Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 18. kesäkuuta 2017 8:23 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Kainuun liitto / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 14:59 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne * Vastaajataho * maakunnan liitto * Vastaajatahon virallinen nimi * Kainuun liitto * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lausunnolla olevien lakien keskinäinen suhde ja eri lakipykälien keskeneräisyys vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja uudistuksesta lausumista, koska eri uudistusten kokonaisvaikutuksia ei ole vielä tiedossa. Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta on luonteeltaan salliva ja mahdollistava, mutta laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista määrittelee edelleen pakollisiksi oikeastaan suurimman osan nykyisin voimassa olevan lain julkisista työvoima- ja yrityspalveluista mukaisista palveluista - ainoastaan valmennukset ja koulutuskokeilut on niminä poistettu palveluvalikoimasta. Tältä osin vaikuttaa, että lailla ei ole pyritty luomaan uudenlaisia palvelukokonaisuuksia vaan pidättäytymään näiltä osin aiemman lainsäädännön palveluissa. Myös HE:ssä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta määritellään kasvupalveluja. Näiltäkin osin on sekavaa, kumpi yleis- ja kumpi erityislaki? Mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ei lakiehdotuksessa ole tuotu juurikaan esille. Kasvupalvelu- uudistus nojaa vahvasti markkinoiden toimivuuteen. Mikäli markkinat eivät toimi lakiehdotuksessa toivotulla tavalla, tilanne johtaa eri alueiden asiakkaiden eriarvoistumiseen. Kun on runsaasti palveluntuottajia, markkinat kehittyvät. Jos ei ole, on vaarana kustannusten nousu ja laadun heikentyminen. Laissa tulisi määritellä, että maakunnalla on vastuu palveluprosessista. Erityisesti vastuu palveluprosessista korostuu valinnanvapaustilanteessa. Mikäli palveluprosessin vastuu jää lain tasolla määrittelemättä, vaarana on palveluprosessin pirstaloituminen, joka ei toteuta uudistuksen keskeisenä tavoitteena mainittua kustannustehokkuuden periaatetta. Tarvitaan mekanismi, joka motivoi palvelujen kehittämiseen myös markkinapuutetilanteessa. Onko yhtiöittäminen tarpeen vai tulisiko tehtävät hoitaa viranomaistyönä markkinapuutetilanteessa? Lakiehdotuksen taloudellisten vaikutusten arviointi on erittäin vähäistä ja yksipuolista. Arviointia hyvin toimivien kasvupalvelujen ja kehittymättömien tai olemattomien markkinoiden taloudellisista vaikutuksista ei ole tehty. 2 §: Pykälän sisältöä tai uusia käsitteitä sisältävissä pykälissä tulisi selkeämmin määritellä kyseisen uuden palvelun tai käsitteen sisältö. Esim. tässä laissa määritellään ns. kasvupalvelukoulutus ja sen lisäksi OKM:n vastuulla on työvoimakoulutus -käsitteen mukaiset koulutukset. Koulutusten erot käsitetasolla tulisi määritellä laissa selkeästi. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * 6 § 1 mom kohta 4: Velvoite valita palveluntuottaja on tarpeellinen. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että valinnalle on annettava kohtuullinen määräaika. Koska palveluntuottajan valitsematta jättäminen voi aiheuttaa asiakkaalle työttömyysturvaseuraamuksia, olisi suotavaa, että asetettavan määrärajan pituudesta tai maksimipituudesta säädettäisiin laissa. Vähintään perusteluissa tarkemmin kohtuullisen määräajan määrittely. 6 §:n 2 mom: Maakunta tai palveluntuottaja voi painavasta syystä hyväksyä muun kuin verkkopalvelussa tehdyn ilmoituksen edellä tarkoitetuista seikoista. Mainittu aktiivisen työnhaun velvoite on ylipäätään järkevää asettaa vain niille työttömille työnhakijoille, joilla on tosiasialliset työllistymisen mahdollisuudet. Tarkoituksenmukaista ei ole myöskään asettaa aktiivisen työnhaun velvoitetta kaikille työttömän statuksella oleville henkilöryhmille. Aktiivisen työnhaun velvoitteen valvonta lisää huomattavasti viranomaisen valvontatyötä. Lisäksi hallituksen esityksen perusteella jää epäselväksi se, millä tavoin aktiivisen työnhaun seurannan on käytännössä tarkoitettu tapahtuvan. 8 §: Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että palvelutarpeen arviointi voi tapahtua myös digitaalisesti, mikä on kannatettavaa. henkilökohtaisesti, joten digitaalinen palveluun ohjautuminen tulisi ilmaista selkeämmin. 10§: Lakiesityksen mukaan siirryttäisiin työllistymissuunnitelmasta aktiivisen työnhaun velvoitteeseen. Jokaisen työttömäksi rekisteröityneen on esityksen mukaan haettava yhtä avointa työpaikkaa yhtä työttömyysviikkoa kohden. Työnhakijan on raportoitava aktiivisesta työn hakemisesta seitsemän päivän välein, ja aktiivista työnhakua tarkastellaan 12 viikon jaksoissa. Työnhakijoiden aktiivisuuteen kannustaminen on erittäin kannatettavaa. Ehdotettu aktiivisen työnhaun malli on kuitenkin sama kaikille, vaikka asiakkailla on enenevässä määrin räätälöityjen palvelujen tarve. Määrällinen työn hakeminen ja sen mittaaminen ei välttämättä paranna työllistymistä. Työmarkkinat vaihtelevat toimialoittain ja alueittain, joten esitys ei kohtele kaikkia asiakkaita yhdenvertaisesti. Esitetyt muutokset voivat olla käytännössä erittäin vaikeita toteuttaa. Kuvatut velvoitteet mitä todennäköisimmin johtaisivat runsaaseen määrään näennäistyöpaikkahakemusten tekemistä. Työnantajille tämä tuo puolestaan turhia hakemuksia, turhaa työtä ja kasvattaa piilotyöpaikkojen määrää. Vaarana on, että työnantajat siirtyvät hakemaan työntekijänsä muiden kanavien kuin työvoimaviranomaisten palvelujen kautta. Työllistymissuunnitelmasta luopuminen voi johtaa siihen, että asiakas ei saa riittävää yksilöllistä asiantuntijaohjausta. 11 §: Mikä rooli Työmarkkinatori- järjestelmällä on asiakkaan informoinnissa? Lakiesityksen 8 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan työnhaun aloittaminen, palvelutarvearvio ja palveluun ohjautuminen voi tapahtua digitaalisesti ja tiedottaminen on maakunnan vastuulla. Olisi loogista, että asiakas saisi tarvitsemansa informaation digitaalisesti, erityisesti yleiset työnhakua, työttömyysturvaa ja työnhaun voimassaoloa koskevat tiedot, jotka tulisi tuottaa valtakunnallisesti Työmarkkinatorille. Asiakkaan tarvitsemaa informaatiota täydennettäisiin tarkemman palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Työnhakijan palvelutarpeen arviointi (8§) tai monialaisen palvelutarpeen arviointi (9§) voi onnistuneesti järjestettynä tehostaa työnhakijan työllistymistä – edellyttäen että työvoimalle on kysyntää - tai henkilön pääsyä muiden palveluiden piiriin. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että palvelutarpeen arviointi voi tapahtua myös digitaalisesti, mikä on kannatettavaa. Digitaalinen palveluun ohjautuminen edellyttää toimivaa tietojärjestelmää, johon voidaan kattavasti tallentaa kunk * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Laki ei kovin tarkkaan määrittele mitä palveluja maakunnan tulee järjestää ja millaisia palveluja työnhakijalla on oikeus saada, mikä sopiikin maakuntauudistuksen henkeen sekä normien purun tavoitteeseen. Kun laki muilta osin sääntelee sisältöjä hyvin yksityiskohtaiseksi, maakunnalle ei käytännössä kuitenkaan jää juuri harkintavaltaa palveluiden järjestämisessä. 13 §: Tulisi olla maininata työvoimakoulutuksesta, työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta ja palkkatuetusta työstä osaamisen kehittämisen mahdollisuuksina sekä ao. säädös- ja pykäläviittaukset. Asianmukaiset viittaukset selkiinnyttäisivät lain soveltamista. Rekrytointi- ja osaamispalveluiden vaikuttavuuden suhteen asiakkaat maan eri osissa tulevat olemaan eriarvoisessa asemassa, vaikka henkilön oikeudet eri tyyppisiin tukiin olisivat yhtenevät. Lisäksi työllistymisen edellytykset vaihtelevat maan eri osissa. Lain käsitteistö on monelta osin epämääräinen (esim. osaamispalvelut tai kasvupalvelukoulutus). Tämä vaikeuttaa palvelukokonaisuuden hahmottamista, asiakaspalvelua ja maakunnan järjestämis- ja tuottamisvastuiden määrittelyä. Potentiaalisten palvelutuottajien on lain perusteella vaikea ennakoida tulevaa markkinaympäristöä. Kasvupalvelukoulutuksen kanssa samantyyppistä koulutusta on tarjolla myös OKM:n hallinnonalalla (työvoimakoulutus), jolloin riskinä on kahden ainakin osittain päällekkäisen järjestelmän luominen. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Työkokeilun enimmäiskesto tulisi rajata 6 kuukauteen, ja sen tavoitteena tulisi olla työllistyminen kokeilun päättyessä. Velvoite osallistua automaattisesti uuteen työkokeiluun tietyn mittaisen työttömyysjakson jälkeen ei välttämättä tue työllistymistä oikeille työmarkkinoille. * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * 31 §: Pykälässä tulisi mainita mahdollisuudesta toteuttaa muutoskoulutusta yhteishankintakoulutuksena. 34 §: Koska palveluja ostetaan yhä enemmän palveluntuottajilta, vakuutusten vähimmäisvaatimukset olisi hyvä määritellä säännöksessä. Pykäläluonnos on keskeneräinen. * 7 luku Voimaantulo, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Rakennerahastojen välittävän toimielimen tehtävät siirtyvät maakuntien liitoista ja rakennera-hastotehtäviä hoitavista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (RR-ELY- keskukset) 1.1.2019 perustettaville maakunnille. Tämä on hyvä, erittäin perusteltu ja ainut maakuntauudistuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukainen ratkaisu. Tulee välttää maakuntien ohjeistusta ja yhteistyövelvoitteita. Itsenäiset maakunnat löytävät parhaat ja tuloksellisimmat yhteistyön tekemisen tavat ilman lakiin kirjattua ohjeistusta ja velvoitteita yhteistoiminnasta. ”Kasvupalvelu- uudistuksen mukainen monituottaja –malliin siirtyminen ja palvelujen nykyistä väljempi säätely ehdotetussa laissa julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista mahdollistaisivat nykyistä monimuotoisempien palveluiden tarjoamisen asiakkaiden tarpeisiin, ja siten edistää työttömien työllistymistä ja työnantajien osaavan työvoiman saatavuutta.” Tavoite on perusteltu. Kohtaanto-ongelmien ja rekrytointivaikeuksien ratkaisu sekä toisaalta työllistymisen edistäminen ovat maakuntien toiminnan keskeisiä haasteita. Kasvupalvelujen lainsäädännöllisessä ohjailussa pitää kuitenkin huomioida harvaanasuttujen maaseutualueiden erityistarpeet työllisyyspolitiikan hoidossa. 1 § Soveltamisala: Mitä tarkoittaa rahoituspalvelujen myöntäminen? * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Yrityksille myönnettävät tuet ovat pääosin samat kuin nykyisin. Suurin muutos liittyy starttirahaan, jota uuden lain mukaan ei enää myönnettäisi henkilölle, vaan yritykselle. Starttirahan poistaminen tukivalikoimasta nostaa työttömän kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. 3§: 1 mom. 1 kohta: "Starttirahan" hakemisen ja myöntämisen ajankohdat on kuvattu epäselvästi. Voiko toiminnan aloittaa omalla riskillä ennen päätöstä vai ei? 1 mom. 3 kohta (kansallisista varoista myönnettävä tuki): "Tarkoituksena on ottaa erityisesti aloittavat yritykset tärkeytensä ja erilaisten lähtökohtiensa vuoksi paremmin huomioon." Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten määritellään/mitä sisältää "paremmin huomioon" -käsite? Tullaanko säätämään tarkemmin asetuksella? 3 mom: Voiko yritys olla hakijana ESR-osarahoitteisessa toiminnassa, kuten tähän saakka? Tämä kirjaus puuttuu luonnoksesta. Myös ESR- rahoituksen tulisi olla mahdollista yrityksille nykyisen käytännön mukaisesti, koska siitä on hyviä kokemuksia. Tämä olisi loogista, koska ohjelma-asiakirjassa kaikissa toimintalinjoissa ja erityistavoitteissa yritykset on kirjattu mahdollisiksi tuensaajiksi. 4§: Alkutuotannon toimialojen ja maataloustuotteiden jalostuksen rajaaminen tuensaajien ulkopuolelle muuttaa nykyistä käytäntöä yritysten kehittämispalvelujen ja starttirahan osalta, joissa ei ole ollut toimialarajauksia. 6§: Pitäisikö tarkentaa, että omaisuutta on käytettävä siinä tarkoituksessa, johon tuki on myönnetty? Muut huomiot: Rahoituslakiluonnoksessa ei erikseen mainita 10 000 euron rajaa kansalliseen rahoitukseen liittyvässä päätöksenteossa. Sovellettaisiinko sitä kuitenkin ALKE-lain 18 §:n perusteella vai onko ko. säädös muuttumassa? Kaikki rahoituspäätökset tulisi käsitellä viranomaistehtävänä. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Pykälä 9 maakunnan myöntämät tuet: pykälän 1 momentista puuttuu tuettavista toimista alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevat kehittämishankkeet ja yritystoimintaa edistävien organisaatioiden hanketoiminta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa nämä ovat kuitenkin mainittu ja siten ne on lisättävä myös pykälään. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen erityispiirteet halutaan myös nostaa esille. Esitetään lisättäväksi pykälään: yritystoiminnan kannalta tarpeelliset selvitykset, yritysten tarvitsemien palvelujen kehittäminen, yritysten yhteistyön edistäminen. Kuntien kokonaan omistamille kehittämisyhtiöille myönnetyn toimintaympäristötuen on joissakin yhteyksissä katsottu olevan valtiontukea, jolloin tuki on myönnetty de minimistukena. Tulkinta käytännössä estää kehittämisyhtiöitä hyödyntämästä toimintaympäristötukea. Kehittämisyhtiöt ovat kuitenkin voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, eivätkä ne toimi markkinoilla. Kyseessä on kuntien tapa organisoida oman elinkeinopolitiikkansa toteuttamista ja kuntien välistä yhteistyötä. Horjunta tässä tulkinnassa olisi nyt syytä oikaista ja selkeästi todeta vähintäänkin lain perusteluissa, että kuntien kehittämisyhtiöt rinnastetaan tuen saajina kuntiin, eikä niille myönnetyssä tuessa synny kiellettyä valtiontukea. 9§ 1 momentti kohta 5 sekä 3 momentti: Voimassa olevien säädösten perua on, että tähän saakka maakuntien liittojen EAKR-varoin tukemat OKM:n toimialaan kuuluvat kehittämis- ja investointihankkeet mainitaan erikseen 1 momentin 5 kohdassa. 3 momentin mukaan edellä mainittua tukimuotoa voitaisiin rahoittaa vain EAKR:n varoista. On huomattava, että nyt ELY-keskukset ja tulevat maakunnat rahoittavat OKM:n toimialaan kuuluvia kehittämishankkeita myös ESR-varoin. Tämän johdosta 3 momentissa tehtävä rajaus (OKM:n toimialan hankkeiden kuulumisesta ainoastaan EAKR-rahoituksen piiriin) on ehkä epätarkoituksenmukainen ja harhaanjohtava. Toisena rahastona pitäisi varmaankin olla Euroopan sosiaalirahasto. Kohdan 1 mukaan "Kehittämishankkeessa investointien osuus voi olla enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista". Tämä muuttaa nykyistä käytäntöä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen osalta. Olisi hyvä säilyttää vanha käytäntö, koska toimintaympäristön kehittämisen kannalta on ollut hyvä tehdä investointeja ilman kehittämishankettakin. Eikö tätä mahdollisuutta enää olisi jatkossa? 9 § 4 ja 5 momentti (lakiehdotukset s. 181): ”Jos kyseessä on 1 momentin 5 kohdan mukainen tuki, maakunnan on pyydettävä opetus- ja kulttuuriministeriöltä lausunto merkittävimmistä hankkeista sen varmistamiseksi, ettei hankkeessa poiketa laista, asetuksesta, toimialoja koskevista eduskunnan tai valtioneuvoston päätöksistä eikä opetus- ja kulttuuriministeriön tai opetushallituksen ratkaisuvaltaan kuuluvasta lakiin perustuvasta päätöksestä.” Lausuntomenettely on nykyisen rahoituslain/-asetuksen mukaan koskenut maakunnan liittojen rahoittamia OKM:n hallinnonalan EAKR-hankkeita. Tekstissä tulee tarkemmin määritellä, mitä hankkeita lausunnon pyytäminen koskee, sillä OKM:n hallinnonalan kehittämishankkeita rahoitetaan myös ESR:n kautta. 9§: Kaikki rakennerahastojen rahoitus- ja maksatustehtävät tulee hoitaa viranomaistehtävinä. Sen vuoksi seuraava kohta tulee poistaa kokonaan: Maakunnan ja palveluntuottajan keskinäisestä toimivallanjaosta tuen myöntämisessä säädetään alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta annetun lain 18 §:ssä. 10§: Voiko yritys olla hakijana ESR- osarahoitteisessa toiminnassa, kuten tähän saakka on? Kirjaus puuttuu luonnoksesta. 11§:ssä todetaan, että ”tuen kohteena olevat investoinnit ovat yleisesti hyödynnettävissä”. Tiukasti tulkittuna tämä rajaisi pois huomattavan osan esimerkiksi innovaatio- ja tutkimusympäristöihi * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Maakunnan tulee tehdä aina päätökset palkkatuen myöntämisestä tuen suuruudesta riippumatta. Yhdenvertaisuuden ja puolueettomuuden turvaaminen edellyttävät viranomaistyötä eli näitä tehtäviä ei tule siirtää yksityisen tahon päätettäviksi. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * 44§: Ensimmäisen momentin kohtaan 1 tulee lisätä tuen myöntämis- ja maksatuspäätöksiin liittyvät valmistelutehtävät. Kyseinen kohta tulee muuttaa seuraavasti: 1) Tuen myöntämis- ja maksatuspäätökset sekä niihin liittyvät valmistelutehtävät, aiheettomasti maksetun tuen takaisinperintäpäätökset ja muut jatkotoimenpiteiden päätökset. 49§:ssä on teksti ”Rakennerahastoista rahoitettavan hankkeen on oltava… ja sen on noudatettava kumppanuussopimuksen mukaista käyttötarkoitusta.” Tälle lisäykselle ei ole perusteluja. Hankerahoituksen tulee toteuttaa ohjelman tavoitteita ja rakennerahastosäädöksiä, eikä ohjelma voi olla ristiriidassa kumppanuussopimuksen kanssa. 50§: Nykyisin ohjausryhmästä on säädetty asetuksella, miksi nyt säädettäisiin lakitasolla? 54 §: "Tukipäätöksellä hyväksytään hankesuunnitelma ja päätetään hankkeelle myönnettävästä rahoitusosuudesta." Yritystukihankkeissa ei hyväksytä varsinaisesti hankesuunnitelmaa. Edellyttäisikö tämä, että esim. muutoshakemusten yhteydessä hakijan pitäisi toimittaa päivitetty hankesuunnitelma? Nykyisin tällaista ei ole välttämättä edellytetty. Hakijat eivät myöskään pysty vielä tällä hetkellä lähettämään muutoshakemuksia sähköisesti Tuki2014- järjestelmään. 58 §:n ESR Henkilö –palvelu perusteluissa on maininta ”Indikaattoritietojen keräämisvelvoite on hankepäätöksen ehdoissa yhtenä ehtona, ja myös maksatus on sidottu indikaattoritietojen kertymiseen.” Virkkeen sivulause on syytä poistaa. Indikaattoritietojen kertymistä ei tule sanktioida hanketasolla. EU-komissio jopa kannustaa rahoittamaan rakennerahastoista hankkeita, joiden tulosten saavuttamiseen sisältyy harkittu riski. Hankkeella on myös oltava lupa perustellusta syystä epäonnistua indikaattoritavoitteiden saavuttamisessa. 60 §: Yritystukihankkeissa päätöksen sähköinen tiedoksianto ei ole vielä mahdollista. 63 §: Yritystukihankkeissa hakija ei voi vaatia oikaisua päätökseen sähköisesti eikä verkkopalvelun kautta toistaiseksi. Muut huomiot: On hyvä että uusimmassa versiossa laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta kaikki rahoitustehtävät on määritelty julkiseksi palvelutehtäväksi, eikä aikaisemmin esillä ollutta 10.000 euron rajaa enää käytetä. * 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Lain kumoaminen on perusteltu, koska se ei ole täyttänyt sille asetettuja tavoitteita. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * 15 §: Nuoren erityinen suuntautuminen tiettyihin opintoihin tulisi päteväksi syyksi jättää hakematta opiskelupaikkaa 13 § mukaisesti. Tämä on hyvä, sillä se tuo yksilöllistä joustavuutta. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * 8 b §: Säännös, jonka mukaan aktiivista työnhakua ei edellytetä sinä aikana, kun asiakas on palveluissa, erityisesti palkkatuetussa työssä, sotii sitä käsitystä vastaan, että työssä olevan työllistyminen on todennäköisempää kuin työttömänä olevan. Palkkatuen myöntämiseen tulisi asettaa velvoite hakea samanaikaisesti aktiivisesti työtä, jotta paras tilaisuus työllistyä tulisi hyödynnetyksi. Palkkatukijakson loppupuolella asiakkaan työkokemus ja osaaminen on kehittynyt siinä määrin, että ainakin jakson loppupuolella on perusteltua edellyttää samanaikaisesti aktiivista työnhakua. Palkkatuen vaikuttavuus paranisi tällä menettelyllä. * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 10 a luku Kulukorvaus, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 12 luku Muutoksenhaku, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Sijaisen palkkaamisen kriteerit ovat varsin tiukat 30-50- vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osalta (90 päivää työttömänä 14 kk:n jaksolla). Tämä nykykäytännön mukainen linjaus tekee sijaisen palkkaamisen joissakin tapauksissa hyvin ongelmalliseksi ottaen huomioon mm. avoimen tehtävän vaatimukset. Ongelma korostuu pienillä työmarkkinoilla. 3 § : Yksityiskohtaisissa perusteluissa on maininta, että "Vuorotteluvapaan määritelmää muutettaisiin siten, että siinä ei enää edellytetä, että vuorotteluvapaasijaiseksi palkattava työtön on myös työnhakija". Jos sijaiseksi palkattavan työttömän ei tarvitse olla työnhakijana, miten työttömyys todetaan ja kuka sen tekee? * Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * Ei kommentoitavaa. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Ehdotus (Kuntaliiton lausuntoon viitaten) uudeksi muotoiluksi 1 momentin kohtaan 6: vahvistaa kotouttamisen suunnittelun ja kehittämisen yhteensovittamista maakunnan ja kunnan muun suunnittelun ja kehittämisen sekä elinvoiman edistämisen kanssa. Maahanmuutto ja maahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen ja työllistyminen edistävät kuntien ja maakuntien elinvoimaa. Erillinen huomio: Maakunnan rooli ja konkreettinen tehtävä pakolaisten kuntiin osoittamisessa jää epäselväksi. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * 21 §:ssä käytetään termiä ”maahanmuuton ja kotouttamisen maakuntaohjelma”. Termi on harhaanjohtava ja aiheuttaa sekaannusta, sillä maakuntaohjelma on jo pitkään käytössä ollut alueiden kehittämisen lainsäädäntöön perustuva nimitys maakunnan laajempaa kokonaiskehittämistä ohjaavalle prosessille ja ohjelma-asiakirjalle. Kotouttamisen osalta olisi selkeämpää puhua vaikkapa ”maakunnallisesta maahanmuuton ja kotouttamisen ohjelmasta”. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * 21§, 26 § Kunnan ja maakunnan välinen monialainen yhteistyö on kannatettavaa ja se tukee maahanmuuttajan kotoutumista sekä kunnan ja maakunnan yhteistyötä ja elinvoiman vahvistamista. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * 34 § Korvaus kansainvälistä suojelua saavan henkilön vastaanottoon varautumisesta On kannatettavaa, että kunnalle korvataan varautumisesta aiheutuneita kustannuksia. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Ei kommentoitavaa. * 9 luku Voimaantulo, kommentit: * Ei kommentoitavaa. Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials