Lähettäjä: Valo Marja-Liisa TEM Lähetetty: 18. kesäkuuta 2017 8:30 Vastaanottaja: Kirjaamo TEM Aihe: Lausunto kirjattavaksi / Pohjois-Karjalan TE-toimisto / VL: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne Lähettäjä: QuestBack [mailto:noreply@questback.com] Lähetetty: 16. kesäkuuta 2017 14:59 Vastaanottaja: Valo Marja-Liisa TEM Aihe: Lausunto HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista jne * Vastaajataho * TE-toimisto * Vastaajatahon virallinen nimi * Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimisto * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Lain soveltamisala, määritelmät ja käsitteet on tuotu lakiesityksessä pääosin riittävän selkeästi esille. Määritelmälista on vielä tässä vaiheessa varsin suppea. Uudet lainsäädännön mukaiset uudet palvelut tulisi määritellä tarkemmin ja tuoda selkeämmin esille. Tällaisia ovat esim. ns. kasvupalvelukoulutus ja OKM:n vastuulla oleva työvoimakoulutus määritelmätasolla. Näiden erot käsitetasolla tulisi määritellä ja kuvata laissa selkeästi. Kasvupalvelut on kirjattu esityksessä selkeästi maakunnan järjestämisvastuulle. Kasvupalvelujen siirtäminen joissakin tapauksissa tulisi olla mahdollista sopia maakunnan ja kunnan kesken kunnan hoidettavaksi. * 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: * Työnhakijan palveluprosessin vaiheet ja palvelun järjestämisvastuut on pykälissä tuotu selkeästi esille. Luvun luonne on varsin kontrolloiva ja tuottaa paljon hallinnollista raportointia, seurantaa ja selvittelytyötä. Luvun 6 §:ssä on säädetty työnhakijan valinnanvapaudesta ja valinnen tekemisestä, mutta ko. valinnan tekemisen aikaa ei ole selkeästi määritetty. Ko. valinnan tekemisen määräaika tulisi kirjata lakiin selkeästi. Lakiesityksestä on poistettu terminä työllistymissuunnitelma. Lakiluonnoksessa on 2 luvun 8 §:ssä kuvattu työnhakijan palvelutarpeen arviointia ja siihen liittyviä määräaikoja varsin tarkasti. Palvelutarpeen arviointi ja päivittäminen ovat käytännössä tärkeä väline määritettäessä palveluprosessia ja niiden sisällyttäminen lakiin on erittäin tärkeää ja perusteltua. Työnhakijan palvelutarve arvioidaan kahden viikon kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisesta esityksen mukaan digitaalisesti kaikkien työnhakijoiden osalta. Tämän jälkeen palvelutarvetta arvioidaan kolmen kuukauden välein. Kaikilla työnhakijoilla ei ole mahdollisuutta eikä taitoa hoitaa asioitaan digitaalisesti ja tästä syystä lakiin tulisi selkeästi kirjata asiakasprosessin käynnistäminen myös muulla tavoin (face to face). Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu ja asioiden hoitomahdollisuus tulee turvata myös lainsäädännöllisesti. Ns. pakkohakumenettely kerran viikossa ei ole yhdenvertainen eri ammattialoille tai eri työmarkkinatilanteessa oleville työnhakijoille ja työmarkkina-alueille. Menettelyn vaarana on lisätä "sokkohakemuksia" siinä määrin, että työnantajat eivät pysty järkevästi hakemuksia käsittelemään ja näin vaarana on myös avointen työpaikkojen meno piilotyöpaikoiksi. TE- toimisto/maakunta ei pysty näin ollen tarkistamaan työnantajilta onko hakija ollut todellisuudessa aktiivinen. Tämä vesittää lain ajatuksen ja työnhakijoiden aktivoinnin tältä osin. Seuranta ja raportointi vaatii sekä riittävät henkilöstöresurssit että toimivat yhteen sovitetut järjestelmät ja ohjelmistot. Seuranta ja raportointi esitetyssä muodossa tulee lisäämään maakunnan/TE- toimiston työtä merkittävästi. Laki monialaisesta yhteispalvelusta esityksen mukaan kumotaan ja monialaista palvelua tarvitsevien palveluprosessi kirjataan lakiesityksessä omaksi kohdakseen. Tämä on hyvä ja tärkeä asia. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on toimintamalli, joka käytännössä on havaittu hyväksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Lainsäädäntöä tulee kehittää ja syventää uuteen toimintaympäristöön sopivaksi. Lisäksi on tarpeen luoda rahoitusmekanismi, joka mahdollistaa ja turvaa monialaisen yhteistyön. Kasvupalveluihin liittyen erityisesti vaikeammin työllistyville suunnattujen palvelujen kohdalla markkinaehtoisuuden vaade ei ole tarkoituksenmukainen. Osatyökykyisten työnhakijoiden (ei monialaista yhteistyötä tarvitsevat) palveluprosessiin ei ole otettuesityksessä riittävästi kantaa. Miten ja kuka vastaa esim. heidän palveluprosessiinsa liittyvien terveystietojen ja vastaavien kirjaamisesta ja säilyttämisestä sekä niiden käytöstä ja poistamisesta? * 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: * Luku vastaa varsin pitkälle nykyisen JTYPL:n vastaavia kohtia ja käytännössä ainoa muutos on työnvälitystermin korvaaminen uudella rekrytointipalvelut -termillä. Muilta osin luku vastaa varsin paljon nykyistä lakipohjaa. Palvelujen minimimäärittely on tarpeellinen. Minimimäärittelyllä tulee turvata selkeästi kasvupalvelujen saatavuus ja toteutus kaikissa olosuhteissa korvamerkityillä resursseilla. Ilman tätä minimimäärittelyä on vaarana joissakin tapauksissa ja joillakin alueilla määrärahojen kohdentuminen sosiaali- ja terveyspalveluihin siinä määrin, ettei kasvupalvelujen toteutukseen ole riittäviä resursseja. Ammatillisen osaamisen kehittämiseen on syntymässä kaksi erillistä rakennetta: OKM:n hallinnon alalle siirretty työvoimakoulutus sekä TEM:n hallinnonalan osaamis- ja rekrytointipalvelut, joita kumpaakin säädellään erillisillä laeilla. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa väestön osaamista tulee tarkastella kokonaisuutena ja kehittää kokonaisvaltaisen prosessina. Lakiluonnos ei tunnista riittävästi sitä, mitä tullaan tekemään OKM:n hallinnonalan ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Työttömillä on mahdollisuus hakeutua sekä OKM:n että TEM:n hallinnoimaan koulutukseen. Tämä vaikeuttaa työttömän kokonaistilanteen hahmottamista. Lisäksi vaarana on syntyä tarpeettomia rinnakkaisia koulutuspaleluja. * 4 luku Työkokeilu, kommentit: * Työkokeilun säännökset noudattavat nykyistä lakia. Ko. toimenpiteen tavoitteiden, enimmäiskeston ja prosessin kirjaaminen edelleen lakiin on hyvä ja perusteltu asia. * 5 luku Työllistämisvelvoite, kommentit: * Ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * 6 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Muutosturvamallissa valtakunnallisen verkoston hyväksi koetut toimintamallit tulee säilyttää maakunnallistamisesta huolimatta, koska muutostilanteet ovat usein ylimaakunnallisia. Muilta osin ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * 7 luku Voimaantulo, kommentit: * Ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: * Yleiset säännökset on esitetty selkeästi. Manner-Suomen ja Ahvenanmaan erilainen menettely ja rooli on tuotu selkeästi esille. Luvussa on myös määritelmät ja käsitteet kuvattu riittävällä selkeydellä. Maakunnan ja kunnan kesken tulisi olla mahdollisuus sopia kasvupalveluihin liittyvien tehtävien hoitamisesta. * 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: * Yritysten käynnistämistuen (ent. starttiraha) muutos henkilöasiakastuesta yritystueksi on perusteltua, sillä käytännössä nykyisinkin on kyse yritystuesta vaikka sen on kohdennettu yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulon turvaamiseen. * 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: * Ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * 4 Luku Palkkatuki, kommentit: * Vastaa nykyisiä palkkatukisäännöksiä. Palkkatuki on rajattu selkeästi työttömän työnhakijan työmarkkinakelpoisuuden ja osaamisen kehittämiseen, mikä on jatkossakin hyvä ja perusteltu linjaus. Käytännössä ainoa selkeä muutos nykyiseen on maakunnan kirjaaminen viranomaispäätöksentekijäksi nykyisen TE-toimiston sijaan. * 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: * Ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: * Tukien palautuksen, takaisinperinnän ja maksatuksen lopettamisen perusteet ja toimenpiteet on kirjattu lakiesitykseen selkeästi ja ovat nykyisten säädösten mukaisia. Luvussa tulisi kuitenkin säätää siitä, miten korko määräytyy ja mistä alkaen sitä peritään. Myöskään palvelujen toteutumattomuudesta palveluntuottajalle määrättävien sanktioiden ja naksun alennusten osalta periaatteet ja perusteet jää esityksessä määrittämättä. * 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: * Soveltamisala, eri tahojen tehtävät ja muut rakennerahastojen toimintaan liittyvät asiat on tuotu riittävän selkeästi ja tarkasti esille. * 8 Luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Muutoksenhakuprosessi on selkeästi kuvattu. Muilta osin ei kommentoitavaa/huomautettavaa. * 3. Laki yksityisistä rekrytointipalveluista. Kommentit: * Yksityisten rekrytointipalvelujen maksuttomuuden kirjaaminen lakiin on ensiarvoisen tärkeää ja turvaa erilaisten asiakkaiden ja asiakasryhmien tasapuolisuuden rekrytointipalvelujen käytössä ja saannissa. Jos palveluntarjoaja tuottaa sekä yksityisiä että julkisia rekrytointipalveluja, tulee nämä erottaa selkeästi toisistaan. Muilta osin ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * 4. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta. Kommentit: * Ko. lain kumoaminen on perusteltua, koska käytännössä sosiaalisten yritysten toiminta ko. lain puitteissa on ollut marginaalista. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Työttömyysetuuden saajan oikeudet on poistettu lakiluonnoksesta käytännössä lähes kokonaan ja tilalle on tullut varsin suuri määrä velvollisuuksia. Ko. luku noudattaa muilta osin nykyisiä säännöksiä ja käytäntöjä, joskin lakiluonnos on selvästi vielä keskeneräinen, terminologialtaan ristiriitainen eikä se täsmää kaikilta osin julkisen rekrytointi- ja osaamispalvelulain kanssa. Esityksen mukaan maakunta vastaa virkamiesroolissa työttömyysturvan seuraamuksista ja takaisinperinnöistä. Esityksessä tulee tarkentaa etuuden maksajan ja maakunnan roolien suhde. Miten käytännössä seurataan työttömien työnhakijoiden aktiivisen työnhaun (työhakemus/viikko) toteutumista? Muilta osin keskeneräisyyden vuoksi kommentointi on hankalaa. * 2 luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, kommentit: * Esitetyt muutokset ovat perusteltuja. Etuuden saamisen edellytykset on tuotu selkeästi luonnoksessa esille. Työttömän työnhakijan määritelmää on yksinkertaistettu ja selkeytetty, mikä on hyvä ja perusteltu asia. * 2 a luku Työvoimapoliittisesti moitittava menettely, kommentit: * Moitittavan menettelyn osalta esitetyt muutokset ovat perusteltuja ja selkeästi esitettyjä. lakiluonnoksen 2 §:n 3 ja 4 kohdissa on esitetty ns. 0-sopimisten sääntely ja pelisäännöt. Ko. sääntely on tarkoituksenmukaista, mutta avoimeksi jää ko. säätelylle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Esityksen 8a §:n osalta jää avoimeksi, miten se tulee suhtautumaan vuoden 2018 alusta voimaan tulevaan ns. tehokkaan katumisen malliin, jossa työttömyysturvaan liittyvä mahdollinen sanktio alkaa vastaa 30 päivän kuluttua rikkeestä. Luonnoksen mukaan vaikuttaa siltä, ettei tätä mahdollisuutta enää olisi. Tällöin työttömän mahdollisuus itse vaikuttaa omalla toiminnallaan katoaa. Kokonaisuutena sääntelyyn tulisi lisätä vastaavantyyppisiä tehokkaan katumisen muotoja kuin jo nyt työttömyysturvasäädöstöön on tulossa tulevan vuoden alussa. Työnhakijan tulisi voida korjata toimintaansa niin, että mahdollinen sanktio joko poistuisi tai estyisi. Esityksestä ei käy ilmi onko tämä jatkossa lainkaan mahdollista. Onko tältä osin kyseessä vain yhtä vuotta koskeva muutos työttömyysturvalakiin? Pakkohakuvelvoite on kohtuuton varsinkin heikossa työmarkkinatilanteessa oleville. Esityksen 8b §:ssä puhutaan työnhakijan työnhakua estävästä sairaudesta. Laissa ei oteta kantaa siihen, miten tämä sairaus todennetaan. Tuleeko tähän selvennystä mahdollisesti asetuksella? Tämä ehto tulee joka tapauksessa lisäämään jatkossa julkisten terveyspalvelujen kuormitusta. * 5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset, kommentit: * Esitetyt muutokset ovat perusteltuja. Ei huomautettavaa. * 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto, kommentit: * Ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * 7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset, kommentit: * Ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * 9 luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kommentit: * Omaehtoisen opiskelun mahdollistaminen joustavasti on kannatettavaa, jotta työttömien osaaminen voi päivittyä kattavasti vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. Esityksessä jää epäselväksi maakunnan ja palveluntuottajan yhteistyön tosiasiallinen toteutus. Maahanmuuttajien omaehtoisen opiskelun kirjaaminen tähän lukuun on perusteltua. Esityksessä koulutuksenantajan velvollisuuksia näytetään kevennetyn, mutta epäselväksi jää, miten maksaja konkreettisesti seuraisi opintojen tosiasiallista etenemistä ja mitä tapahtuu jos opinnot eivät syystä tai toisesta etene tarkoitetulla tai aiotulla tavalla. Sääntelyä tulisi tältä osin selkeyttää. * 10 luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset, kommentit: * Ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * 10 a luku Kulukorvaus, kommentit: * Kulukorvauksen kirjaaminen lakiin omaksi luvukseen on perusteltua ja selkeyttää asiaa. * 11 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset, kommentit: * Tältä osin lakiesitys on puutteellinen eikä näin ollen lukua pysty kommentoimaan. Kuitenkin järjestelmän muuttuessa em. säännösten arviointi on erityisen tärkeää, jotta ylipäätään voidaan arvioida toimijoiden tehtävien kokonaisuutta. * 12 luku Muutoksenhaku, kommentit: * Katso 11 luku ensimmäinen lause. * 13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset, kommentit: * Ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * 14 luku Erinäisiä säännöksiä, kommentit: * Ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * Vuorotteluvapaan toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi tehtäisiin vuorotteluvapaasijaista koskevia muutoksia. Kommentit: * Esitetyt muutokset perusteltuja ja muilta osin ei ole huomautettavaa/kommentoitavaa. * Kommentit muutoksiin liittyvistä laeista: * Ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: * Yleiset säännökset (lain tarkoitus, soveltamisala ja määritelmät) on esitetty varsin selkeästi ja perustellusti. Kotoutujan oikeudesta työttömyysetuuteen ja toimeentulotukeen on selkeytetty aiempaan jopa harhaanjohtavaan muotoiluun nähden. Mutta onko perusteltua ja tarpeellista sisällyttää tähän lakiin pelkästään toisiin lakeihin viittaavaa pykälää? * 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: * Palvelujen tavoitteet, järjestäminen ja tuottaminen sekä niihin liittyvät toimet on esitetty selkeästi ja perusteellisesti muutamaa kohtaa lukuun ottamatta. Alkukartoituksen osalta lakiluonnoksen 10 §:ssä on lakitekstin ja perustelutekstin osalta ristiriitaa. Jos alkukartoitus tehdään vain alustavasti, eivät kotoutujan todelliset palvelutarpeet välttämättä tule esille. Kunnan vastuu alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman järjestäjänä jää lakiesityksessä epätarkaksi. Alkukartoituksen aikatavoitteen lyhentäminen kahteen viikkoon on suuri haaste sekä silloin kun kartoitukseen tulijoita on enemmän kuin palvelut "vetävät" ja myös silloin kun kartoitettavia on liian vähän, eikä ryhmää saada kokoon eikä taloudellisten resurssien niukkuus salli palvelun ostoa yksittäisille henkilöille. Asiakkaiden tilanteet ovat hyvin erilaisia. Alkuvaiheessa hoidetaan monenlaisia maahanmuuttoon liittyviä viranomaisasioita ja käytännön ongelmia. siksi asiakkaalle sopivien testi- ja haastattelupäivien saaminen hänelle on vaikeaa. Toisaalta asiakas ei ole valmis vielä suunnittelemaan omaa polkuaan. Pienemmillä paikkakunnilla palveluntuottajien löytyminen kustannustehokkuus periaatteella voi olla vaikeaa. Valikoituvatko asiakkaat A- ja B-luokan asiakkaisiin? Miten tasapuolisuus ja tasavertaisuus toteutuvat? Asiakkaan palvelutarpeen arvioiminen 3 kuukauden välein tuntuu tarkoituksenmukaiselta, joskin monilla alueilla kotoutumisen piiriin kuuluvien asiakkaiden vähyys vaikeuttaa ja pitkittää palveluprosessien käynnistymistä. Jatkosuunnitelmien tekeminen 3 kuukauden välein ei useinkaan ole kotoutujien kohdalla heidän palveluprosessinsa kannalta tarpeellista eikä aina tarkoituksenmukaistakaan. Kotoutumissuunnitelman (12§) osalta jää epäselväksi, onko toimiva viranomainen kunta vai maakunta. Tämä on ilmaistava selkeämmin. Miten maahanmuuttajan oma valinnanoikeus valita palveluntuottaja käytännössä toimii? Tällä hetkellä viranomainen ohjaa palveluun, minkä katsoo asiakkaan tilanteessa sopivaksi koto-suunnitelman mukaisesti. Asiakkaalla on velvollisuus osallistua palveluun, kuten siis jatkossakin. Onko asiakkaalla käytännössä tarvittava tieto ja osaaminen itse valita palveluntuottajista sopiva? Maahanmuuttajan koto-suunnitelman laatiminen maakunnan kasvupalveluissa omana tuotantona tehtynä turvaa tasavertaisen maahanmuuttajan aseman sekä ohjautumisen ja pääsyn palvelutarpeen kannalta tarkoituksenmukaisiin palveluihin sekä yhteensovittamisen kunnan kotoutumista edistävien palvelujen ja maakunnan sote-palvelujen kanssa. Esityksen 15 §:ssä todetaan, että kotoutumissuunnitelman laatija ohjaisi maahanmuuttajan hakeutumaan kotoutumiskoulutukseen, omaehtoiseen koulutukseen tai muuhun kotoutumista ja työllistymistä edistävään toimenpiteeseen viimeistään 6 kuukauden kuluessa koto-suunnitelman laatimisesta. Onko asiakkaalla tarpeeksi tietoa ja taitoa jotta voi valita soivan palveluntuottajan? Miten varmistetaan, että palvelut pienillä paikkakunnilla toimivat ja yleensä ovat saatavilla? Koulutusportin avulla on saatu kotoutuja-asiakkaiden koto- koulutustarpeet ja koulutuksen hankinta sekä tarjonta hallintaan. Koulutuksen suunnittelu, hankinta ja tarjoaminen ovat helpottuneet. Asiakastietojen vaihto kouluttajien ja TE-toimiston välillä sekä tiedon kulku koulutusprosessissa kouluttajalta toiselle on helpottunut ja samalla asiakkaiden jatkopolutus on jäntevöittynyt. Romutetaanko tämä hyväksi koettu järjestelmä uudistuksessa? Miten koulutusvalinnoissa yleensä varmistetaan hakijoiden tasapuolinen kohtelu? Myös haavoittuvammassa asemassa olevien ja hitaampien opiskelijoiden koulutus sekä riittävät resurssit ohjaukseen tulee turvata. * 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: * Maakunnan rooli kotoutumisen edistämisen suunnittelussa ja kehittämisessä on esitetty hyvin ja selkeästi. Maakuntien kotoutumista edistäviä palveluja voitaisiin järjestää esityksen mukaan myös maakuntien välisenä yhteistyönä. On tärkeää, että voitaisiin kilpailuttaa koulutusta/palveluja. Tällä hetkellä ELY-keskusten yhdessä ostettu verkkokoulutus maahanmuuttajille on kustannustehokasta. On saatu tarjottua maahanmuuttajille etäopiskeluna oikeantasoista kielikoulutusta haja-asutusalueilla asuville, yhden maakunnan järjestämänä tämä ei olisi onnistunut. Olemassa olevat hyvät käytännöt yhteistyössä tulee säilyttää. Miten ja kuka koordinoi maakuntien välistä yhteistyötä? Tämä jää esityksessä epäselväksi. Maahanmuuttoasioiden yhteistyöryhmän osalta tulisi mainita yhteistyöryhmän jäsentahot. * 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: * Kunnan rooli ja toiminta kotoutumisen edistämisessä on kuvattu riittävän tarkasti ja selkeästi. Kunnan ja maakunnan välinen monialainen yhteistyö on kannatettavaa ja se tukee maahanmuuttajien kotoutumista sekä kunnan ja maakunnan yhteistyötä. * 5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet, kommentit: * Valtion ohjauksellinen rooli ja seuranta sekä muu toiminta on esitetty riittävän selkeästi ja laajasti. Laskennallinen korvaus ei tule uudessa esitetyssäkään muodossa kattamaan kunnille kotoutumisesta aiheutuvia kustannuksia. Esim. tulkkauskulujen sisällyttäminen laskennalliseen korvaukseen tulee melkoisella varmuudella heikentämään kansainvälistä suojelua saavien vastaanottohalukkuutta kunnissa. Ko. kuluihin osoitettavaa määrärahaa tulee nostaa riittävästi, jotta ko. palvelut voidaan turvata niitä tarvitseville ja siten toimia kannustimena mm. kielitaidon oppimismahdollisuuksien lisäämisessä. Parempi vaihtoehto käytännössä voisi olla nyt voimassa olevan lain perusteella tulkkikustannusten korvaaminen kunnille ilman aikarajaa esityksessä esitettyjen aikarajojen (3v ja 4v) sijaan. * 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: * Täsmennys käsitteisiin liittyen on kannatettava. Ehdotettu käsite perhehoito tuetun perhesijoituksen sijasta selkiinnyttää sovellettavaa lainsäädäntöä ja käytäntöä. Esityksen mukaan maakunta voisi perustaa perheryhmäkoteja ilman , että sopii asiasta kunnan kanssa. Menettelytapa ei ole toimiva ja muutoinkaan toimiva menettely ei avaudu esityksestä. Tuetun asumisen säädösten lisääminen kotolakiin on tarpeellinen ja perusteltu. Korvausajan rajaaminen ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten huollosta tulisi poistaa eli palauttaa nykyiselleen ja korvausajan tulisi kattaa koko alaikäisyysaika. * 7 luku Rekisterisäännökset, kommentit: * Ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * 8 luku Erinäiset säännökset, kommentit: * Ei huomautettavaa/kommentoitavaa. * 9 luku Voimaantulo, kommentit: * Ei huomautettavaa/kommentoitavaa. Tämän palvelun tuottaa www.Questback.com - Questback Essentials