Lähettäjä: Kirjaamo TEM Päiväys: Fri Jun 16 14:24:07 EEST 2017 Vastaanottaja: "hare@tem.fi" Kopio: Aihe: VL: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 14:15 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: KIRJATAAN: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: satu-sisko.eloranta@jns.fi [mailto:satu-sisko.eloranta@jns.fi] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 9:17 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä * Vastaajataho * Pohjois-Karjalan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP (13 kuntaa, Kela, TE-toimisto ja Siun Sote kuntayhtymä) * Vastaajatahon virallinen nimi * Pohjois-Karjalan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Maakunnan ja kunnan kesken tulisi olla mahdollisuus sopia kasvupalveluihin liittyvien tehtävien hoitamisesta. Nykyisellään Pohjois-Karjalan kunnat tarjoavat työttömilleen erilaisia palveluja, jotka vaihtelevat kuntakohtaisesti koon ja yhteistyöverkoston mukaisesti. Kuntien työttömille tarjoamia palvelumahdollisuuksia ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatukityö, oppisopimus, sijaisuudet, siirto toisen työnantajan palvelukseen, kuntalisä yrityksille ja yhdistyksille pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen esim. hankintatoimen sosiaalisten kriteerien käytön yhteydessä. Palvelujen rinnalla kuntien asiakkaat saavat yksilö- tai ryhmämuotoista valmennusta kuntien omarahoittamina. Ehdotetussa lakiesityksessä nykytilan kuvauksessa puhutaan TE-toimiston rahoittamasta työhönvalmennuksesta ja hankerahoituksella toteutettavasta valmennuksesta, mutta kuntien itsensä rahoittamaa omaa valmennuspalvelua tai kunnan omalla rahalla palveluntuottajalta ostamaa työhönvalmennusta ei sisälly lakiesityksen nykytilan kuvaukseen eikä lukumääriin ja kustannuksiin. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Ehdotetussa lakiesityksessä puhutaan, että ensisijaisesti asiakas aloittaa työnhakemisen sähköisesti ja voi pyytämällä aloittaa työnhaun aloittamisen henkilökohtaisesti. Pohjois-Karjalassa maakunnan reuna-alueilla ei ole rakennettu kiinteää valokuitua ja paikoin myös matkapuhelinverkkojen toiminnassa on katvealueita, jolloin matkapuhelin ja/tai nettiyhteydet eivät toimi. Edellisestä johtuen lain tulee mahdollistaa työnhaun aloittamisesta ilmoittaminen henkilökohtaisesti kun työnhakija sitä haluaa ilman erillistä pyytämistä. Ehdotetussa lakiesityksessä on mainittu, että maakunnassa tulee olla toimipisteitä, jossa voi saada henkilökohtaista palvelua. Kun maaseutualueen toimistot saattavat olla avoinna vain kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa, niin henkilökohtainen asiointi on mahdollista vain tuolloin. Työnhakija-asiakkaalle ei saisi tulla sanktioita, mikäli johonkin määräaikaan sidottu ilmoitus myöhästyy tuosta aukioloaikojen vähäisyydestä johtuen, silloin kun käytössä ei ole puhelinta tai internetiä. Harvaan asutuilla alueilla toimistoasiointiin vaikuttaa julkisen joukkoliikenteen tai liikenteen harvat vuorot ja julkisen liikenteen ja oman auton puuttuminen. Henkilökohtainen käynti toimipaikoissa ilmoituksen tekemiseksi viikoittain on melkoinen rahallinen satsaus tilanteessa, jossa palkkatuloja ei ole. Työnhakemisesta ilmoittaminen tulisi pystyä tekemään kustannusneutraalisti. Samat yhteysongelmat toistuvat kaikissa palveluprosessin eri vaiheissa kun asiakkaalta toivotaan sähköistä asiointia. Ehdotetun lakiesityksen mukaan laki monialaisesta yhteispalvelusta kumottaisiin. Tällöin tulisi määritellä tarkemmin se kuka tai mikä taho ottaa asiakkaan palveluista koordinointivastuun (kunnan työllisyyspalvelut, maakunnan sosiaalipalvelut, maakunnan kasvupalvelut, Kela vai palveluntuottaja). Tässä kohtaa tulisi mahdollistaa se, että maakunta voisi sopia kunnan kanssa palvelujen tuottamisesta ja samalla myös koordinointivastuusta. Nykyisin työllistymistä edistävät monialaiset yhteispalvelut (TYP) ovat koko maassa kuntavetoisia. Kunnilla on tietämystä paikallisista olosuhteista ja verkoston tuntemus sekä hyviä käytäntöjä, jotka tulisi tässä maakuntauudistuksessa jalostaa hyötykäyttöön. Nykylainsäädännön mukaan kunta maksaa passiivisen työmarkkinatuen osalta 50–70 % kuluista ja hoitaa myös työllistämisvelvoitteen, joten kunnalla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa asiakkaan prosesseihin ja palveluun ohjaamiseen, ennen kuin henkilö tulee työmarkkinatukilaskutuksen tai työllistämisvelvoitteen piiriin. Maakunnan kasvupalveluihin tulisi osoittaa korvamerkittyraha ja kasvupalveluiden sisällä tulisi korvamerkitä määräraha monialaisen yhteispalvelun toteuttamiseksi, jotta varmistetaan pitkäaikaistyöttömien tarvitsemien palvelujen saatavuus ja se, että työttömillä on mahdollisuus saada tarvitsemansa kuntoutus- ja terveyspalvelut. Maakunta voi ehdotetun lasiesityksen mukaan harkintansa perusteella kohdentaa rahat haluamiensa palvelujen tuottamiseen ja tällöin on uhka, että työllisyydenhoitoon kohdistuu vain vähän rahaa ja työttömät asiakkaat ei saa tarvitsemiaan palveluja. Tämä taas johtaa passiivisen työmarkkinatukilaskutuksen osalla kasvaviin kuluihin, joista osa kohdistuu kunnille maksettavaksi. Pohjois-Karjalan kunnista suurin osa tarjoaa omille TYP-asiakkailleen työhönvalmennuspalvelua ja tällä erää myös kuntouttavaa työtoimintaa. Sosiaali- ja terveyspalvelut on hoitanut jo 1.1.2017 Siun Sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Näin ollen työllisyysasioiden osaajat (ml. TYP-verkostojohtaja ja tämän varahenkilö) ovat kuntien palveluksessa. * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Kunnilta tulisi poistaa kaksinkertainen velvollisuus tarjota työtä 57–59 vuotiaille ja 60 vuotta täyttäville. Jo nykyisellään harva yli 55 vuotias saa työtarjouksen yrityksiin, yhdistyksiin tai muihin julkisiin työvoimapalveluihin, joten osan työttömistä kunnat velvoitetyöllistävät kahteen kertaan. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Luku 6, 32 § tiedonsaantioikeus. Ehdotetussa lakiluonnoksessa puhutaan tiedonsaantioikeuden mahdollistamisesta maakunnalle. Kun kunnille jää edelleen työllistämisvelvoite, niin laissa tulisi mahdollistaa myös kunnille oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia rajoittavien säännösten estämättä maksutta tietoa esim. työttömyyskassoilta ja Kansaneläkelaitokselta tietoja henkilölle maksetusta työttömyyspäivärahasta 28 §:ssä säädetyn työntekomahdollisuuden järjestämiseksi. * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Maakunnan ja kunnan kesken tulisi olla mahdollisuus sopia kasvupalveluihin liittyvien tehtävien hoitamisesta. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Kuntien kokonaan omistamat kehittämisyhtiöt tulisi rinnastaa kuntiin, jolloin myönnetystä tuesta ei synny kiellettyä valtion tukea. * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * Palkkatukityön tulisi kerryttää työssäoloehtoa täysimääräisesti. * 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit: * Työttömyysturvalaissa tulee edelleen mahdollistaa nykyisen lain 13 luvun 6 §:n 2 momentin mukainen tietojen luovuttaminen kotikunnalle työmarkkinatuensaajien osalta. Yleisesti laissa tulisi huomioida, että sähköisen tietojärjestelmän (tai sähköisten tietojärjestelmien) avulla asiakastietojen vaihtaminen kaikkien osapuolten välillä olisi sujuvaa ja tietoturvallista. Sujuvan tiedonvaihdon myötä tavoitteena tulisi olla asiakkaan tarvitsemien palvelujen parantaminen ja asiakasprosessien nopeuttaminen. Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials