Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 07:37:50 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJAAMO: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 13:24 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJAAMO: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: annamari.jokinen@psyli.fi [mailto:annamari.jokinen@psyli.fi] Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 12:14 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * järjestö * Vastaajatahon virallinen nimi * Suomen Psykologiliitto ry * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * 8§: Palvelutarvearvio tulisi säilyttää julkisen toimijan tekemänä henkilökohtaisena alkukontaktina. Asiakkaalla pitäisi aina olla mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun (kasvokkain-, puhelin-, video- tai tekstimuotoinen ohjaus asiakkaan ja ohjaajan välillä). Yksityisen palveluntuottajan tekemä arvio voisi vääristää asiakkaiden ohjautumista oikeaan palveluun ja mahdollistaisi "tuottavimpien asiakkaiden valikoinnin". Myös ihmisen itsenäisesti tekemä määritelmä palvelutarpeestaan voi johtaa vääriin palveluihin, ja lisää näin maakunnalle tulevia kustannuksia ja pitkittää polkua takaisin työmarkkinoille. Psykologi pystyy osaamisen kehittämistarpeiden tunnistamisen rinnalla auttamaan asiakasta tunnistamaan olemassa olevaa osaamistaan ja potentiaalejaan ja tukea häntä miettimään tältä pohjalta uusia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia työllistymiseen tai yritystoimintaan. Tämä säästäisi kustannuksia. Maakuntien on jatkossakin toimittava portinvartijana ja arvioitava asiakkaiden palvelutarpeet, johdettava palveluketjuja, seurattava rahoitusta ja vaikuttavuutta osana järjestämistehtäväänsä. Tämä ei ole palveluntuottajien tehtävä, koska ne eivät ole palvelun ostajia tai maksajia. Mallit, joissa palvelutarpeen arviointi annetaan tuottajille, voivat johtaa kustannusten karkaamiseen. Lisäksi palvelutarpeen arvioinnin sälyttäminen alkupalveluiksi tuottajapuolelle suosii alan suuria yrityksiä ja toimijoita. Pienten palveluntarjoajien osallistuminen tuottamiseen on turvattava suunniteltua paremmin. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * 12§ Rekrytointiin ja työnhakuun liittyvän neuvonnan lisäksi on syytä tarjota myös työnhakuun liittyvää ohjausta. Sitä ovat nykyjärjestelmässä tarjonneet mm. JoBitti ja urasuunnittelun psykologit. 13§ Jatkossa kaikilla on halutessaan oltava mahdollisuus päästä ammatinvalinnanohjaukseen. Palvelua ei tule rajata vain niille työttömille työnhakijoille, joilla arvioidaan (kuka arvioi, millä pätevyydellä?) olevan tarve palvelulle. Asiakkaan apuna palvelutarpeen määrittelyssä on oltava henkilökohtainen neuvonta- ja ohjauspalvelu, joka pystyy ohjaamaan asiakkaan oikeaan palveluun. Asiakkaan omaa ohjautumista tukee palvelujen asianmukainen kuvaaminen. Tavoitteena pitää olla, että kaikki halukkaat ja tarvitsevat saavat psykologin tarjoamaa ammattitaitoista ja vastuullista ammatinvalinta- ja uraohjausta. 14§ Lakiluonnos perusteluineen kuvaa lähinnä koulutusneuvonnan luonteista palvelua, ja on siksi riittämätön. Nykyisin TE-hallinnon psykologit tekevät henkilökohtaista syvällistä ja kokonaisvaltaista ammatinvalinta ja uraohjausta. Terveydenhuollon laillistettuina ammattihenkilöinä psykologit pystyvät arvioimaan asiakkaan kokonaistilanteen ja ohjaamaan häntä realistisiin koulutus- ja työuraratkaisuihin. Psykologin perusosaaminen mahdollistaa asiakkaiden ohjaamisen normaaleissa koulutus- ja työelämäsiirtymissä. Lisäksi psykologin osaaminen mahdollistaa psyykkisen työ- ja toimintakyvyn arvioimisen, oppimisvalmiuksien tutkimisen sekä persoonallisuuden, motivaation ja sosiaalisen pääoman huomioimisen suunnitelmaa tehtäessä. Ainoastaan laillistetulla psykologilla on oikeus käyttää psykologisia tutkimusmenetelmiä ohjauksessa. Psykologeilta edellytetään vahvaa osaamista ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Psykologin asiakasta suojaavat sekä laki että ammattieettiset säännöt. Työelämä muuttuu nopeasti ja ammatit laaja-alaistuvat. Yksilöllisen ohjauksen tarve lisääntyy työ-, koulutus- ja yrittäjyysvaihtoehtojen moninaistuessa. Psykologit pystyvät lyhyin interventioin tukemaan asiakkaan työllistymiseen johtavaa prosessia, joka saattaa sisältää erilaisia kouluttautumiseen tai kuntoutumiseen liittyviä vaiheita. Psykologi pystyy koordinoimaan asiakkaan kokonaispalveluntarpeen. Tilastokeskuksen (2011) mukaan suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55 %) on vähintään yksi vamma tai pitkäaikaissairaus. Heistä joka kolmas kokee, että vamma tai sairaus vaikuttaa työntekoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2014) AVTK- tutkimuksessa nousee esiin, että runsas neljännes työikäisistä suomalaisista (27 %) kokee työkykynsä heikentyneeksi. Tämä tarkoittaa noin 863 000 henkilöä. Yhtä suuri osuus epäilee, ettei jaksa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka. Asiakkaat tarvitsevat laaja-alaista ohjausosaamista myös terveydellisten tekijöiden huomioonottamiseksi työelämässä. Asiakkaalla pitää aina olla mahdollisuus myös henkilökohtaiseen palveluun, tätä ei laissa saa jättää epäselväksi (kasvokkain-, puhelin-, video- tai tekstimuotoinen ohjaus asiakkaan ja ohjaajan välillä). HUOM! Psykologisen ohjaustyön sisällyttämisvelvollisuus palveluihin sekä sen pätevyysvaatimukset tulee kirjata lakiin. Julkista työvoimapalvelua koskevan lain 1295/2002 mukaan ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluissa käytetään psykologisia arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä (6 luku 11§), terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia (13§). Asetuksessa ELY-keskuksista on todettu seuraavat kelpoisuusehdot ammatinvalinnan ja uraohjauksen palveluille: 21§ 2) psykologian maisterin tutkinto taikka ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai erikseen suoritettu ylin arvosana psykologiassa. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Työkokeilu oli aikaisemmin vain ammatinvalintapsykologien ja kuntoutusneuvojien työväline. Kun tämä työväline laajennettiin kaikkien asiantuntijoiden käyttöön, tapahtui selkeä siirtyminen kohti aiempaa työharjoittelua / työelämävalmennusta. Työkokeilu toimii paremmin entisen mallisena, jolloin siihen liittyi vahva ohjauksellinen tuki. Työkokeilulle tulee asettaa selkeä tavoite, ja sen toteutumista seurata yhteistyössä asiakkaan ja työkokeilupaikan tarjonneen työnantajan kanssa. Tavoite voi olla esim. ammatissa vaadittavien ominaisuuksien ja omien taitojen ja ominaisuuksien vertaaminen, ja tämän tuloksen myötä tuki jatkopäätöksille. Nyt on hyvä tilaisuus palauttaa työkokeilu tehokkaammaksi aikaisempaan tapaan. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * 32§ Ainakaan nykyisiä URA-järjestelmän tietoja (AVO-lehdet) ei voi tarjota ei-psykologeille tai hallinnon ulkopuolisille, koska asiakkaille on nimenomaan luvattu, että näitä tietoja voivat nähdä vain TE-hallinnon psykologit, ja että hekin katsovat asiakkaan tietoja vain, jos kyse on asiakassuhteesta. Jälkikäteen tätä ei voi muuttaa. Tulevassa asiakasrekisterissä pitäisi noudattaa samanlaista avoimuuden periaatetta kuin esimerkiksi terveydenhuollon Kanta-arkistossa. Asiakas voisi halutessaan kieltää tietojen näkymisen esim. psykologipalvelun tietojen osalta eteenpäin. Asiakkaalla pitää olla oikeus nähdä hänestä tallennetut tiedot (ohjauksen päätteeksi). Psykologien on työssään otettava huomioon terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö ja valvonta. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials