Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Tue Jun 13 14:01:12 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: Kirjattava lausunto: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 13. kesäkuuta 2017 13:53 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Kirjattava lausunto: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: riitta.koskinen@esavo.fi [mailto:riitta.koskinen@esavo.fi] Lähetetty: 13. kesäkuuta 2017 10:32 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * maakunnan liitto * Vastaajatahon virallinen nimi * Etelä-Savon maakuntaliitto * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Yksi lakiesityksen keskeisimmistä muutoksista on siirtyminen työllistämissuunnitelmasta aktiivisen työnhaun velvoitteeseen. Jokaisen työttömäksi rekisteröityneen on haettava yhtä avointa työpaikkaa yhtä työttömyysviikkoa kohden. Työnhakijan on raportoitava aktiivisesta työn hakemisesta seitsemän päivän välein, ja aktiivista työnhakua tarkastellaan 12 viikon jaksoissa. Em. uudistuksen käytännön vaikutukset saattavat jäädä työllistymisen kannalta vähäisiksi ja ruuhkauttaa avoimien työpaikkojen täyttämistä. Hakemusmääriin perustuva työnhakuvelvoite toimii eri lailla erilaisilla työmarkkinoilla. Kahdentoista työpaikan hakeminen jokaisella kolmen työttömyyskuukauden jaksolla turhauttaa työvoimaa rekrytoivia työnantajia etenkin pienten työmarkkinoiden alueilla. Vaarana on, että työnantajat siirtyvät enenevässä määrin hakemaan työntekijänsä muiden kanavien kautta, ja heikoimmin työllistyvät jäävät maakunnan rekrytointipalveluihin tehtailemaan "pakkohakemuksia". Vaihtelua on myös erilaisten suhdannetilanteiden välillä. Laskusuhdanteen aikana, kun avoimia työpaikkoja ei ole ja työttömien määrä kasvaa, menettely ei toimi. työnhakijan palvelutarpeen arviointi (8§) tai monialaisen palvelutarpeen arviointi (9§) voi onnistuneesti järjestettynä tehostaa työnhakijan työllistymistä - edellyttäen että työvoimalle on kysyntää - tai henkilön pääsyä muiden palvelujen piiriin. * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Laki ei kovin tarkkaan määrittele mitä palveluja maakunnan tulee järjestää ja millaisia palveluja työnhakijalla on oikeus saada, mikä sopiikin maakuntauudistuksen henkeen ja normien purun tavoitteeseen. Kun laki muilta osin sääntelee sisältöjä hyvin yksityiskohtaisesti, maakunnalle ei käytännössä kuitenkaan jää juuri harkintavaltaa palveluiden järjestämisessä. Rekrytointi- ja osaamispalvelujen vaikuttavuuden suhteen asiakkaat maan eri osissa tulevat olemaan eriarvoisessa asemassa, vaikka henkilön oikeudet eri tyyppisiin tukiin olisivat yhtenevät. Lisäksi työllistymisen edellytykset vaihtelevat maan eri osissa. Lain käsitteistö on monelta osin epämääräinen (esim. "osaamispalvelut" tai "kasvupalvelukoulutus"). Tämä vaikeuttaa palvelukokonaisuuden hahmottamista, asiakaspalvelua ja maakunnan järjestämis- ja tuottamisvastuiden määrittelyä. Potentiaalisten palvelutuottajien on lain perusteella vaikea ennakoida tulevaa markkinaympäristöä. Kasvupalvelukoulutuksen kanssa samantyyppistä koulutusta on tarjolla myös OKM:n hallinnonalalla (sille siirtyvä työvoimakoulutus), jolloin riskinä on kahden ainakin osittain päällekkäisen järjestelmän luominen. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Työkokeilu saattaa lain hyvästä tarkoituksesta huolimatta johtaa tilanteisiin, joita lailla ei tavoiteltu. maakuntaliiton mielestä työkokeilun enimmäiskesto tulisi rajata 6 kuukauteen, ja sen tavoitteena tulisi olla työllistyminen kokeilun päättyessä. Velvoite osallistua automaattisesti uuteen työkokeiluun tietyn mittaisen työttömyysjakson jälkeen ei välttämättä tue työllistymistä oikeille työmarkkinoille. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Yrityksille myönnettävät tuet ovat pääosin samat kuin nykyisin. Suurin muutos liittyy starttirahaan, jota uuden lain mukaan ei enää myönnettäisi henkilölle, vaan kaikki tuet myönnettäisiin yritykselle. Starttirahan poistaminen tukivalikoimasta nostaa työttömän kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * 9§ määrittelee maakunnan myöntämät tuet. Maakunta voi myöntää tukea pykälässä yksilöityihin tarkoitukseen EAKR:stä ja ESR:stä, ja "maakunnan itse toteuttamia hankkeita voidaan rahoittaa sekä kansallisista että rakennerahastovaroista." lain perusteluissa todetaan, että "Maakunnat voivat pykälän 1 momentin 1 kohdan (=alueellinen kehittämistuki) mukaan myöntää tukea valtion talousarvioon otettujen määrärahojen rajoissa..." Em. mainintojen tarkoitus jää epäselväksi, mutta niistä voi saada käsityksen, että alueellista kehittämistukea voisi kansallisesti myöntää vain valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen korvamerkityistä määrärahoista. Mikäli laissa näin tarkoitetaan tai se voidaan näin tulkita, ilmaus on maakuntaitsehallinnon vastainen. Maakunnan on voitava käyttää myös yleiskatteellista rahoitusta 9§:n mukaisiin kehittämis- ja investointitukiin. Luvun 3 otsikko ja 10 §:n rajaus voittoa tuottamattomien oikeushenkilöiden osalta on aluekehittämisen näkökulmasta liian rajaava. Lain perusteluissa todetaan: "Voittoa tavoittelemattomuudella tarkoitettaisiin tässä yhteydessä sitä, ettei organisaatio jaa mahdollista voittoa omistajilleen vaan käyttää voiton organisaation hyödyksi. Osakeyhtiön voittoa tavoittelemattomuudesta on osakeyhtiölain (624/2006) 1 luvun 5 §:n mukaisesti määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Säätiön ja rekisteröidyn yhdistyksen osalta yleishyödyllisyys todennetaan tuloverolain (1535/1992) 22§:n perusteella. Yleishyödyllinen yhteisö ei saa tuottaa toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Em. tuloverolain 22 §:n edellytysten tulee kaikkien täyttyä yhtäaikaisesti, jotta yhteisöä voitaisiin pitää yleishyödyllisenä. Säätiön tai rekisteröidyn yhdistyksen perustamisasiakirja ei ole riittävä todiste voittoa tavoittelemattomuudesta." Lakiehdotus rajaa toimijoita pois aluekehittämisestä nykylainsäädäntöä tiukemmin, ja yleishyödyllisyyden todistelu lisäisi tarpeetonta byrokratiaa hankepäätösten valmistelussa, vaikka sekä Suomessa että EU-tasolla puhutaan sääntelyn keventämisestä ja riskiperusteisiin menettelyihin siirtymisestä. Maakuntaliitto katsoo, että hakijan voittoa tavoittelemattomuuden aukotonta todistelua olennaisempaa on, että tuki kohdistuu aluekehittämiseen ja tuen myöntämisen edellytykset mm. tulosten yleisestä hyödynnettävyydestä täyttyvät. Maakuntaliitto esittää, että 3 luvun otsikko muutetaan muotoon "Tuet alueelliseen kehittämis- ja investointitoimintaan" ja luvun 10 §:n rajaus voittoa tavoittelemattomasta oikeushenkilöstä poistetaan. 11 §:ssä todetaan, että "tuen kohteena olevat investoinnit ovat yleisesti hyödynnettävissä". Tiukasti tulkittuna tämä rajaisi pois huomattavan osan esimerkiksi innovaatio- ja tutkimusympäristöihin osoitetuista investoinneista, mikä ei voi olla lain tarkoitus. parempi ilmaus olisikin esim. "tuen kohteena olevat investoinnit palvelevat aluekehitystä yleisemmin, eivät vain toteuttajaorganisaatiota." * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * 49 §:ssä on teksti "Rakennerahastoista rahoitettavan hankkeen on oltava ... ja sen on noudatettava kumppanuussopimuksen käyttötarkoitusta". Kumppanuussopimusta koskeva lisäys ei ole perusteltu. Hankerahoituksen tulee toteuttaa rakennerahasto-ohjelman tavoitteita ja säädöksiä, eikä ohjelma voi olla ristiriidassa kumppanuussopimuksen kanssa. 58 §:n "ESR Henkilö -palvelu" perusteluissa on maininta "indikaattoritietojen keräämisvelvoite on hankepäätöksen ehdoissa yhtenä ehtona, ja myös maksatus on sidottu indikaattoritietojen kertymiseen". Maakuntaliitto esittää, että ko. virkkeen sivulause poistetaan. Indikaattoritietojen kertymistä ei tule sanktioida hanketasolla. EU-komissio jopa kannustaa rahoittamaan rakennerahastoista hankkeita, joiden tulosten saavuttamiseen sisältyy harkittu riski. Siksi hankkeella on oltava lupa perustellusta syystä epäonnistua indikaattoritavoitteiden saavuttamisessa. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * Etuuden edellytyksenä on aktiivinen työnhaku. Tätä koskevat kommentit "Työnhakijan palveluprosessi" -kohdan vastauksessa. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Sijaisen palkkaamisen kriteerit ovat varsin tiukat 30-50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osalta (90 päivää työttömänä 14 kk:n jaksolla). Tämä nykykäytännön mukainen linjaus tekee sijaisen palkkaamisen joissakin tapauksissa hyvin haasteelliseksi ottaen huomioon mm. avoimen tehtävä vaatimukset. Ongelma korostuu pienillä työmarkkinoilla. * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Alkukartoituksen järjestäminen ja laadinta sekä kotoutumissuunnitelman järjestäminen ja laadinta, kotoutujan ohjaus ja neuvonta ja kotoutumissuunnitelman seuranta muodostavat laajan ja moniulotteisen kokonaisuuden, jonka prosessit ja vastuusuhteet määritellään osittain muussa lainsäädännössä. Kotoutumispalvelujen asiakaskunta on heterogeeninen mm. elämäntilanteensa, osaamisensa ja kielen ja kulttuurin suhteen, mikä tuo lisähaasteita palvelujen järjestämiselle ja tuottamiselle. Kotoutumisen palvelujen kokonaisuus ja vastuut jäävät tämän lain perusteella vaikeaselkoisiksi. On todennäköistä, että kotoutumisen palveluiden osalta ainakin osassa maakuntia syntyy markkinapuutetilanteita. * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * 21 §:ssä käytetään termiä "maahanmuuton ja kotouttamisen maakuntaohjelma". Termi on harhaanjohtava ja aiheuttaa sekaannusta, sillä maakuntaohjelma on jo pitkään käytössä ollut alueiden kehittämisen lainsäädäntöön perustuva nimitys maakunnan laajempaa kokonaiskehittämistä ohjaavalle prosessille ja ohjelma-asiakirjalle. Kotouttamisen osalta olisi selkeämpää puhua vaikkapa "maakunnallisesta maahanmuuton ja kotouttamisen ohjelmasta". Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials