseen liittyviä tietoja. Rekrytointipalveluja koskeva määrittely on sopivan väljä ja tarjoaa myös maakunnalle/kuntayhtymälle erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa tätä palvelua. Esityksestä tulee se kuva, että asiakkaan tiedot siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille (jonka kait pitäisi olla vapaaehtoinen, asiakkaan oma valinta), kun hän aloittaa työnhakunsa. Epäselväksi jää suhde asiakkuudenhallintajärjestelmään. Kaikki asiakkaat (esim. heikossa työmarkkinatilanteessa olevat) eivät suinkaan suuntaa suoraan työmarkkinoille vaan tarvitsevat muita palveluja, jolloin tietoja ei voi siirtää automaattisesti Työmarkkinatorille. • 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Yksityiskohtaisia perusteluja katsoen työnhakijaa koskevat työnhaun ja rekrytoinnin kannalta tarpeelliset tiedot julkaistaisiin verkkopalvelussa (Työmarkkinatorissa), jonne tiedot siirtyisivät automaattisesti kun henkilö aloittaa työnhaun. Tuntuu hieman erikoiselta, koska toimiston käsityksen mukaan Työmarkkinatorin käyttö on asiakkaalle vapaaehtoista. Muutoinkin automatiikka tässä kohdin voi olla pulmallista, koska on hyvin paljon asiakkaita, joilla työmarkkinoille siirtyminen (erilaisista esteistä tai muista suunnitelmista johtuen) ei ole ykkösprioriteetti. Voiko johtaa siihen, että Työmarkkinatorilla ei olekaan työnantajien selattavaksi/katsottavaksi työmarkkinoille pyrkiviä ja motivoituneita asiakkaita? Jolloin onkin kyse asiakkuudenhallintajärjestelmästä, joka käsittelee kaikkia työnhakijoita. Varmaankin tätä eroa on vielä suunnittelu jatkuessa syytä tarkentaa. • 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Esityksen mukaan tukea myönnettäisiin yritykselle eikä yrityksen perustamista harkitsevalle henkilölle, jolloin enää ei korostuisi toimeentulon turvaaminen. Hyvä perustelu, koska toimiston käsityksen mukaan tämänkaltaisen tuen tarkoitus on tukea nimenomaan yritystoimintaa eikä toimeentuloa. Toimeentulon turvaamiseen on aivan muita tahoja. • 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Nykyinen JTYP-laki toteaa myös valtion virastolle tai laitoksille osoitettavista määrärahoista. Tästä ei ole mitään mainintoja, onko tarkoituksella vai tuleeko esiin muulla tavoin? • 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Työllistymistä edistäväksi palveluksi määritellään myös ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu omaehtoista opiskelu. Rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa nämä ovat todettu kuuluvan muihin henkilöasiakkaan osaamista kehittäviin palveluihin”. Onkohan kyse tulkintaerosta? • 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * Pykälästä poistetaan kokoaikatyön hakeminen. Perusteluissa kuitenkin todetaan, että kumoamisesta huolimatta työttömyysetuuden saamisen yleisenä edellytyksenä olisi edelleen, että työnhakija hakee kokoaikatyötä? Äkkisilmäyksellä rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa tai työttömyysturvalaissa ei ole missään mainintaa kokoaikatyön hakemisesta. Voiko asiakas ilmoittaa ettei hae kokoaikatyötä, eikä sillä ole työttömyysetuuteen merkitystä? Jos evätään, niin mihin säännökseen mahtaa perustua? • 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Työttömyysturvan seurantajärjestelmän muuttaminen ns. nollatuntisopimusten, provisiotyön kirjaaminen lakiin hyvä. Samoin myös minimikuukausipalkan kirjaaminen.. Työttömän tulee hakea keskimäärin vähintään yhtä avointa työpaikkaa kunkin täyden viikon aikana. Alueelliset erot tämän suhteen voivat olla isoja ja lisäksi on asiakkaita, joilla ei käytännössä ole tähän kykyjä. Otetaanko näitä jotenkin huomioon? Katsotaanko myös sivutoiminen yrittäjä aktiiviseksi ja työllistyneen yrittäjänä? Aktiivisuus hakea erilaisia toimeksiantoja? Työpaikkojen hakua ei edellytetä sellaisten viikkojen aikana, joina työnhakija on osallistunut työttömyysturvalaissa määriteltyihin työllistymistä edistäviin palveluihin vähintään yhtenä päivänä. Tämä tulee todennäköisemmin lisäämään runsaasti asiakkaiden kysyntää palveluista ja sitä kautta palvelujen hankintaa, asiakkaiden ohjaamista palveluihin sekä tietojen kirjaamista tulevaan järjestelmään, joka ei nykyisten tietojen mukaan ole URA vaan jonkinlainen asiakkuudenhallintajärjestelmä. Laiminlyöntiin ei sovelleta jos sille on esim. muu (sairasloma tms.) näihin rinnastettava hyväksyttävä syy." Onko kieli- tai luku- ja kirjoitustaidoton kotoutuja, "muu näihin rinnastettava" hyväksyttävä syy? Soveltamiseen voidaan törmätä myös tiettyjen heikossa työmarkkinatilanteessa olevien asiakkaiden tiimoilta. • 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * Tällä hetkellä operoidaan työvoimapoliittisella lausunnolla, joka on sinänsä selkeä. Esityksessä käytetään kolmea käsitettä; ilmoitus maksajalle esim. palveluun osallistumisesta ja työnhaun voimassaolosta, lausunto omaehtoisen tukemisesta työttömyysetuudella sekä päätös työttömyysturvan seuraamuksesta. Vaatinee vielä näiden sisällön tarkentamista. Mikä näistä sitoo maksajaa? Maksajako seuraa työssäolovelvoitetta? Luonnollisin lienee maksaja, joka voi sen purkaa myös tarvittaessa. • 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Riittäisikö kotoutuja-asiakkaankin kanssa palvelutarpeen arviointi? Esityksessä korostetaan suunnitelman tarkistamista. Ovatko tarpeellisia kuukausina määritellyt määräajat, koska esim. Kasvupalveluissa ei ole määrityksiä . Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials