Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 09:16:08 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 8:43 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: reijo.vesakoivu@ely-keskus.fi [mailto:reijo.vesakoivu@ely-keskus.fi] Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 14:02 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * ELY-keskus * Vastaajatahon virallinen nimi * Pohjois-Karjalan ELY-keskus * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * On sinänsä kannatettavaa lisätä asiakkaan omaa aktiivisuutta ja vastuuta omasta työnhaustaan. Kuitenkin työnhakijan aktiivista työnhakua koskeviin säännösmuutoksiin sisältyy myös paljon haasteita. Esitetty mekanistinen tapa esimerkiksi hakea vähintään yhtä työpaikkaa viikossa ja raportoida siitä tiiviisti tuottaa useita ongelmia ja haasteita sekä asiakkaille että maakunnille. Samalla ne vievät pohjaa positiiviksi tarkoitetuilta tuloksilta. Aktiivimalli soveltuu hyvin henkilöille, jotka ovat työnhaun alkuvaiheessa, mutta ei niinkään haasteellisessa työmarkkinatilanteessa oleville. Lisäksi on huomioitava että mikäli aktiivimalli halutaan saada aidosti pidemmällä aikavälillä toimivaksi, se edellyttää muutoksia myös työaikalakiin sekä kannustinloukkujen aktiivista poistamista. Kokonaisuutena kasvupalvelu-uudistus nojaa vahvasti kasvupalvelujen markkinoihin ja sen toimivuuteen. Kuitenkin, jos markkinat eivät toimi lakiedotuksessa toivotulla tavalla, tilanne johtaa eri alueiden asiakkaiden eriarvoistumiseen. Kun on runsaasti palveluntuottajia, markkina kehittyy. Jos ei ole, on vaarana kustannusten nousu ja laadun heikentyminen. Markkinapuutteessa oman yhtiön kautta tuotetaan palvelut, jota ei voida kehittää, koska odotetaan seuraavaa markkinapuutteen selvitystä (2 vuoden välein) Ei ole motivoivaa johtaa tällaista "yritystä". Tässä tilanteessa tulisi luoda mekanismi, joka motivoisi tämän yhtiön kehittämistä. Kunnan ja maakunnan on voitava sopia palvelujen järjestämisestä/tuottamisesta mm. vaikeasti työllistyvien osalta. Katsomme lisäksi että 2§ olisi lisättävä määritelmä työnantaja/yritysasiakkaasta. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Säännösehdotuksen henki on kontrolloiva ja tuottaa erittäin paljon hallinnollista raportointia, seurantaa ja selvittelytyötä. Työnhakijat turhautuvat ja työnantajat kuormittuvat turhista hakemuksista. Maakunnan viranomaistyö kuormittuu seurannasta, selvittelyistä ja sanktioiden hallinnollisesta työstä. Onko digipalveluarvio alussa KAIKILLE riittävä palvelutarpeen esiin saattamiseksi? Onko järjestäjillä ja asiakkailla käytettävissään kyseiseen malliin soveltuvat järjestelmät? Toimiiko tekoäly jo tässä vaiheessa? Palvelutarpeen arviointi ja sen edellyttämä ohjauksellinen työote ovat olennaisia tekijöitä palvelujen osuvuuden turvaamiseksi. Mikä palvelu on tarkoituksenmukaisinta kullekin asiakkaalle? Muussa tapauksessa valinnanvapaudella ei ole onnistumisen edellytyksiä. Pakkohakumenettely kerran viikossa ei ole yhdenvertainen eri ammattialoille ja eri työmarkkinatilanteessa oleville. Menettely lisää työnantajille ”sokkohakemuksia”. Tällöin riskinä on että avoimet työpaikat menevät piilotyöpaikoiksi ja työmarkkinoiden joustavuus kärsii. Miten määritellään esityksessä mainittu "itse löytämät työmahdollisuudet"? Miten uudet sähköiset työnhaun välineet huomioidaan raportoinnissa ja seurannassa? Aktiivisuudesta tehtävä raportointivelvoite 7 vrk välein on vanhanaikainen ja kontrollia painottava menettely vaikka työmarkkinat ovat monimutkaistuneet ja siirtyneet sosiaaliseen mediaan, eri alustoille ja piilotyöpaikoiksi. Velvoite lisää maakunnan hallinnollista työtä ja raporttien analysointia. Miten se tukee kustannustehokkuutta suhteessa työllistymiseen? Mitä lisäarvoa se tuottaa asiakkaalle, työnantajalle tai maakunnalle? Esitys aktiivimallista ei ole yhdenvertainen, koska työmarkkinat vaihtelevat toimialoittain ja alueittain. Lisäksi STM valmistelee aktiivimallia, jossa myös edellytetään työnhakijalta omaa aktiivisuutta. Siinäkin mallissa raportoidaan, seurataan ja sanktioidaan, mikä tuo tuplatyötä jo ennestään kuormittuneelle viranomaistehtävälle. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Laissa määritellään ne rekrytointi- ja osaamispalvelut, joita jokaisessa maakunnassa oltava tarjolla -> rekrytointipalvelut, osaamispalveluista ammatinvalinta- ja uraohjaus ja kasvupalvelukoulutus Katsomme että palvelujen minimimäärittely on tarpeellista. Esityksessä palvelujen määrittelyt ovat mahdollistavia ja sinällään ne on kuvattu riittävällä tasolla. OKM:lle siirrettävä koulutus ja kasvupalvelu-koulutus on nivottava tiiviisti yhteen, jotta ne eivät pääse liikaa eriytymään. Hyväksi koetaan lisäys myös "muista palveluista". Sen sijaan palvelujen toimeenpano, menettelytavat ja järjestäminen on esityksessä jätetty maakuntien harkittaviksi, missä toteutuukin maakuntalain mukainen tavoite itsehallinnollisesta asemasta. Esityksessä tulisi mainita myös erilaisten monitoimijaisten ja valtakunnallisten verkostojen hyödyntäminen palvelujen toimeenpanossa, esimerkiksi elinikäisen ohjauksen verkosto. Lain luvussa rekrytointi ja osaaminen uudet palvelut on kuvattu varsin pelkistetysti ja mahdollistavasti niiden järjestämisen suhteen. Toisaalta kuitenkin työttömyysturvalaki määrittelee palvelujen kestoa ja ehtoja työttömyysetuuksien osalta. Katsommekin että näiden kahden lain vaikutusta on erittäin hankala hahmottaa lausunnonvalmistelijoiden ja etenkin työttömien näkökulmasta. Epäselväksi myös jää mikä on kasvupalvelulain mukaisten palvelukokonaisuuksien suhde työttömyysturvalakiin? Katsomme että työttömyysturvalain valmistelu on vahvasti keskeneräinen tältä osin. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * --- * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * --- * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Muutosturvamallissa valtakunnallisen verkoston hyväksi koetut ja toimintamallit olisi säilytettävä koska muutostilanteet ovat usein ylimaakunnallisia. Työnhakijan kirjallinen suostumus terveydentilasta tulisi pystyä hoitamaan myös sähköisesti verkkoasioinnin kautta. * 7 luku Voimaantulo, kommentit: * --- * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Yleisesti katsomme että esityksessä on erityisen kannatettavaa sen antama mahdollisuus tukea ja kehittää monen tyyppistä toimintaa kuten yritystoimintaa, elinkeinopainotteista infrastruktuuria, osaamista, ympäristötoimintaa sekä laaja-alaista alueiden kehittämistä, mikä onkin edellytys maakunnan kehittymiselle. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * 3§ Starttirahan ja maaseuturahaston perustamistuen välinen päällekkäisyys tulisi selvittää asiakkaan näkökulmasta. Maaseutuyrityksen perustamistukea ei voi myöntää suurimpien kaupunkien keskustoissa sijaitseville yrityksille. Olisi perusteltua hyödyntää myös suurten kaupunkien yritysten perustamis¬poten-tiaali ja luoda maakunnille perustamistuki-instrumentti. Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi olisi perusteltua säilyttää henkilöille myönnettävä starttiraha. Esityksessä ei esitetä arviota muutoksen vaikutuksesta. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * 9§ Esitys on erittäin kannatettava, koska se mahdollistaa maakunnan kehittämisen omien tarpeidensa mukaisesti ja toteuttaa samalla itsehallintoperiaatetta. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * 17§ Voidaanko palkkatukea myöntää maakunnalle? Tulisiko se mainita erikseen? Esitys siitä että palkkatuen myöntää nimenomaan maakunta on kannatettava. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * --- * 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: * Luvussa olisi syytä säätää myös siitä miten korko määräytyy ja mistä lähtien sitä peritään. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * --- * 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit: * --- * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * --- * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * ---- * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Toteamme että kyseiseen esitykseen on erittäin hankala lausua, koska esitys on selvästi keskeneräinen, sen terminologia on osittain ristiriitainen julkisen rekrytointi- ja osaamispalvelulain kanssa. Mahdollistavan rekrytointi- ja osaamispalvelulain toimeenpanoa rajoitetaan monin osin työttömyysturvalailla. Samoin eri uudistusten kokonaisvaikutuksia ei ole vielä tiedossa. Tällaisia tähän kokonaisuuteen vaikuttavia lakiuudistuksia ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla oleva työttömyysturvan aktiivimalli sekä erilaiset väliaikaiset työvoimapoliittiset kokeilut. Esityksen mukaan maakunta vastaa seuraamuksista ja takaisinperinnöistä. Esityksessä tulisi myös tarkentaa maksajan ja maakunnan roolien suhde. Esitysvalmistelu ei ole ollut hyvä hallinnon mukaista erityisesti kun esitykset kohdentuvat suoraan yksilöiden oikeusturvaan. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * --- * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Katsomme että pakkohakuvelvoite on kohtuuton heikossa työmarkkinatilanteessa oleville. §8b Miten työnhakijan työnhakua estävä sairaus todennetaan? Tämä ehto tulee lisäämään julkisen terveyspalveluiden kuormitusta. * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * --- * 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit: * --- * 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit: * --- * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * --- * 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * --- * 10 a luku Kulukorvaus, kommentit: * --- * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * --- * 12 luku Muutoksenhaku, kommentit: * --- * 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit: * --- * 14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit: * --- * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * --- * Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * ---- * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * 6§ oikeudesta työttömyysetuuteen ja toimeentulotukeen. Pykälää on selkeytetty aiempaan harhaanjohtavaan muotoiluun nähden, mutta onko tarpeellista sisällyttää kotolakiin tätä pelkästään toisiin lakeihin viittaavaa pykälää? * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Kunnan vastuu alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman järjestäjänä jää lakiesityksessä epätarkaksi. Voimassaolevassa laissa oleva epätarkkuus on johtanut siihen, ettei kuntien tekemiä alkukartoituksia tai kotoutumissuunnitelmia ole kovin runsaasti tehty. Erityisesti alaikäisille tehtävien kotoutumissuunnitelmien teossa kunnan sivistystoimen tulisi olla merkittävässä roolissa. Alkukartoitukseen pääsyn aikatavoitteen lyhentäminen kahteen viikkoon on iso haaste sekä silloin, kun kartoitukseen tulijoita on enemmän kuin palvelut "vetävät" ja myös silloin, kun kartoitettavia on niin vähän, ettei ryhmiä saada kokoon, eikä taloudellisten resurssien niukkuus salli palvelun ostoa yksittäisille henkilöille * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * ---- * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * ---- * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * Tulkkauskulujen sisällyttäminen laskennalliseen korvaukseen tullee heikentämään kv-suojelua saavien vastaanottohalukkuutta. Jos laskennallisesta korvauksesta kunnan kuluihin tarkoitetun osuuden tasoa kuitenkin riittävästi nostetaan, se kuitenkin saattaisi toimia kannustimena kielitaidon oppimismahdollisuuksien lisäämisessä. Sote-palvelujen erityiskustannusten sisällyttäminen valtionosuuksiin voi vastaavasti heikentää erityisesti kiintiöpakolaisten ja hätätapausten vastaanottohalukkuutta maakunnan alueelle. Korvausmenettelyjen kiristämiselle on käytetty kriteerinä korvausten maksatusten työläyttä. Korvausten tavoitteena on kuitenkin ollut kansainvälistä suojelua saavien vastaanottoon kannustaminen, joten myös lakiuudistuksessa olisi syytä huomioida ensisijaisesti tämä tavoite. Mahdolliset tekniset maksatusongelmat on syytä ratkaista muilla keinoin. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Esityksen mukaan maakunta voisi perustaa perheryhmäkoteja sopimatta asiasta kunnan kanssa. Toimiva menettelytapa ei avaudu esityksestä. Perheryhmäkodin sijaintikunnan on joka tapauksessa tarjottava alaikäisten ”kuntapaikat” tai mitä termiä jatkossa tullaankin käyttämään ja otettava vastuu kunnalle kuuluvista alaikäisten huoltoon liittyvistä tehtävistä. Aiheesta on syytä säätää tarkemmin lakitasolla, jotta toiminnalle saataisiin luotua kitkaton menettelytapa. Tuetun asumisen säädöksen lisääminen kotolakiin on erityisen tarpeellinen. Kaikkien nuorten valmiudet eivät riitä omaan asumiseen joskus kovinkin lyhyeksi jäävän perheryhmäkotisijoituksen jälkeen, vaan heille tarvitaan pitempi aikaista valvottua asumista. Ääriesimerkkinä tuetun asumisen tarpeesta on hätätapauksena tullut moniongelmainen nuori, joka ei ole ehtinyt kuntoutua yksinään asumisen vaatimaan kuntoon, vaan hän tarvitsee täysi-ikäiseksikin tultuaan ympärivuorokautisen tuen perheryhmäkodissa. Korvausajan rajaaminen ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten huollosta tulisi poistaa, eli palauttaa entiselleen, koskemaan koko alaikäisyysaikaa. Lisäksi jälkihuollon/jälkihuoltoikäisten tuetun asumisen kulut tulisi korvata aina. Kyseessä ei ole iso taloudellinen kustannus, koska yli 10 vuoden pituisia korvausaikoja tulee harvoin, mutta lupaus korvausten saamisesta kaikissa tilanteissa edistäisi erityisesti jälkihuollon tarjonnan kehittämistä. * 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit: * --- * 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * --- * 9 luku Voimaantulo, kommentit: * Kuntaan ohjaamista koskevat erilliset kohdat: Kuntaan ohjaamisen valtakunnalliset tavoitteet: Kuntaan ohjaamisen onnistumiseksi tarvitaan valtakunnallista linjausta selkeine ja realistisine aluekehittämisen tavoitteineen. Esitys ottaa hyvin huomioon tavoitteiden realistiset lähtökohdat: työllisyyden, työvoiman, koulutuspaikkojen, asuntojen sekä muiden kotoutumispalvelujen merkityksen. Sen sijaan vastaanottokeskusten/ryhmäkotien sijaintia ei voi pitää kovin toimivana kriteerinä kuntaan ohjauksen suunnittelussa vastaanottokeskusten sijoittelussa tapahtuvien nopeiden muutosten takia. Kuntasopimuksista: Kuntien kanssa tehtävillä sopimuksilla on ollut käytännön merkitystä vain kiintiöpakolaisten vastaanotossa. Turvapaikanhakijana tulleiden vastaanotosta sopimuksia on usein tehty vain siksi, että kunta on varmistanut kuntakorvausten saamisen kv-suojelua saaneista. Vaikka sopimuksessa olisi sovittu kuntaan otettavien lukumäärästä, ei millään taholla ole ollut mahdollisuutta pakottaa henkilöitä muuttamaan kuntaan eikä myöskään rajoittaa kuntaan tulevien määrää sopimuksella sovittuun. Lisäksi näiden kunnallista päätöksentekoa vaativien sopimusten tekeminen on saattanut viedä pitkään ja aiheuttaa kunnissa runsaasti ylimääräistä työtä valituskäsittelyineen yms. Esityksen mukaan sopimus voitaisiin kuitenkin tarvittaessa tehdä. Sopimukset olisi syytä tehdä aina ilman huoltajaa olevien alaikäisten kuntaan sijoittamiseksi, alaikäisten huoltoon liittyvien erityiskysymysten takia. Kuntaan ohjaamisesta: Esityksestä ei täysin käy selville, miten kuntaan ohjaaminen on käytännössä ajateltu toimivan. Jotta kuntaan muutto saadaan tapahtumaan viiveettä, kuntaan ohjaaminen on maakunnan, kuntien ja vastaanottokeskusten välistä yhteistyötä. Vastaanottokeskusten toiminta kuntaan ohjaamisessa on syytä ottaa lakiin, koska kuntiin muuton nopeuttamisessa ratkaiseva asema on vastaanottokeskuksen toimijoilla, jotka tuntevat asiakkaansa ja joiden tehtävänä muutossa avustaminen joka tapauksessa on. Täysin ulkopuolisen palveluntuottajan käyttö kuulostaa yllättävältä, mutta lienee mahdollinen vaihtoehto tilanteessa, jossa on paljon vastaanottokeskuksia, paljon luvan saaneita asiakkaita ja vaikeuksia löytää asuntoja kuntiin muuttaville. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials