Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 18. kesäkuuta 2017 9:05 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Näkövammaisten liitto ry / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 14:48 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne * Vastaajataho * järjestö * Vastaajatahon virallinen nimi * Näkövammaisten liitto ry * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Näkövammaisten liitto ry on tutustunut hallituksen esitykseen laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä ja huomauttaa, että lain merkityksellisyyden vuoksi työ- ja elinkeinoministeriön olisi ollut aiheellista pyytää lausuntoja myös vammaisjärjestöiltä. Tähän velvoittaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 4. artikla yleiset velvoitteet 3 kohta. Ehdotuksessa lailla säädettäisiin vain joistakin osaamispalveluvalikoimaan kuuluvista keinoista ja maakunta voi päättää muiden järjestämisestä. YK:n vammaissopimus edellyttää myös toimenpiteitä vammaisten henkilöiden työllistymisen edistämiseksi. Näin vammaisten ja osatyökykyisten työnhakijoiden tarvitsemia palveluja tulee olla riittävästi tarjolla ja maakunnilla tulee olla riittävästi välineitä edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä. Valtakunnallisella ohjauksella tulee taata yhdenvertaiset palvelut eri maakunnissa. Vammaisten ja osatyökykyisten työnhakijoiden tarvitsemia palveluja ei välttämättä voida tuottaa pienimmissä maakunnissa ja siksi niiden takaamiseksi tulee mahdollistaa palveluiden käyttö yli maakuntarajojen. Kaikissa palveluissa on varmistettava niiden esteettömyys ja saavutettavuus. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * 4 § Työnhaun aloittaminen. Työnhaun aloittamisen ja koko palveluprosessin osalta on huolehdittava verkkopalvelujen ja toimipisteiden esteettömyydestä, saavutettavuudesta ja käytettävyydestä (EU:n direktiivi julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta). Lakiluonnoksen kohdassa "Keskeiset ehdotukset" esitetään, että rekrytointipalvelun perustan muodostaisi digitaalinen palvelualusta ”Työmarkkinatori”. Palvelualustan kehittämisessä on tehtävä yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. 6§ Työnhaun voimassaolon päättyminen mikäli työnhakija ei osallistu hänelle tarjottaviin työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin. Vammaisen henkilön työkyvyn arvioinnissa on olennaista huomioida hänen oma aktiivinen roolinsa arvioinnissa. Työkyky on aina suhteessa työtehtäviin, työympäristöön, osaamiseen ja terveydentilaan. Osana työkyvyn arviointia on tarkasteltava muun muassa apuvälinetarvetta sekä työn ja työympäristön mukautusratkaisuja. Osana arviota voi olla työkokeilu, jonka aikana työn tekemistä kokeillaan aidossa työympäristössä ja oikeissa työtehtävissä. Asiantuntevien, työnhakijan aktiivisen roolin mahdollistavien työkykyarvioiden rooli on olennainen myös palvelutarpeen arvioinnissa ja tämä tulee olla mukana laissa. 8§ Työnhakijan palvelutarpeen arvioinnissa on edellä mainitun lisäksi olennaista mahdollisuus keskusteluun. Sähköisesti tapahtuva palvelutarpeen arviointi on todennäköisesti mekaaninen eikä huomioi riittävästi vammaisen ja osatyökykyisen henkilön tarpeita. 9 § Monialaisen palvelutarpeen arviointi - kohtaan tulee tehdä lisäys: Työttömän tarve monialaiseen palveluun on arvioitava viimeistään kun työtön on: ... 4) vammainen tai osatyökykyinen henkilö ja pyytää arviota / vammainen tai osatyökykyinen henkilö, joka on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti 3 kuukautta Vammaisjärjestöjen tarjoamien palvelujen käyttö sekä työkyvyn että palvelutarpeen arvioinnissa on huomioitava. 11§ Työnhakijan informointi. Työnhakijan informoinnissa on varmistettava, että työnhakijat saavat tiedon kullekin parhaiten soveltuvalla tavalla esteettömästi ja saavutettavasti. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista todetaan esityksen vaikutuksissa, että "Koska vammaiset ovat usein muita työnhakijoita heikommassa asemassa työmarkkinoilla, useissa kansainvälisissä sopimuksissa on asetettu erityisiä velvoitteita huolehtia siitä, että vammaisille on tarjolla palveluja, joilla tuetaan muun muassa heidän ammatinvalintaansa ja työllistymistään sekä työpaikan säilyttämistä. Tällaisia velvoitteita on mm. YK:n vammaissopimuksen 27 artiklassa ja Euroopan Neuvoston sosiaalisessa peruskirjan artikloissa 9 ja 15. Nämä velvoitteet tulee ottaa huomioon sekä kasvupalveluja järjestettäessä että tuotettaessa. Vastuu tästä on viimesijassa maakunnilla, ja on oletettavissa että näitä vastuita myös noudatetaan, jolloin vammaisille ei koidu haittaa lakimuutoksesta. " Näkövammaisten liitto ry edellyttää, että vastuita todella noudatetaan ja laissa esitetään maakunnille keinoja ja välineitä vammaisten henkilöiden työllisyyden tukemiseen. Yhdenvertaisuuslain edellyttämien kohtuullisten mukautusten kustannuksiin on taattava taloudellinen tuki lailla ja valtakunnallisessa ohjeistuksessa on huomioitava yhdenvertaisuuslain velvoite toteuttaa kohtuullisia mukautuksia. Työolosuhteiden järjestelytuki on tärkeä yhdenvertaisuuden mahdollistava taloudellinen tuki ja vammaisten henkilöiden työllisyyttä edistävä tekijä. Näkövammaisten työolosuhteiden mukautuksissa, esimerkiksi työpisteen valaistusmuutostöissä, tuki on merkittävä tekijä työssä jatkamisen mahdollistajana. Pk- yrityksissä tuhansien eurojen mukautusratkaisut saattavat kaataa näkövammaisen henkilön koko työssä jatkamisen suunnitelman ja joudutaan työkyvyttömyyseläkeratkaisuihin. Tällä hetkellä työolosuhteiden järjestelytukea on myönnetty vähän ja aivan tuen "hengen" vastaisesti. Vammaisten henkilöiden ja heidän työnantajiensa ei pidä joutua kärsimään tästä. Työolosuhteiden järjestelytuki on säilytettävä laissa ja mainittava sen yksityiskohtaisissa perusteluissa. Esimerkiksi: 12§ Rekrytointipalvelut. Lisäksi rekrytointipalveluna voidaan tarjota muita työnhakua tukevia palveluja, kuten työolosuhteiden järjestelytukea, työnhakuun liittyvää valmennusta ja työhönvalmennusta. Ja 13§ Osaamispalvelut. " osaamispalveluilla parannetaan mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka...Osaamispalveluina tarjotaan... ja työolosuhteiden järjestelytukea." Tukea on kehitettävä niin, että se vastaa myös digitalisaation mukanaan tuomiin uudenlaisiin tarpeisiin, esimerkiksi muutostilanteissa ohjelmistoille tehtäviin komentosarjoihin ja näiden kustannuksiin. Sähköisiin ympäristöihin tehtävät mukautusratkaisut ovat näkövammaisen henkilön työllistymisen ja työssä jatkamisen kannalta välttämättömiä, työnantajalle kalliita ja tällä hetkellä mukautusratkaisuja, joihin ei ole olemassa mitään tukimuotoa. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Vammainen henkilö voi joutua työllistymisvaiheessaan vakuuttamaan työnantajaa monin tavoin osaamisestaan ja pystyvyydestään työhön. Näkövammaisten työnhakijoiden keskuudessa työkokeilu on toiminut myös mahdollisuutena käytännön työssä ja aidossa työympäristössä osoittaa osaamisensa ja työkykyisyytensä ja he ovat työllistyneet suoraan työkokeilun jälkeen. Työkokeilu on myös hyvä mahdollisuus vammaiselle henkilölle itselleen arvioida työn soveltuvuutta, mukautusratkaisutarpeita sekä työelämävalmiuksien kehittämistarpeita. Esitetään lisäyksiä: 21 § Työkokeiluun ohjaaminen: “Henkilöasiakas voidaan ohjata työkokeiluun työpaikalle ammatinvalinta- tai uravaihtoehtojen selvittämiseksi, työmarkkinoille paluun tukemiseksi, työelämävalmiuksien kehittämiseksi sekä osaamisen ja ammattitaidon osoittamiseksi." * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Näkövammaisten liitto ry pitää kannatettavana, että yrittäjyyttä tuetaan jatkossa yritykselle myönnettävin tukimuodoin ja myöntämisperusteena ovat yrityksen kannattavan toiminnan edellytykset. Näin starttirahassa keskeinen yrittäjän toimeentulon tarkastelu jää kokonaan pois. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Palkkatuki on tärkeä työllistymistä edistävä tuki ja on olennaisen tärkeää, että siihen on oikeus edelleen myös työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään siirtyvän henkilön työnantajalle. 16 § Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset. Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että: ... 3) tuella palkattavan henkilön vamma tai sairaus alentaa maakunnan arvion mukaan hänen tuottavuuttaan tarjolla olevassa työtehtävässä olennaisesti sekä pysyvästi tai pysyväisluonteisesti. Näkövammaisten liitto ry haluaa kiinnittää huomion siihen, kuinka arvio tuottavuuden alenemasta tehdään. Viittaamme kommentteihin kohdassa "Työnhakijan palveluprosessi" ja siihen, että työkyvyn ja tuottavuuden aleneman arvioinnissa on olennaista asianosaisen vammaisen henkilön aktiivinen rooli. Esimerkiksi näkövammaisen työntekijän osaamisessa, ammattitaidossa tai työtehtävistä suoriutumisessa sinänsä ei tarvitse olla mitään puutetta, mutta tuottavuuden alenema voi johtua siitä, että apuvälineistä tai mukautusratkaisuista huolimatta työskentely on hitaampaa. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Sosiaalisista yrityksistä annetun lain hengen mukaisesti toimivasta sosiaalisesta yrityksestä käy 16 henkilöä työllistävä Annanpura Oy. Kaikki työntekijät ovat näkövammaisia. Sosiaalisille yrityksille myönnettävien palkkatukiehtojen ansiosta Annanpura Oy on pystynyt työllistämään pysyväisluontoisesti näkövammaisia henkilöitä, joilla litterointityön tekemiseen kuluu 30 -50 % enemmän aikaa kuin näkevillä työntekijöillä. Vaikka sosiaalisia yrityksiä on lukumääräisesti vähän, niin lain merkitys yksittäisille sosiaalisille yrityksille ja erityisesti niiden vammaisille työntekijöille on merkittävä. Sosiaalisia yrityksiä koskevan lain avulla on pystytty työllistämään pysyväisluontoisesti merkittävä määrä näkövammaisia henkilöitä. Näkövammaisten liitto ry:n näkemyksen mukaan sosiaalisia yrityksiä tarvitaan ja esitämme, ettei lakia sosiaalisista yrityksistä kumottaisi. Lailla on tärkeää taata mahdollisuus pysyväluonteiseen palkkatukeen myös silloin kun tuottavuuden alenema johtuu esimerkiksi työn tekemisen hitaudesta. Näkövammaisten henkilöiden kohdalla kyse ei ole alentuneesta työtaidosta tai osaamisesta eikä hitaampi työskentely välttämättä poistu harjoittelemalla, kouluttautumalla tai apuvälineillä. Tällöin tuottavuuden alenema on pysyvä. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Vammaisen ihmisen tapauksessa aktiivisen työnhaun laiminlyöntinä ei voida pitää tilannetta, jossa vamman kannalta soveltuvia tehtäviä ei ole tarjolla eikä hän siksi hae keskimäärin vähintään yhtä avointa työpaikkaa kunkin täyden viikon aikana. Esitetään lisäystä: 8 b §: Aktiivisen työnhaun rajoitukset. Työnhakijan ei edellytetä hakevan avointa työpaikkaa 8a§:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sellaisen viikon aikana, jona hän on: ... 5) “tai jos avoinna olevat tai tarjotut työt ovat vamman tai sairauden vuoksi soveltumattomia”. On huomioitava, että vammaisten ihmisten kohdalla on mahdollista toteuttaa positiivisen erityiskohtelun menettelyä. Tämä lisäys on nimenomaisesti tuota positiivista erityiskohtelua, jota laki ei estä, vaan pikemminkin sallii sen. Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials