Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 09:15:02 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 8:51 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: osmo.ohtonen@ely-keskus.fi [mailto:osmo.ohtonen@ely-keskus.fi] Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 14:36 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * ELY-keskus * Vastaajatahon virallinen nimi * Kainuun ELY-keskus * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lausunnolla olevien lakien keskinäinen suhde ja eri lakipykälien keskeneräisyys vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja uudistuksesta lausumista, koska eri uudistusten kokonaisvaikutuksia ei ole vielä tiedossa. Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta on luonteeltaan salliva ja mahdollistava, mutta laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista määrittelee edelleen pakollisiksi oikeastaan suurimman osan nykyisin voimassa olevan lain julkisista työvoima- ja yrityspalveluista mukaisista palveluista - ainoastaan valmennukset ja koulutuskokeilut on niminä poistettu palveluvalikoimasta. Tältä osin vaikuttaa, että lailla ei ole pyritty luomaan uudenlaisia palvelukokonaisuuksia vaan pidättäytymään näiltä osin aiemman lainsäädännön palveluissa. Myös HE:ssä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta määritellään kasvupalveluja. Näiltäkin osin on sekavaa, kumpi yleis- ja kumpi erityislaki? Mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ei lakiehdotuksessa ole tuotu juurikaan esille. Kasvupalvelu-uudistus nojaa vahvasti markkinoiden toimivuuteen. Mikäli markkinat eivät toimi lakiehdotuksessa toivotulla tavalla, tilanne johtaa eri alueiden asiakkaiden eriarvoistumiseen. Kun on runsaasti palveluntuottajia, markkina kehittyy. Jos ei ole, on vaarana kustannusten nousu ja laadun heikentyminen. Laissa tulisi määritellä, että maakunnalla on vastuu palveluprosessista. Erityisesti vastuu palveluprosessista korostuu valinnanvapaustilanteessa. Mikäli palveluprosessin vastuu jää lain tasolla määrittelemättä, vaarana on palveluprosessin pirstaloituminen, joka ei toteuta uudistuksen keskeisenä tavoitteena mainittua kustannustehokkuuden periaatetta. Kun laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta oli lausunnolla, ei ollut vielä tietoa siinä, että markkinapuuteselvitys tehtäisiin kahden vuoden välein. Markkinapuutetilanteessa oman yhtiön kautta tuotettavia palveluja e ole motivaatiota kehittää, koska odotetaan seuraavaa markkinapuutteen selvitystä. Tarvitaan mekanismi, joka motivoi palvelujen kehittämiseen myös markkinapuutetilanteessa. Onko yhtiöittäminen tarpeen vai tulisiko tehtävät hoitaa viranomaistyönä markkinapuutetilanteessa? Lakiehdotuksen taloudellisten vaikutusten arviointi on erittäin vähäistä ja yksipuolista. Arviointia hyvin toimivien kasvupalvelujen ja kehittymättömien tai olemattomien markkinoiden taloudellisista vaikutuksista ei ole tehty. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * 6 § 1 mom kohta 4 Velvoite valita palveluntuottaja on tarpeellinen. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että valinnalle on annettava kohtuullinen määräaika. Koska palveluntuottajan valitsematta jättäminen voi aiheuttaa asiakkaalle työttömyysturvaseuraamuksia, olisi suotavaa, että asetettavan määrärajan pituudesta tai maksimipituudesta säädettäisiin laissa. Vähintään lakiehdotuksen esitöissä tulisi määritellä tarkemmin, mitä tässä yhteydessä kohtuullisella määräajalla tarkoitetaan. 6 §:n 2 mom Työttömän työnhakijan työnhaun voimassa olo päättyy, jos työnhakija ei vähintään seitsemän päivän välein ilmoita siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa työnhakunsa jatkumisesta ja aktiiviseen työnhakuunsa liittyvistä toimista. Maakunta tai palveluntuottaja voi painavasta syystä hyväksyä muun kuin verkkopalvelussa tehdyn ilmoituksen edellä tarkoitetuista seikoista. Mainittu aktiivisen työnhaun velvoite on ylipäätään järkevää asettaa vain niille työttömille työnhakijoille, joilla on tosiasialliset työllistymisen mahdollisuudet. Henkilöryhmiä, joille ei ole järkevää asettaa aktiivisen työnhaun velvoitetta ovat esimerkiksi työkyvyttömät, jotka eivät ole sairauspäivärahan piirissä sekä päihderiippuvaiset, joiden päihderiippuvuutta lääkäri ei tulkitse sairaudeksi. Tarkoituksenmukaista ei ole myöskään asettaa aktiivisen työnhaun velvoitetta työttömän statuksella oleville seuraaville henkilöryhmille: lomautetuille, työkyvyn selvittelyssä oleville, sosiaalista kuntoutusta hakeville tai tämän palvelun piirissä oleville, kuntouttavaan työtoimintaan hakeville tai sen piirissä oleville, eläkettä hakeville tai eläkepäätöstä odottaville, koulutukseen hakeville nuorille, työkokeilupaikkaa etsiville, päihdekuntoutuksessa oleville sekä sosiaalitoimen ja TE-toimiston aktivoinnin piirissä oleville. Lisäksi aktiivisen työnhakuvelvoitteen asettaminen nykyisen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun ja tuetun työllistymisen linjan asiakkaille ei ole järkevää. Aktiivisen työnhaun velvoitteen valvonta lisää huomattavasti viranomaisen valvontatyötä. Lisäksi hallituksen esityksen perusteella jää epäselväksi se, millä tavoin aktiivisen työnhaun seurannan on käytännössä tarkoitettu tapahtuvan: edellytetäänkö tässä suhteessa työttömältä työnhakijalta näyttöä työpaikkojen hakemisesta vai luotetaanko työttömän työnhakijan omaan ilmoitukseen työpaikkahakemusten lukumäärästä? Miten työn hakeminen käytännössä määritellään? Riittääkö tässä esimerkiksi se, että työtön työnhakija on puhelimitse tiedustellut työnantajalta työtä? 8 § Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että palvelutarpeen arviointi voi tapahtua myös digitaalisesti, mikä on kannatettavaa. Lisäksi todetaan, että "Digitaalisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella työnhakija voisi ohjautua myös suoraan palveluun…". Sen sijaan lakiehdotuksen 8 § 3 mom asia on kirjoitettu muotoon "…työnhakijan kanssa sovitaan palveluista … on ohjattava sovittuihin palveluihin". Lakiehdotuksen teksti ohjaa ajattelemaan, että em. sopimisen ja ohjaamisen on tapahduttava henkilökohtaisesti, joten digitaalinen palveluun ohjautuminen tulisi ilmaista selkeämmin. Digitaalinen palveluun ohjautuminen edellyttää toimivaa tietojärjestelmää, johon voidaan kattavasti tallentaa kunkin maakunnan palveluvalikoima. 10 § Aktiiviseen työnhakuun velvoittaminen on kannatettavaa. Ehdotettu aktiivisen työnhaun malli on kuitenkin sama kaikille, vaikka asiakkailla on enenevässä määrin räätälöityjen palvelujen tarve. Määrällinen työn hakeminen ja sen mittaaminen ei välttämättä paranna työllistymistä. Työmarkkinat vaihtelevat toimialoittain ja alueittain, joten esitys ei kohtele kaikkia asiakkaita yhdenvertaisesti. Työnantajat saavat runsaasti hakemuksia ja vaarana on työpaikk * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * 13 § Tulisi olla maininta työvoimakoulutuksesta, työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta ja palkkatuetusta työstä osaamisen kehittämisen mahdollisuuksina sekä ao. säädös- ja pykäläviittaukset. Asianmukaiset viittaukset selkiinnyttäisivät lain soveltamista. 20 § Yhteishankintakoulutuksesta säädetään nykyisin lisäksi asetuksessa ja yksityiskohtaisesti TEM:n antamassa JTYPL:n soveltamisohjeessa. Onko tarkoituksena, että jatkossakin yhteishankintakoulutuksesta säädettäisiin tarkemmin asetuksessa ja soveltamisohjeessa vai jääkö harkintavalta maakunnalle niin koulutustuotteiden sisällön kuin yritysten maksuosuuksien osalta? * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Uusi 27 § on tarpeellinen. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * 31 § Pykälässä tulisi mainita mahdollisuudesta toteuttaa muutoskoulutusta yhteishankintakoulutuksena. 34 § Koska palveluja ostetaan yhä enemmän palveluntuottajilta, vakuutusten vähimmäisvaatimukset olisi hyvä määritellä säännöksessä. Pykäläluonnos on keskeneräinen, joten siihen ei voi muutoin ottaa kantaa. 35 § Yksityiskohtaiset perustelut puuttuvat, joten säännösluonnokseen on vaikea ottaa kantaa. 36 § Yksityiskohtaiset perustelut puuttuvat, joten säännösluonnokseen on vaikea ottaa kantaa. * 7 luku Voimaantulo, kommentit: * Siirtymäsäännökset ovat epäselviä, osa ehdotuksista on tulossa ilmeisesti voimaan jo vuoden 2018 alussa, osa 2019 alussa. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * 3 § 1 mom. 3 kohta (kansallisista varoista myönnettävä tuki): "Tarkoituksena on ottaa erityisesti aloittavat yritykset tärkeytensä ja erilaisten lähtökohtiensa vuoksi paremmin huomioon." Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten määritellään/mitä sisältää "paremmin huomioon" -käsite? Tullaanko säätämään tarkemmin asetuksella? 3 mom: Myös ESR-rahoituksen tulisi olla mahdollista yrityksille nykyisen käytännön mukaisesti, koska siitä on hyviä kokemuksia. Tämä olisi loogista, koska ohjelma-asiakirjassa kaikissa toimintalinjoissa ja erityistavoitteissa yritykset on kirjattu mahdollisiksi tuensaajiksi. 4 § Alkutuotannon toimialojen ja maataloustuotteiden jalostuksen rajaaminen tuensaajien ulkopuolelle muuttaa nykyistä käytäntöä yritysten kehittämispalvelujen ja starttirahan osalta, joissa ei ole ollut toimialarajauksia. 6 § Pitäisikö tarkentaa, että omaisuutta on käytettävä siinä tarkoituksessa, johon tuki on myönnetty? Yksityiskohtaisissa perusteluissa on tästä esimerkkinä lomamökki. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * 9 § Kohdan 1 mukaan "Kehittämishankkeessa investointien osuus voi olla enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista". Tämä muuttaa nykyistä käytäntöä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen osalta. Olisi hyvä säilyttää vanha käytäntö, koska toimintaympäristön kehittämisen kannalta on ollut hyvä tehdä investointeja ilman kehittämishankettakin. Tätä mahdollisuutta ei siis jatkossa enää olisi? 9 § Maakunnan myöntämät tuet Kainuun ELY-keskus esittää pykälään lisättäväksi: yritystoiminnan kannalta tarpeelliset selvitykset, yritysten tarvitsemien palvelujen kehittäminen, yritysten yhteistyön edistäminen. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Maakunnan tulee tehdä aina päätökset palkkatuen myöntämisestä tuen suuruudesta riippumatta. Yhdenvertaisuuden ja puolueettomuuden turvaaminen edellyttävät viranomaistyötä eli näitä tehtäviä ei tule siirtää yksityisen tahon päätettäviksi. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * 54 § "Tukipäätöksellä hyväksytään hankesuunnitelma ja päätetään hankkeelle myönnettävästä rahoitusosuudesta." Yritystukihankkeissa ei hyväksytä varsinaisesti hankesuunnitelmaa. Edellyttäisikö tämä, että esim. muutoshakemusten yhteydessä hakijan pitäisi toimittaa päivitetty hankesuunnitelma? Nykyisin tällaista ei ole välttämättä edellytetty, eikä se olisi tarpeen jatkossakaan. Hakijat eivät myöskään pysty vielä tällä hetkellä lähettämään muutoshakemuksia sähköisesti Tuki2014-järjestelmään. 60 § Koska yritystukihankkeissa päätöksen sähköinen tiedoksianto ei ole vielä tällä hetkellä mahdollista, tulee varmistua siitä, että ennen lain voimaan tuloa tietojärjestelmät kehitetään sellaiseksi, että tämä mahdollistuu. 63 § Koska yritystukihankkeissa hakija ei voi vaatia oikaisua päätökseen sähköisesti eikä verkkopalvelun kautta toistaiseksi, tulee varmistua siitä, että ennen lain voimaan tuloa tietojärjestelmät kehitetään sellaiseksi, että tämä mahdollistuu. Muut huomiot: On hyvä että uusimmassa versiossa laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta kaikki rahoitustehtävät on määritelty julkiseksi palvelutehtäväksi, eikä aikaisemmin esillä ollutta 10.000 euron rajaa enää käytetä. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Lain kumoaminen on perusteltu, koska se ei ole täyttänyt sille asetettuja tavoitteita. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * 15 § Nuoren erityinen suuntautuminen tiettyihin opintoihin tulisi päteväksi syyksi jättää hakematta opiskelupaikkaa 13 § mukaisesti. Tämä on hyvä, sillä se tuo yksilöllistä joustavuutta. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * 8 b § Säännös, jonka mukaan aktiivista työnhakua ei edellytetä sinä aikana, kun asiakas on palveluissa, erityisesti palkkatuetussa työssä, sotii sitä käsitystä vastaan, että työssä olevan työllistyminen on todennäköisempää kuin työttömänä olevan. Palkkatuen myöntämiseen tulisi asettaa velvoite hakea samanaikaisesti aktiivisesti työtä, jotta paras tilaisuus työllistyä tulisi hyödynnetyksi. Palkkatukijakson loppupuolella asiakkaan työkokemus ja osaaminen on kehittynyt siinä määrin, että ainakin jakson loppupuolella on perusteltua edellyttää samanaikaisesti aktiivista työnhakua. Palkkatuen vaikuttavuus paranisi tällä menettelyllä. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * 3 § Yksityiskohtaisissa perusteluissa on maininta, että "Vuorotteluvapaan määritelmää muutettaisiin siten, että siinä ei enää edellytetä, että vuorotteluvapaasijaiseksi palkattava työtön on myös työnhakija". Jos sijaiseksi palkattavan työttömän ei tarvitse olla työnhakijana, miten työttömyys todetaan ja kuka sen tekee? * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Kotoutuminen on tuotu esille monipuolisesti monialaisena yhteistyönä, hyvien etnisten suhteiden yllä pitäminen huomioon ottaen. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * 8§ Viittaus palveluntuottajan toiminnassaan noudatettavista kotouttamisen edistämisestä annetun lain mukaisista kotoutumista edistävistä palveluista koskeviin säädöksiin on hieman epäselvä – viitataanko tässä lukuun 2? Muun muassa lain tavoitteet ovat kuitenkin luvussa 1. 9§ Ohjauksesta ja neuvonnasta tulisi olla selkeästi päävastuu yhdellä toimijalla, jonka toimintaa muut tahot tukevat. Nyt vastuu vaikuttaisi rahoituksen perusteella olevan kunnilla, mutta sitäkään ei mainita suoraan. Maakunta olisi tehtävään selkeä päävastuullinen, mutta se tulisi mainita laissa selkeästi, ja lisäksi tehtävään tulisi osoittaa rahoitus. 10§ ja 11§ Alkukartoitus vaikuttaisi muuttuvan esityksen myötä hyvin raskaaksi ja monivaiheiseksi toimenpiteeksi, kun se nykyisellään on sujunut jouhevasti asiakkaan tilanteen mukaan. Alkukartoituksesta itsestään ei ole tarpeen tehdä turhan työlästä lainsäädännöllä, ettei pääsy kotouttaviin toimenpiteisiin hidastu, sillä entistä suuremman henkilökohtaistamisen myötä asiakkaan polkua palveluissa muovaillaan myös alkukartoituksen jälkeen koko kotoutumisen ajan. Alkukartoitus ei ole tarpeen kaikille alaikäisille, sillä esimerkiksi nuoremmat oman perheensä kanssa maahan tulleet ovat päässeet saumattomasti varhaiskasvatuksen tukitoimien piiriin. Yksin tulleet alaikäiset toki ovat alkukartoituksen tarpeessa. Lakiesityksen sanamuoto ”laadittava kahden viikon kuluessa” on todella tiukka, eikä tule todellisuudessa onnistumaan. Lain nykymuoto ”käynnistettävä kahden viikon kuluessa” esitetään säilytettäväksi. Viittauksissa on virheitä: alaikäisen kotoutumissuunnitelmasta säädetään 13§:ssä, ei 12§:ssä. 14§ Kotoutumissuunnitelman laatiminen yhteistyössä kunnan kanssa voi osoittautua ongelmaksi, sillä sosiaalipalvelujen siirtyessä soten tehtäviksi useissa erityisesti pienemmissä kunnissa ei välttämättä ole jatkossa erikseen maahanmuuttajapalveluja. Suunnitelman laatiminen kuitenkin vaatii näkemystä kotoutumisasioista. 15§ Kuukauden aikaraja kotoutumissuunnitelman laatimisesta kotoutumistoimenpiteeseen on liian tiukka. Sekä suurimmissa että pienimmissä kunnissa joudutaan usein odottelemaan toimenpiteiden alkamista esimerkiksi ryhmäkokorajoitusten tai resurssien niukkuuden vuoksi. Kotoutumissuunnitelman kestoaika tulisi miettiä mahdollisimman joustavaksi, jotta erilaiset henkilö- tai perhekohtaiset syyt, kuten äitiyslomat ja pitkäaikaiset sairastamiset eivät aiheuttaisi palvelujen päättymistä ennen kotouttamisen tavoitteiden täyttymistä. 16§ Työttömyysturvalain säädöksiin viitataan, mutta ko. laista ei ehdotettujen muutosten jälkeen löydy kohtaa, jossa kotoutumissuunnitelman noudattamatta jättämisestä tulisi seuraamuksia. Seuraamuksia tulisi olla, ja ne tulisi mainita selkeästi. 17§ Kotoutumiskoulutuksen sisältöä on käsitelty esityksessä laajasti ja monipuolisesti. 18§ Kunnalla tai maakunnalla tulee olla velvollisuus järjestää kotoutumiskoulutusta myös muuna kuin kasvupalveluna annettavana koulutuksena. Kotoutumistoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät ovat usein jo lähtökohtaisesti heikoimmassa asemassa, ja heidän saamiseensa palvelujen piiriin on oltava velvoite. Lisäksi kunnat tulee velvoittaa huolehtimaan siitä, että LUKI-opetusta annetaan kaikille sitä tarvitseville. * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * Maakunnan vastuu kotoutumisen edistämisestä alueellaan tulee tämän luvun mukaan olemaan merkittävä, toivoa sopii, että myös osoitettavat resurssit tulevat olemaan riittävät. Yleis- ja yhteensovittamisvastuu jättää kuitenkin esitetyssä muodossa liian paljon tulkinnan varaa, sitä olisi hyvä avata konkreettisemmin. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * Kuntien roolia olisi hyvä terävöittää, nykymuodossaan esitys jää turhan laveaksi kun otetaan huomioon se, että maahanmuuttajista kunnan asiakkaita ovat nimenomaan tavanomaisten kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät, syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt. Kunnat kaipaavat usein hyvin konkreettisia ohjeita, jopa velvoitteita siihen, kuinka niiden tulisi palvelut järjestää. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * 33§ Esitelty arvio laskennallisten korvausten kohdistumisesta ei vastaa ELY-keskusten arviota. Pienissä kunnissa korvaus on mennyt kokonaan pakolaisohjaajan palkkaamiseen, ja isommissakin sillä on katettu kunnan maahanmuuttajapalvelujen tuottamista. Palvelujen turvaamiseksi erityiskustannukset ja tulkkauskulut tulisi korvata nykyiseen tapaan. 34§ Pakolaisten vastaanottamisen viivästyminen ei ole kunnasta riippuvaista, joten olisi kohtuutonta asettaa kustannuksille lyhyt kahden kuukauden mittainen aikaraja. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * 41§ Tuetun asumisen yksikkömuotoisen asumisen osalta tulisi olla henkilöstön pätevyydestä ja määrästä selkeät minimivaatimukset. * 9 luku Voimaantulo, kommentit: * Erillinen huomio: Maakunnan rooli ja konkreettinen tehtävä pakolaisten kuntiin osoittamisessa jää epäselväksi. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials