Lähettäjä: Kirjaamo TEM <kirjaamo@tem.fi>
Päiväys: Wed Jun 14 10:23:29 EEST 2017
Vastaanottaja: "hare@tem.fi" <hare@tem.fi>
Kopio: 
Aihe: VL: KIRJATAAN Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä



Lähettäjä: Kärhä Päivi TEM
Lähetetty: 14. kesäkuuta 2017 10:08
Vastaanottaja: Kirjaamo TEM
Aihe: KIRJATAAN Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä



Lähettäjä: kirjaamo@obotnia.fi<mailto:kirjaamo@obotnia.fi> [mailto:kirjaamo@obotnia.fi]
Lähetetty: 14. kesäkuuta 2017 9:19
Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM
Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä


  *   Vastaajataho
     *   maakunnan liitto
  *   Vastaajatahon virallinen nimi
     *   Österbottens förbund – Pohjanmaan liitto
  *   1 luku Yleiset säännökset, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit:
     *   Lakiluonnoksissa korostetaan, että maakuntien harkintavalta aluekehittämisestä koskevien tehtävien hoitamisessa vahvistuu. Kuitenkin tosiasiallisesti lausunnolla olevien lakien perusteella vaikuttaa, että tätä harkintavaltaa rajoittavat edelleen merkittävästi mm. työttömyysturvalain, opiskelua koskevien säädösten tai opetushallituksen opetussuunnitelman muodossa. Näiltä osin vaikuttaa siltä, että vaikka palvelujen sisältöjä ei määriteltäisi, niin tosiasiallisesti palveluista ja niiden sisällöistä säädettäisiin muualla. Lakiluonnoksen henki tuntuu olevan myös, että kaikkia asiakasryhmiä tulee palvella aiempaa paremmin ja entistä systemaattisemmin ja maakunnan tosiasiallinen mahdollisuus räätälöidä tarkoituksenmukaisia työllistymistä edistäviä palveluja on tosiallisesti kovin kapea. Lakiluonnosten perusteella vaikuttaa edelleen siltä, että lakiluonnoksilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan nykyisten käytäntöjen siirtyminen maakuntiin ja turvaamaan kaikille asiakkaille samankaltaisia palveluita kuin nykyään on käytössä. Kraven på arbetssökandes egenaktivitet när det gäller att söka arbete är mycket högt ställda och risken finns att varken jobbsökande eller potentiella arbetsgivare upplever det som meningsfullt om resultatet är att ansökningarna bara görs för att svara mot kraven på antal i lagen. Det bör därför öppnas för en bedömning där man regionalt kan avgöra när kraven på aktivt sökande fylls eller inte. I de fall en jobbsökande inte förmår eller vill välja en serviceproducent inom angiven bör landskapet aktivt träda in för att hjälpa till för att förhindra att sökande faller emellan i systemet.
  *   3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit:
     *   Inga kommentarer, se ovan
  *   4 luku Työkokeilu, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   6 luku Erinäiset säännökset, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   7 luku Voimaantulo, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   1 Luku Yleiset säännökset, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit:
     *   Den största förändringen gäller startstöd som enligt förslaget endast skall kunna beviljas åt företag och inte åt enskilda personer. Detta riskera att göra det mera komplicerat för enskilda personer inklusive arbetssökande att starta företag och därmed ge motsatt effekt till vad som eftersträvas i lagen. Stöd som beviljas i 3 § och 9 § bör ske som myndighetsutövande.
  *   3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit:
     *   I motiveringarna till 9 § anges att enligt ”1. mom . 1. punkten i paragrafen ska landskapen inom ramen för anslagen för statsbudgeten kunna bevilja stöd för att skapa tillväxt ...”. Det bör i motiveringarna och lagtexten öppnas för att landskapen skall kunna bevilja stöd utan särskilt anslag i statsbudgeten, dvs. av ur medel som finns i landskapets egen budget. Detta öppnar för en möjlighet för landskapen att ta denna option i bruk om landskapen så önskar. 9 § 1 mom. 7 punkten bör även omfatta möjligheten för landskapen att bevilja tekniskt stöd för projekt som finansieras av nationella program. Det centrala i kapitel 3 är att stödet beviljas som allmänt utvecklings- och/eller investeringsstöd, dvs. stödets syfte. Rubriken för 3 kapitlet bör därför ändras till ”Stöd för regional utvecklings- och investeringsverksamhet”. I 10 § anges ”Stöd ska kunna beviljas offentliga- eller privaträttsliga juridiska personer utan vinstsyfte”. I motiveringarna till paragrafen avsaknad av vinstsyfte innebär att organisationen inte delar ut eventuell vinst till sin ägare utan använder vinsten till nytta för organisationen. Många organisationer organiserar sin verksamhet i bolagsform (t.ex. universitet, yrkeshögskolor, näringslivsbolag) utan att det primära målet skulle vara ett vinstsyfte. Däremot kan det inom dessa bolag finnas verksamheter som vars syfte är att genera vinst utan att bolagets syfte som sådant är att generera vinst. Grunden för att kunna bevilja stöd bör därför vara en helhetsbedömning av verksamhetens syfte. På motsvarande sätt kan det inom allmännyttiga samfund finnas delar av verksamheten som generar vinst som sedan används för den allmännyttiga verksamheten som i sig inte har ett vinstsyfte. I dessa fall bör man kunna lita på stiftelseurkunden som ett tillräckligt bevis för det allmännyttiga samfundets syfte utan att det desto närmare behöver skall behöva fastställas med stöd av inkomstskattelagens § 22. Detta förfarande riskerar att skapa onödig byråkrati och komplicerade gränsdragningar. 10 § bör därför ändras till att: ”Stöd skall kunna beviljas offentliga- eller privaträttsliga juridiska personer utan egentligt vinstsyfte”. 11 § Tolkningen av begreppet allmännyttigt när det gäller investeringar bör göras brett med tanke på att en investering i en maskin inom ett universitet kan vara grundförutsättningen för att utveckla en innovationsmiljö som näringslivet drar nytta av utan att maskinen som sådan kommer i allmänt bruk. 14 § 4 mom. ställer krav på att investeringen skall användas i 5 år efter att den sista delen av stödet betalats ut. Detta är inte rimligt i det fall investeringarna gäller t.ex. digitala lösningar vilka föråldras snabbt och det blir i dessa fall att ha ett användningskrav på 5 år. Skrivningen gällande 5-års regeln för investeringar bör därför lindras.
  *   4 Luku Palkkatuki, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit:
     *   I 27 § framgår att stöd söks genom ett system för e-tjänster som tillhandahålls i hela landet. Vilket eller vilka system det är frågan om förblir oklart också av motiveringarna. Bygger man upp e-system bör de till sin utformning och till sitt innehåll vara så flexibla att landskapen kan ta i bruk olika tjänstehelheter och tjänster utan att deras innehåll styrs av systemet för e-tjänster.
  *   6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit:
     *   Landskapet Österbotten med dess nya organisation bedöms inte ha några svårigheter att svara på raven på förmedlande organ som de ställs i 45 §. Utgångspunkten bör vara att varje landskap skall fungera som förmedlande organ under den resterande delen av programperioden 2914-2020 samt även under kommande programperiod efter 2020. I motiveringarna till 48 § ingår ett omnämnande av genomförandeplanernas finansieringsplan som grund för den regionala fördelningen av strukturfondsmedlen med hänvisning till övergångsbestämmelserna i lagen om regionutveckling och tillväxttjänster. Oklart är fortsättningsvis genomförandeplanens omfattning i förhållandet mellan motiveringar och finansieringstabeller. Det är skäl att hålla kraven på en sådan nivå att de strategiska motiveringarna slås fast i landskapsprogrammet. Strukturfondsprogrammet kan inte stå i strid med partnerskapsavtalet och hänvisningen till partnerskapsavtalet kan därför strykas ur 49 §. Även om det är bra att uppmärksamma styrgruppens roll i projekt är det emellertid med tanke på att styrgruppen inte har något egentligt juridiskt ansvar för projektet skäl att fråga sig om 50 § behövs i lagen. Det faktum att alla hantering av ärenden sker via EURA 2014 systemet eller dess hjälpsystem är förnuftigt med tanke på enhetlig behandling och kostnadseffektivitet.
  *   8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit:
     *   Av lagen och motiveringarna framgår inte varför lagen upphävs. Det blir därför oklart vilka verkningar upphävandet får.
  *   1 luku Yleiset säännökset, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   10 a luku Kulukorvaus, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   12 luku Muutoksenhaku, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit:
     *   Inga kommentarer
  *   Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista:
     *   Inga kommentarer
  *   1 luku Yleiset säännökset, kommentit:
     *   Lakiehdotuksen ensimmäinen luku vastaa pääosiltaan voimassa olevaa 1386/2010 lakia. Myönteistä on kuitenkin, että jo 1 §, lain tarkoituksessa on korostettu eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja kotoutumisen edistäminen on kytketty selvemmin osaksi maakunnan ja kuntien muuta suunnittelua ja kehittämistä. Lakitekstin perusteluissa viitataan siihen, että tasa-arvolla tarkoitetaan tasa-arvoa maahanmuuttajamiesten ja –naisten välillä. Tasa-arvoon tulee pyrkiä kaikkien väestönosien suhteen. 3 § Määritelmät. Hyvä, että eri käsitteet määritellään. Hyvien väestösuhteiden määritelmään olisi syytä lisätä nollatoleranssi rasistisen ja väestöryhmää kohtaan kiihottavan puheen suhteen. § 4 Lain soveltaminen lapseen Lähtökohtaisesti perhe on lapsen tärkein tuki ja siksi lakia soveltaessa lakiin tulee huomioida koko perheen tilanne ja palvelutarve.
  *   2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit:
     *   7 § On erittäin myönteistä, että kotoutumista edistävien palveluiden tavoitteet määritellään ja että nämä tavoitteet ovat voimavaralähtöisiä niin, että maahanmuuttaja tunnistetaan myös maakunnan ja sen alueella olevien kuntien elinvoimaisuuden ja kansainvälistymisen edistäjänä. On myös hyvä, että hyvät väestösuhteet tunnistetaan kotoutumista edistävänä tekijänä. 8 § Kotoutumista edistävien palveluiden järjestäminen ja tuottaminen Palvelutuottajan vastuu noudattaa kotouttamislain periaatetta syrjimättömyydestä on tärkeä korostaa niin, että palvelun järjestäjällä on mahdollisuus tuottajaa valitessaan velvoittaa tuottajan siihen, että myös vaikeasti työllistyvät ja erityistukea tarvitsevat maahanmuuttajat saavat palvelun. 9 § Neuvonta ja ohjaus. Lain perusteluissa korostetaan eri kielillä tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa. Neuvontaa ja ohjausta annettaessa on huomioitava maahanmuuttajan kielitaito ja sovitettava neuvonta ja ohjaus sen mukaisesti. Tutkimukset osoittavat, että omakielinen neuvonta ja ohjaus varsinkin kotoutumisen alkuvaiheessa edistävät yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän tuntemusta ja kotoutumista tehokkaasti ja vähentää näin ollen myös epätietoisuudesta johtuvia palvelukäyntejä. Näin ollen laissa olisi syytä vahvemmin korostaa maahanmuuttajan oikeutta saada varsinkin alkuvaiheen kotoutumiseen omakielistä yhteiskuntaorientaatiota. Kirjallinen/sähköinen perustietomateriaali on tärkeä alkuvaiheen orientaation vuoksi. On kuitenkin huomioitava, että kirjallinen materiaali ei poista myös kasvotusten tai ryhmässä tapahtuvaa alkuvaiheen orientaatiota. Tämä koskee erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomia, mutta myös muita maahan muuttavia henkilöitä. On tärkeä määritellä kunkin perustietoa tuottavan tahon tiedotusvelvollisuuksista, materiaalin päivityksestä ja kehittää järjestelmä, joka nykyistä paremmin varmistaa sen, että jokainen maahanmuuttaja saa perustietomateriaalin parhaiten ymmärtämällään kielellä. 10 § Alkukartoitus ja 11 § Alkukartoituksen järjestäminen Alkukartoituksen sisällön määrittäminen edellyttää säännöstä missä tarkennetaan alkukartoituksen sisältävät osiot (VN 570/2011 Valtioneuvoston asetus kotoutumisen edistämiseen liittyvästä alkukartoituksesta) ja kriteerit sen tekemiselle. Säännös on ensisijaisen alkukartoitusta tarjoavan palvelutuottajan kartoituksen tekemiseen tarvittavaa asiantuntemusta arvioitaessa. Alkukartoitusta ja sen merkitystä ja suhdetta henkilökohtaiseen kotoutumissuunnitelmaan ja muihin asiakassuunnitelmiin on tarkennettava. Alkukartoituksen alkuvaiheessa on myös tuotava esiin maahanmuuttajan mahdollisuudet valita palveluita, kuten esimerkiksi oikeus ruotsin kielellä tapahtuvaan kotoutumiseen. 15 § Kotoutumissuunnitelman laatiminen, kesto ja tarkistaminen Alkukartoituksen, kotoutumissuunnitelman ja muiden asiakassuunnitelmien suhde on lakitekstissä ja käytännössä epäselvä ja vaatii tarkennusta. 16 § Maahanmuuttajan velvollisuus noudattaa kotoutumissuunnitelmaa Suunnitelman tulee velvoittaa molempia osapuolia, niin maahanmuuttajaa kuin viranomaisia ja palveluntuottajia 17 § Kotoutumiskoulutus Laki antaa maahanmuuttajalle oikeuden joko suomen tai ruotsin kielen opetukseen. Tämä ei tällä hetkellä käytännössä toteudu koska maahanmuuttajia ohjataan suomen kielen opintoihin myös paikkakunnilla, missä olisi tarjolla ruotsin kielen opetusta. Tästä syystä kotoutumiskoulutusta koskevassa pykälässä tulisi viitata maahanmuuttajan valinnanvapauteen palvelujen valinnan suhteen. 19 § Muut kotoutumista edistävät palvelut Lakiehdotuksen perusteluissa korostetaan mm. järjestöjen roolia kotoutumisen edistämisessä. Nykyisessä lainsäädännössä tulee varmistaa järjestöjen mahdollisuudet tarjota kotoutumista edistävää toimintaa joko suoraan tai osana kasvupalvelua tuottavan yrityksen palvelua (kilpailutuksen sosiaaliset kri
  *   3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit:
     *   21 § Kotoutumisen edistämisen suunnittelu ja kehittäminen maakunnassa On myönteistä, että pykälä antaa maakunnalle vahvan mandaatin ohjata ja kehittää kotoututtamista alueellaan. Tämä edesauttaa maahanmuuttajien yhdenvertaisten palveluiden toteutuminen koko maakunnan alueella eri kuntien erityispiirteet ja -tarpeet (elinkeinoelämän rakenne, maahanmuuttajaväestön määrä jne.) kuitenkin huomioiden. On myös hyvä, että lakiehdotus tarjoaa mahdollisuuden myös maakuntastrategiaa, alueiden kehittämisen maakuntaohjelmaa ja alueellista hyvinvointikertomusta täydentävän maahanmuuton ja kotouttamisen maakuntaohjelman laatimiselle. On kannatettavaa, että kotoutuminen valtavirtaistetaan maakunnan yleiseen suunnitteluun ja keittämiseen, mutta ottaen huomioon maakuntaan kuuluvien kuntien erityispiirteet täydentävä suunnitelma kotoutumisen edistämisestä voi olla tarpeellinen. Pykälän 4. momentissa korostetaan maakunnan vastuusta huolehtia henkilöstön osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Lakiehdotuksen perusteluissa korostetaan, että kotouttamisen edistäminen kasvupalveluissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä valtavirtaistaminen maakunnan muuta suunnittelua edellyttää osaavaa henkilökuntaa. Lakiin olisi syytä kirjata henkilöstön laajapohjaisen osaamisen kehittäminen. Laajapohjaiseen osaamiseen sisältyy mm. maahanmuuttoprosessin tunteminen, kotoutumista edistävien ja hidastavien rakenteiden ja tekijöiden tunnistaminen, eri maahanmuuttajaryhmien erityistarpeiden tunnistaminen, seurantatietojen tulkitseminen mutta myös palvelutuottajan asiantuntemuksen arvioiminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on myös huomioitava tarve pykälässä 23 määriteltävä tehtävä kuntien, kasvu- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden kotoutumista edistävien tahojen tukeminen ja neuvonta. Myös hyvien väestösuhteiden edistäminen edellyttää maakunnan henkilöstön osaamista kuten myös pykälässä 25 määritelty maakunnan omavalvonta. 22 § Maakunnan kotoutumista edistävien palveluiden järjestäminen On huolehdittava siitä, että maakunnan järjestämisvastuulla oleviin kotoutumista tukeviin palveluihin on varattu riittävät resurssit niin, että valinnanvapaus toteutuu myös maahanmuuttajien kohdalla. Pykälässä tulisi myös vahvemmin nostaa esiin mahdollisuus tuottaa palvelut alueellaan olevien kuntien tuottamana palveluna. 24 § Maahanmuuttoasioiden yhteistyöryhmä Voisi olla aiheellista nimetä, mitkä tahot ainakin tulee kuulua maahanmuuttoasioiden yhteistyöryhmään
  *   4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit:
     *   26 § Kunnan kotoutumista edistävät palvelut On hyvä, että laissa korostetaan kunnan kotouttamisen suunnittelun ja kehittämisen yhteensovittaminen maakunnan suunnittelun kanssa. Kunnan on myös huolehdittava henkilöstönsä osaamisesta ja myös tältä osin osaamisen vahvistamiseen tähtäävä koulutus olisi tarvittaessa järkevää yhteensovittaa maakunnan vastaavien toimintojen kanssa.
  *   5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit:
     *   31 § Ministeriöiden välinen yhteistyöelin On varmistettava, että ministeriöiden välinen yhteistyöelin on riittävän kattava ja että tiedonkulku myös tämän yhteistyöelimen ja maakuntien välillä on toimiva.
  *   6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit:
     *   42 § Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten asumisen ja tuen järjestäminen Perheryhmäkotien ja asumisyksiköiden perustaminen ilman huoltajaa maassa asuville lapsille ja nuorille on maakunnassa osittain uusi tehtävä. On huomioitava, että näiden palveluiden kilpailutus edellyttää erityistä asiantuntemusta ja osaamista. Tältä osin on myös varmistettava se, että maakunnassa aiemmin näitä palveluita tuottaneiden kuntien osaaminen ja kokemus on käytettävissä täysmääräisesti. Toiminnan ohjaaminen ja valvonta edellyttää myös erityistä osaamista. Yhteistyö kuntien kanssa on myös lakitekstissä varmistettava niin, että kunnat pystyvät varautumaan heidän vastuullaan olevien palveluiden järjestämisessä.
  *   7 luku Rekisterisäännökset, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa
  *   8 luku Erinäiset säännökset, kommentit:
     *   51 § Oikaisuvaatimus ja valitus Tähän pykälään tulee myös lisätä velvoite tiedottaa maahanmuuttajaa hänen oikeudestaan oikaisuvaatimukseen hänen ymmärtämällään kielellä.
  *   9 luku Voimaantulo, kommentit:
     *   Ei kommentoitavaa
Katso vastaus ja aloita dialogi<https://web2.questback.com/client/app/open/followupdialog/jcbKizKS2O-H6EPf_fg2EpGDzug7_aupAumQISeHDtk1>








Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com<https://www.questback.com> - Questback Essentials