Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 17:27:14 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 16:41 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: sirkka.rytkonen@te-toimisto.fi [mailto:sirkka.rytkonen@te-toimisto.fi] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 11:22 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * TE-toimisto * Vastaajatahon virallinen nimi * Etelä-Savon TE-toimisto * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * 3 §:n tasapuolisuus ja puolueettomuus on tarpeellinen kirjaus. Nykyiset julkiset TE-palvelut ovat kaikkien yritysten ja henkilöasiakkaiden käytössä. Uudessa maakunnassa päätetään yleiskatteellisen määrärahan käytöstä ja kohdentamisesta mm. kasvupalveluiden tuottamiseen. Maakunta joutuu järjestämisvastuullisena huomioimaan tasapuolisuuden ja puolueettomuuden vaateen. Yleisenä huomiona kaikkien sisältölakien osalta on sisältösäädösten yksityiskohtaisuus verrattuna aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnokseen. Myös sisältölakiesityksissä oli toivottavaa, että kasvun, työllisyyden ja osaamisen kehittämisen näkökulma olisi vahvasti esillä. Viime vuosina JTYPL on muuttunut siten, että luottamus asiakkaisiin näkyy niin lainsäädännön muutoksina kuin palveluprosesseissa. Näissä sisältölakiluonnoksissa luottamuksen jatkuminen olisi toivottavaa. Näin pystyttäisiin vastaamaan myös normipurkuun ja sujuvaan asiakaspalveluun sekä kontrollin vähentämiseen. Asiakkaan aktiivisuuden painottaminen työnhaussa on hyvä suunta. Tässä lausunnossa otetaan jäljempänä kantaa, miten aktivisuutta toteen näytetään. Lakiluonnosten pohjalta herää kysymys kuinka asiakas työllistyy vai kuinka asiakas säilyttää työttömyysturvansa? * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * 4 § Työnhaun aloittaminen: Toimipisteiden lakisääteisyys turvaa palvelun niille asiakkaille, joilla ei ole mahdollisuutta verkkoasiointiin. 6 §:n 2. momentin mukainen seitsemän päivän välein tapahtuva työnhakijan ilmoitus- ja raportointivelvollisuus on kaikille asiakkaille liian nopea aikataulu. Voisiko olla asiakkaan palvelutarpeesta ja sovituista palveluista johtuen joustavuutta ja osalle asiakkaista pitempi kuin seitsemän vuorokautta? Onko todellisuudessa kaikilla alueilla riittävästä haettavia työpaikkoja ja riittävä määrä aktiivipalveluita? Tuleeko 2 luvun pykälistä riittävän selvästi esille mikä taho vastaa työnhakijan ohjauksesta ja informoinnista? * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * 21 § Työkokeiluun ohjaaminen: Lisätään 1. momenttiin … työmarkkinoille pääsyn ja paluun tukemiseen. Työkokeilu on tiukasti rajattu. Tämä jättää esimerkiksi työkokeilusta pois ammatillisen koulutuksen käyneet nuoret, joiden on koulutuksen jälkeen eri syistä vaikeuksia päästä työmarkkinoille. Pääsääntönä tulisi kuitenkin olla, että ei-työsuhteisia palveluja ei olisi erilaisilla nimillä ja sisällöillä, kuten nykyisessä lainsäädännössä. Väljempi kirjaus ei-työsuhteisesta palvelusta mahdollistaisi työmarkkinoille pääsyä ja paluuta. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Palkkatuet säilyvät tässä lakimuutoksessa lähes ennallaan. Toiveena on palkkatukisäädösten modernisointi vastaamaan aluekehitys- ja kasvupalvelusäädösten linjauksia ja väljyyttä. Pykälässä 16 nuorten työllistämisen tukeminen jää ohueksi. Proaktiivinen ennakointi nuorten työmarkkinoille pääsyn tukemiseksi toivotaan lisättävän tähän pykälään. Pykälässä 17, toisen momentin 1. kohdan säädösteksti koskien irtisanomista edeltäneiden 12 kuukauden aikaa estää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämistä. Tilanteissa, joissa esim. irtisanottu ei ole työnhakijana tai ei lähde entisen työnantajan palvelukseen, pitäisi palkkatukea olla mahdollista myöntää. Tämä säädöskohta ei vastaa nykyisten työmarkkinoiden dynaamisuutta. * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * Tasapuolisuus ja työnvälityksen maksukielto on kirjattu selkeästi säädöstekstiin. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Lain kumoaminen on perusteltua. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Pykälässä 3 aktiivisen työnhaun ja palveluihin osallistumisen kirjaaminen on selkeä ja hyvä. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Pykälässä 8 a työttömyysetuuden saanti keskeytyy 60 päivän ajaksi, ellei ole hakenut keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa 12 viikon tarkastelujakson aikana. Tähän toivotaan porrastusta työmarkkina-alueiden erilaiset tilanteet huomioiden. Kaikilla alueilla ei ole julkisessa haussa eikä piilotyöpaikkoja suhteessa samaa määrää työnhakijaa kohti. Tämä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja heikentää entisestään heikommilla työmarkkina-alueilla asuvien työnhakijoiden tilannetta. Tällainen lakisääteisiin määriin perustuva aktivointi ei ole hyödyksi myöskään yrityksille ja työnantajille. Kaikille laajamittainen alueellinen liikkuvuus ei ole mahdollista. Lakiluonnos ei myöskään huomioi mahdollisia suhdanteista johtuvia työpaikkojen ja työnhakijoiden määriä. Taantumassa työpaikkojen määrä on vähäinen ja työnhakijoiden määrä suuri. Tämä vääristää rekrytointimarkkinoita ja aiheuttaa ylimääräistä työtä yrityksille ja työnantajille. Onko kaikkia sanktioiden kestoja arvioitu uudelleen? Tukevatko pitkät sanktiot aidosti työllistymistä ja työmarkkinoille pääsyä? * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * Pykälä 4 a: Onko työssäoloehdon kertyminen palkkatuetussa työssä 75 prosentin verran enää perusteltua? Palkkatuessa painotus on yrityksiin ja on vaikea perustella henkilöasiakkaille miksi työssäoloehto kertyy vain osittain. Löytyisikö tässä säädösmuutosvaiheessa muuta ratkaisua? Jos järjestöillä on elinkeinotoimintaa ja palkkatukipäätökset tehdään sen mukaisina, niin onko perusteltua alentaa työssäoloehdon kertymää? * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Onko selvitys meneillään omaehtoisen opiskelun tarveharkinnan poistamisesta? Koska osaamisen kehittämistä tarvitaan alati muuttuvilla työmarkkinoilla, niin kannatetaan omaehtoisen koulutuksen tarveharkinnan poistamista. * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * Työ- ja elinkeinotoimistoille nykyisin kuuluvat työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoon liittyvät tehtävät voitaisiin siirtää ansiopäivärahaa saavien kassan jäsenten osalta työttömyyskassojen hoidettavaksi ja peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavien henkilöiden osalta Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Viranomaistehtävät, jotka liittyvät työttömyysturvaseuraamuksiin ensisijaisena vaihtoehtona käsittelijäksi on Kansaneläkelaitos ja toisena vaihtoehtona maakunta. Jos valituksi tulisi maakuntavaihtoehto, niin tehtävä tulisi hoitaa keskitettynä tehtävänä joko valtakunnallisesti tai 3-4 erillisen yksikön yhteisenä toimintona. Työttömyysturvatehtävien seuraamusten siirtäminen Kelalle ja niiden eriyttäminen maakunnan järjestämisvastuulla olevista kasvupalveluista mahdollistaa paremmin kasvupalveluiden tuottamisen. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Vuorotteluvapaajärjestelmä vaatii nykyisellään paljon neuvontaa ja ohjausta. Vuorotteluvapaa-asioiden siirto maksajalle on perusteltua. Samalla on velvoitettava maksajaa hoitamaan asiaan liittyvä neuvonta ja ohjaus. * Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * Lakien keskinäinen suhde ja joidenkin säädösten eriaikainen voimaantulo ja eri lakipykälien keskeneräisyys vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja uudistuksesta lausumista, koska eri uudistusten kokonaisvaikutuksia ei ole vielä tiedossa. Tällainen on esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla oleva työttömyysturvan aktiivimalli. Lakiluonnosten perusteella vaikuttaa edelleen siltä, että lakiluonnoksilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan nykyisten käytäntöjen siirtyminen maakuntiin ja turvaamaan kaikille asiakkaille samankaltaisia palveluita kuin nykyään on käytössä. Lakiluonnosten perusteella on vaikea hahmottaa, että mitkä tehtävät ovat viranomaistehtäviä, mitkä järjestämistehtäviä ja miltä osin tehtävät ovat palvelumarkkinoilla tuotettavia palveluita. Nämä seikat vaikeuttavat uudenlaisten palvelukokonaisuuksien suunnittelun ja kehittämisen. Mitä enemmän lakiin tai asetukseen pohjautuvia palveluita on kuvattu, niin sen vaikeampaa on niiden yhdistäminen, koska niihin liittyy todennäköisesti työttömyysturvaan liittyviä yhteensovittamishaasteita. Ohjauksessa palveluihin ja palvelutarpeen arvioinnissa on suuri vaara, että nykyiset hyvät käytännöt katoavat ja palveluihin ohjauksen taso laskee tai katoaa kokonaan. Esitetään että palveluiden ohjaus ja palvelutarpeen arviointi tehdään viranomaistyönä siltä osin kuin digitaaliset järjestelmät eivät tuo riittävää pohjaa. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * 6 § Hyvä asia, että työttömyysetuus ei enää ole sidottu kotoutumissuunnitelmaan vaan maahanmuuttajan oikeudesta työttömyysetuuteen säädetään työttömyysturvalaissa (ja oikeudesta toimeentulotukeen toimeentulotuesta annetussa laissa). * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * 9 § Maahanmuuttajat eivät pysty ilmoittautumaan työnhakijaksi verkossa eivätkä he pysty asioimaan verkossa kotoutumisen alkuvaiheessa. Kotoutumisen alkuvaiheen neuvonta ja maahanmuuttajien ohjaus tarvittaviin kotoutumista edistäviin palveluihin olisi hyvä järjestää viranomaistoimintana maakunnan toimipisteissä. Laissa julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista 2 luku 4 § työnhaun aloittamisesta onkin todettu toimipisteisen lakisääteisyydestä, mikä turvaa palvelun niille asiakkaille, joilla ei ole mahdollisuutta verkkoasiointiin. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials