Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Wed Jun 14 14:53:57 EEST 2017 Vastaanottaja: "sahkopostitse@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 14. kesäkuuta 2017 14:22 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: eija.mannisenmaki@ely-keskus.fi [mailto:eija.mannisenmaki@ely-keskus.fi] Lähetetty: 14. kesäkuuta 2017 13:16 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * ELY-keskus * Vastaajatahon virallinen nimi * Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lakiluonnosten perusteella on vaikea hahmottaa, mitkä tehtävät ovat viranomaistehtäviä, mitkä järjestämistehtäviä ja miltä osin tehtävät ovat palvelumarkkinoilla tuotettavia palveluita. Tämä vaikeuttaa ja hidastaa uudenlaisten palvelukokonaisuuksien suunnittelua ja kehittämistä. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * 6 § - 8 § Kokonaisuudessaan työnhaun malli on työnhakijan näkökulmasta mekaaninen ja painottuu määrällisten suoritteiden seuraamiseen unohtaen laadun työnhaussa ja urasuunnittelussa. Hakemusten määrä tai epärelevantisti kohdennetut hakemukset eivät edistä työllistymistä sinänsä ja ne kuormittavat tarpeettomasti työnantajia. On vaarana, että työnantajat pitävät avoimet työllistämismahdollisuutensa entistä enemmän piilossa, mikä ei ole hyvä asia kokonaisuuden kannalta. Asiakkaan aktivointi itsessään on hyvä asia, mutta kuitenkin esimerkiksi asiakkaan velvollisuus ilmoittaa seitsemän päivän välein työnhaun jatkumisesta on varsin mekaanista, paluuta vanhaan kontrollointiin. Miten on asiakkaiden ilmoittautumisten tai työnhakemiseen liittyvien toimien tapahtumat ajateltu seurattavan, mikäli se tehdään henkilövoimin on se varsin kuormittavaa ja turhauttavaa myös "tarkastajalle", joka tuskin ennättää perehtyä perusteellisesti asiakkaan tilanteeseen. Mikäli se on tarkoitus hoitaa automaattisesti (robotilla) on se erittäin turhauttavaa työnhakijalle ja/tai mahdollistaa järjestelmään piiloutumisen, "hukkumisen" ja järjestelmän vääränlaisen hyväksikäytön eikä sitä kautta edistä työllistymistä toivotulla tavalla. Kolmen kuukauden välein tapahtuvat haastattelut ovat myös mekaaninen toimintatapa. Näissä kaikissa toiminnoissa tulisi voida käyttää harkintaa, jolloin asiakkaan työnhaun mielekkyys voidaan taata ja toisaalta silloin kun asiakas tarvitsee aktiivisempaa seurantaa ja tukea siihen voidaan keskittyä. Työttömyyden alkuvaiheessa aktiivinen työhaku on perusteltua ja työnhakijaa motivoivaa, mutta työttömyyden pitkittyessä 7 päivän välein tehtävä työnhaku muuttuu helposti pakonomaiseksi, eikä toimi kannustavasti. Nämä mekaaniset toimintamallit ovat ristiriidassa valmisteilla olevan Työmarkkinatorin ideologian (33 §) kanssa, joka aidosti on sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaalle mielekäs. Työmarkkinatori vapauttanee asiantuntijaresursseja keskittymään enemmän henkilökohtaista palvelua tarvitsevien asiakkaiden palveluun mielekkäällä tavalla yksilöllisesti, kunkin asiakkaan oman aidon palvelutarpeen huomioon ottaen. 11§ Työnhakijan informointi on tärkeää, mutta tämä asia voitaisi asettaa vastavuoroiseksi ja asiakkaan pitäisi ilmoittaa järjestelmän kautta tutustuneensa käytettävissä oleviin palveluihin, joita hänelle on suositeltu tai ylipäänsä, joita hänelle voidaan tarjota. Asiakkaan vastuullisuutta ja aktiivisuutta omasta työllistämisestään voitaisi lisätä tätä kautta ja asiakas itse saisi enemmän vaikutusvaltaa omiin mahdollisuuksiinsa ja pääsisi ikään kuin itse ohjaamaan omaa edistymistään. Tämä myös todennäköisesti vähentäisi alkuvaiheessa asiakkaan kyselyä mahdollisuuksistaan kun hänet velvoitettaisi tutustumaan tarjolla oleviin/käytössään oleviin palveluihin. Tämä mahdollistaisi myös keskittymisen niiden henkilöiden palveluun, jotka todellisuudessa eivät kykene omatoimisesti käyttämään verkkopalveluja, mutta jotka haluavat olla aktiivisia työnhakijoita. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * 13 § Osaamispalvelut: Ehdotus määrittelee osaamispalveluiksi ammatinvalinta- ja uraohjauksen sekä kasvupalvelukoulutuksen. Lisäksi voidaan tarjota työkokeilua ja muita osaamista kehittäviä palveluja. Maakunnille tulee paljon harkintavaltaa palvelujen tarjoamisessa, mikä on hyvä, jotta paikallisuus, olosuhteet ja asiakkaiden tarpeet voidaan ottaa huomioon. Toisaalta tässä tilanteessa voi käydä niin, että eri maakunnissa asiakkaat ovat palveluihin resursoinnin ja palvelujen tarjonnan osalta eriarvoisessa asemassa. Esitys nojaa paljolti vanhoihin palveluihin ja ajatus uudistumisesta puuttuu. Ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelun siirtyminen sanana uuteen lakiin ohjaa vanhaan palvelumalliin, termi tulisi uudistaa esim. ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluiksi, mihin esimerkiksi vanhasta uravalmennuksesta uudet muotoiltavat tuotteet voisivat solahtaa. Laista on vaikea löytää asiakkaan osaamista, ammattitaitoa, työkykyä kartoittavat ja arvioivat lyhytkestoiset palvelut, joita tarvitaan ennen kuin asiakkaan työllistymistä tai osaamista voidaan kehittää. Kuitenkaan ei ole tarkoituksenmukaista lisätä vanhoja asiantuntija-arviointeja tähän vaan lisätä arvioivat ja kartoittavat palvelut yleensä ennen kehittäviä palveluja. Maakuntien vastuulla olisi uusien palvelujen muotoilu. Laki jättää avoimeksi osaamisen kehittämiseksi käytettävissä olevan OKM:n hallinnonalan järjestämän työvoimakoulutuksen osuuden. Tästä säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. Miten varmistetaan, että maakunta pystyy vaikuttamaan palvelujen riittävään tarjontaan ja että palvelut vastaavat maakunnan asiakkaiden tarpeita? Osaamisen kehittämisen tulee perustua tietoon maakunnan tilasta, työelämän tarpeista ja työvoiman kysynnästä. Maakunta tulisi velvoittaa tekemään laajaa ennakointiyhteistyötä, jotta osaamisen kehittämistarpeisiin pystytään vastaaman nopeasti ja työelämän tarpeita vastaavasti. 14 § Ammatinvalinta ja uraohjauspalvelujen nimeä tulisi muuttaa (esim. ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelu), jotta se ei ohjaa liiaksi nykyisten palvelujen siirtoon uuteen lakiin. Asiakas tulisi saada aktivoitua ja toimimaan itseohjautuvasti. Psykologien ammatilliset palvelut ovat tärkeitä ja ne tulee säilyttää, mutta niihinkin on tarpeen tuoda uutta näkökulmaa. 15 § Kasvupalvelukoulutus: Lakiesitys määrittelee kasvupalvelukoulutuksen yleisesti, erityisesti ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen osalta. Tarkempaan sisällölliseen määrittelyyn ei kuitenkaan ole tarvetta, koska tämä mahdollistaa sen, että pystytään joustavasti vastaamaan alueellisiin tarpeisiin ja työelämän nopeisiin muutoksiin. Sen sijaan kasvupalvelukoulutusten rahoituksen osalta pitää määritellä se, tuleeko ja missä määrin työnantajan osallistua koulutuksen rahoittamiseen tapauksissa, joissa koulutus räätälöidään täysin työnantajan tarpeisiin? Jos työnantaja ei em. tapauksissa osallistu kasvupalvelukoulutusten rahoitukseen, kohdellaanko työnantajia eriarvoisesti ammatillisesti suuntautuneessa kasvupalvelukoulutuksessa ja yhteishankintakoulutuksessa? 16 § Opiskelijavalinta: On tarkoituksenmukaista, että maakunta päättää opiskelijoiden valinnasta koulutukseen. Laissa ei ole tarpeen määritellä asiaa tämän tarkemmin. Sen sijaan mm. opiskelijan oikeusturvan turvaamiseksi on tarpeen, että valintamenettelystä annetaan valtioneuvoston asetus. 17 § Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet: Ensimmäiseen lauseeseen, tulisi lisätä maininta siitä, että opinnot on henkilökohtaistettava. 19 § Koulutukseen liittyvä työssäoppiminen: Pykälässä mainittu viittaus pykälään työkokeilusta tehtävään sopimukseen on väärä. 20 § Koulutus yhteishankintana: Nykyinen yhteishankintakoulutus on palvelu, joka on syytä säilyttää. Lakiehdotuksesta ei käy ilmi se, pysyvätkö yhteishankinnan tuotteet (Rekry, Täsmä ja Muutos) nykyisellään. Valtakunnallisen yhdenve * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * 23 - 24 § Työkokeilun väärinkäytön estämiseksi tulisi olla selkeää kuka valvoo ja tarvittaessa puuttuu työkokeilun väärinkäytöksiin, joita nykyisin tapahtuu. Miten työkokeilusta järjestäjän antama arvio on ajateltu toteuttaa, esimerkiksi verkossa yhdessä asiakkaan kanssa tehtäväksi vai järjestäjän yksin tekemäksi ja kuka edistää asiakkaan palveluprosessia arvion pohjalta? * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Muutosturvan toimintamalli on todennäköisesti ajateltu osaksi kasvupalvelua, mutta siinä on toisenlainenkin funktio – varhaisen puuttumisen periaate tilanteissa, joissa kasvua ei ole nähtävissä. Tulisi turvata toiminnalliset ja rahoitukselliset mahdollisuudet myös ei koulutusorientoituneisiin oikea-aikaisiin interventioihin, mm. ennakointiselvitykset, HUBit, yms. aktivointitoiminta. 6 luku 31§ Muutosturvan toteuttamiseen liittyvät maakunnan tehtävät: Ennakoivan muutosturvan käsitteelle lakitekstissä voisi olla perusteita. Ennakoivalla muutosturvalla tarkoitetaan jopa hyvin esim. 1-2 vuotta ennen mahdollista toiminnan alasajoa tapahtuvia palveluita, jolloin henkilöt ovat tukevasti työssä vielä aika pitkäänkin ilman yt-uhkaa. Palvelut olisivat mitä todennäköisimmin muuta kuin koulutusta tai osaamisen päivittämistä. Ennakoiva muutosturva voi huomattavasti vähentää ja lieventää tulevan lakkautus/työvoiman vähentämistilanteen vaikutuksia. Erityisen tärkeää tällainen toiminta olisi rakennemuutosaloilla ja -alueilla sekä pienillä paikkakunnilla. Tähän ei nykylaissa ole oikein keinoja. Muutospalvelut tulisi nähdä laajana palvelukokonaisuutena eikä koulutuskeskeisesti ymmärrettynä. Muutospalvelut voisivat muodoltaan olla monenlaisia esimerkiksi osaamiskartoitusta, rekrytapahtumia ja monia uudenlaisia palvelumalleja yms. maakunnan parhaaksi katsomalla tavalla. Valtakunnalliset kasvupalvelut -lukuun tai muutosturva -lukuun olisi hyvä nostaa muutosturvan toimiminen myös valtakunnallisesti. Isot irtisanomistilanteet ovat valtakunnallisia tai vähintään puolta Suomea koskettavia nopeaa toimintaa ja yhteistyötä vaativia tilanteita. Palvelut olisi näissä tapauksissa oltava kaikille irtisanotuille samat maakuntarajoista huolimatta. YT-neuvottelujen käynnistyessä on liian vähän aikaa ryhtyä hakemaan yhteistyötä eri maakuntien välille ja yhteen sovittamaan lain erilaisia tulkintatapoja. Valtakunnallisen mallin/toimintatavan kirjaaminen toisi tukea myös EGR-toiminnalle, joissa useasti tapaukset ovat suuria ja valtakunnallista yhteistyötä vaativia. 32 § Hyvä asia, että tiedonsaanti- ja vaihto-oikeuteen tulee lisää vapautta ja mahdollisuuksia asiakkaan työllistymisen edistämiseksi. Nämä asiat ovat yhteydessä moneen muuhun lakivalmisteluun, mutta on tärkeää, että ne tehdään huolella asiakkaan eteenpäinmenon edistämiseksi eikä estämiseksi. 33 § Työmarkkinatori -palvelu on hyvä, ja etenkin jos kun siinä päästään tilanteeseen, jossa kone yhdistää asiakkaan osaamisen työnantajan tarpeeseen kummankin Työmarkkinatorille syöttämien tietojen perusteella. Tämä aktivoi ja motivoi asiakasta, kun hän saa itse määritellä osaamistaan, kiinnostuksiaan ja työnantaja saa nopeasti tietoa potentiaalista hakijoista/työntekijöistä. 33§ ? Pykälä 33 on kahteen kertaan. Vakuutusturva on tärkeä muotoilla nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi, jotta se mahdollistaa palvelujen laajamittaisen käytön (vertaa nykyiset asiantuntija-arvioinnit, joissa on vakuutusturva-aukkoja). * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * 5 § Mikäli yritys on olennaisesti laiminlyönyt suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja, tukea ei tulisi myöntää erityisten syiden perusteella. 6 § Käynnistymisvaiheessa olevalle yritykselle tulisi olla mahdollista myöntää ns. perustamistuki tai kertakorvaus. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Hyvä, että tämä laki vihdoinkin kumotaan. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Mekaaninen työpaikkojen hakumenettely (8 a§) on hankala ja asiakkaan aktivoitumisen näkökulmasta turhauttava. Se ei huomioi alueellisia eroja eikä asiakaskohtaisia yksilöllisiä tilanteita. Todennäköisesti se kuormittaa työnantajia turhilla hakemuksilla ja asiantuntijoita seuranta- yms. toimilla. * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * Luvut 11 - 13. Työttömyysturvalakiin liittyvät seuraamustehtävätkin tulisi siirtää Kelalle tai muulle maksajalle, sillä nykyisen kaltaisilla suunnitelmilla menettelyistä on vaarassa tulla epäselvät, monimutkaiset ja raskaat. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Kohdassa kannattaisi määritellä nyt voimassa olevan kotouttamislain mukaisesti keskeisten viranomaistoimijoiden tehtävät kotouttamisessa ja maahanmuuttoasioissa (kunta, Maakunta, valtio). Lakiehdotuksesta valitettavasti puuttuu kohta kv-suojelua saavien kuntaan sijoittamisesta. Tähän liittyen olennainen kysymys on: mitä tapahtuu nyt voimassa oleville ELY-kunta välisille pakolaisten kuntaansijoittamisen sopimuksille ja sovituille kuntapaikoille? 5 § Tulkitseminen ja kääntäminen: Mainitaan, että tulkitsemisen voisi suorittaa muukin kuin tulkin tutkinnon tai vastaavat kelpoisuusvaatimukset muutoin täyttävä henkilö. Kelpoisuusvaatimukset vaativat tarkennusta, niitä ei voi jättää liian avoimeksi. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * §18 mainitaan, että Maakunta voi järjestää kotoutumiskoulutusta myös muuten kuin kasvupalveluna. Olisi hyvä tarkentaa mitä tämä "muu" kotoutumiskoulutus Maakunnan osalta on. * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * §21 mainitaan "Tarvittaessa Maakunta laatii..maahanmuuton ja kotouttamisen maakuntaohjelman". Kohta on sekava. Tarkoitetaanko tällä maakunnan kattavaa kotouttamisohjelmaa vai jotain vielä erityistä muuta ohjelmaa? Vaatii tarkennusta. Kuka valvoo ohjelmien laatimista ja toteutusta? §24 ja §25 nämä erittäin hyvät. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * §26 kohdassa mainitaan kunnan velvoitteesta laatia kotouttamisohjelma, tässä voisi selventää Maakunnan roolia. Eli jos on olemassa maakunnan kattava kotouttamisohjelma (vrt. §21), jonka kunnanvaltuusto hyväksyy, niin onko tämä mainittu perusteltu syy olla laatimatta kuntakohtaista kotouttamisohjelmaa? Mainitaan, että alkuvaiheen ohjauksesta ja neuvonnasta vastuussa ovat kunta, Maakunta ja muu viranomainen. Kohta vaatii selvennystä. Kunta vastannee neuvonnasta käytännössä? Maakunta enemmän strategisella tasolla neuvonnan koordinoinnista? Olisi tarkennettava, missä tapauksissa kotoutumisen edistäminen sisältyy kuntastrategiaan tai erilliseen kotouttamisohjelmaan? * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * §34: Asuntotoimi voi olla myös Maakunnalla. Jos tilanne on näin, voiko Maakunta hakea odotusajan vuokrat valtiolta? Kenen kanssa tällöin Maakunta tekee sopimuksen? Yleinen kysymys: Mitä tapahtuu nykyisille kunta-ELY välisille, voimassa oleville sopimuksille (mm. odotusajan vuokrat)? * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * §41: Mainitaan, että Maakunnalle korvataan alaikäisten hoivan järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Millä tavalla kustannusten korvaaminen käytännössä tapahtuu? Tällä hetkellä perheryhmäkotien ja tuetun asumisen palveluja korvataan joko kuukausiennakkojen perusteella tai erityiskorvattavina kustannuksina. Onko Maakunnan tehtävä alaikäisten, ilman huoltajaa Suomeen tulleiden palvelujen järjestämisestä valtion kanssa erillinen sopimus (vrt. nyt olemassa oleva käytäntö ELY-kunta välinen sopimus perheryhmäkodin kustannusten korvaamisesta ennakkomaksuina)? Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials