Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 09:07:44 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 8:59 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: tiina.veijola@te-toimisto.fi [mailto:tiina.veijola@te-toimisto.fi] Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 15:06 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * TE-toimisto * Vastaajatahon virallinen nimi * Kainuun TE-toimisto * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Laissa tulisi määritellä, että maakunnalla on vastuu palveluprosessista. Erityisesti vastuu palveluprosessista korostuu valinnanvapaustilanteessa. Mikäli palveluprosessin vastuu jää lain tasolla määrittelemättä, vaarana on palveluprosessin pirstaloituminen, joka ei toteuta uudistuksen keskeisenä tavoitteena mainittua kustannustehokkuuden periaatetta. 1 luvun 3 §: mukainen tasapuolisuus ei välttämättä toteudu alueellisesti, koska maakunnan sisällä on kuntia, joiden työttömille työnhakijoille ei saada järjestettyä palveluja yhdenmukaisesti. 1 luvun 1 §:ssä viitataan kasvupalvelulain Uudenmaan erillisratkaisua koskien. Viittaus on mainitun lain 25 §:ään, joka koskee kasvupalvelujen monimuotoisuutta ja yhdessä käytettävyyttä. Tässä lienee tarkoitettu viitattavan kasvupalvelulain 37 §:ään, joka koskee Uudenmaan erillisratkaisua. Hallituksen esityksen keskeisiä ehdotuksia kuvaavassa luvussa sivulla 70 todetaan, että rekrytointipalvelun perustan muodostaisi digitaalinen palvelualusta "Työmarkkinatori", jossa työtilaisuudet ja työnhakijat kohtaavat. Käytännön haasteena on se, että asiakkailla on haasteita jo nykyisten sähköisten TE-palvelujen käytössä eikä kaikilla ole mahdollisuutta käyttää verkkopalveluja. Hallituksen esityksen lähtökohtana näyttää olevan asiakkaan omatoimisuuden ja aktiivisuuden lisääminen sekä digitaalisten palvelujen ensisijaisuus. Kyseiset hallituksen esityksen tavoitteet toteutuvat vain niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on sekä mahdollisuus että kyky käyttää digitaalisia palveluja. Hallituksen esityksen keskeisiä ehdotuksia kuvaavassa osiossa sivulla 73 todetaan, että tilanteet, joissa työnhakijalle asetetaan korvaukseton määräaika, vähentyisivät. Kyseisestä väitteestä ei käy ilmi se, millä perusteella tähän johtopäätökseen on päädytty ja onko väitteellä mitään asiaperustaa. Esitettäessä kyseisenkaltaisia väitteitä on pystyttävä esittämään myös se, mihin arvio perustuu, jotta väitteen todenperäisyys ja paikkansa pitävyys voidaan vaikeudetta todeta. Hallituksen esityksen yhteiskunnallisten vaikutusten osiossa sivulla 92 puhutaan niin sanotusta työttömyysturvan aktiivimallista, jossa työttömyysetuus maksettaisiin 65 työttömyyspäivältä 4,65 prosentilla alennettuna, jos henkilö ei 65 edeltävän työttömyyspäivän aikana ole osoittanut aktiivisuutta olemalla työssä yleensä yhtä työssäoloviikkoon luettavaa viikkoa tai viittä päivää työllistymistä edistävässä palvelussa. Kyseinen työttömyysturvan aktiivimalli on selkeässä ristiriidassa hallituksen yleisen norminpurkua koskevan tavoitteen kanssa. Päinvastoin työttömyysturvan aktiivimalli lisää byrokratiaa ja normeja, mikä on omiaan vähentämään kustannustehokkuutta. Lisäksi on huomattava, että kysymys on kansalaisten toimeentulosta. Huolestuttavaa työttömyysturvan aktiivimallissa on, hidastuttaako se työttömyysturvan maksatusta ja johtaako se lisätyöhön myöhemmin sen perusteella mahdollisesti työttömyysturvaa takaisin perittäessä. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * 2 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan työttömän työnhakijan työnhaun voimassa olo päättyy, jos työnhakija ei vähintään seitsemän päivän välein ilmoita siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa työnhakunsa jatkumisesta ja aktiiviseen työnhakuunsa liittyvistä toimista. Maakunta tai palveluntuottaja voi painavasta syystä hyväksyä muun kuin verkkopalvelussa tehdyn ilmoituksen edellä tarkoitetuista seikoista. Mainittu aktiivisen työnhaun velvoite on ylipäätään järkevää asettaa vain niille työttömille työnhakijoille, joilla on tosiasialliset työllistymisen mahdollisuudet. Henkilöryhmiä, joille ei ole järkevää asettaa aktiivisen työnhaun velvoitetta ovat esimerkiksi työkyvyttömät, jotka eivät ole sairauspäivärahan piirissä sekä päihderiippuvaiset, joiden päihderiippuvuutta lääkäri ei tulkitse sairaudeksi. Tähän liittyvänä epäkohtana on mainittava myös se, että lääkärit eivät usein myönnä sairauslomia työttömille. Mainittu tilanne johtaa siihen, että sairautensa vuoksi työkyvyttömät henkilöt ovat työnhakijoina, vaikka heidän kuuluisi tosiasiallisesti olla sairauslomalla. Tarkoituksenmukaista ei ole myöskään asettaa aktiivisen työnhaun velvoitetta työttömän statuksella oleville seuraaville henkilöryhmille: lomautetuille, työkyvyn selvittelyssä oleville, sosiaalista kuntoutusta hakeville tai tämän palvelun piirissä oleville, kuntouttavaan työtoimintaan hakeville tai sen piirissä oleville, eläkettä hakeville tai eläkepäätöstä odottaville, koulutukseen hakeville nuorille, työkokeilupaikkaa etsiville, päihdekuntoutuksessa oleville sekä sosiaalitoimen ja TE-toimiston aktivoinnin piirissä oleville. Lisäksi aktiivisen työnhakuvelvoitteen asettaminen nykyisen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun ja tuetun työllistymisen linjan asiakkaille ei ole järkevää. Mikäli työtön työnhakija ei ole työkykyinen, paras vaihtoehto asiakkaalle olisi olla sosiaalitoimen toimeentulon piirissä. Kuvatunlaisessa tilanteessa olevan asiakkaan kannalta tarkasteltuna aktiivinen työnhakuvelvoite on nöyryyttävä toimenpide, koska tosiasiallisesti asiakas ei ole kykenevä tekemään työtä. Lisäksi aktiivista työnhakua seuraavan kokonaisprosessin tehokkuuden kannalta tämä ei ole järkevää eikä tarkoituksenmukaista. Aktiivisen työnhaun velvoite on omiaan lisäämään näennäistä työnhakua, joka lisää työnantajien työtaakkaa heidän joutuessaan käsittelemään suuren määrän niin sanottuja epäaitoja työhakemuksia. Aktiivisen työnhaun velvoitteen valvonta lisää huomattavasti viranomaisen valvontatyötä. Lisäksi hallituksen esityksen perusteella jää epäselväksi se, millä tavoin aktiivisen työnhaun seurannan on käytännössä tarkoitettu tapahtuvan: edellytetäänkö tässä suhteessa työttömältä työnhakijalta näyttöä työpaikkojen hakemisesta vai luotetaanko työttömän työnhakijan omaan ilmoitukseen työpaikkahakemusten lukumäärästä? Miten työn hakeminen käytännössä määritellään? Riittääkö tässä esimerkiksi se, että työtön työnhakija on puhelimitse tiedustellut työnantajalta työtä? Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen sivulla 74 puhutaan tilanteesta, jossa avoimia työpaikkoja tai työnhakijan palvelutarpeen mukaisia työllistymistä edistäviä palveluja ei välttämättä ole aina tarjolla. Tällaisissa tilanteissa työnhakija ja maakunta tai palveluntuottaja voisivat sopia muista tavoista, joilla työnhakija edistää omatoimista osaamistaan, työnhakuaan, työllistymistään tai yritystoiminnan aloittamista. Näiden tavoitteiden edistäminen on ymmärrettävä laajasti, ja se pitäisi sisällään esimerkiksi kotoutumiseen ja elämänhallintaan liittyviä toimia. Epäselväksi jää se, mitä mainitut toimet voisivat käytännössä olla. Epäselväksi jää myös se, onko tai minkä verran harkintaa mainittujen toimien suhteen olisi käytettävissä. Mikä ri * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Kasvupalvelukoulutus ei ole nimivalintana onnistunut, koska se ei kuvaa millään tavalla palvelun sisältöä. Tämän vuoksi koulutukselle tulisi keksiä muu, asiakkaalle palvelun sisältöä paremmin kuvaava nimi. Onko järkevää yrittää kuvata yhdellä koulutusnimikkeellä keskenään erilaisia koulutuksia? Jokaiselle koulutustyypille eli yrityskoulutukselle, kotoutumiskoulutukselle ja ei-tutkintoon johtavalla koulutukselle voisi olla oma, erillinen nimensä. Lakiehdotuksen 3 luvun 13 §:ssä tulisi olla maininta työvoimakoulutuksesta, työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta ja palkkatuetusta työstä osaamisen kehittämisen mahdollisuuksina sekä ao. säädös- ja pykäläviittaukset. Asianmukaiset viittaukset selkiinnyttäisivät lain soveltamista. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * - * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * 5 luvun 28 §:n mukaan kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voi aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä. Lakiehdotuksesta ei käy ilmi, onko työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymistä tarkasteltava viikoittain kunkin työttömän työnhakijan osalta. Hallituksen esityksestä ei käy ilmi, kenen vastuulle kuuluu työllistämisvelvoitteen kertymisten seuraaminen. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Lakiehdotuksen 6 luvun 32 §:ssä säädetään tiedonsaantioikeudesta. 2 momentin mukaan maakunta voisi antaa palveluntuottajalle henkilöasiakasta koskevat tiedot, jotka olisivat välttämättömiä palvelun tuottamiseksi. Tietojen luovuttamiseen ei tarvittaisi asiakkaan suostumusta. Jo nyt on esiintynyt tilanteita, joissa asiakas on ilmoittanut, ettei halua omia tietojaan luovutettavan yksityiselle palveluntuottajalle. * 7 luku Voimaantulo, kommentit: * - * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * - * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * 2 luvun 3 §:ssä säädetään tuesta yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Kyseinen tuki korvaisi nykyisen starttirahan. 2 luvun säännöksistä tai yksityiskohtaisista perusteluista ei käy ilmi, miten kyseinen tuki määräytyy. Tuen määrässä tulisi voida huomioida tilanteet, joissa yritystoimintaa on käynnistämässä useita henkilöitä. Tällöin yrityksen perustajien lukumäärä tulisi voida ottaa huomioon tuen suuruutta määrättäessä, vaikka hallituksen esityksen perustelujen mukaan tuki kohdennetaan yritykselle eikä sen tarkoituksena ole starttirahan tapaan yrittäjän toimeentulon turvaaminen. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * - * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Maakunnan tulee tehdä aina päätökset palkkatuen myöntämisestä tuen suuruudesta riippumatta. Yhdenvertaisuuden ja puolueettomuuden turvaaminen edellyttävät viranomaistyötä eli näitä tehtäviä ei tule siirtää yksityisen tahon päätettäviksi. Jääviys voi vaarantua yksityisen tahon päättäessä palkkatuesta. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * - * 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: * - * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * - * 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit: * - * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * - * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * - * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Työttömyysturvan hallinta ei ole jatkossa selkeästi kenenkään vastuulla, vaan vastuu hajaantuu liikaa. Työttömyysturvatehtävien järjestäminen asettaa tietojärjestelmälle valtavia haasteita, mikäli työttömyysturva-asioita koskevia tietoja joudutaan siirtämään toimijalta toiselle. Tavoitteena on yksinkertaisen työttömyysturvajärjestelmän luominen. Kuitenkaan mikään hallituksen esityksessä ehdotetuista vaihtoehdoista ei täytä tätä yksinkertaisuuden vaatimusta. Hallituksen esityksen nykytilan kuvauksessa sivulla 3 kuvataan liikkuvuusavustuksen vähäistä käyttöä. Käytännössä on esiintynyt tilanteita, joissa viime vuodenvaihteen uudistuksen jälkeen esimerkiksi Kajaanista Helsinkiin työn vuoksi muuttava henkilö ei ole saanut liikkuvuusavustusta, koska työmatka ei ole ollut Helsingissä 1,5 tuntia suuntaansa. KELA on näissä tilanteissa vaatinut hakemukseen asiakkaan asuinpaikan ja työpaikan osoitteen Helsingissä sekä pyytänyt ilmoittamaan näiden osoitteiden välisen työmatkan. Tällä perusteella liikkuvuusavustushakemukseen on tehty kielteinen päätös. Käytännössä tuskin kukaan työn vuoksi uudelle paikkakunnalle muuttaessaan hakeutuu asumaan 1,5 tunnin työmatkan päähän työpaikastaan. Tämä tulkinta voi selittää liikkuvuusavustuksen vähäistä käyttöä tilastollisesti tarkasteltuna. Hallituksen esityksen tavoitteita ja keskeisiä ehdotuksia käsittelevän osuuden sivulla 9 mainitaan, että työttömyysturvalaissa säädetty päätoimisen opiskelijan määritelmä vastaisi opintotukilainsäädäntöön esitettyjä muutoksia. Tämä työttömyysturva- ja opintotukilain yhdenmukaistaminen on hyvä asia. Tärkeintä on huolehtia siitä, että järjestelmissä ei muodostu niin sanottuja väliinputoamistilanteita, joissa henkilö ei saa mitään etuutta. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * Hallituksen esityksen mukaan maakunnan on annettava edelleen työttömyysturvalain mukaisia lausuntoja työnhausta ja työllistymistä edistävistä toimenpiteistä. Ainoastaan toimenpiteen aikainen seuranta olisi hallituksen esityksen mukaan siirtymässä etuuden maksajalle. Tässä vaarana on järjestelmän sirpaloituminen. Mahdollisuuksien mukaan työttömyysturvatehtävistä on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, ja tätä kokonaisuutta koskevat tehtävät olisi annettava yhden tahon hoidettaviksi. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Onko hallituksen esityksessä tarkoitettu kumota 2 a luvun 14 §:n 1 momentin säännös toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä? Hallituksen esityksestä ei käy ilmi, onko mainittu säännös tarkoitettu poistaa vai säilyykö ko. kohta. Ks. lisäksi kommentit kohdassa "Laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, 2 luku työnhakijan palveluprosessi". * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * - * 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit: * - * 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit: * - * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Lain yksityiskohtaiset perustelut, s. 157, 8 §, 2. kappale: työttömyysturvalaissa ei säädettäisi työnhakijan kuulemisesta ennen päätöksen tekemistä. Työnhakijaa olisi kuitenkin kuultava hallintolain (434/2003) 34 §:n perusteella. HUOM.! Työttömyysturvalain 8 §:ään on otettava viittaussäännös hallintolain kuulemista koskevaan 34 §:ään. * 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * - * 10 a luku Kulukorvaus, kommentit: * - * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * - * 12 luku Muutoksenhaku, kommentit: * - * 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit: * - * 14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit: * - * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * 9 § sijainen. On hyvä, että vastuu vuorotteluvapaan sijaisen edellytyksistä siirtyy maksajalle. Tämä on perusteltua siksi, että tällöin kaikki vuorotteluvapaata koskevat tehtävät kuuluvat samalle toimijalle. * Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * - * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * - * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * - * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * - * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * - * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * - * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * - * 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit: * - * 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * - * 9 luku Voimaantulo, kommentit: * - Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials