Lähettäjä: paivi.bosquet@minedu.fi [mailto:paivi.bosquet@minedu.fi] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 13:15 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho o ministeriö * Vastaajatahon virallinen nimi o Opetus- ja kulttuuriministeriö * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: o OKM on lähettänyt laajemman lausuntonsa TEM:n kirjaamoon, sillä merkkimäärä avovastaus-osiossa ei riitä. Tässä lausunnossa ainoastaan säädöskohtaiset kommentit. TEMin kirjaamoon lähetetty lausunto pyydetään ottamana kokonaan huomioon OKM:n lausuntona. Yksityiskohtaiset perustelut 2§ Määritelmät. Perusteluissa todetaan: Ehdotetussa 4 kohdassa määriteltäisiin palveluntuottaja. Alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annettavan lakiehdotuksen 22 §:n mukaan maakunta voisi tuottaa sen järjestämisvastuulle kuuluvia kasvupalveluja vain niin sanotussa markkinapuutetilanteessa eli silloin, kun palveluja ei olisi muutoin saatavilla. Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että maakunnallisten kasvupalveluiden tuottajina toimisivat pääasiassa yksityiset palveluntuottajat, jotka maakunta valitsisi kilpailutuksen tai hyväksymismenettelyn kautta. Palveluntuottajana voisi toimia yksityisoikeudellinen yhteisö, säätiö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja. Yksityisoikeudellisia yhteisöjä ovat esimerkiksi osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta ja yhdistys. Ehdotetussa laissa palveluntuottajalla tarkoitettaisiin edellä mainittua tahoa, joka hankintasopimuksen tai maakunnan päätöksen perusteella tuottaa maakunnalle rekrytointi- ja osaamispalveluja. Palveluntuottaja voisi tuottaa joko yksittäistä palvelua, useasta yksittäisestä palvelusta muodostuvaa kokonaisuutta tai palveluntuottajalla voisi olla vastuu jonkin asiakas-ryhmän palveluprosessista. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat hankintalain mukaisia hankintayksikköjä itsessään, koska toteuttavat lakisääteistä tehtäväänsä valtion rahoituksella. Sekä ammattikorkeakoululaissa että yliopistolaissa säädetään, että liiketoiminta tulee kirjanpidollisesti eriyttää muusta toiminnasta, jos sitä ei ole yhtiöitetty. Julkinen ja taloudellinen toiminta eivät mene keskenään sekaisin. Ammattikorkeakoulut eivät ole kuntien hankintalain mukaisia sidosyksikköjä, eikä ammattikorkeakouluosakeyhtiön kunnallinen omistus ei muodosta hankintalain mukaista kuntien sidosyksikön asemaa, koska ammattikorkeakoululaissa omistajan asemaa ja toimivaltaa on selkeästi kavennettu osakeyhtiölain mukaisesta normaalista omistajan oikeuksista ja toimivallasta. Lakiehdotuksissa työllisyyspalveluntuottajalla eli uudella kasvupalveluntuottajalla on yhtiöittämisvelvoite. Kunnat ovat tarjonneet vapaaehtoisesti työllisyyspalveluja nuorten työpajoilla. Ehdotuksen mukaan työkokeilu- tai palkkatukipaikkojen takia ei toimintoja tarvitse yhtiöittää. Jos työpajatoiminnan järjestäjät kuitenkin haluavat osallistua maakuntien kilpailutuksiin kasvupalvelutuotannosta (esim. työhönvalmennukset), niin sen tulee tapahtua yhtiömuodossa (kuntatoimijat) tai järjestö-/palvelutoiminta eriyttäen (järjestöt). Kuntapohjaisten nuorten työpajatoiminnan palvelutarjoajien toimintamahdollisuudet palveluntuottajina kaventuisivat huomattavasti. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: o 8§ Työnhakijan palvelutarpeen arviointi. Esityksessä todetaan seuraavaa: Palvelutarvearvion perusteella työnhakijan kanssa sovitaan hänen tarpeensa mukaisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, muista maakunnan kasvupalveluista sekä hänen osaamistaan kehittävistä muista palveluista. Työnhakija on ohjattava sovittuihin palveluihin ja häntä on tarvittaessa ohjattava palveluntuottajan valinnassa. Nykyisin velvoitetaan laatimaan yksilöllinen suunnitelma työllistymisen edistämiseksi, mikä voi sisältää koulutusta tai muita tukitoimia. Jatkossa siis ei enää velvoitettaisi yksilöllisen suunnitelman laadintaan, siitäkin huolimatta, että yksilölliset palvelut on usein todettu tehokkaimmiksi edistämään työllistymistä. Vastaavasti ammatillisen koulutuksen uudessa lainsäädännössä on tarkoitus siirtyä yhdenmukaiseen henkilökohtaistamisprosessiin, joka dokumentoidaan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan. Olisi tärkeää, että työnhakijan palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä toteutettava osaamisen kehittämistarpeiden kartoitus olisi periaatteiltaan mahdollisimman samantyyppistä kuin mitä se tulisi olemaan uudessa ammatillisen koulutuksen laissa. Tämä loisi puitteet rakentaa asiakkaiden kannalta selkeitä ja toimivia osaamisperusteisia palveluprosesseja riippumatta siitä, mikä viranomainen niitä toteuttaa. Lisäksi tämä loisi mahdollisuudet hyödyntää ja rakentaa yhteentoimivia ja yhteisesti hyödynnettäviä digitaalisia palveluita sekä kasvupalvelujen asiakasprosesseja että ammatillisen koulutuksen asiakasprosesseja varten. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: o 13§ Osaamispalvelut. Esityksessä todetaan seuraavaa: Osaamispalveluilla edistetään osaavan työvoiman saatavuutta, uuden yritystoiminnan syntymistä, yritystoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä sekä parannetaan aikuisten osaamista, mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka ja heidän valmiuksiaan toimia yrittäjänä. Osaamispalveluina tarjotaan ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä kasvupalvelukoulutusta. Lisäksi osaamispalveluna voidaan tarjota työkokeilua ja muita henkilöasiakkaan osaamista kehittäviä palveluita. Kasvupalvelukoulutuksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta luonne ja suhde esimerkiksi muihin osaamista kehittäviin palveluihin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimiin koulutuspalveluihin jää hämäräksi. Miten esitetty koulutus eroaa esim. ammatillisesta koulutuksesta tai korkeakoulutuksesta tai momentissa mainituista muista asiakkaan osaamista kehittävistä palveluista? Jos kasvupalvelukoulutus määritellään näin väljästi, kykenevätkö yksilöt ja työelämä tunnistamaan ja hahmottamaan, millaisista palveluista on kyse, mikä on niiden tarkoitus ja miten ne suhteutuvat muihin tarjolla oleviin koulutuspalveluihin. Miten vältetään se, ettei synny epätarkoituksenmukaisia päällekkäisiä ja rinnakkaisia palveluita? 15§ Kasvupalvelukoulutus. Esityksessä todetaan seuraavaa: Kasvupalvelukoulutuksena voidaan tarjota ammatillisesti suuntautunutta koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen, sekä yrittäjyyskoulutusta ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain ( / ) 17 §:ssä tarkoitettua kotoutumiskoulutusta. Miten tämä eroaa OKM:n järjestämisluvan omaavista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä? Ehdotetussa laissa käytetään uutta käsitettä kasvupalvelukoulutus. Kasvupalvelukoulutuksena voidaan ehdotetun lain 15 §:n mukaan tarjota ammatillisesti suuntautunutta koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen, sekä yrittäjyyskoulutusta ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain ( / ) 17 §:ssä tarkoitettua kotoutumiskoulutusta. Erotuksena ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta työvoimakoulutuksesta maakunnan järjestämästä nykyistä työvoimakoulutusta vastaavasta koulutuksesta käytettäisiin nimitystä kasvupalvelukoulutus. Ehdotetussa laissa tarkoitetun kasvupalvelukoulutuksen ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun työvoimakoulutuksen ero ei kuitenkaan ole kovinkaan selvä siltä osin, kun puhutaan tutkintoon johtamattomasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla voidaan järjestää myös muuta ammatillista koulutusta, jonka tehtävänä on täydentää tai syventää ammatillista osaamista ja joka ei johda tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Olisi selkeämpää, jos kasvupalvelukoulutus olisi rajattu selkeämmin niin, että silloin kun se on ammatillisesti suuntautunutta koulutusta, sen tulisi olla kyseisen maakunnan elinvoimaisuuden kannalta keskeistä uuden yritystoiminnan syntymistä, yritystoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Muu tutkintoon johtamaton ammatillisesti suuntautunut koulutus hoidettaisiin yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksen järjestäjien kanssa. Ehdotetun 15 §:n mukaisesti yrittäjyyskoulutus ja kotoutumiskoulutus olisivat myös osa kasvupalvelukoulutusta. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: o Luku 3 rekrytointi- ja osaamispalvelut jatkuu: Lain 19 §:ssä säädettäisiin koulutukseen liittyvästä työssäoppimisesta. Säännös vastaisi sisällöltään voimassa olevan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 6 §:ää, jossa säädetään työvoimakoulutukseen liittyvästä työssäoppimisesta ja harjoittelusta. Myös siis voimassa olevassa lainsäädännössä on käytetty työssäoppimisen käsitettä. Ainoana erona nykyiseen säännökseen on, että nykyisin työssäoppimisjakson aikaisen työturvallisuusvastuun osalta on viitattu ammatillisen koulutuksen lakien opiskelijan työturvallisuusvastuuta koskeviin säännöksiin. Jatkossa viitattaisiin vain työturvallisuuslakiin. Ehdotetussa säännöksessä viitataan työssäoppimisjakson kirjallisen määräaikaisen sopimuksen ja koulutuspalvelun tuottajan tehtävien osalta työkokeilusta tehtävässä sopimuksessa sovittaviin tehtäviin ja maakunnan tehtäviin. Tältäkin osin ehdotus vastaa sisällöllisesti nykytilaa. Samaten työkokeilua koskevat säännökset vastaavat pääosin voimassa olevaa sääntelyä. Työssäoppiminen käsitteenä kuvaa sinällään hyvin toimintaa, josta pykälässä säädettäisiin, mutta opetus- ja kulttuuriministeriö huomauttaa, että työssäoppimisen käsitteen käyttöönotto voi aiheuttaa sekaannusta työelämässä ja yksilöiden kannalta, koska käsitettä on käytetty pitkään ammatillisessa peruskoulutuksessa. OKM esittää, että kasvupalvelukoulutuksen tulee voida toteuttaa myös ammatillista kielikoulutusta. Puutteellinen kielitaito on keskeisin syy siihen, että esimerkiksi korkeakoulutetut maahanmuuttajat eivät voi toimia koulutustaan vastaavissa tehtävissä tai suorittaa täydentävää koulutusta ja kuulusteluja, jotka ovat tarpeen heidän aiemman osaamisen tunnustamiseksi säännellyssä ammatissa toimimiseksi. Kielikoulutusta tulee tarjota myös muuten, kuin kotoutumiskoulutuksena. Vastaavasti on tärkeää, että maahanmuuttajat voivat omaehtoisina opintoina suorittaa kielikoulutusta. OKM esittää, että lain tulee mahdollistaa kieliopintojen suorittamisen. (Vrt. 9 luku, 4 § kohta 3) opinnoista, jotka pätevöittävät maahanmuuttajan toimimaan ammatissaan Suomessa) OKM esittää, että pykälää muutetaan tai tulkinta selvennetään perusteluissa. 17§ Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet. Kasvupalvelukoulutus tulee olemaan korkeakoulutettujen työttömien tarvitseman täydennyskoulutuksen ainoa rahoituskanava. Koska kasvupalvelukoulutuksena voidaan hankkia monenlaista koulutusta, tulee arvioida vielä, voidaanko pykälässä viitata ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ainakaan kaikkien koulutusten osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä, että kaikkien työssäoppimisjaksojen vakuutukset selvennetään ja turvataan. Esimerkiksi ulkomaista tutkintoa ammattikorkeakoulussa täydentävät opiskelijat eivät ole tutkinto-opiskelijoita, eivätkä välttämättä harjoittelua suorittaessaan ammattikorkeakoulun vakuutuksen piirissä. Vakuutuksen puute estää pääsyä harjoittelemaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö huomauttaa, että opintotukilain 6 §:n 5 kohdan viittaus tulee muuttaa, koska julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki kumotaan. Työvoimakoulutusta järjestetään jatkossa rekrytointi- ja osaamispalveluista annetun lain mukaisena kasvupalvelukoulutuksena ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisena työvoimakoulutuksena. Opintotukilain 6 §:n 5 kohdassa tulisi viitata täten rekrytointi- ja osaamispalveluista annetun lain mukaiseen kasvupalvelukoulutukseen, koska siinä opiskelijat ovat työvoimapoliittisten etuuksien piirissä. Ammatillisen koulutuksen osalta viittausmuutos-esitys on tehty HE 39/2017:ssa, joka on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Muutos: 6 § Opintotukea ei myönnetä sille, joka: ----- 5) on julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista annetun * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: o 3§: ”Maakunta voi myöntää rakennerahastovaroista tukea rakennerahasto-ohjelman mukaisiin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin kehittämis- ja investointihankkeisiin.” Tätä ei ole tarpeen eritellä, koska rakennerahasto-ohjelma määrittää millaisiin toimiin rakennerahastovaroista voidaan rahoitusta myöntää. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: o 8§ ja 9§: pykälissä kuvataan työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön sekö maakuntien myöntämät tuet. Pykälissä tulisi todeta selvyyden vuoksi, että Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta voidaan myöntää tukea vain rakennerahasto-ohjelman mukaisiin hankkeisiin. 8§ perusteluteksteissä tulee todeta, että opetus- ja kulttuuriministeriö suuntaa jatkossakin toimialansa valtakunnallisen Euroopan sosiaalirahasto rahoituksen käyttöä valtakunnallisten Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien toimien ohjaukseen ministeriön nimittämän ohjausryhmän kautta. 9§: pykälässä kuvataan voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle maakunnan toimesta myönnettävät tuet kehittämis- ja investointitoimintaan. Pykälän kohta 4) on opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat kehittämis- ja investointihankkeet (EAKR) , ja kohta 5) työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen liittyvät kehittämishankkeet, joihin kuuluvat myös OKM:n toimialan ESR-hankkeet. Pykälässä todetaan, että kohdan 4) mukaisten hankkeiden osalta on opetus- ja kulttuuriministeriöstä pyydettävä lausunto. Lausuntovelvoite koskee tällä hetkellä voimassa olevassa lainsäädännössä EAKR-varoin rahoitettavia investointi- ja kehittämishankkeita, koska OKM haluaa varmistua, ettei hankkeessa poiketa laista, asetuksesta, toimialoja koskevista eduskunnan tai valtioneuvoston päätöksistä eikä opetus- ja kulttuuriministeriön tai opetushallituksen ratkaisuvaltaan kuuluvasta lakiin perustuvasta päätöksestä. Lisäksi nykylainsäädännön mukaan lausuntoa on pyydettävä myös hankehakemuksista, jotka koskevat korkeakoulututkintoon johtavan koulutukseen aloittamista tai korkeakouluverkon muutoksia. Tämä puuttuu käsillä olevasta HE:stä, ja tulee pykälää 9 lisätä. Koulutusvastuusäätely on vaikeaselkoista ja moniulotteista aluetta joten selvyyden vuoksi on tärkeää että lausunto pyydetään. Tämä tukisi maakunnan itsehallinnollista päätöksentekoa ilman pelkoa siitä, että rahoitettaisiin hankkeita joiden osalta korkeakoulujen tutkinnonanto-oikeudesta on epäselvyyttä. Lausuntopyyntö olisi hyvä laajentaa koskemaan myös kohdan 5) opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan merkittäviä hankkeita. Kohdan 4 mukaiset hankkeet tulee tarkemmin määritellä tämän lain asetusvalmistelun yhteydessä. Määritelmäksi esitetään, että hankkeet olisivat OKM:n hallinnonalaan kuuluvien oikeushenkilöiden toteuttamia kehittämis- ja investointihankkeita. Eli OKM:n hallinnonalaan kuuluvista kehittämis- ja investointihanke-hakemuksista, rahoitetaan ne sitten rakennerahastovaroin tai yleiskatteellisesti, on syytä pyytää OKM:stä lausunto jotta voidaan varmistua ettei hankkeessa poiketa laista, asetuksesta, toimialoja koskevista eduskunnan tai valtioneuvoston päätöksistä eikä opetus- ja kulttuuriministeriön tai opetushallituksen ratkaisuvaltaan kuuluvasta lakiin perustuvasta päätöksestä. Tämä helpottaisi maakuntaa investointihankkeiden suuntaamisessa. Merkittävällä tarkoitettaisiin hanketta, jota suhteessa toteuttavan organisaation/koulutuksen järjestäjän liikevaihtoon ja budjettiin voidaan pitää merkittävänä. Tähän jäisi tietty tulkinnanvaraisuus, mutta asia olisi selvä todella merkittävissä ja suurissa hankkeissa. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: o 27§: vaatimus siitä, että hankkeen rahoittajan toimii maakunta jonka alueella hanke suurimmaksi osaksi toteutetaan, ei voi päteä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan valtakunnallisissa ESR-hankkeissa. Niissä rahoittava viranomainen on nykyistä toimia rahoittavaa ely- keskusta lähinnä oleva maakunta (Pohjois-Pohjanmaan ely-> Pohjois-Pohjanmaan maakunta sekä Hämeen ely -> Kanta-Hämeen maakunta. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: o HE:ssa viitataan useissa kohdin OKM:n hallinnonalalla työvoimakoulutuksena ainoastaan ammatilliseen koulutukseen. Joiltain osin tämä voi johtaa siihen, että korkeakouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa olevat ovat erilaisessa asemassa. (esim. 10 luku, 5 §. Kasvupalvelukoulutusta ja työvoimakoulutusta koskevat erityissäännökset) Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua joustavoitetaan. Nykyinen lainsäädäntö ei ohjaa tehokkaaseen opiskeluun, vaan ohjaa jaksottamaan opinnot pitkälle ajanjaksolle, jotta opintoja ei katsottaisi päätoimisiksi. (9 luku) Erilaisia vaihtoehtoja on käsitelty työryhmässä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä Työttömien osaamisen kehittäminen, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 17/2017. 3§ Opintoja koskevat edellytykset. Selvyyden vuoksi pykälässä tulisi mainita yliopistolain tai ammattikorkeakoululain mukainen erikoistumiskoulutus. Uutta erikoistumiskoulutusta koskevat säädösmuutokset tulivat voimaan 1.1.2015. Lain työttömyysturvalain muuttamisesta valmistelussa tulisi ottaa huomioon hallituksen toimintasuunnitelma vuosille 2017-2019: Uudet avaukset kirjaukset, jotka koskevat osaamista, kasvua ja työllisyyttä. Kohdassa Luovaa taloutta vahvistetaan todetaan, että ”Hallitus ottaa luovat alat osaksi yrittäjyys- ja työllisyyspaketteja sekä niihin kuuluvia kasvun ja kansainvälistymisen tukimuotoja toteuttaen ”Luova talous ja aineettomat arvot” –työryhmän ehdotuksia.” Työryhmän ehdotuksiin sisältyy esitys 6, joka koskee ehdotuksia luovien alojen ammattilaisten ja taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittämiseksi: • Sosiaaliturvajärjestelmää tulee kehittää siten, että se tukee työtekoa ja siten kasvua kaikissa olosuhteissa. • Työelämän eri roolien vaihtelevuus ei saa aiheuttaa kannustinloukkuja tai esteitä työllistymiselle. Työtä yleisesti ja luovaa työtä erityisesti tehdään laajasti tavalla, joka asettuu yrittäjyyden ja työsuhteen väliin. Tämä tekemisen muoto näyttää edelleen yleistyvän. Tästä aiheutuu luovan työn tekijälle kohtuutonta oikeudellista epävarmuutta hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Lainsäätäjä ei ole onnistunut selkeyttämään tilannetta nykyisiä tekemisen malleja korjaamalla. Siksi työryhmä esittää että luodaan uusi juridinen asema nykyisen palkansaajan ja yrittäjän aseman väliin tuomaan oikeusvarmuutta esimerkiksi luovan työn tekijän kohteluun sosiaaliturvassa. • Itsensä työllistävien ja freelancereiden sosiaaliturva on saatettava tasaveroiseksi palkkatyöhön verrattuna. • Siirtymistä yrittäjästä palkansaajaksi tulee helpottaa ja yrittäjänä toimimisen kynnystä laskea. • Ei-työsuhteisen taiteilijan kaikki eläkevakuuttaminen tulee siirtää MYEL:n piiriin ja päällekkäinen MYEL-YEL -vakuuttaminen poistaa. • Perusteettoman edun palautus -periaatetta tulee laventaa koskemaan myös tilanteita, joissa sosiaalivakuutusmaksuja maksanut ei lopulta olekaan oikeutettu turvaan. Tällöin hän saa kertasuorituksena takaisin korkoineen viimeisen 10 vuoden aikana maksamansa "tehottomat" sosiaalivakuutusmaksut. • Tekijänoikeuskorvaukset tulee jättää huomioimatta työttömyyspäivärahan sovittelussa siltä osin, kuin niitä maksetaan teoksesta, esityksestä tms. joka on tehty ennen työttömyyttä. • Säädetään eläkemaksujen maksamisvelvollisuus työkorvauksiin vastaavalla tavalla kuin julkisten alojen eläkelain (81/2016) 4 §:ssä on säädetty, jolloin nämä korvaukset tulevat laajemmin eläketurvan piiriin. • Lisäksi työryhmä esittää osuuskuntamallisen toiminnan kehittämistä sosiaaliturvaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Tarvitaan kaupallista osuuskuntamallista toimintaa, jossa keikkatyöläinen voi tarttua mutkattomasti työtilaisuuksiin ilman, että häntä luetaan yrittäjäksi. Julkisen vallan tulisi saattaa tietojärjestelmänsä rajapinnat * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: o Yleisesti: Esitysluonnoksessa on monella tavalla otettu huomioon hallituksen kotoutumisen toimintasuunnitelma ja siinä esitetyt linjaukset. Luonnoksessa ei kuitenkaan ole riittävästi vielä huomioitu sitä, että maahanmuuttajat ovat osaamistaustansa suhteen moninainen ryhmä, jolle on tärkeä luoda joustavia ja erilaiset tarpeet huomioivia kotoutumispolkuja. Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa erityisesti korostaa oppilaitosten ja korkeakoulujen asiantuntemusta maahanmuuttajien ohjauksessa ja omaehtoisen kotoutumista tukevan koulutuksen joustavaa hyödyntämistä. Nämä tavoitteet eivät toteudu täysimääräisesti ellei lausunnossa esitettyjä muutoksia tai tarkennuksia mm. kotoutumiskoulutuksen ja kotoutumista tukevan omaehtoisen koulutuksen määrittelyihin ja oppilaitosten ja korkeakoulujen tiedonsaantiin toteuteta. Hallituksen esityksen mukaan maahanmuuttajan toimeentulosta säädettäisiin jatkossakin kahdessa laissa. Oikeudesta työttömyysetuuteen säädettäisiin työttömyysturvalaissa (1290/2002) ja oikeudesta toimeentulotukeen toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997). Kotoutuvia maahanmuuttajia voi tätä vastaavasti olla sekä kasvupalvelujen että sosiaalipalvelujen piirissä. Hallituksen esityksessä tulee huolehtia siitä, että alkukartoitukset ja kotoutumissuunnitelmat tulevat tasavertaisina koskemaan kumpaakin ryhmää. Perustelutekstit: Nuoriso- ja liikuntapalvelut tulee sisällyttää johdonmukaisesti teksteihin, jotka keskittyvät maahanmuuttajaperheiden kotoutumiseen ja kotoutumissuunnitelmiin. Nuoriso –ja liikuntapalvelut tulisi lisäksi käsitellä rinnakkain läpi hallituksen esityksen, esim. s. 28: maahanmuuttajaperheiden kotoutuminen –kappaleessa ”perheen kotoutumissuunnitelmassa määriteltyjen tukitoimien…”. Viittaukset ja referointi nuoriso- ja liikuntalakeja koskien tulisi tarkistaa ajantasaisiksi läpi tekstin: nuorisolaki 1285/2016 (huom. kappaleessa 2 Nykytila/2.1. viitataan vanhan nuorisolain säännöksiin, myöhemmin 1.1.2017 voimaan tulleen uuden lain säännöksiin). Liikuntalakin kohdalle tulee lisätä lain numero ”390/2015”. Sivulla 15 viitataan liikuntalain 5 §:ään. Samassa yhteydessä olisi hyvä viitata myös lain 2 § ja lain tavoitteisiin (kuten nuorisolain kohdalla on tehty), mm. eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, ?eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa ja toteuttamisen lähtökohtiin: tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys. Sivulla 16 on virheellisesti todettu, että avustuksia monikulttuurisuuden tukemiseen ja rasismin vastaiseen työhön myöntäisi opetus- ja kulttuuriministeriö. Avustusten myöntäjä on Taiteen edistämiskeskus. Sivulla 32 tekstin ”Lisätukea on osoitettu erityisesti maahanmuuttajalasten ja -nuorten toimintaan, aikuisten maahanmuuttajien terveyttä edistävään liikuntatoimintaan sekä urheilu- ja liikuntaseurojen toimintaan maahanmuuttajille” jälkeen ehdotetaan lisättäväksi: ”Viime vuosina tuen erityiskohderyhminä ovat olleet maahanmuuttajanaiset ja tytöt sekä vaikeimmin tavoitettavat ryhmät”. 35) 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: 3 § Määritelmät Kohdan 2 mukaan kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen palveluilla ja toimenpiteillä. Perusteluissa tarkennetaan mm. oppilaitosten järjestävän näitä palveluita. Kohdassa 7 määritellään, että palveluntuottajalla tarkoitetaan yritystä, muuta yhteisöä tai yksityistä elinkeinonharjoittajaa, joka hankintasopimuksen tai maakunnan päätöksen perusteella tuottaa maakunnalle tässä laissa tarkoitettuja kotoutumista edistäviä palveluita. Epäselväksi jää, onko oppilaitos tai koulutuksen järjestäjä tässä tarkoitettu palveluntuottaja. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: o 8 § Kotoutumista edistävien palveluiden järjestäminen ja tuottaminen Perusteluteksti: Toisen kappaleen viimeinen virke ”Koko väestölle suunnattujen peruspalveluiden lisäksi maahanmuuttajat tarvitsevat kotoutumista edistäviä erityisiä alkuvaiheen palveluja, jotka liittyvät ohjaus- ja neuvontapalveluihin, kieli- ja muuhun kotoutumiskoulutukseen sekä työmarkkinoille ja muuhun yhteiskunnallista osallistumista edistäviin toimiin.” 11 § Alkukartoituksen järjestäminen Alkukartoituksen laatimisvelvoite ei pykälästä yksiselitteisesti selviä. Momentin 1 mukaan maakunta vastaa alkukartoituksen järjestämisestä. Kuitenkin momentin 2 mukaan kunta ja maahanmuuttaja voivat perustellusta syystä laatia alkukartoituksen keskenään. Pykälässä tulisi määritellä yksiselitteisesti kenellä/millä taholla on vastuu siitä, että jokaiselle kriteerit täyttävälle maahanmuuttajalle laaditaan alkukartoitus (riittävällä asiantuntemuksella ja osaamisella ks 14 §). Pykälästä ei myöskään käy ilmi alkukartoituksen luonne eli se onko kysymyksessä kartoitus, joka laaditaan maahanmuuttajalle vai tämän kanssa. Momentin 1 perusteella näyttää siltä, että maakunta laatii alkukartoituksen yksipuolisesti maahanmuuttajalle, kun taas momentin 2 tapauksissa alkukartoituksen laativat kunta ja maahanmuuttaja tai maakunta ja maahanmuuttaja keskenään. Momentin neljä mukaan alkukartoitus laaditaan kahden viikon kuluessa asiakkuuden alkamisesta. Tilanne on selkeä, kun on kyseessä 2 §:n 1 momentin tarkoittama henkilö. Asiakkuuden alkamishetken tulisi olla yksiselitteinen silloinkin, kun kyseessä 2 §:n 2 ja 3 momentin tarkoittama henkilö (sosiaalipalvelujen piirissä). 12 § Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelman välttämättä sisältävät seikat ja keskeinen sisältö tulee määritellä laissa, erityisesti mikäli jatkossakin on mahdollista korvata kotoutumissuunnitelma jollain muulla viranomaisen asiakirjalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelussa on maahanmuuttajien kotoutumista tukevan uuden koulutusmallin luominen vapaan sivistystyön oppilaitoksiin, jossa koulutuksen rahoitustaso on tarkoitus kytkeä siihen, että koulutus on hyväksytty henkilön kotoutumissuunnitelmaan. Perusteluteksti: Perustelujen mukaan maahanmuuttajalla, joka opiskelee omaehtoisesti, on oikeus työttömyysetuuteen työttömyysturvalaissa säädetyin edellytyksin. Kohtaan tulisi lisätä ”tai toimeentulotukeen toimeentulotuesta säädetyin edellytyksin”. 14 § Kotoutumissuunnitelman järjestäminen Kotoutumissuunnitelman järjestämistä/laatimista koskevat vastuut ovat vastaavalla tavalla epäselvät kuin alkukartoitusta koskevat vastuut (ks 11 §:ää koskevat huomiot). Ongelmaksi muodostuu, jos kotoutumissuunnitelmia ei osalle maahanmuuttajista, esimerkiksi 14 §:n kohdissa 2 ja 3 tarkoitetuille henkilöille (mm. kotivanhemmille), laadita. On välttämätöntä, että kotoutumissuunnitelman laatimisesta vastaava taho ja keskeinen sisältö on yksiselitteisesti määritelty. 16 § Maahanmuuttajan velvollisuus noudattaa kotoutumissuunnitelmaa Maahanmuuttajan velvollisuus noudattaa kotoutumissuunnitelmaa on tiukka. Tilanne on ongelmallinen, jos maahanmuuttajalta edellytetään osallistumista kotoutumissuunnitelmassa sovittuun palveluun toimeentulon alentamisen uhalla, vaikka hänellä ei olisi tosiasiallista mahdollisuutta siihen osallistua esimerkiksi koska palvelua ei ole saatavissa. Maakuntaa sitä vastoin velvoitetaan tarjoamaan kotoutumissuunnitelmaan sisältyviä palveluja ”käytettäviksi osoitettujen määrärahojen rajoissa”. Maahanmuuttajan velvollisuus noudattaa kotoutumissuunnitelmaa on siten tiukempi kuin suunnitelman laatijan/suunnitelman laatimisesta vastaavan eli maakunnan (tai kunnan). Kotoutumissuunnitelman tulisi olla sitovampi myös maakunnan osalta. Koulutukseen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen edellyttää kotoutumissuunnitelmien laadun parantamista, ko * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: o Luku 2 kotoutumista edistävät palvelut jatkuu: 17 § Kotoutumiskoulutus Pykälän 1 momentissa on määritelty kotoutumiskoulutuksen keskeiset sisällöt. Kotoutumiskoulutusta annetaan 4 momentin mukaan OPH:n kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (ellei ole erityistä syytä poiketa niistä). Momentin 2 mukaan kotoutumiskoulutusta voidaan toteuttaa myös omaehtoisena opiskeluna. Omaehtoisen opiskelun tulee siten joko olla OPH:n kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaista tai siitä poikkeamisesta pitää erikseen päättää. Ensin mainittu merkitsee käytännössä sitä, että omaehtoinen opiskelu on pääsisällöiltään samanlaista kuin varsinainen kotoutumiskoulutus mutta rahoitus valtion talousarviossa tulee opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta asianomaisen koulutusmuodon momentilta. Tämä ei ole koulutus- ja työurien nopeuttamisen kannalta kaikissa tapauksissa tarkoituksenmukaista. Joissain tapauksissa maahanmuuttaja olisi tarkoituksenmukaisempaa ohjata suoraan sisällöltään muunlaiseen kuin kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman mukaiseen koulutukseen, esimerkiksi aikuisten perusopetukseen tai joissain tapauksissa ammatilliseen tai korkeakoulujen toteuttamaan koulutukseen. Koulutuspolkujen nopeuttamiseksi ja asiakaslähtöisyyden ja joustavuuden lisäämiseksi kotoutumiskoulutus ja omaehtoinen koulutus kotouttamisessa tulisi määritellä nykyistä selkeämmin seuraavalla tavalla. • Kotoutumiskoulutus on Opetushallituksen hyväksymien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaista( tai perustelluista syistä siitä poikkeavaa koulutusta), jonka rahoitus maksetaan TEMin pääluokasta kotoutumiskoulutukseen tarkoitetuista määrärahoista. Koulutukseen voi sisältyä myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista tai tutkinnon tunnustamista. • Omaehtoinen muu koulutus voidaan hyväksyä kotoutumista edistäväksi koulutukseksi, mikäli se on maahanmuuttajan kotoutumisen ja koulutus- ja työuran kannalta tarkoituksenmukaista. Edellytyksenä on, että kyseinen koulutus on sisällytetty 14 §:n mukaiseen kotoutumissuunnitelmaan. Julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista annetun HEluonnoksen mukainen opintokokonaisuuskohtainen enimmäisaika on myös muodostumassa ongelmaksi. HEluonnoksen mukaan kotoutuvien maahanmuuttajien opintojen muodostamaa kokonaisuutta voitaisiin jatkossakin tukea kuten nykyisin enintään 24 kuukauden ajan (perusopetuksen oppimäärän ollessa kyseessä 48 kuukautta). Opintokokonaisuuskohtainen enimmäistukiaika ei sovellu uusiin joustaviin, nopeampiin siirtymiin ja koulutuspolkuihin. Maahanmuuttajien siirtymistä koulutusjärjestelmän mukaiseen koulutukseen on haluttu nopeuttaa lisäämällä koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen alkuun ja rinnalle opiskelua ja kielitaidon kehittymistä tukevia elementtejä. Kotoutumiskoulutuksen kestoa on tämän vuoksi voitu lyhentää, mutta tukitoimet syövät omaehtoisen koulutuksen opintokokonaisuuskohtaista enimmäisaikaa. Seurauksena on se, että kotoutumisen aikainen tuki katkeaa ennen kuin ammatillisia tai muita opintoja on suoritettu riittävästi. Opintokokonaisuuskohtaisen enimmäisajan sijasta opiskeluaikaa tulisi määritellä nykyistä joustavaa koulutusmallia paremmin vastaavalla tavalla. Perusteluteksti: Viimeinen virke: Luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat, joilla on perusopetuksen tarve, ohjattaisiin jatkossa aikuisten perusopetukseen (poistetaan sanat saamaan kotoutumiskoulutusta vastaavat tiedot ja taidot). * 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit: o 43 § Tietojen luovuttaminen kuntaanosoitusrekisteristä Pykälän 1 momentin mukaan maakunta saa luovuttaa kuntaanosoitusrekisteristä työ- ja elinkeinoministeriölle, Maahanmuuttovirastolle, Kansaneläkelaitokselle, kunnan viranomaiselle tai muulle maakunnan erikseen nimeämälle toimijalle tietoja, jotka ovat tarpeen niille tässä laissa, ulkomaalaislaissa tai muussa laissa säädettyjen maahanmuuttoon liittyvien tehtävien hoitamista varten. OKM hallinnonalalle tulee saada myös luovuttaa em. tietoja. * 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: o 56 § Tiedonsaantioikeus Pykälän 1 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriöllä, valtion lupa- ja valvontaviranomaisella, maakunnalla, kunnan viranomaisella, Kansaneläkelaitoksella sekä Väestörekisterikeskuksella on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä saada tämän lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot toisiltaan, Maahanmuuttovirastolta, vastaanotto- ja järjestelykeskukselta, kotoutumista edistävien palveluiden tuottajalta sekä ilman huoltajaa olevalle lapselle määrätyltä edustajalta. OKM hallinnonalan toimijoille (koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, korkeakoulut) tulee säätää vastaava oikeus. Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille oikeus tulee saada jo 1.1.2018. Tällöin on tarkoitus toteuttaa uudistus, jossa valtionosuusrahoitus koulutuksesta on 100 % mikäli maahanmuuttaja suorittaa kansalaisopiston, kansanopiston, opintokeskuksen tai kesäyliopiston koulutuksen ja tämä on hyväksytty hänen kotoutumissuunnitelmaansa. Mikäli koulutus on hyväksytty henkilön kotoutumissuunnitelmaan koulutus on hänelle maksuton. Muussa tapauksessa koulutuksen rahoituksen valtionosuusrahoitus on 57 % tai 65 % ja koulutuksesta peritään yleensä osallistujamaksuja. Jotta vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat ilmoittaa tiedot oikein opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toteutettavaan tiedonkeruuseen, tiedon saaminen TE-toimistoista koulutuksen hyväksymisestä henkilön kotoutumissuunnitelmaan on välttämätön edellytys . Vasta kun tämä tieto on viety tiedonkeruuseen tuo 100 %:in rahoitus toteutuu. Näitä tilastotietoja kerätään vuodesta 2016 lähtien, jotta olisi riittävä tietopohja uudistetun rahoituksen toteuttamiselle. Tiedonsaantioikeus myös tehostaisi resurssien käyttöä ja vähentäisi moninkertaisia testauksia ja osaamiskartoituksia. Tällä hetkellä oppilaitokset joutuvat tekemään uudelleen työhallinnon kertaalleen jo hankkimia alkukartoituksia/osaamiskartoituksia, koska eivät saa suoraan käyttöönsä tehtyjen kartoitusten tuloksia. * 9 luku Voimaantulo, kommentit: o 56 §:n muutosehdotuksessa todettu vapaan sivistystyön oppilaitosten tiedonsaantioikeuden tulisi tulla voimaan jo 1.1.2018. Toinen vaihtoehto on tehdä voimassa olevaan lakiin vastaava muutos, joka olisi voimassa vuoden 2018. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials