Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 14:22:21 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 14:02 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: anne.neimala@kela.fi [mailto:anne.neimala@kela.fi] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 8:39 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * muu viranomainen * Vastaajatahon virallinen nimi * Kansaneläkelaitos * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Esityksen 2 §:n mukaan työttömällä tarkoitettaisiin muun muassa henkilöä, joka ei työllisty työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla yritystoiminnassa tai omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahta viikkoa ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömyysturvalain osalta esitetään, että työttömyysetuuden maksaja ratkaisisi henkilön harjoittaman yritystoiminnan ja henkilön opintojen vaikutuksen oikeuteen saada työttömyysetuutta. Esityksestä ei käy ilmi, ilmoittaako työttömyysetuuden maksaja maakunnalle edellä mainittujen edellytysten täyttymisestä. Mikäli maakunta arvioisi itsenäisesti edellä mainittujen edellytysten täyttymistä, maakunnan ja työttömyysetuuden maksajan ratkaisut voivat olla keskenään ristiriitaisia. Työnhakijan palvelutarpeen arviointia koskevan 8 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että myös yhdenjaksoista työttömyyttä arvioitaisiin 2 §:n 3 kohdan työttömän määritelmän perusteella. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Ehdotetun 4 §:n mukaan työnhaun voisi aloittaa verkkopalvelun lisäksi pyytämällä sitä henkilökohtaisesti maakunnalta tai palveluntuottajalta, jonka maakunta olisi nimennyt tähän tarkoitukseen. Maakunnan olisi järjestettävä alueelleen fyysisiä toimipisteitä, joissa työnhaun voisi aloittaa käyntiasioinnilla. Fyysinen toimipiste voisi olla maakunnan oma toimipiste tai esimerkiksi sellaisen palveluntuottajan toimipiste, jonka maakunta olisi nimennyt tätä tehtävää varten. Kansaneläkelaitos esittää, että työnhaun voisi aloittaa myös Kansaneläkelaitoksen toimipisteissä. Ehdotetun 5 §:n mukaan nykyistä vastaavasti työnhakijaksi rekisteröiminen edellyttäisi, että henkilöllä on oikeus ansiotyöhön myönnetyn oleskeluluvan nojalla eikä oleskelulupaan liity työnantajaa koskevia rajoituksia. Työttömyysturvalain 2 luvun 2 §:n perusteella henkilöllä, joka ei ole Suomen kansalainen, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen, jos hänellä on oikeus ansiotyöhön tilapäisen oleskeluluvan perusteella. Esityksissä olisi tarpeen täsmentää, ratkaiseeko maakunta vai Kansaneläkelaitos edellä mainitun työttömyysturvalain edellytyksen. Ehdotetun 6 §:n mukaan työnhaun voimassaolo päättyisi muun muassa, jos työnhakija ei valitsisi palveluntuottajaa asetetussa määräajassa siitä, kun hänet olisi ohjattu käyttämään valinnanvapauttaan. Lisäksi työnhaun voimassaolo päättyisi, jos työnhakija ei ilmoittaisi aktiivisuuden seuraamiseksi verkkopalvelussa, tai painavasta syystä muulla tavoin, vähintään seitsemän päivän välein työnhakunsa jatkumisesta ja työnhakuun liittyvistä toimista. Koska suuri osa työttömistä työnhakijoista ei tälläkään hetkellä käytä verkkoasiointimahdollisuutta, henkilökohtaisen ilmoittautumisen mahdollisuus tulee turvata hyödyntäen myös Kansaneläkelaitoksen valtakunnallista palveluverkkoa. Edellä mainitut uudet työnhaun voimassaolon päättymisperusteet johtavat työttömyysetuuden epäämiseen, mistä aiheutuu lisätyötä työttömyysetuuden maksajien neuvontatyöhön sekä ratkaisutyöhön mahdollisine muutoksenhakuineen. Työnhakijan palvelutarpeen arvioinnista säädettäisiin 8 §:ssä. Tarvearvion perusteella työnhakija on ohjattava sovittuihin palveluihin ja häntä on tarvittaessa ohjattava palveluntuottajan valinnassa. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan pääsääntöisesti ensimmäinen palvelutarpeen arviointi tapahtuisikin digitaalisesti työnhakijan aloittaessa työnhakunsa siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa. Digitaalisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella työnhakija voisi ohjautua myös suoraan palveluun tai tarvittaessa tarkempaan palvelutarpeen arviointiin. Kansaneläkelaitos korostaa, että työnhakua tukevien rekrytointipalveluiden tai osaamista kehittävien osaamispalveluiden palvelutarpeen kartoittamisen lisäksi digitaalisten mahdollisuuksien kehittyessä on ensisijaisen tärkeää hyödyntää mahdollisuutta havaita ammatillisen kuntoutuksen tuen tarve varhaisessa vaiheessa ja tarjota ammatillisen kuntoutuksen palveluita tarvittaessa myös työttömäksi ilmoittautuville henkilöille. Kun työtön ilmoittaisi verkkopalvelussa hakevansa työtä, voitaisiin jo tässä vaiheessa alustavasti arvioida hänen mahdollista ammatillisen kuntoutuksen tarvettaan muutamilla terveyteen ja työkykyyn liittyvillä kysymyksillä. Tällä tavalla asiakkaan työkykyä heikentävät seikat tunnistettaisiin ja hän saisi palveluita työkyvyn tukemiseen ja työllistymiseen. Kansaneläkelaitos suhtautuu myönteisesti työttömien digitaalisten palveluiden ja kuntoutuksen kehittämiseen. Kansaneläkelaitos pitää tärkeänä, että työttömän monialaisen palvelun tarpeen arvioinnista säädettäisiin jatkossa lain 9 §:ssä. Ehdotetun 11 §:n mukaan työnhakijaa olisi informoitava työttömyysetuuden hakemisesta. Kansaneläkelaitos pitää tätä informointitehtävää erittäin tärkeänä kokonaisvaltaisen p * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Esityksessä todetaan, että käytännössä työttömyysetuuden maksaja ratkaisisi, onko henkilö työttömyysetuuteen oikeutettu työtön työnhakija sekä työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, henkilön harjoittaman yritystoiminnan ja henkilön opintojen vaikutuksen oikeuteen saada työttömyysetuutta, joista tällä hetkellä säädetään työttömyysturvalain 2 luvussa etuuden saamisen yleisinä työvoimapoliittisina edellytyksinä. Työnhakija esittäisi työttömyyttään, työssä oloaan, opintojaan ja yrittäjyyttään koskevat työttömyysetuuteen vaikuttavat selvitykset samalle taholle, jolta hakee etuutta. Lisäksi työttömyysetuuden maksajien hoidettavaksi siirtyisi työnhakijalle annettava neuvonta työttömyys-etuuden saamisen edellytyksistä. Muutos todennäköisesti nopeuttaisi sekä työttömyysetuuden maksamista että mahdollisia valitusprosesseja. Kansaneläkelaitos on valmis ottamaan uudet tehtävät vastaan ja kannattaa esitystä tältä osin, mikäli tehtävien hoitamisen edellyttämät resurssit turvataan. Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mukaan palveluprosessin sujuvuutta edistää merkittävästi, jos työttömyysetuuden hakija antaa saman tiedon vain kerran ja tieto on useamman toimijan käytettävissä. Lainsäädännössä tulee huomioida oikeus käyttää tietoja. Luvun 4 §:n mukaan maakunta päättäisi työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä siten kuin 11 luvun 4 §:ssä säädetään. Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että 4 pykälän 3 momentissa otettaisiin huomioon työ- ja elinkeinotoimistojen toiminnan lakkaaminen vuoden 2019 alusta lukien sekä 2 ja 2 a luvussa säädettyjen korvauksettomien määräaikojen, työssäolovelvoitteiden ja koulutusta vailla olevia nuoria koskevien seuraamusten asettamisen siirtäminen maakuntien tehtäväksi. Luvun 11 säännösluonnokset puuttuvat, minkä johdosta Kansaneläkelaitos ei voi lausua enempää työttömyysetuuden maksajille siirtyvän toimivallan osalta. Työ- ja elinkeinotoimistojen työttömyysturvan toimeenpanoon liittyvät tehtävät työttömyysturvaseuraamuksiin liittyviä tehtäviä lukuun ottamatta siirrettäisiin Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen hoidettaviksi. Vaikutusten osalta esityksessä todetaan, että tehtävien siirrosta aiheutuu lähinnä tietojärjestelmien muutoksiin liittyviä kustannuksia jo vuonna 2017 ja että tehtävien siirtäminen tulee aiheuttamaan kustannuksia myös myöhempinä vuosina, ainakin vuosina 2018 ja 2019. Kansanelälaitos toteaa, että kustannukset on korvattava valtion varoista esityksen mukaisesti. Myös siirtyvän henkilöstön palkkaukseen tarvittavat määrärahat tulee siirtää Kansaneläkelaitokselle. Kansaneläkelaitokselle tulee merkittävä määrä siirtyviä tehtäviä, jotka vaativat pysyvää resurssilisäystä. Asiakaspalvelun hyvä laatu edellyttää, että Kansaneläkelaitos antaa laajasti neuvontaa asiakkaan työttömyyteen liittyvistä etuuksista ja palveluista, mikä edellyttää riittäviä resursseja. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * Esityksen 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että työttömyysetuuden maksaja voisi tukeutua maakunnan tai palveluntuottajan ilmoitukseen työnhaun voimassaolosta. Säännöksessä tai muutoin työttömyysturvalaista tulisi käydä ilmi, millä edellytyksillä ja millä tavoin maakunnan tai palveluntuottajan on ilmoitettava työttömyysetuuden maksajalle tieto työnhaun voimassaolosta. Lisäksi esityksen 1 §:n perusteluissa todetaan, että kokoaikatyön hakeminen olisi edelleen pääsääntöisesti edellytys työttömyysetuuden saamiselle ja että edellytyksen täyttyminen perustuisi työnhakijan omaan ilmoitukseen. Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mukaan esityksessä tulee tarkentaa sitä, miten työttömyysetuuden maksaja voi todentaa kokoaikatyötä koskevan edellytyksen täyttymisen (esimerkiksi asiakastietojärjestelmän käyttöoikeus). Esityksestä ei ilmene, siirtyykö työttömyysetuuden maksajille 2 luvun 2 (Ulkomaalaista koskeva rajoitus) ja 4 (Muu kuin työsuhteessa tehty työ) §:n edellytysten ratkaiseminen. Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mukaan esitystä tulisi täydentää tältä osin. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Avovastaus-kentän enimmäispituus ei riitä. Kansaneläkelaitoksen lausunto toimitetaan kokonaisuudessaan ilmoitettuun osoitteeseen (kirjaamo@tem.fi). * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * 8 §:n perusteella opintojen etenemistä seuraisi työttömyysetuuden maksaja ja päätöksen opiskelun tukemisen lakkauttamisesta tekisi työttömyysetuuden maksaja. Kansaneläkelaitos on valmis ottamaan uuden tehtävän vastaan. Toimeenpanon selkeyttämiseksi ja työnhakijan ilmoitusvelvollisuuden täsmentämiseksi tietojenantovelvollisuudesta tulisi säätää työttömyysturvalain 11 luvun 2 §:ssä vastaavan sisältöisesti kuin nykyisen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 8 §:ssä. * 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * Esityksestä ei ilmene, kuka ratkaisee kasvupalvelukoulutusta ja työvoimakoulutusta koskevista erityissäännöksistä 5 §:n 1 momentin 1 kohdan edellytyksen, jos työttömyysetuuden maksaja muutoin ratkaisee, onko henkilö päätoiminen yrittäjä. Esitystä tuli täsmentää tältä osin. * 10 a luku Kulukorvaus, kommentit: * Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mukaan kulukorvausta koskevien säännösten siirtäminen työttömyysturvalakiin selkeyttää työttömyysturvan toimeenpanon vastuujakoa, koska työttömyysetuuden maksaja päättäisi edelleen kulukorvauksen maksamisesta. Esityksen mukaan kulukorvauksen piiriini tulisi myös työnhakuun liittyvien matka- ja yöpymiskustannusten korvaaminen. Kansaneläkelaitos lähtökohtaisesti kannattaa esitystä tältä osin. * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * Luvun säännösluonnokset puuttuvat. Esityksessä todetaan, että maakunta ilmoittaisi kassalle tai Kelalle seuraamusasian selvittämisestä ja antaisi hakijalle päätöksen työttömyysturvaseuraamuksista. Seuraamusasia tulisi vireille joko kassan tai Kelan ilmoituksen perusteella (lähinnä työstä eroaminen, joka on ilmennyt etuushakemuksen yhteydessä) tai silloin, kun maakunta/palveluntuottaja havaitsee seikan, jonka perusteella seuraamus on asetettava. Päätös annettaisiin tiedoksi etuuden maksajalle. Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mukaan muutoksenhakua koskevista säännöksistä tulee käydä selkeästi ilmi seuraamus-päätöksen vaikutus työttömyysturvan toimeenpanoon, esimerkiksi onko päätöstä muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu, ja soveltuuko työttömyysturvalain 11 luvun 6 §:n säännös maksamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä ja vähentämisestä. Esityksen keskeneräisyyden vuoksi Kansaneläkelaitos ei voi ottaa enempää kantaa esitykseen tältä osin. * 12 luku Muutoksenhaku, kommentit: * Luvun säännösluonnokset puuttuvat. * 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit: * Kansaneläkelaitos pitää lain toimeenpanon selkeyden vuoksi välttämättömänä, että työttömyysturvalaissa määritellään selkeästi, mitä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa tarvittavia tietoja työttömyysetuuden maksaja luovuttaa maakunnalle 3 §:n perusteella. Esityksessä todetaan, että maakunta tai palveluntuottaja ilmoittaisi työttömyyskassalle tai Kelalle tarpeelliset tiedot työnhaun voimassaolosta ja osallistumisesta palveluihin. Esityksen 1 §:ssä ehdotetaan, että Kansaneläkelaitoksella ja työttömyyskassalla on oikeus saada maksutta tehtäviensä hoitamista varten maakunnalta tiedoksi 11 luvun 4 §:ssä tarkoitettu päätös. Lisäksi ehdotetaan 9 luvun 5 §:ä lausunnon antamisesta. Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mukaan ilmoituksen, päätöksen ja lausunnon juridinen merkitys työttömyysturvan toimeenpanossa tulisi tarkentaa työttömyysturvalaissa. Kansaneläkelaitos esittää selvitettäväksi, onko työttömyysturvalaissa tarkoitetulla palveluntuottajalla tarve saada tietoja työttömyysetuuden maksajalta, ja jos on, asiasta tulee säätää lain tasolla. Lakia valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Tämän valmistelun yhteydessä tulee varmistaa, että työttömyysetuuden maksajat saavat välttämättömät tiedot 1.1.2019 lähtien. * 14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit: * Siirtymäsäännökset puuttuvat. Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mukaan toimeenpanon sujuvuuden takaamiseksi muutosten tulisi tulla voimaan 1.1.2019 ilman siirtymävaiheen säännöksiä. Kansaneläkelaitos esittää, että työttömyysturvan toimeenpanon sujuvuuden vuoksi uusia säännöksiä sovellettaisiin lain voimaantulosta lukien alkavaan työhön tai yritystoimintaan, päätoimiseen opiskeluun, työllistymistä edistävään palveluun ja työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Esityksessä ehdotetaan, että työ- ja elinkeinotoimistojen vuorotteluvapaajärjestelmän toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen hoidettaviksi. Vaikutusten osalta esityksessä todetaan, että tehtävien siirrosta aiheutuu lähinnä tietojärjestelmien muutoksiin liittyviä kustannuksia jo vuonna 2017 ja että tehtävien siirtäminen tulee aiheuttamaan kustannuksia myös myöhempinä vuosina, ainakin vuosina 2018 ja 2019. Kansaneläkelaitos kannattaa tehtävien siirtoa. Kansanelälaitos toteaa, että kustannukset tulee korvata valtion varoista esityksen mukaisesti. Myös siirtyvän henkilöstön palkkaukseen tarvittavat määrärahat tulee siirtää tehtävien mukaisesti. Esityksen mukaan vuorotteluvapaan määritelmää muutettaisiin siten, ettei siinä enää edellytetä, että vuorotteluvapaasijaiseksi palkattava työtön on myös työnhakijana, vaan edellytyksenä olisi, että työnantaja samalla sitoutuisi palkkaamaan työttömyysturvalain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetun työttömän henkilön ja että vuorottelukorvauksen maksajalle olisi toimitettava selvitys sijaisen työttömyydestä. Sijaisen työttömyyden kestolta edellytettäisiin vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Työttömyysturvalain 2 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työsuhteessa tai työllisty yhdenjaksoisesti päätoimisesti yli kahta viikkoa yrittäjänä tai omassa työssä, kokoaikaisesti lomautettua, 4 luvun 1 ja 1 a §:ssä tarkoitettua henkilöä, henkilöä, jolla on lomautukseen rinnastettava syy työnteon ja palkanmaksun keskeytymiseen sekä henkilöä, joka on itse hakemallaan työvapaalla (laissa mainituin lisäedellytyksin). Kansaneläkelaitos ei kannata muutosta, koska sijaisen työttömyyden toteaminen 90 kalenteripäivän ajalta edellä mainituin perustein hankaloittaisi toimeenpanoa verrattuna nykytilaan, jossa työttömyyden keston perustuminen työttömänä työnhakijana oloon on vaivatta todettavissa työnhakujärjestelmästä. Esityksen 9 §:n mukaan sijaiseksi palkattavan on oltava työtön välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Kansaneläkelaitos esittää selvitettäväksi tämän edellytyksen täsmentäminen ottaen huomioon sijaiselta edellytetty työttömyyden kesto vuorotteluvapaan alkamista edeltäneenä aikana (ns. yhden päivän työttömät). Voimaantulon osalta Kansaneläkelaitos esittää toimeenpanon sujuvuuden vuoksi, että uusia säännöksiä sovellettaisiin vuorotteluvapaaseen, joka on alkanut lain voimassa ollessa ja vuorottelusopimukseen, joka tehdään lain voimassa ollessa. * Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * Kansaneläkelaitos kannattaa EU-työnhakuun liittyvien tehtävien siirtoa Kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin kyse on Suomesta työnhakuun liittyvien edellytysten tutkimisesta. Aktiiviseen työnhakuun liittyvien työttömyysturvalain muutosten johdosta mahdollisesti tarvittavat muutokset toimeentulotuesta annettuun lakiin puuttuvat. Kansaneläkelaitos ei voi lausua asiasta tältä osin. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials