Lähettäjä: Helena Lamponen Lähetetty: keskiviikko 22. elokuuta 2018 16.17 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Kopio: Meling Timo TEM Aihe: Akavan Erityisalat, lausunto, TEM/949/03.01.01/2017, TEM031:00/2017, lausuntopyyntö 28.6.2018/ luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle ns. omatoimisen työnhaun mallista TEM/949/03.01.01/2017 TEM031:00/2017 Lausuntopyyntö 28.6.2018 22.8.2018 LAUSUNTO, LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE NS. OMATOIMISEN TYÖNHAUN MALLISTA (TÄYDENTÄÄ HALLITUKSEN ESITYSTÄ HE 93/2018 vp.) Akavan Erityisalat AE ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta, joka koskee hallituksen esitystä eduskunnalle ns. omatoimisen työnhaun mallista. Esityksen valmistelua koskevat yleiset huomiot Jo voimassa oleva ns. aktiivimalli 1 ja tätä koskevat muutokset on valmisteltu STM:ssä ja nyt lausunnolla oleva ns. omatoimisen työnhaun malli on puolestaan valmisteltu TEM:issä. Mallit olisi tullut valmistella yhdessä. Perustelemme tätä mallien sisältämien velvoitteiden, toimien ja seuraamusjärjestelmän yhteensovituksen tarpeella. Työnhakijoiden näkökulmasta STM:n jo voimassa oleva malli - vaikka sitä ollaan täydentämässä - ja TEM:in esitys vaikuttavat hajanaisista ja vaikeaselkoisilta. Koemme, että säännökset eivät täytä johdonmukaisuuden ja ymmärrettävyyden vaatimuksia. Tämä heikentää säännösten sujuvaa soveltamista käytännössä. Nämä ovat vakavia puutteita, kun kysymys on sosiaaliturvan saannin edellytyksistä ja edellytysten täyttymisestä. Lausuttavan esityksen mallin on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Ongelma on, että ei ole varmuutta, minkälainen on se hallintomalli, jossa mallia käytännössä sovelletaan ja miten TE-palvelut tuolloin kasvupalveluina käytännössä tuotetaan; palvelumarkkinoiden syntyminen vie vuosia. Esitystä koskevat kommentit Esityksessä on oletuksena työnhakijoiden enemmistön työnhakutaidot, joita koemme yliarvioitavan myös korkeakoulutettujen osalta. TE-toimistoista on sivulla 14 on todettu, että työnhakijoiden tilanteen tuntemus TE-toimistoissa ”ei havaintojen mukaan ollut riittävällä tasolla”. ”Asiakkaiden tiedot ja tarpeet tunnettiin heikosti, sillä asiakkaasta sähköisesti saatavilla olleet tiedot olivat varsin puutteellisia”. Tässä kiteytyvät nykyjärjestelmän suurimmat epäkohdat: asiakkaiden ja heidän palvelutarpeensa heikko ymmärrys ja sattumanvarainen henkilökohtainen palvelu. Nykyistä järjestelmää leimaa sääntelyn pohjalta kontrollointiin perustuva sanktiointi. Koemme, että nykyjärjestelmän suurimpia epäkohtia ollaan esityksellä siirtämässä uuteen malliin. Nykyinen palveluprosessi tulisikin arvioida perusteellisesti eri asiakasryhmien sekä TE-hallinnon toimintakäytäntöjen ja resurssien näkökulmasta, ennen minkäänlaisiin työttömyysturvasääntelyä koskeviin toimiin ryhtymistä. Uutta mallia ei tule tarkastella irrallisena uudistuksena, vaan se tulee synkronoida jo voimassa olevan aktiivimalliin sekä koko sosiaaliturvan uudistamiseen. Esityksen vaikutukset hallintoon ja esityksen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset on näkemyksemme mukaan arvioitu liian matalina. Akavalaiset työttömät työnhakijat ovat korkeakoulutettuja erityisosaajia. Korkeasta koulutuksesta huolimatta heillä on tarve henkilökohtaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Edustamiemme ryhmien näkökulmasta palveluita ja palveluiden laatua ei esityksessä ole käsitelty. Digitaalisessa maailmassa toimittaessa ymmärrettävän asiakasohjauksen järjestäminen on välttämätöntä. Myöskään tätä ei esityksessä ole käsitelty. Myönteistä esityksessä on tavoite luopua nykyisistä sitovista työtarjouksista. Kuten esityksessä on sivuilla 13 ja 26-27 todettu, ne kohdentuvat epätasaisesti. Lisäksi osoitusten tiedoksi saannissa on paljon ongelmia. Yksittäisen työnhakijan mahdollisuudet puolustaa itseään ovat tässä tilanteessa heikot. Näitä osin esitystä luonnehtii luottamus työnhakijoiden omaan kykyyn edistää työllistymistä, mikä on myönteistä. Esityksen sivulla 13 on todettu työllistymissuunnitelmia koskeva nykytila. Tilanteessa on paljon parantamisen varaa. Työllistymissuunnitelma on esityksen mukaan tehtävä heti työttömyyden alettua. Tällöin on varmistettava mahdollisuus myös henkilökohtaiseen työllistymisen tukeen, koulutustaustasta riippumatta. Mikäli ensimmäinen kohtaaminen tapahtuu työttömyyden kestettyä 3 kuukautta, on menetetty työllistymisen kannalta tärkeää aikaa, ammattitaitosuojan lakatessa tässä vaiheessa. Mikäli ehdotus toteutetaan, poikkeaisi Suomi muista Pohjoismaista, joissa on käytössä yksilöllinen hakijakohtainen harkinta haettavista työpaikoista. Kannamme huolta apurahatutkijoista, joiden tilannetta ei ole lainkaan arvioitu. Oudoksumme sitä, että työnhakijan olisi jatkettava työnhakua, vaikka hän on jo saanut työpaikan, jossa aloittaa myöhemmin. Tämä vaatimus on epätarkoituksenmukainen ja se tulee poistaa. Lakiehdotuksen tulisi olla kieleltään ja käsitteiltään mahdollisimman yksiselitteinen ja helposti ymmärrettävä. Esityksessä on epätarkkuuksia. 12 c §:n mukaan tarkastelujakso on 30 päivää. Sivulla 34 on puolestaan todettu kuukauden tarkastelujakso. Työttömän työnhakijan näkökulmasta on kohtuutonta, että kahdessa eri työttömyysturvaa koskevassa mallissa on ”epätahtiset” tarkastelujaksot. Tarkastelujaksot on yhdenmukaistettava aktiivimalli 1:n tarkastelujakson kanssa. Ehdotuksen (ehdotettu laki TTL 2a:6) mukaan työssäolovelvoite katkaisee etuuden toistaiseksi, kunnes oikeuden etuuteen saa palautettua 12 viikon työssäololla tai vastaavalla. Etuuden lakkaamista toistaiseksi koskevasta seuraamuksesta on luovuttava. Seuraamusjärjestelmää on lisäksi arvioitava yhdessä aktiivimalli 1:n seuraamusten kanssa. Keskeiset huomiomme: Nykyinen palveluprosessi tulisi arvioida perusteellisesti eri asiakasryhmien sekä TE-hallinnon toimintakäytäntöjen ja resurssien näkökulmasta, ennen minkäänlaisiin työttömyysturvasääntelyä koskeviin toimiin ryhtymistä. Uutta mallia ei tule tarkastella irrallisena uudistuksena, vaan se tulee synkronoida jo voimassa olevan aktiivimalliin sekä koko sosiaaliturvan uudistamiseen. Vaikutukset hallintoon ja kustannukset on arvioitava tämän jälkeen, painottaen henkilökohtaisia palveluita. Työllistymissuunnitelma on tehtävä heti työttömyyden alettua, mutta, tällöin on varmistettava mahdollisuus henkilökohtaiseen työllistymisen tukeen, koulutustaustasta riippumatta. Ymmärrettävän asiakasohjauksen järjestäminen on välttämätöntä. Haettavien työpaikkojen määrän on perustuttava jokaisen työnhakijan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Apurahatutkijoiden tilanne on arvioitava. Vaatimus omatoimisen työnhaun jatkamisesta, kun työnhakija on saanut myöhemmin alkavan työn, on epätarkoituksenmukainen ja tämä vaatimus tulee poistaa. Käsitteet on kirjoitettava mahdollisimman yksiselitteisinä ja helposti ymmärrettävinä. Esityksen tarkastelujaksot on yhdenmukaistettava aktiivimalli 1:n tarkastelujakson kanssa. Ehdotuksen (ehdotettu laki TTL 2a:6) mukaan työssäolovelvoite katkaisee etuuden toistaiseksi, kunnes oikeuden etuuteen saa palautettua 12 viikon työssäololla tai vastaavalla. Etuuden lakkaamista toistaiseksi koskevasta seuraamuksesta on luovuttava. Seuraamusjärjestelmää on lisäksi arvioitava yhdessä aktiivimalli 1:n seuraamusten kanssa. Akavan Erityisalat AE ry Helena Lamponen Helena Lamponen Edunvalvontayksikön päällikkö Akavan Erityisalat AE ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki p. 0201 235 352 helena.lamponen@akavanerityisalat.fi