Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 18. kesäkuuta 2017 8:53 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Lapin TE-toimisto / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 14:58 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne * Vastaajataho * TE-toimisto * Vastaajatahon virallinen nimi * Lapin TE-toimisto * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Yleiset kommentit koko lakipaketista: lakien olisi tarkoituksenmukaista olla mahdollisimman väljiä ja mahdollistavia. Tarkempaa ohjeistusta voidaan tarvittaessa antaa asetuksilla, joiden muuttaminen on joustavampaa. Yksityiskohtaista säätelyä tulee välttää ja jättää maakunnille liikkumavaraa vastata asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Tiukka normitus on monessa tapauksessa ristiriidassa asiakaslähtöisten palveluiden kanssa. Aktiivinen työnhaun malli on tavoitteiltaan kannatettava, mutta sen soveltamisessa tarvitaan liikkumavaraa maakuntien erilaisten toimintaympäristöjen vuoksi; avoinna olevien työpaikkojen määrät vaihtelevat suuresti keskusten ja niistä Lapissa kaukanakin olevien haja-asutusalueiden välillä - elämisen ehdot voivat tiukentua näillä haja-asutusalueilla, jos samat ehdottomat vaatimukset ulotetaan kaikkialle ilman riittävää liikkumavaraa. Avoimien työpaikkojen vähäisyyttä ei voida korvata tuottamalla jatkuvasti kasvupalveluja tilalle. Alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus voi olla mahdollisuus, mutta tuskin koskee kaikkia. Edelleenkin lausunnonantamista vaikeuttaa vaikeus hahmottaa kokonaisuutta ja eri lakien keskinäistä suhdetta. Keskeneräisistä tai nykyisessä muodossaan olevista (palkkatuki) lakipykälistä on vaikea lausua näistä syistä. Lakiesityksiä lukiessa on vaikea hahmottaa, mitkä tehtävät kuuluvat järjestämiseen, mitkä tuottamiseen ja mitkä julkisiin hallintotehtäviin. Lisäksi alueellista kehittämistä ja kasvupalvelua koskevassa laissa kuvattujen palvelukokonaisuuksien muodostaminen vaikuttaa haasteelliselta, jos niihin sisältyvät ns. substanssilaissa kuvatut yksittäiset palvelut on hyvin tarkkaan säädelty. Tämä pitäisi vähintäänkin riskinä tunnistaa ja siinäkin mielessä mahdollisia korjausliikkeitä ajatellen viedä yksityiskohtainen säätely asetustasolle, helpommin muutettavaksi. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * 4 § mukaan maakunnassa on oltava toimipisteitä, joissa työnhaun voi aloittaa henkilökohtaisesti asioimalla. Lapin alueella nykyinen toimintatapa, jossa rekisteröidytään sähköisesti tai puhelimella ja hyvin harvoissa tapauksissa käyntiasiointina Rovaniemellä on käytännössä jo osoitettu toimivaksi malliksi. Laissa ei siten ole tarkoituksenmukaista määritellä, että maakunnassa on oltava toimipisteitä, joissa työnhaun voi aloittaa henkilökohtaisesti asioimalla. Riittää kirjaus, että "maakunta vastaa palveluiden henkilökohtaisesta saatavuudesta maakunnan alueella". Tässäkin asiassa tulisi luottaa maakuntien kykyyn löytää ratkaisut asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. 6 § 4) 1 mom: Tulee varmistaa ja ottaa huomioon, että niillä työnhakijoilla, joilla on muita heikommat edellytykset valinnanvapauden käyttämiseen, on riittävä tuki ja ohjaus valinnanvapauden käyttämisessä (8 §), jotta työnhaun katkeaminen ei johdu niiden puutteesta tai riittämättömyydestä. 6§ 4) 2 mom: Työnhakijan työnhaun katkeaminen aina, jos ei vähintään 7 päivän välein siitä ilmoita, on liian tiukkaa säätelyä. Työnhakujen katkeamisen määrä tulee lisääntymään olennaisesti; mitä seurauksia tästä on asiakkaille ja viranomaistehtäviin? 9 § Olisiko osana monialaisen palvelutarpeen arviointia olla sen arviointi, tarvitseeko työnhakija tukea ja ohjausta valinnanvapauden kyttämisessä ja sopiminen tavoista tukea ja ohjata? 9 § 4 momentti: Monialaiseen palvelukokonaisuuteen liittyvien palvelujen yhteensovittaminen todennäköisesti edellyttää jatkossakin aktivointisuunnitelman kaltaista järjestelyä, joka on maakunnan harkinnassa. Onko loogista, että kotouttamislaissa tästä yhteensovittamisen tarpeesta kuntien ja muiden tahojen tuottamiin palveluihin kotouttamissuunnitelman laatiminen on jäänyt lakiin, mutta tässä ei aktivointisuunnitelmaa mainita, vaikka vastaavanlaista yhteensovittamista tarvitaan? * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * 12§ 2 momentti : Esitetään muutettavaksi sanamuoto: Lisäksi rekrytointipalveluina voidaan tarjota muita rekrytointia ja työnhakua tukevia kartoitus- ja valmennuspalveluja. 15§ Kasvupalvelukoulutuksen määritelmää voisi syventää ja kuvata tarkemmin esimerkiksi tavoitteiden kautta. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * 22§ Työkokeilun enimmäiskeston laskenta aloitetaan uudelleen alusta, kun henkilö on ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta. Voitaisiinko tätä yhdenjaksoista työttömyysajan vähintään aikaa lyhentää tai mahdollistaa harkintaa siten, että yhdenjaksoista työttömyyttä edellytettäisiin pääsääntöisesti 12 kuukautta? * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Yleiskommentti: Onko lain vaikutuksia tutkittu riittävästi yrittäjäksi ryhtyvän prosessin näkökulmasta? Riittääkö 4 kuukautta kaikkien osalta yritystoiminnan kokeiluun työttömyysturvalla vai voisiko maakunta harkita pitempää aikaa tarvittaessa huomioiden yritystoiminnan luonne? * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Tuki yritystoiminnan käynnistämiseen; Tuki korvaisi starttirahan joka on myönnetty päätoimisen yritystoiminnan aloittavalle henkilölle ja jolla on tuettu yrittäjän toimeentuloa sinä aikana, jonka päätoimisen yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttaminen arvioidaan kestävän. Yritykselle myönnettynä myöntämisperusteena ei jatkossa korostu enää yrittäjän toimeentulon turvaaminen, yhdenmukaistaan ao. tukien periaatteita ja harkinta tämän osalta poistuu. Lähtökohtana tuen myöntämiselle on oltava edelleenkin, että yrityksen liiketoiminnalla arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan ja kannattavaan toimintaan. Kannattavuuden arviointi perustuisi kokonaisharkintaan (liiketoiminnan tunnusluvut, ei maksuhäiriöitä, oikeudellisten velvoitteiden hoitaminen). Arviointiin liittyen laadittu/päivitetty liiketoimintasuunnitelma on myös erinomainen arviointiin liittyvä dokumentti ja tätä ei mainita 5 § yleisissä edellytyksissä. Yrittäjälle myönnettynä hänelle siirtyy riski aloittaa oma liiketoiminta (jatkovalmistelussa huomioitavana), kun hän on jättänyt hakemuksen. Nykyiseen starttirahaan verrattuna alkavan yrittäjän ei tarvitse pohtia tuen myöntämiseen liittyen päätoimisen yritystoiminnan käynnistymisen ajankohtaa tai sitä, liittyykö aloittamiseen ennen päätoimisuutta missä määrin työllistäviä vaiheita. Toisaalta huomioitava on työttömänä aloitetun yritystoiminnan kytkentä työttömyysturvalainsäädäntöön: työttömänä tai työssä olevana aloitettu yritystoiminta katsottaisiin neljän ensimmäisen kuukauden ajan sivutoimiseksi ja työnhakija säilyttäisi oikeuden työttömyysetuuteen. Esityksessä jatkovalmistelun osalta on hyvä huomioida: • Edellytykset maaseutuyrityksien perustamistukeen/maaseuturahoitukseen liittyen niin, että ne yhdessä mahdollistavat jonkin tuen aloittavalle yrittäjälle (kala-, maa- ja metsätalous huomioiden) • Myöntämiskäytäntö ja periaatteet suhteessa nykyiseen starttirahaan (lakiesityksessä avoimena): onko tarvetta täsmentää alan yrityksien kilpailutilanteiden huomioimista alueella, markkinat nykyisin kun ovat saavutettavissa laajemminkin. Periaatteissa on hyvä huomioida jatkossa myös alkavan yrittäjän yrittäjävalmiudet tai ainakin se, että yrittäjä hankkii niitä puuttuvilta osin yritystoimintansa alkuvaiheessa. • Tuen kesto, määrä ja maksamiskäytäntö (lakiesityksessä avoimena): ei välttämättä kaikille alkaville yrittäjille automaattisesti samatasoisena kestoltaan ja/tai määrältään, myöntämisessä voitaisiin huomioida esim. aloitetun yritystoiminnan liiketoiminnan laajuus, alkuvaiheen investoinnit, vieraan pääoman tarve. 3 § 3 mom. kohtaan esitetään lisättäväksi, että yritykset voivat olla hakijana esr- ja eakr-osarahoitteisissa projekteissa, kuten tähän asti on ollut mahdollista rakennerahasto- ohjelmassa. 4 § 2 mom. kalatalouden, maatalouden ja metsätalouden rajaaminen tuensaajien ulkopuolelle muuttaa nykyistä käytäntöä yrityksen kehittämispalvelujen ja starttirahojen osalta, joissa ei ole ollut toimialarajauksia. Esitetään, että nykyisten yritysten kehittämispalvelujen ja starttirahan osalta lainsäädännöllä ei rajoiteta tuensaajia nykyisestä käytännöstä. Tarkennus kalatalouden osalta: esitetään, että tukea voitaisiin myöntää jatkossa kalanjalostusta harjoittaville pk-yrityksille. Kalanjalostusta voidaan tukea rajoitetusti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kautta, mutta maaseuturahaston kautta ei ollenkaan. Kalanjalostuksessa on paljon potentiaalia ja Pohjois-Suomessa on vireilläkin merkittävä suuri jalostushanke, jonka rahoittaminen ei välttämättä onnistu kalatalousrahaston vaatimattomilla resursseilla. Ylipäätään ei ole loogista rajata jalostustoiminnan tukemista raaka- aineen perusteella. Varsinaista kalataloutta on toiminta siihen asti, kun tuote lähtee kalastajalta tai vesiviljelijältä eteenpäin. Tuen kohteena tu * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Luvun otsikko rajaa pois yritysten toteuttamat ESR- hankkeet, joita kuitenkin nykyiselläänkin toteutetaan. Tämä kohta tulisi muuttaa siten, että yrityksillä on mahdollisuus edelleen hankkeiden toteuttamiseen. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Palkkatukisäännökset vastaavat nykyistä lakia ja ovat sinällään selkeät ja toimivat. Myöntäminen edellyttää pääsääntöisesti, että henkilön työttömyys on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä osaamispuutteiden vuoksi. On kuitenkin ollut ymmärrettävissä, että säädöksiin voi tulla vielä muutoksia. Jos tarkoitus on, että lausuntovaiheessa otetaan kantaa säädösten väljentämiseen ja mahdollistamiseen, se on kuitenkin haasteellista huomioiden nykyisten säädösten toimivuus. Vaihtoehtona voisi olla tässäkin normisääntelyän siirtäminen tarvittavilta osin laadittavaan asetukseen, jolloin laki voisi jäädä väljemmäksi (esim. 16 ja 25 §). * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * Lakiluonnoksessa todetaan, että "Tukea haetaan valtakunnallisesti ylläpidettävällä sähköisen asioinnin järjestelmällä, jos sellainen on käytettävissä. Jos tällaista järjestelmää ei ole käytettävissä, tukea voidaan hakea myös lomakkeella, joka toimitetaan maakunnalle". Periaatteena pitäisi olla, että tuen myöntämiseen on sähköinen järjestelmä; paperilomakkeiden toimittaminen hidastuttaa maksatusprosessia. Lakiluonnoksessa määritellään, että "Tukea haetaan siltä maakunnalta tai Uudenmaan kuntayhtymältä, jonka alueella hanke pääosin toteutetaan tai jonka alueella tuettava toiminta pääosin tapahtuu". Lakiluonnoksesta ei selviä, mitä eroa näillä kahdella termillä (toteutuu ja tapahtuu) tässä yhteydessä on? Miten valtakunnalliset hankkeet suhteutuvat tähän, välttämättä niissä ei ole eroteltavissa päätoteutusaluetta? * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lain muutos on tavoitteiltaan oikean suuntainen. Näin yksityiskohtainen sääntely työnhakemisesta ja erityisesti sen raportoinnista viikottain ei ole tarpeen. 1 luvun 5 § 1 momentin määritelmien osalta poistot ovat tarkoituksenmukaiset sekä 1 momentin 15 § lisäys määritelmiin lisättynä. Työnhaku- ja uravalmennuksia ei määriteltäisi enää työttömyysturvalain mukaisina työllistymistä edistävinä palveluina, mutta maakunnan tai palveluntuottajan järjestämää rekrytointia, työnhakua tai osaamista tukevaa palvelua voitaisiin sellaisina pitää. Palvelun tulisi kestää vähintään neljä tuntia päivässä. Ilmeisesti palvelun kesto tulisi sopia tuntikestoisena eikä päiväkohtaisena, sillä päiväkohtaisen järjestämisajan laskenta tapahtuu päivien lukumäärällä. Voisiko silloin tulla vastaan tilanteita, joissa palvelua on sovittu pidemmälle ajalle kuin mitä laskenta osoittaa, huomioiden arkipyhät? Osaamista tukevalle toiminnalle ei tulisi määritelmää, vaan se voidaan määritellä maakunnassa asiakaslähtöisesti. Määritelmällä on merkitystä kulukorvaukseen. Kun nykyisin on sovittu esim. 5 konkreettisesta osallistumispäivästä ja välitehtävistä osallistumispäivien välillä, olisivatko jatkossa kaikki päivät palvelupäiviä, joilta kulukorvaus maksettaisiin? Tämä olisi osalle asiakkaista aktivoivaa. Kesto tulisi määritellä enimmäisaikana. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * 5 a § alkava yritystoiminta: työttömänä tai työssä olevana aloitettu yritystoiminta katsottaisiin neljän kuukauden ajan sivutoimiseksi ja työnhakija säilyttäisi oikeuden työttömyysetuuteen. Tämä on kannustavaa yrittäjyyden edistämistä sekä itsensä työllistämistä omatoimisesti ei työ- tai virkasuhteisesti. Esitys parantaa olennaisesti mahdollisuuksia aloittaa ja kokeilla yritystoimintaa riskittömästi ja käytännössä oman yritystoiminnan kannattavuuden arvioinnin, suunnitellun liiketoiminnan toimivuuden ja sen kasvattamisen ja edelleen kehittämisen. Tällä muutoksella lisätään myös eri jakamis- ja alustatalouteen perustuvien digitaalisen työnvälitysalustojen käyttöä ja tunnettavuutta, kun niiden merkitys työmarkkinoilla on arvioitu muutenkin kasvavan. Kannustavaa ja työllistymisen prosessia nopeuttavaa on työ- tai virkasuhteisen henkilön kohdalla se, että hän voi viivyttelemättä aloittaa yritystoiminnan tilanteessa, jossa hänellä on tiedossaan, että voimassa oleva työ- tai virkasuhde on päättymässä menettämättä työn päättyessä oikeutta kokonaan työttömyysetuuteen. Lainsäädäntö mahdollistaa sivutoimisen yritystoiminnan ja mahdollisen starttirahan myöntämisen tilanteessa, jossa sivutoimista yritystoimintaa muutetaan päätoimiseksi. Asiakkaalla tulee olla tieto siitä, että starttirahapäätös tulee olla tehtynä ennen kuin hän yritystoimintansa laajentaa päätoimiseksi ja tähän liittyen viranomaisten antaman ohjeistuksen tulee olla selkeä. Seuraavia pohdintoja ja kysymyksiä toimeenpanossa nousi esille : Miten 4 kk:n määräaikaa seurataan (asia saadaan TE-toimiston tutkittavaksi)? Informoiko maksaja asiasta TE-toimistoja? Entä tapauksissa, jos ei ole ilmoittanut toiminnasta maksajalle eikä TE-toimistolle? Koskeeko 4 kk:n määräaika kaikkia omassa työssä työllistyviä esim. omaishoitajia, pelaajia/urheilijoita ja poroyrittäjiä (laskennallinen työllistymisaika)? Koskee myös yrittäjän perheenjäsentä? Kumpaa säännöstä ensisijaisesti sovelletaan - TTL 2 luvun 7 §:ää vai uutta 5 a §:ää? Miten pykäliä käytännössä sovelletaan? Miten siirtymäsäännös vaikuttaa soveltamiseen? Säännöstä sovelletaan uudelleen vasta sen jälkeen, kun työtön työnhakija on 4 kk:n määräajan alkamisen jälkeen täyttänyt palkansaajan tai yrittäjän työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta. Miten tätä käytännössä seurataan? Samalla tavalla kuin ammattitaitosuojan uudelleen alkamista? On huomattava, että toisilla työttömillä työnhakijoilla voi työssäoloehto täyttyä nopeastikin aikaisemman kertymän perusteella. Jos työtön työnhakija on harjoittanut yritystoimintaa tai omaa työtä on harjoitettu aiemmin, toiminta lopetetaan v. 2018 puolella ja aloittaa toiminnan uudelleen 5 a §:n voimaantulon jälkeen, saako hän harjoittaa yritystoimintaa 4 kk:n ajan työttömyysetuudella ? Yli 4 kk:tta kestävän yritystoiminnan/oman työn osalta harkinnan tekeminen olisi esityksen mukaan nykyistä helpompaa - mitä tällä tarkoitetaan? Esityksessä todetaan, että arvioinnissa hyödynnetään tietoa yritystoiminnan (oman työn) tosiasiallisesta työmäärästä neljän kuukauden ajalta. Millä tarkkuudella selvitetään, kuinka paljon toiminta työllistänyt? Tuleeko SELMA-lomakkeisiin ja valtakunnallisiin Selvityspyyntö-malleihin muutoksia? Starttirahan saamisen edellytyksenä 4 kk:n työttömyysetuudella harjoitetun yritystoiminnan jälkeen on, että toiminta on 4 kk:n aikana ollut sivutoimista . Kuka tämän arvioi ja tutkii? Starttiraha-asiantuntijat vai työttömyysturvan asiantuntijat? Opiskelua koskevalla lakimuutoksella selkiytetään sitä, mitä opintoja pidetään päätoimisena. SELMA-lomakkeiden tulisi olla heti oikeanlaisena käytössä 1.1.2018 alkaen. Nuorten osalta on hyvää pätevän syyn lisäys erityisen suuntautumisen * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Luvun 8 a §: ssä säädetään aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä. Koskeeko normi myös TYP-toiminnan asiakkaita? Jos koskee, niin hankaloittaa työnhakijan kokonaistilannetta silloin, kun ei ole aktiiviseksi katsottavassa toimenpiteessä (esim. pitkäaikaiset selvitysprosessit, mm. eläkkeelle hakeutuminen ja kuntouttava työtoiminta). Näin ollen 8 b §:ssä tulisi mainita, että tässä tapauksessa työnhakijan ei edellytetä hakevan avointa työpaikkaa 8 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sellaisena aikana, kun työmarkkinavalmiuksien selvitys on menossa. 2§ on lisänä tullut päteväksi syyksi erota työstä, jos työtä ei ole 12 kalenteriviikon aikana välittömästi ennen irtisanomista ole ollut tarjolla siten, että työtä voitaisiin lukea työssäoloehtoon, eikä sopimuksessa ole mainintaa osa-aikatyön säännöllisestä tekemistä. Tämä tukee niitä, joilla on tarvittaessa työhönkutsuttavan työsopimus, mutta työtunteja ei kuitenkaan tule. Nostaa työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä toiselle työnantajalle. Kuitenkin matkailualalla, kausiluonteisuus huomioiden, 12 kalenteriviikon tarkastelujakso antaa työnantajalle joustoa. 1 mom. 4 kohta; Jos maksettava palkka jäisi alle 1187 euron, niin onko tarkastelujaksoa. Riittääkö, että irtisanoutumista edeltävän kuukauden palkka on alhaisempi? Provisiopalkkaisessa työssä kuukausiansiot voivat vaihdella suurestikin. 4 § Työn hakematta jättäminen tai kieltäytyminen työnantajan tarjoamasta yksilöidystä työstä on sekä otsikoinnilta että sisällöltään oikeansuuntainen. Työnhakijalta edellytettäisiin, että on hakenut vähintään yhtä avointa työpaikka kutakin täyttä työttömyysviikkoa kohti. Jos työtarjouksia on kuitenkin tehty työnhakijalle enemmän kuin yksi viikkoa kohden, voiko tämä säännös vähentää yhteydenottoja yrityksiin ja lisätä joillakin aloilla tai alueilla rekrytointiongelmia? Toisaalta myös yhden työpaikan hakeminen viikossa voi olla haasteellista alueilla, joissa avoimia työpaikkoja on vähän. Mitkä korvaavat toimet tällöin tulevat kysymykseen? Työnhaku päättyisi, mikäli työnhakija ei vähintään seitsemän päivän välein ilmoittaisi siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa työnhakunsa jatkumisesta ja aktiiviseen työnhakuun liittyvistä toimista. Miten työnhaun päättyminen ja lausunnon anto tuolloin käytännössä tapahtuu? Onko säännös ehdoton ? - merkitystä olisi vain ja ainoastaan sillä, ettei ole ilmoittanut työnhaustaan, vaikka tosiasiallisesti olisi aktiivisesti hakenut töitä? Asetetaanko työstä kieltäytymisseuraamus vain siinä tilanteessa, kun työtön työnhakija on kieltäytynyt työstä, johon on tullut valituksi tai kun työnantaja tarjonnut työtä yksilöidysti? Sovelletaanko velvoitetyöstä kieltäytymisessä 2 a luvun 4 §:ää ( = henkilö on valittu kyseiseen työhön)? * 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit: * Työllistymissuunnitelmia on jonkin verran tehty jälkikäteen, kun työnhakija on aloittanut palvelun ja suunnitelmaa ei ole ehditty ajoissa tekemään ja palvelu on katsottu tarpeelliseksi. Esitys vähentää byrokratiaa. * 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit: * Muutoksiin viitattu jo edellisissä kohdissa. * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Omaehtoisen opiskelun ratkaisu koulutustarpeen osalta olisi maakunnalla. On järkevää, että työttömyysetuuden maksaja tutkii opintojen päätoimisuuden että myös seurannan, jolloin kaikki tieto on käytettävissä eikä tarkistuksia toisilta viranomaisilta tarvitse tehdä. Samalla tulee työttömyysturvan osalta varmistettua tilanne. Tukemista tulisi hakea vähintään kaksi viikkoa ennen opintojen aloittamista. Milloin voidaan poiketa määräajasta? Onko 2 momentti kattava vai ohjeellinen painavan syyn osalta. Asiakas voi saada tiedon opiskelupaikasta alle kahden viikon määräajan. Kahden viikon määräaika ennen opintojen aloittamista on ongelmallinen. Riittäisi, että etuutta pitäisi hakea ennen opintojen aloittamista. Perusteltua on myös, että asiakkaalla on oltava koulutustarve. Tämä mahdollistaa työmarkkinoiden toimivuuden tukemisen myös tilanteissa, missä hyvin työllistyvät haluavat opiskella omista lähtökohdistaan kehittääkseen itseään tai saadakseen uuden ammatin. Näihin tapauksiin työttömyysetuutta ei myönnettäisi kuten ei nytkään. Varsinkin maahanmuuttajien kohdalla on ollut erilaisia variaatioita opintojen päätoimisuuden tai opintojen sivutoimisuuden ja tuen myöntämisen osalta. Näihin tulisi ottaa yleiset edellytykset paremmin kuin nykyisellään. Tämä on ollut ongelmaa seurannan osalta. 9 § Maakunta ilmoittaisi koulutuspalvelun tuottajalle niiden työnhakijoiden nimet ja henkilötunnukset, joiden opiskelua on voidaan tukea. Ilmeisesti ilmoitus annettaisiin myös työttömyysetuuden maksajalle tuen myöntämisen päätöksen tekemiseksi. Ilmoitustapa - työvoimapoliittinen lausunto vai joku muu. Pitääkö koulutuspalvelun tuottajalle antaa asiakkaan nimen ja hetun lisäksi työttömyysetuuden maksaja tieto, jotta koulutuspalvelun tuottaja voi ilmoittaa opintojen päättymisestä sekä maakunnalle että työttömyysetuuden maksajalle * 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * Poissaolojen vaikutus tulee olla sama riippumatta palvelusta. * 10 a luku Kulukorvaus, kommentit: * Harkinnanvaraisen kulukorvauksen poistaminen ei aiheuta ongelmaa. Harkinnanvaraista kulukorvausta ei ole myönnetty ainakaan vuoden 2013 lakimuutosten jälkeen. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Vuorotteluvapaan siirtäminen on vuorotteluun jäävän osalta hyvä, kun samalla tulee tarkistettua päivärahan edellytykset. Kun sijaiselle riittää, että on työtön, eikä tarvitse olla työnhakijana, miten työttömyyskassa/Kela tutkii asian? Ei ole järkevää, että asiakas ilmoittautuu vain päiväksi työnhakijaksi. Jos asiakas on saman työttömyyskassan/KElan asiakas, niin hehän näkevät omista tiedoistaan asiakkaan tilanteen. Tarkistavatko muutoin maakunnalta onko työtön ja jos ei ole työnhakijana, niin tarkistavat sijaiselta tilanteen. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Yleiset säännökset vastaavat pääsoin aiempaa lakitekstiä. Määritelmät kohtaan määritetty, mitä laissa tarkoitetaan palveluntuottajalla, - tämä on hyvä asia, koska kasvupalveluna toteutettavat kotoutumispalvelut tarkoitus tuottaa markkinalähtöisesti. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Lakiehdotuksen perusteella kotoutumista edistäviä palveluita järjestettäisiin osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvu- sekä sosiaali- ja terveyspalveluita, kunnallisia peruspalveluita ja kansallista koulutusjärjestelmää sekä muina kotoutumista edistävinä palveluina. Tältä osin vaikuttaa siltä, että palvelujärjestelmä säilyy edelleen hajanaisena, jossa eri tahojen toiminnalla on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluihin. Maakunnan ja kunnan välinen tehtävänjako säilyy lakiesityksessä epäselvänä. Tehtävänjakojen tulisi olla lakitasolla mahdollisimman selkeitä, jotta lain asiakaslähtöisyyden tavoitteet toteutuisivat. Alkukartoituksen järjestämisen (11 §) osalta olisi uudelleen arvioitava, onko välttämätöntä jakaa alkukartoituksen järjestäminen kohderyhmän mukaan kasvu- tai sosiaalipalveluksi, koska maakunta on kuitenkin lähtökohtaisesti alkukartoituksen järjestämisestä vastaava taho. Alkukartoituksen tulisi olla "yhden luukun" palvelu ja josta asiakkaan ohjaus kasvu- tai sosiaalipalveluihin tapahtuisi vasta alkukartoituksen jälkeen. Kotoutumissuunnitelman järjestämisvastuu (14 §)on maakunnalla ja se laaditaan yksilöllisesti alkukartoituksen edellyttämässä laajuudessa, toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa monialaisena yhteistyönä. Parannusta aiempaan on se, että maahanmuuttajalle laadittaisiin pääsääntöisesti yksi kotoutumissuunnitelma, jossa on tarkoitus yhteen sovittaa eri viranomaisten ja palveluntuottajien palveluita asiakkaalle soveltuvaksi palvelukokonaisuudeksi. Lakiluonnoksen 18 §:n mukaan maakunta vastaa siitä, että maakunnassa on tarjolla kasvupalveluna tarjottavaa kotoutumiskoulutusta. Pykälän 4 momentissa todetaan, että maakunta voi järjestää kotoutumiskoulutusta myös muuten kuin kasvupalveluna. Maakunta voisi kunnan tavoin halutessaan järjestää kotoutumiskoulutusta ja palvelukokonaisuuksia työmarkkinoiden ulkopuolella oleville maahanmuuttajille tukeakseen näiden ryhmien ja maahanmuuttajaperheiden kotoutumista alueellaan. On kannatettavaa, että myös maakunta voi hankkia koulutusta ja palveluita (myös 19 §:n mukaiset) työmarkkinoiden ulkopuolella oleville (mm. maahanmuuttajalapset ja –nuoret, erityisiä tukitoimia tarvitsevat), joilla voidaan edistää osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia. On kuitenkin huolehdittava siitä, että maakunnalla on riittävät taloudelliset resurssit palveluiden järjestämiseksi. Myös kuntien osalta on varmistettava, että kunnille maksettava laskennallinen korvaus kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisestä (33 §) tosiasiallisesti kattaa palveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * Pykälän 23 mukaan maakunta vastaisi myös hyvien väestösuhteiden edistämisestä. Pykälän perusteluissa viitataan alueellisiin etnisten suhteiden neuvottelukuntiin, mutta perusteluista ei käy esiin, mikä rooli maakunnalla olisi ETNOn suhteen jatkossa. Alueellinen ETNO on ollut ELY-keskukselle tarpeellinen työkalu hyvien väestösuhteiden edistämiseksi ja vuoropuhelun lisäämiseksi maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä, mutta tehtävän hoitaminen vaatii työaikaa enemmän kuin mitä ELY-keskuksella on ollut mahdollisuutta käyttää. ELY- keskus pitää tärkeänä, että alueellinen ETNO kytketään osaksi maakunnan tehtävää, mutta maakunnalla tulisi olla mahdollisuus kilpailuttaa palveluntuottaja, joka vastaisi alueellisen ETNOn operatiivisesta toiminnasta. TEM:n ja OM:n välillä tulisi käydä keskustelua ETNOn organisoimiseksi ja resursoimiseksi maakuntiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * Pykälän 28 mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan kotoutumista edistäviä palveluita järjestetään osana kunnallisia peruspalveluita ja muina kotoutumista edistävinä palveluina käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä maahanmuuttajien palvelutarvetarve edellyttää. Pykälässä tulisi nostaa selkeämmin esiin erityistä tukea tarvitsevien (esim. pakolaisten) palvelutarpeiden huomioiminen kunnassa. Tämän asian voisi nostaa esille myös 9 §:ssä jossa säädetään viranomaisten velvoitteesta huolehtia kotoutumisen alkuvaiheen neuvonnasta ja ohjauksesta tarvittaviin kotoutumista edistäviin palveluihin. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * Uutta lain tasolla on, että valtion kotouttamisohjelma (30 §) kytkettäisiin aluekehittämispäätökseen ja että ohjelmassa huomioitaisiin myös maakuntastrategioiden pitkän aikavälin tavoitteet sekä kotoutumista edistävien palveluiden riittävän saatavuuden edistäminen maakunnissa ja kunnissa. Uutta on myös kirjaus, että maakuntien ja kuntien edustajat voivat TEM:n aloitteesta osallistua VALKOn laatimiseen, mikä on selkeä parannus aikaisempaan. Lakiluonnoksen 33 §:n mukaan valtion kunnalle kolmen vuoden ajan maksama laskennallinen korvaus sisältäisi myös tulkitsemisen järjestämisestä kunnalle aiheutuvat kustannukset. Nykylainsäädännön mukaan kunnalle korvataan toteuman mukaiset tulkitsemiskustannukset ilman aikarajaa. Tulkitsemiskustannusten kattaminen laskennallisella korvauksella tulisi olemaan selkeä heikennys nykyiseen korvauskäytäntöön ja johtaisi siihen, että suuri osa välttämättömistä tulkkauskustannuksista jäisi kuntien itsensä maksettavaksi. Tämä entisestään heikentäisi kuntien motivaatiota pakolaisten vastaanottoon. Esitämme, että nykyistä käytäntöä tulkitsemiskustannusten täysimääräisestä korvaamisesta jatketaan myös uudessa laissa kotoutumisen edistämisestä. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Lakiluonnoksen ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset tuovat parannusta nykyiseen lainsäädäntöön. Erityisesti tuettua asumista koskeva pykälä (41 §) ja viittaus sosiaalihuoltolakiin selkeyttää nykyistä tilannetta. Lakiluonnoksen 42 §:n mukaan vastuu perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön perustamisesta siirrettäisiin kunnalta maakunnalle. Pykälän perusteluissa todetaan, että maakunnan järjestämisvastuu takaisi sen, että jatkossa asumista voitaisiin järjestää riittävästi niillä alueilla, joilla tarvetta on. Perustamistapa olisi nykyistä kevyempi ja joustavampi ja mahdollistaisi nopeamman reagoinnin ilman huoltajaa tulleiden määrän muuttuessa. On kuitenkin huomioitava, että järjestämisvastuun siirtäminen kunnalta maakunnalle ei poista kunnan keskeistä roolia ilman huoltajaa tulleiden kotouttamisessa. Ilman kunnan myönteistä suhtautumista ja hyväksyntää maakunnan olisi erittäin vaikeaa järjestää ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten asumista ja tukipalveluja kunnassa. Perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön perustamisessa maakunnan ja kunnan tulisi jatkossakin laatia kirjallinen sopimus sujuvan yhteistyön varmistamiseksi * 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Paluumuuton tukemista koskevan 54 §:n mukaan maakunta vastaisi vapaaehtoisesti koti- tai lähtömaahansa palaavan matka- ja muuttokustannusten sekä paluumuuttoavustuksen maksamisesta. Vaikuttaa siltä, että pykälä on muotoiltu voimassaolevan kotoutumislain pohjalta, jolloin kunnat vielä maksoivat toimeentulotuen ja hakivat valtiolta korvaukset. Koska toimeentulotuen perusosan maksaminen on siirretty kunnilta Kelalle, olisi luontevaa, että Kela vastaisi myös paluumuuton tukemista koskevista kustannuksista. Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials