---------------------------------------------------------------------- Liikenne- ja viestintäministeriö Lausuntopalvelu.fi -sivulle Paikallisliikenneliiton lausunto hallituksen esitysluonnokseen tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Kiitämme mahdollisuudesta lausua esitysluonnokseen tieliikennelaiksi. Paikallisliikenneliitto kiinnittää lausunnossa huomioita muutamiin joukkoliikennettä ja henkilökuljetuksia koskeviin lainkohtiin ja yleisesti sääntelyn muutoksiin. Yleistä sääntelyn muutoksista Ehdotus tieliikennelaiksi ei ole ottanut huomioon toista vielä kesken olevaa lakimuutosta, eli lakia liikenteen palveluista. Siinä liikenteen määritelmät muuttuvat kokonaan uudenlaisiksi. Muun muassa joukkoliikenteen määritelmät jätetään laista pois, on liikennepalveluja ja kuljetuspalveluja. Henkilöiden ammattimaisesta kuljettamisesta varsin suuri osa on julkisesti hankittuja henkilöliikenteen palveluja ja osa markkinaehtoisesti syntyviä palveluja. Liikennepalvelujen ammattimainen harjoittaminen edellyttää lupaa, joko henkilöliikennelupaa tai joukkoliikennelupaa, mutta luvat eivät entiseen tapaan määrittele kalustokokoa tai harjoitettavan liikenteen luonnetta. Tieto palveluista on oltava sähköisesti asiakkaiden saatavilla, paitsi pienten yritysten palveluissa. Esimerkiksi taksiliikenteen määritelmä säilyy, mutta kuvaus laissa liikenteen palveluista olennaisesti lyhenee. Taksiliikennettä on uuden lain mukaan kaikenlainen henkilöautolla ammattimaisesti kuljettaminen, poiketen ehkä kansainvälisestä ja kansalaisten yleisestä käsityksestä taksiliikenteestä, ellei asiaa alempitasoisella sääntelyllä ohjeisteta lisää. Ehdotuksessa tieliikennelaiksi taksivalaisimen kohdalle on sisällytetty termi ”henkilötilausliikenne”. Tilausliikenteen määritelmä poistuu laista liikenteen palveluista, jolloin viittaus lakisääteisten koulu- ja päivähoitokuljetusten järjestämisen kuormitussäädöksiin vaatii uudistamista. Joukkoliikenteen määritelmä poistuu laista liikenteen palveluista, jolloin joukkoliikenteen kuormauksen erityissäädös tilapäisissä tilanteissa on määriteltävä ehdotuksessa tieliikennelaiksi uudella tavalla. Pykälistä tai asiakohdista 1. Turvalaitteet ja suojalaitteet ajon aikana (94 §) Nykyisin kaikissa linja-autoissa on käytettävä turvavyötä tai muuta turvalaitetta, jos sellainen on istuinpaikalle asennettu. Uusissa linja-autoissa (M3) on pitänyt olla turvavyöt asennettuina kaikilla istumapaikoilla jo vuodesta 1999 lähtien. Vaatimus ei kuitenkaan koske kaupunkiliikenteeseen suunniteltuja linja-autoja, joissa on paikkoja seisoville matkustajille. Paikallisliikenneliitto vastustaa, sitä että kaikkeen joukkoliikenteeseen vaaditaan lapsille turvaistuimia tai turvavöitä pykälän 94 (Lasten turvalaitteet) mukaan: ”Lapsen kuljettaminen muussa kuin edellä tässä pykälässä tarkoitetussa ajoneuvossa on sallittua vain, jos ajoneuvossa on lapsen käyttöön soveltuva istuin ja turvavyö taikka lasten turvalaite.” Tämä estäisi lasten ja lastenvaunuissa olevien lasten kuljettamisen kaupunkijoukkoliikenteessä. Samoin esimerkiksi päiväkotien retket tilausliikenteenä linja-autolla jäävät tekemättä, mikäli vaatimus lasten istuimista olisi. Paikallisliikenneliiton Liikenne- ja viestintäministeriöstä saaman tiedon mukaan kyseessä on kuitenkin virhe pykälässä. 2. Sääntömerkit kaksi linja-autopysäkkimerkkiä yhdistettäisiin yhdeksi. (liite 3, taulukko 5. sääntömerkit E6) Käytössä on tällä hetkellä sininen kaukoliikenteen ja keltainen paikallisliikenteen merkki. Esitysluonnoksessa esitetään, että jatkossa käytetään vain keltaista. Esitys on tehty ilman siirtymäaikaa. Mahdolliseen muutokseen yhdeksi merkiksi suhtaudutaan sinänsä neutraalisti, ellei siitä syntyisi merkittävää vaihtamiskustannusta. Paikallisliikenneliitto kannattaa ratkaisua, että merkkejä vaihdettaisiin keltaiseksi mahdollisesti vain silloin, kun olisi kyseessä merkin vaihtaminen sen huonon kunnon takia. Tällä hetkellä maastossa on noin 90 000 pysäkkimerkkiä ja niistä noin 60 000 merkkiä on maanteiden varsilla olevia sinisiä merkkejä. Vaihtaminen merkki- ja asennuskustannuksineen on kokonaisuutena suuri miljoonien eurojen kustannuserä niille viranomaisille, jotka muutoksen joutuisivat tekemään (käytännössä ELY:t tai tulevat maakunnat). Nämä resurssit olisivat paremmassa käytössä muun joukkoliikenneinfran tai viranomaisen järjestämiin liikenteen peruspalveluihin kohdennettuna. Merkkien muutos samanväriseksi ei paranna asiakastietoa pysäkeistä. Kaukoliikenteen linjoja ei muutenkaan valtakunnallisesti kattavasti linjakilvin merkitä tai merkittäisi muutoksen jälkeenkään maastoon kaikille sen käyttämille keltaisille pysäkeille. Merkkivärillä ei myöskään ole merkitystä, vaikka tai kun käytetään digitaalisia tietolähteitä ja paikannetaan asiakkaan etsimän pysäkin sijaintia reitinopastusohjelman avulla. Vuodelta 2014 olevan Valtakunnallisen pysäkkiselvityksen (Liikenneviraston selvityksiä) mukaan sini- ja keltapohjaisella pysäkkimerkillä on tunnistettu työn aikana käyttöeroja tai epäselvyyksiä merkkien käytössä. Epäselvyydet liittyivät työn mukaan pääosin eri joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten kaupunkiseutuliikenteen tulkintoihin. Työn suosituksena kuitenkin oli, että jatkossakin käytetään kahta erilaista, nykyisen kaltaista pysäkkimerkkiä, mutta niiden käyttö ohjeistetaan yksiselitteisesti. Ohjeistuksen lähtökohtana on pysäkkiä käyttävän liikenteen luonne. Keltainen merkki: Kaupungin tai kaupunkiseudun sisällä liikennöitävä kaupunkimainen liikenne. Sininen merkki: Kaupunkiseutujen välillä liikennöitävä pitempimatkainen liikenne tai kaupunkiseutujen ulkopuolella liikennöitävä maaseutuliikenne, ensisijaisesti taajamien välistä liikkumista palveleva, liikenne. Lisäksi esitettiin, että sinisin merkein merkitään ne pysäkit, joita maaseutumaisissa olosuhteissa liikennöitävä liikenne käyttää, ja jonka reitit ovat pääosin taajaman ulkopuolella (taajamaliikennemerkkien mukaisesti). Sinisin merkein merkitään myös kaupunkien läpiajoliikenne ja kaupunkiseutujen lähialueilla liikennöitävä liikenne, jonka reitit voivat kulkea merkittävissä määrin myös taajamien alueella. Pysäkkimerkin väriin ei siis vaikuta joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen viranomaisalue, vaan ainoastaan pysäkkiä käyttävän liikenteen tyyppi. 3. Henkilökuljetukset (141 §) Paikallisliikenneliitto kannattaa sitä, että kaupunki- ja seutujoukkoliikenteessä kuormaussäädöstä saa edelleen tilapäisesti ylittää 30 %:lla kuten nykyisin voimassa olevassa Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä. Käytännössä rekisteriin merkityn paikkaluvun ylittäminen edellyttää useimmiten sitä, että osa matkustajista seisoo, mikä on 1 momentissa säädetyn mukaisesti sallittua vain silloin, kun auto on varustettu seisomapaikoin, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset. Ylitykset ovat olleet tilapäisiä ja liittyvät yleisesti äärimmäiseen säävaihteluun, mutta säädöksen avulla saadaan turvattua matkustajien pääsyä kohteeseen. Mikäli kyse ei ole enää tilapäisestä ylityksestä, lisätään yhteysvuorolle kalustoa tai hoidetaan ylimenevä osa tilausliikenteenä tai ohjaamalla asiakkaat muihin kuljetuspalveluihin. Ylitysmahdollisuus antaa käytännössä mahdollisuuden varmistua, että kyseessä on tilapäinen esimerkiksi äärimmäisestä sääilmiöstä johtuva muutos ilman, että matkustajat joudutaan jättämään aina pysäkille. Harvan liikenteen olosuhteissa kaupunkien reunoilla ei useinkaan ole tulossa korvaavaa vuoroa seuraavien tuntien aikana. Kuormaussäännöksen viittaus joukkoliikennelakiin tulee vanhentumaan, eikä joukkoliikenteen määrittelyjä jää voimaan uuteen Lakiin liikennepalvelujen järjestämisestä. Viittaus lienee tehtävä viittauksella kalustokokoon. 4. E6 Linja-autopysäkille pysäyttäminen Paikallisliikenneliitto kannattaa entisenkaltaista linja-autopysäkeille pysähtymissäännöstä. Eli että pysäkeille ei erityisesti taajama-alueella saisi pysähtyä muuta tarkoitusta varten kuin ajoneuvoon nousemista tai siitä poistumista varten, jos se voi tapahtua linja-autoliikennettä estämättä. Ehdotuksen kirjaus: ”Muuta ajoneuvoa kuin linja-autoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä tiemerkinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaan puolelle tai, jos merkintää ei ole, 12 metriä lähemmäksi merkkiä. Tälle alueelle saa kuitenkin pysäyttää ajoneuvon, jos se voi tapahtua linja-autoliikennettä estämättä. Merkin yhteydessä voidaan esittää pysäkin nimi, linjojen tunnukset sekä muuta linja-autoliikennettä palvelevaa tietoa.” Nykyisin tieliikenneasetuksessa: ” Tieliikenneasetus. Merkit 531 ja 532. Muuta ajoneuvoa kuin linja-autoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä tiemerkinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaan puolelle tai, jos merkintää ei ole, 12 metriä lähemmäksi merkkiä. Tälle alueelle saa kuitenkin pysäyttää ajoneuvon siihen nousemista tai siitä poistumista varten, jos se voi tapahtua linja-autoliikennettä estämättä. Merkin yhteyteen voidaan asettaa kunnan vaakuna, tariffin ja liikenteenharjoittajaryhmän tunnus, pysäkin nimi, linjojen numerotunnukset sekä linjojen päätepisteiden tai reittien nimet. Pikavuorolinjan pysäkki osoitetaan merkin 532 yhteyteen asetettavalla lisäkilvellä.” 5. Pyöräliikenne bussipysäkkien yhteydessä (25 § Väistäminen) Ehdotuksen tekstit väistämisestä tulee säilyttää ja harkita tiukempaakin ”on pysäytettävä” kirjausta. Ajoneuvolla tarkoitetaan myös polkupyöriä. Tilanteissa on todellinen vakavan loukkaantumisen tai kuoleman vaara linja-autosta poistuville matkustajille/jalankulkijoille. Tanskassa pyöräilijöiden on pysähdyttävä bussipysäkkiä ennen, mikäli siinä on bussi pysähtyneenä ja annettava matkustajien poistua linja-autosta pyöräkaistan yli, ellei pysäkkialue ole pyöräkaistasta erillinen. Ehdotuksen kirjaus: ”Raitiovaunusta tai linja-autosta poistuvalle taikka siihen nousevalle matkustajalle on annettava esteetön kulku sivuutettaessa raitiovaunu tai linja- auto oikealta pysäkin kohdalla. Ajoneuvosta tai raitiovaunusta poistuvaa tai siihen nousevaa matkustajaa on väistettävä sivuutettaessa pyörätiellä linja-auto tai raitiovaunu pysäkin kohdalla.” Voimassa olevan tieliikennelain kirjaus: ”31 § Jalkakäytävän ylittäminen. Pysähtyneen raitiovaunun tai linja-auton ohittaminen. Ajoneuvon kuljettajan on ylittäessään jalkakäytävää annettava jalankulkijalle esteetön kulku. Kuljettajan on aikoessaan ohittaa oikealta raitiovaunun tai linja-auton korokkeettoman pysäkin kohdalla pysäytettävä ja annettava esteetön kulku raitiovaunusta tai linja-autosta poistuville taikka siihen nouseville matkustajille. Pyörätiellä polkupyöräilijän ja mopoilijan on aikoessaan linja- auton tai raitiovaunun pysäkin kohdalla sivuuttaa sille pysähtyneen linja-auton tai raitiovaunun annettava esteetön kulku ajoneuvosta tai raitiovaunusta poistuville ja siihen nouseville matkustajille. (7.5.1997/414) 6. Merkit E9 Linja-autokaista Tanskassa pyöräilijän paikka ajoradalla on oikealla, myös linja-autokaistalla ohjeistetaan pysyttelemään mahdollisimman oikealla. Ehdotuksessa tieliikennelaiksi ja voimassa olevassa tieliikennelaissa ajoneuvon ja täten polkupyöränkin paikka on niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Ohjevaikutuksen vuoksi pyöräilijän paikkaa linja-autokaistalla voisi vielä merkin selostuksen yhteydessä korostaa. ------------- Paikallisliikenneliiton jäseniä ovat Helsingin seudun liikenne (HSL), Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin ja Salon sekä Tampereen ja Turun kaupungit, jotka kaikki ovat kaupunkiseutujensa joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia. Paikallisliikenneliiton jäsenyhteisöjen järjestämässä joukkoliikenteessä kuljetettiin vuonna 2016 yhteensä yli 460 miljoonaa matkustajaa, joka on yli 80 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista. Joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset toimivat joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilaajina. Kunnat käyttivät vuonna 2015 yhteensä 422 miljoonaa joukkoliikennepalvelujen rahoittamiseen.