Lausuntopalvelu.fi

Lausuntopalvelu - Arviomuistio rikosvahinkolaista

Arviomuistio rikosvahinkolaista

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/28311/2020

Vastausaika on päättynyt: 3.9.2021

Lausuntopyynnön taustatiedot
Johdanto
Oikeusministeriö pyytää lausuntoanne rikosvahinkolakia (1204/2005) koskevasta arviomuistiosta. 

Arviomuistiossa käydään läpi rikosvahinkolain muutostarpeita rikosten uhrien ja surmansa saaneen henkilön läheisten korvaussuojan parantamiseksi. 

Arviomuistiossa tuodaan esiin aineettomien vahinkojen ja henkilövahingosta ja kärsimyksestä maksettavan yhteiskorvauksen korvauskattojen tasokorotukset tai yhteiskorvauksen korvauskaton korottamisen sijasta korvauskaton säätäminen koskemaan vain aineettomia vahinkoja, jolloin sairaanhoito- ja muut kulut korvattaisiin todellisten kustannusten mukaisesti. Lisäksi arviomuistiossa tuodaan esiin surmansa saaneen henkilön läheisen oikeus korvaukseen hänelle kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, rikoksen uhrin oikeus saada korvaus loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä myös silloin, kun häntä on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty, korvausten yhteismäärästä tehtävän perusvähennyksen kumoaminen sekä mahdollisuus saada Valtiokonttorin maksusitoumus terapiakuluista. Arviomuistiossa esitetään myös Valtiokonttorin tiedonsaantioikeuksien laajentamista. 

Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan arviomuistiossa esitettyjä keinoja ja niiden vaikuttavuutta.
Tausta
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan turvataan rikoksen uhrin ja henkirikoksen uhrin omaisten parempi tuki ja mahdollisuus saada korvauksia Valtiokonttorilta (s. 90). 
Liitteet:
Aikataulu
Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään perjantaina 3. syyskuuta 2021.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunto pyydetään toimittamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.
 
Kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
 
Lisätietoja lausuntopalvelu.fi:n käytöstä voi pyytää palvelun ylläpidosta osoitteesta [email protected].
Valmistelijat
Lainsäädäntöneuvos Riitta Haapasaari, puh. 02951 50139, [email protected]
Jakelu:
Finanssiala ry    
Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta    
Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry    
Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ry    
MIELI Suomen Mielenterveys ry    
Oikeusrekisterikeskus    
Poliisihallitus    
Rikosuhripäivystys    
Sisäministeriö    
Sosiaali- ja terveysministeriö    
Suomen Asianajajaliitto    
Suomen Lakimiesliitto    
Suomen sovittelufoorumi ry    
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos    
Tuomioistuinvirasto    
Ulosottolaitos    
Vakuutusoikeus    
Valtakunnansyyttäjän toimisto    
Valtiokonttori    
Valtiovarainministeriö    
Asiasanat

rikosvahinko, vahingonkorvaus, vahinko


      • 1.1. Onko rikoksen uhrin ja surmansa saaneen henkilön läheisten korvaussuoja rikosvahinkolain perusteella nykyisellään riittävä?
        *
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Ei, rikosvahinkolakia tulee muuttaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Ei, rikosvahinkolakia tulee muuttaa.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Ei, rikosvahinkolakia tulee muuttaa.
      • Suojellaan Lapsia ry
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Ei, rikosvahinkolakia tulee muuttaa.
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Ei, rikosvahinkolakia tulee muuttaa.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Ei, rikosvahinkolakia tulee muuttaa.
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Ei, rikosvahinkolakia tulee muuttaa.
      • Lehtonen Timo
        Päivitetty:
        27.8.2021
        • Kyllä, tarvetta rikosvahinkolain muuttamiselle ei ole.
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Ei, rikosvahinkolakia tulee muuttaa.
      • Tarkemmat perustelut ja muutosehdotukset
        *
      • Finanssiala ry, Hannu Ijäs, Aalto Amanda
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Finanssiala ry (FA) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto rikosvahinkolakia koskevasta arviomuistiosta. FA pitää arviomuistion johtopäätöksiä perusteltuina seuraavin huomioin:   
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Tämänhetkinen laki mahdollistaa tilanteen, että henkirikoksessa läheisen menettänyt ei tule saamaan oikeuden määräämiä korvauksia, sillä kärsimyskorvaus on henkilökohtainen velka. 20 vuoden velkomissuhde oman perheenjäsenen surmaajaan ei salli eheytymistä ja toipumista menetyksen jälkeen. Jo oikeudenkäynnin alkaessa asianajajat tietävät huomauttaa läheiselle, että kärsimyskorvauksia ei todennäköisesti tulla saamaan, sillä pääsääntöisesti henkirikoksen tekijät ovat varattomia. Lähtökohtana tällainen käytäntö syrjii läheisiä, ja lisäksi aiheuttaa lisätraumatisoitumista, koska uhrin läheisten on oltava ulosoton kautta säännöllisesti yhteydessä tekijään (vaikkakin kirjallisesti, mutta se on hyvin konkreettinen muistutus henkirikoksesta). On myös otettavaa huomioon se, että läheiset eivät aina uskalla hakea korvauksia tekijältä pelon vuoksi, tai koska prosessi on liian raskas.
          
          Korvausten hakeminen henkirikoksen tekijältä on epäinhimillistä.  
      • Ulosottolaitos
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Ulosottolaitos ei lausu asiassa. 
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Muutosehdotukset ovat kannatettavia ja perusteltuja. Rikoksen uhrin näkökulmasta on sitä parempi, mitä vähemmän tämän tarvitsee olla tekemisissä rikoksen tekijän kanssa. Korvausten periminen rikoksen tekijältä on usein raskasta ja voi siten pitkittää uhrin kärsimystä. Korvauksen saaminen ei saisi myöskään olla riippuvainen rikoksen tekijän tulotasosta tai varallisuudesta. Rikoksen uhrin kannalta olisi aina parempi, mitä enemmän hänellä olisi mahdollisuus saada korvaukset suoraan Valtiokonttorista. Myös Valtiokonttorista saatavien korvausten enimmäismäärää on syytä tarkastella uudelleen.  
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Rikosvahinkolain tarkoituksena on turvata rikoksen uhrin asemaa ja tukea selviytymistä tapahtuneen rikoksen jälkeen. Rikoksista tuomitut ovat valitettavan usein elämäntilanteessa, jossa heillä ei ole kykyä suorittaa oikeuden tuomitsemia korvauksia uhreille. Siksi rikoksen uhriksi joutuneen kannalta on tärkeää, että Suomessa on oikeudenmukaiseksi koettu ja toimiva järjestelmä, josta rikoksella aiheutetut vahingot varsin laajasti korvataan valtion varoista. 
          
          Tällä hetkellä rikosvahinkolain nojalla korvattavien vahinkojen ala on suppeampi ja maksettavat korvaukset selvästi pienempiä, kuin oikeuden vahingonkorvauslain nojalla tuomitsemat korvaukset. Jos tuomittuja korvauksia ei saada perittyä rikoksentekijältä, joutuu uhri korvausten määrän osalta epäedullisempaan asemaan rikosvahinkolain nykyisen, joiltakin osin selvästi matalamman korvaussuojan vuoksi. Tämä ei ole uhrin tai rikoksen kautta surmansa saaneen läheisten oikeusturvan kannalta perusteltua.
          
          THL:n näkemyksen mukaan rikosvahinkolain korvaussuojaa tulee siten lähentää vahingonkorvauslain mahdollistaman suojan kanssa. Kuten arviomuistiossa todetaan, mahdollisimman suuri yhdenmukaisuus vahingonkorvauslain nojalla tuomittavien korvausten kanssa oli aikanaan myös rikosvahinkolain säätämisen peruslähtökohtana. Tästä lähtökohdasta on viime vuosina etäännytty ja tilanne tulee nyt korjata.
          
          
           
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Oikeusrekisterikeskus (ORK) yhtyy arviomuistiossa esitettyyn käsitykseen, että rikoksen uhrin tai surmansa saaneen läheisen näkökulmasta korvausten perintäprosessi on useimmiten pitkäkestoista ja raskasta. Lisäksi rikoksen uhrin tai surmansa saaneen läheisen hyväksi tuomittuja korvauksia saadaan harvoin perityksi rikoksentekijältä täysimääräisesti. 
      • Suojellaan Lapsia ry
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen on traumaattinen tapahtuma, joka aiheuttaa uhrille sekä hänen läheisilleen voimakasta inhimillistä kärsimystä. Lapseen kohdistunut seksuaalirikos lisää riskiä myös myöhempään somaattiseen ja psyykkiseen sairastumiseen. Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset, joista on tallennettua kuvamateriaalia (CSAM) ovat lapselle erityisen traumatisoivia. Uhrille pelkästään tietoisuus siitä, että häneen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta on kuvatallenne ja pelko sen mahdollisesta leviämisestä ja sen mahdollinen ikuinen kierto verkossa on psyykkisesti erittäin raskasta ja traumaattista. Uhri ja uhrin läheiset joutuvat kuvamateriaalin levitessä verkossa toistuvasti uhrin asemaan. Lapsiuhrin saavuttaessa täysi-ikäisyyden voi hän toistuvasti joutua asianomistajaksi seksuaalirikosasiassa aina kun verkossa uhrista kiertävä CSAM kuvamateriaali tulee poliisin tietoon.  
          
          Suojellaan Lapsia ry kokee että rikosvahinkolaissa tulisi huomioida enemmän erilaisten rikosten uhrien tarpeet, kuten CSAM- rikoksien uhrien kohdalla, jossa uhriutuminen voi olla toistuvaa ja kestää vuosia. Tämä tulee huomioida muun muassa mahdollisissa tasokorotuksissa ja maksusitoumuksessa. Suojellaan Lapsia ry painottaa, että lapsiuhrin läheisten pitkittynyt oikeus vahingonkorvaukseen, myös kärsimyskorvaukseen tulisi huomioida. Kuten huomioitu myös arviomuistiossa, voi kärsimyskorvaus kattaa laajemmin uhrin läheisen tarpeita, ja sen laajentaminen on myös symbolisesti tärkeää. Kärsimyskorvaus tulisi laajentaa ei ainoastaan surman saaneensa uhrien läheisille, vaan myös muiden vakavien rikosuhrien läheisille. 
          
          Eduskunnan oikeusasiamies on kehottanut kahdessa kanteluratkaisussaan poliisia kiinnittämään huomiota sekä lapsien tekemiksi epäiltyjen, että lapsiin kohdistuneiden rikostenesitutkintojen kestoon (ratkaisut 1084/2019 , 3462/2019). Oikeusministeriöntyöryhmän laatiman raportin (2018) mukaan viiveet lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten kohdalla ovat pidempiä kuin aikuisten, keskimäärin lähes kaksi vuotta. Pitkittyneen rikosprosessin aikana, kuin myös sen jälkeen, tukea tarvitsee koko perhe. Huoltajien jaksaminen on ensisijaista lapsiuhrin toipumisessa ja tavalliseen arkeen palaamisessa. Lapsiuhrin huoltajien tuen saaminen on myös tärkeää lapsen toipumisen kannalta. Täten mahdollisen maksusitoumuksen tulee myös kattaa uhrin läheiset.  
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Asianajajaliitto esittää jäljempänä yksilöityjä muutoksia rikosvahinkolakiin (RVL). 
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • ks. alla 
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Korvaus ja sen suuruus on epäillyn/tekijän/tuomitun tuloista ja varallisuudesta riippuvainen, mikä sotii yhdenvertaisuuslakia, perustuslakia ja ihmisoikeuksia vastaan.  Myös se, että korvaus ei aina vastaa vahingonkorvausta on epäoikeudenmukaista.  Pahoinpitelyn aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä tulisi myös säätää korvaus. 
      • Vakuutusoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2021
        • Vakuutusoikeuden tehtävänä on tuomioistuinlain 7 luvun 1 §:n mukaan toimia toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena sille lain nojalla kuuluvissa asioissa.  Kuten arviomuistiossa todetaan Valtiokonttorin rikosvahinkoa koskevassa asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Rikosvahinkoasioiden muutoshakemusten määrät ovat viime vuosina vähentyneet (vuonna 2019 saapui 124 asiaa, vuonna 2020 137 asiaa ja vuoden 2021 kesäkuun loppuun mennessä on saapunut 55 asiaa).  Muutosprosentti vakuutusoikeuden ratkaisemisissa rikosvahinkoasioissa on vaihdellut vuosittain noin 10 - 12 prosentin välillä.   Ottaen huomioon vakuutusoikeuden tehtävä ja se, että vakuutusoikeus lainkäyttäjänä soveltaa säädettyä lainsäädäntöä, ei tässä lausunnossa oteta kantaa ehdotettuihin muutoksiin muilta osin kuin muutoksenhaun näkökulmasta.  
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Kuten arviomuistiossa on todettu, rikosvahinkojen korvaamista valtion varoista koskeva järjestelmä pohjautuu korvaukseen oikeutettujen ja korvattavien vahinkojen piirin laajuuden sekä korvaustasojen osalta viime kädessä arvovalintoihin, joissa vahinkoa kärsineiden henkilöiden etuja ja tarpeita joudutaan punnitsemaan keskenään ottaen samalla huomioon myös järjestelmälle taloudellisista syistä asetettavat reunaehdot. Kysymys on sellaisesta poliittisesta harkinnasta, ettei Syyttäjälaitoksella ole tähän lausuttavaa. 
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Valtiokonttorin näkemyksen mukaan rikosvahinkolain tarjoama korvaussuoja rikoksen uhrille on nykyisellään varsin kattava eikä laajemmille muutoksille ole tarvetta. Enimmäiskorvauksia koskeva sääntely on sujuvoittanut ja yhdenmukaistanut korvauskäsittelyä sekä lisännyt korvausmäärärahan ennakoitavuutta. Koska enimmäiskorvausten määrät eivät kuitenkaan välttämättä ole kaikilta osin linjassa rikosten törkeysasteen kanssa, voidaan niiden tasoa sekä keskinäistä suhdetta harkita. Erityisesti törkeän väkivaltarikoksen uhrille myönnettävän kärsimyskorvauksen enimmäiskorvauksen taso vaatii Valtiokonttorin käsityksen mukaan tarkastelua.
          
          Merkittäviä vahinkoja kärsineen aseman parantamiseksi Valtiokonttori pitää kannatettavana ehdotusta enimmäiskorvauksen rajoittamisesta koskemaan vain aineettomia vahinkoja. Myös perusvähennyksen poistamista koskeva ehdotus on Valtiokonttorin näkemyksen mukaan perusteltu. Sen sijaan arviomuistiossa ehdotettu maksusitoumusmenettely ei Valtiokonttorin näkemyksen mukaan sellaisenaan sovellu rikosvahinkokorvausjärjestelmään.
          
          Valtiokonttori yhtyy muistiossa esitettyyn näkemykseen siitä, että uhrin oikeus saada valtion varoista kärsimyskorvausta ei nykyisellään kata kaikkia vakavia henkilöön kohdistuvia loukkauksia. Rikosvahinkokorvauksen tavoitteena on kuitenkin ensisijaisesti henkilövahinkojen korvaaminen ja myös kärsimyskorvauksen ulkopuolelle rajatuista rikoksista mahdollisesti aiheutunut psyykkisen terveydentilan häiriö voi tulla rikosvahinkona korvattavaksi.
          
          Valtiokonttori ei myöskään pidä tarkoituksenmukaisena läheiskärsimyksen palauttamista rikosvahinkolakiin. Kärsimyskorvauksen sijaan rikosvahinkolain nojalla tulisi jatkossakin korvata surmansa saaneen läheiselle aiheutuneesta henkilövahingosta johtuvat terapia- ja muut kustannukset sekä ansionmenetys tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten mukaisesti. 
          
          Valtiokonttorin tiedonsaantioikeuksien laajentaminen on Valtiokonttorin korvaustoiminnan kannalta välttämätöntä. Riittävät tiedonsaantioikeudet sujuvoittavat korvausten käsittelyä sekä helpottavat korvauksen hakijan asemaa, koska Valtiokonttori voisi huolehtia asian ratkaisemiseksi tarvittavien selvitysten hankkimisesta. 
          
           
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Kaikki esitetyt muutosehdotukset ovat tarpeellisia ja perusteltuja. Uhrien kannalta olisi aina parempi, mitä enemmän korvauksia voisi saada Valtiokonttorista, koska rikoksen tekijöiltä voi olla haasteellista saada korvauksia.
          
          Myös uhrin tehtävä periä korvauksia tekijältä voi aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita. Ulosottoteitse vahingonkorvauksen hakeminen rikoksen tekijältä voi pitkittää uhrin tai omaisten kärsimystä. Hyvä lähtökohta olisi, että usein vuosien mittainen ulosottotoimien voimassa pitäminen ei jäisi uhrin vastuulle. Ongelmaksi jäisi silti vielä se, että rikoksen tekijältä saadaan joskus perittyä joitain pieniä summia esimerkiksi veronpalautuksista. Käsityksemme mukaan tuo pieni summa muistutuksena tapahtuneesta voi aiheuttaa enemmän kärsimystä kuin tyytyväisyyttä.
           
      • 2.1. Miten arvioitte arviomuistiossa esiintuotuja rikosvahinkolain perusteella maksettavien korvauskattojen tasokorotuksia?
        *
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • D) Ehdotetaan jotakin muuta, mitä?
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • B) Tasokorotukset ovat kannatettavia vain aineettomien vahinkojen osalta ja yhteiskorvauksen korvauskaton korottamisen sijasta voitaisiin säätää korvauskatto koskemaan vain aineettomia vahinkoja ja sairaanhoito- ja muut kulut korvattaisiin aiheutuneiden kustannusten mukaisesti. 
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • B) Tasokorotukset ovat kannatettavia vain aineettomien vahinkojen osalta ja yhteiskorvauksen korvauskaton korottamisen sijasta voitaisiin säätää korvauskatto koskemaan vain aineettomia vahinkoja ja sairaanhoito- ja muut kulut korvattaisiin aiheutuneiden kustannusten mukaisesti. 
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • A) Tasokorotukset ovat kannatettavia sekä aineettomista vahingoista että henkilövahingosta ja kärsimyksestä maksettavasta yhteiskorvauksesta. 
      • Suojellaan Lapsia ry
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • A) Tasokorotukset ovat kannatettavia sekä aineettomista vahingoista että henkilövahingosta ja kärsimyksestä maksettavasta yhteiskorvauksesta. 
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • A) Tasokorotukset ovat kannatettavia sekä aineettomista vahingoista että henkilövahingosta ja kärsimyksestä maksettavasta yhteiskorvauksesta. 
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • A) Tasokorotukset ovat kannatettavia sekä aineettomista vahingoista että henkilövahingosta ja kärsimyksestä maksettavasta yhteiskorvauksesta. 
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • A) Tasokorotukset ovat kannatettavia sekä aineettomista vahingoista että henkilövahingosta ja kärsimyksestä maksettavasta yhteiskorvauksesta. 
      • Lehtonen Timo
        Päivitetty:
        27.8.2021
        • C) Korvauskattoihin ei ole tarvetta tehdä tasokorotuksia eikä muillekaan muutoksille ole tarvetta. 
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • B) Tasokorotukset ovat kannatettavia vain aineettomien vahinkojen osalta ja yhteiskorvauksen korvauskaton korottamisen sijasta voitaisiin säätää korvauskatto koskemaan vain aineettomia vahinkoja ja sairaanhoito- ja muut kulut korvattaisiin aiheutuneiden kustannusten mukaisesti. 
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • D) Ehdotetaan jotakin muuta, mitä?
      • Tarkemmat perustelut ja muutosehdotukset
        *
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Läheisten näkökulmasta on äärimmäisen vaikea perustella, mikä määrä sairaalahoitoa tai lääkitystä on riittävä kaikissa tapauksissa. Jos läheinen on ollut esimerkiksi silminnäkijänä henkirikoksessa, hän voi joutua huomattavasti pidempään hoitosuhteeseen, kuin tilanteessa, jossa läheinen ei ole silminnäkijä. On myös mahdoton määritellä henkisen trauman suuruutta pelkästään siten, että kyseessä olisi biologinen vanhempi tai lapsi, vaan hoidossa tulisi ainoastaan huomioida traumaan tarvittavan hoidon määrä ja laatu. 
          
          Suomessa psykoterapiaa usein suositellaan jatkettavan kolmen (3) vuoden ajan. Kelan korvausperusteidenkin mukaan asiakkaalle korvataan kolmen vuoden aikana 200 käyntiä terapiassa. Jos läheinen saa Kelan korvaaman terapian, hänelle jää noin 40 euron omavastuu per käynti, jolloin terapiakustannusta tulee yhteensä 8.000 euroa. Tämä on suuri kustannus tilanteessa, jossa työ- ja toimintakyky ovat voineet heiketä niin paljon, että läheinen on jäänyt pitkille sairauslomille. Ja kuntoutuspsykoterapia on vain yksi kulu, joka tulee läheisen kustannettavaksi, ja se on maksettava ennen kuin siitä voi hakea korvausta Valtiokonttorilta.
          
          Yleisesti korvausten tulisi olla yhteneväiset tuomiossa annettujen korvausten kanssa. Korvauskaton on oltava samassa suhteessa, kuin mitä kulut ovat aiheutuneesta haitasta.
           
      • Ulosottolaitos
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Ulosottolaitos ei lausu asiassa. 
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Lakimiesliitto pitää tärkeänä, että korvauskatot vastaavat sitä tasoa, mitä tuomioistuimissa niistä yleisesti määrätään. 
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Arviomuistion perusteella enimmäismäärien mukaisia korvauksia maksetaan lähinnä aineettomista vahingoista. Enimmäiskorvausmääriä olisi siksi perusteltua korottaa erityisesti niiden osalta. Kaikkein eniten tuomioiden korvaustasosta on jäänyt jälkeen muiden kuin seksuaalirikosten osalta maksettavan kärsimyskorvauksen enimmäismäärä.
          
          Uhrin tarve saada tuomitun suuruinen korvaus valtion varoista on erityisen korostunut vakavan tekomuodon rikoksissa. Mitä vakavammin rikos loukkaa uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai vapautta tai henkilökohtaista koskemattomuutta, sitä tyypillisesti vaikeampi siitä on toipua ja sitä enemmän se vaikeuttaa myös uhrin selviytymistä jokapäiväisestä elämästään. Vakavien, uhrin koskemattomuuteen puuttuvien rikosten korvaamistason yhtenäistämiseksi ja uhrien aseman parantamisen kannalta olisi THL:n näkemyksen mukaan perusteltua korottaa aineettomista vahingoista maksettavien korvausten enimmäismäärää lähemmäksi tuomittuja enimmäiskorvauksia. 
          
          
          
           
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • ORK vastaa valtion takautumisoikeuteen perustuvien saatavien (rikosvahinkokorvausten) täytäntöönpanosta. Tasokorotusten myötä ORK:n työmäärään ei arvioida lisääntyvän merkittävästi. Täytäntöönpanoprosessi voisi jopa osin selkiytyä, mikäli Valtiokonttorilla olisi aiempaa useammin mahdollisuus korvata rikoksen uhrille korvauksia koko tuomion mukaisesta määrästä sen sijaan, että rikoksen uhri huolehtisi joiltain osin korvausten perimisestä itse. 
      • Suojellaan Lapsia ry
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Suojellaan Lapsia ry näkee korvauskattojen tasokorotukset kannattavina. Arviomuistiossa esitetyt perusteet minimoisivat rikoksen uhrin riskiä joutua vaatimaan korvausta suoraan rikoksen tekijältä. Uhrin joutuminen uudelleen kontaktiin rikoksentekijän kanssa on oltava minimisoitavissa uhrin näin toivoessa.   
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Asianajajaliitto katsoo, että mikäli korvauskatoista ei kokonaisuudessaan luovuta, tulisi niihin liittyvien tasokorotusten koskea kaikkia vahinkoluokkia. Tarpeelliset sairaanhoito- ja muut tarpeelliset kulut tulisi korvata aiheutuneiden kustannusten mukaisesti. Erityisesti tässä korvausluokassa voimassa olevassa laissa sovellettu korvauskatto johtaa siihen, ettei rikoksen uhreja kohdella yhdenvertaisesti. Korvauskatosta kärsivät suhteellisesti eniten kaikkein vakavimpien rikosten uhreiksi joutuneet henkilöt. 
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • ks. alla 
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Indeksikorjaus ei vastaa muutoksia, joita koituu sairaanhoidosta, terapiasta ja anisonmenetyksestä, joten tasokorotosu olisi tehtävä enemmän näiden mukaisesti. 
      • Vakuutusoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2021
        • Kohdassa 1 mainittuun viitaten vakuutusoikeus ei lausu tästä kohdasta.  
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Kuten arviomuistiossa on todettu, rikosvahinkojen korvaamista valtion varoista koskeva järjestelmä pohjautuu korvaukseen oikeutettujen ja korvattavien vahinkojen piirin laajuuden sekä korvaustasojen osalta viime kädessä arvovalintoihin, joissa vahinkoa kärsineiden henkilöiden etuja ja tarpeita joudutaan punnitsemaan keskenään ottaen samalla huomioon myös järjestelmälle taloudellisista syistä asetettavat reunaehdot. Kysymys on sellaisesta poliittisesta harkinnasta, ettei Syyttäjälaitoksella ole tähän lausuttavaa. 
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Valtiokonttori pitää perusteltuna henkilövahingosta aiheutuvien sairaanhoitokulujen sekä sairaanhoitoon liittyvien matka- ja lääkekulujen korvaamista täysimääräisesti. Sairaanhoitona eivät kuitenkaan jatkossakaan tulisi korvattavaksi kuntoutuskulut lukuun ottamatta sairaanhoitoon välittömästi liittyvää lyhytaikaista lääkinnällistä kuntoutusta.  
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Rikosuhripäivystyksen kokemuksen mukaan useiden rikosnimikkeiden osalta nykyiset aineettomien vahinkojen tuomitut korvausmäärät ovat selvästi rikosvahinkolain enimmäismääriä suurempia. Käytännössä uhrit eivät siis saa tuomittuja korvauksia kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta sekä kärsimyksestä täysimääräisesti Valtiokonttorilta. Rikosvahinkolaissa määritelty ja asetuksella tarkistettu enimmäiskorvaus kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta on tällä hetkellä 12 500 euroa. Kärsimyksestä muille kuin seksuaalirikoksen uhreille määritelty enimmäiskorvaus on 3 600 euroa. Esimerkiksi ihmiskaupan osalta tuomitut kärsimyskorvaukset ylittävät usein huomattavasti rikosvahinkolain mukaisen 3 600 euron enimmäiskorvauksen. Toinen esimerkki ovat aivovammat, joissa tuomitut korvaukset ylittävät hyvin usein rikosvahinkolain ja asetuksen mukaisen 12 500 euron enimmäiskorvauksen.
          
          Näin ollen pidämme tärkeänä, että rikosvahinkolain mukaisia enimmäiskorvauksia korotetaan vastaamaan sitä tasoa, mitä tuomioistuimissa yleisesti näistä rikoksista määrätään.
          
          On tärkeää, että suorat kulut korvataan aiheutuneiden kustannusten mukaisesti. Varsinaisen korvauskaton määrittelemiseen vaikuttavat monet asiat. Sen tulisi kuitenkin olla lähellä sitä tasoa, mikä vastaa tuomioistuimien korvauskäytäntöjä.
          
          Arviomuistiossa mainitaan, että käytössä on monenlaisia muitakin korvausjärjestelmiä, joista uhrit ja heidän läheisensä voivat saada korvausta. Monihaaraisen järjestelmän kokonaisuuden hahmottaminen voi olla hyvin haasteellista järkyttyneelle uhrille tai heidän läheisilleen. Korvausten hakeminen eri tahoilta voidaan kokea niin raskaana prosessina, että uhri saattaa luopua korvausten hakemisesta kokonaan. Järjestelmää tulisi yksinkertaistaa ja neuvontaa näissä kysymyksissä keskittää erityisille asiantuntijoille. Vähintäänkin uhrien tulisi saada esimerkiksi jokin kattava listaus muista mahdollisista korvausjärjestelmistä, joista hän voisi tarkistaa mahdollisuuden korvauksiin omassa tilanteessaan.
          
           
      • 3.1. Kannatatteko Valtiokonttorin etukäteistä maksusitoumusta rikoksen uhrin ja henkirikoksen uhrin läheisen sairaanhoitokuluina korvattavista terapiakuluista?
        *
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Kyllä
      • Suojellaan Lapsia ry
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Kyllä
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Kyllä
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Ei 
      • Lehtonen Timo
        Päivitetty:
        27.8.2021
        • Ei 
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Ei 
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Tarkemmat perustelut ja muutosehdotukset
        *
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Rikosprosessi voi kestää jopa vuosia, jonka jälkeen korvauksia voi hakea Valtiokonttorilta, josta odotusaika on lähellä vuotta. Omaisille osataan heti rikoksen jälkeen kertoa, että kuitit esimerkiksi poliklinikkakäynneistä tulee säilyttää, mutta korvaus niistä voi tulla pahimmillaan vasta kolmen vuoden päästä. Varallisuus voi näin ollen olla este hoitoon hakeutumiselle ja hoidon saamiselle.  
          
          Myös terapiasta aiheutuvia kuluja voi tulla jo alkuvaiheessa, vaikka hoitava ja pitkäaikainen terapia suositellaan aloitettavaksi vasta sitten, kun kriisi on ohi ja toipuminen voi oikeasti olla mahdollista. Maksusitoumus terapiaan helpottaisi asiaa. Luonnollisesti itse rikos ei tuo terapian tarvetta, vaan tarpeen arvioi hoitohenkilökunta hoitosuositusten mukaan. Eriarvoisuutta terapiaan pääsystä eri kohderyhmien välille ei siis tässä pääse tapahtumaan. Haasteen tässä kuitenkin tuo se, että jos ennen oikeudenkäyntiä ei voida näyttää toteen terapiasta aiheutuvia kuluja, niitä ei voi jatkossakaan saada Valtiokonttorin kautta.
          
          Mikäli läheinen voisi hakeutua nopeasti hoidon piiriin maksusitoumuksen turvin, voidaan odottaa että pitkittyneen surun hoitoon tarvittava tuleva kustannus olisi pienempi ja läheinen toipuisi nopeammin. Tutkimusten mukaan nopea hoitoon ohjautuminen on vähentänyt pitkien sairauslomien määrää ja varmistanut paremman toimintakyvyn tulevaisuudessa. 
           
      • Ulosottolaitos
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Ulosottolaitos ei lausu asiassa. 
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Lakimiesliitto kannattaa asian tarkempaa selvittämistä. Rikoksen uhrin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että tämä saa nopeasti tarvitsemaansa ammattiapua. Etukäteinen maksusitoumus vähentäisi epävarmuutta ja edesauttaisi hoitoon ohjautumista, mikä puolestaan nopeuttaisi rikoksesta toipumista. 
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • THL kannattaa etukäteistä maksusitoumusta rikoksen uhrin ja henkirikoksen läheisen sairaanhoitokuluina korvattavista terapiakuluista. 
          
          Tällä hetkellä surmansa saaneiden läheiset eivät hakeudu yksityiselle puolelle hoitoon siinä määrin, kun rikosvahinkolakia viimeksi muutettaessa vielä arvioitiin. Tämä johtuu arviomuistion mukaan todennäköisesti siitä, että ihmiset eivät uskalla hakeutua kalliiseen hoitoon ilman varmuutta kulujen korvattavuudesta valtion taholta. Etukäteisellä maksusitoumuksella olisi siten todennäköisesti ratkaiseva merkitys asianmukaisen hoidon saamiseksi ajoissa.
          
          Nopealla hoitoon pääsyllä voidaan THL:n mukaan arvioida olevan hoidon keston ja kokonaiskustannusten kannalta myönteisiä vaikutuksia. Maksusitoumus todennäköisesti nopeuttaisi hoitoon hakeutumista useimman uhrin tai henkirikoksen uhrin läheisen kohdalla. Ainakin maksusitoumus säästäisi rikoksen uhrilta ja henkirikoksen läheiseltä ylimääräistä stressiä ja vaivaa korvausten hakemisesta toteutuneiden kustannusten perusteella jälkikäteen. Lisäksi joissakin tapauksissa maksusitoumus mahdollistaisi uhrille rikoksentekijän uudelleen kohtaamisen välttämisen mahdollisessa rikosasian jälkeen nostetussa vahingonkorvauskanteen käsittelyssä. 
          
          Nykyinen järjestelmä, jossa kustannukset on ensin pitänyt maksaa ja vasta jälkikäteen on mahdollista hakea korvauksia Valtiokonttorilta, on vähävaraisille epäoikeudenmukainen ja siksi kestämätön. Tämä tekee korvausjärjestelmästä epävarman, ennakoimattoman ja muodostaa tosiasiallisen prosessikynnyksen päästä oikeuksiinsa. Lisäksi menehtyneen uhrin omaisille ja rintaperillisille nykyinen menettely saattaa olla epäreilu myös silloin, kun korvaukset vähennetään kuolinpesän varoista ilman, että korvausta välttämättä osataan jälkikäteen hakea Valtiokonttorilta.
          
          Jotta tietoisuus uudesta mahdollisuudesta maksusitoumuksen nojalla korvattavaan terapiaan saavuttaisi kaikki, tulee siitä tiedottaa laajasti ja rohkaista kaikkia hakeutumaan palvelujen piiriin. 
           
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Rikoksen uhrin ja henkirikoksen uhrin läheisen näkökulmasta ehdotus etukäteisestä maksusitoumuksesta on ORK:n näkemyksen mukaan kannatettava sairaanhoitokuluina korvattavien terapiakulujen osalta.  Ehdotettu muutos lisäisi ORK:n henkilötyötä sen vuoksi, että ORK:n täytäntöönpantavaksi tulisi jatkossa enemmän rikosvahinkokorvauksia, joita ei ole käsitelty tuomioistuimessa.  ORK:n tehtäväksi tulisi tältä osin myös oikeudelliset perintätoimenpiteet. ORK:lle ehdotetusta muutoksesta aiheutuva henkilötyötarve tulee ottaa huomioon vaikutusarvioinnissa. 
      • Suojellaan Lapsia ry
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Seksuaalirikoksen uhriksi joutuneen lapsen on tärkeää saada näyttöön pohjautuvaa hoitoa ja psykoterapiaa (TF-CBT, yms.) matalalla kynnyksellä. Suojellaan Lapsia ry kokee, että etukäteinen maksusitoumus antaa uhrille ja hänen läheisilleen varman tiedon ja uskon siihen, että hoitoa on varmasti saatavilla. Hoidon saanti ei saa estyä taloudellisten syiden vuoksi. Suojellaan Lapsia ry haluaa painottaa että alaikäisen seksuaalirikoksen uhrin kohdalla hoitoa ja tukea tarvitsee koko perhe.  
          
          Erityisesti seksuaalirikosten uhrien kannalta on äärimmäisen tärkeää ja kannattavaa, että näyttöön perustuvaan psykoterapeuttiseen hoitoon tarvittava korvausmäärä sisältää myös omavastuuosuuden ja että sen voi kokonaisuudessa hakea ja saada Valtiokonttorista. Tulee myös huomioida, että erityisesti lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa rikoksentekijä on usein lapsen lähipiiristä, jolloin sekä uhrin että hänen läheistensä on haasteellista hakea/vaatia vahingonkorvauksia rikoksentekijältä. On myös varsin yleistä, että rikoksentekijällä on vaikeuksia vahingonkorvauksen maksamisessa, kuten arviomuistiossa on hyvin perusteltu. Tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että uhri eikä hänen läheisensä saa tarvitsemaansa hoitoa.  
          
          Suojellaan Lapsia ry muistuttaa, että mahdollisen maksusitoumuksen keston määrittäminen tulee arvioida mahdollisimman tarkasti. CSAM- rikokset asettavat uhrin yhä uudestaan uhrin asemaan, sillä nykyteknologia ei mahdollista kuvamateriaalin poistamista verkosta. Materiaalin jatkuva kierto verkossa on omiaan lisäämään CSAM- rikosten erityistä haitallisuutta ja pitkittynyttä hoidon tarvetta. Seksuaalirikoksen uhriksi joutuneella henkilöllä tulee olla oikeus saada apua myös myöhempänä ajankohtana. Seksuaalirikoksen uhriksi joutunut henkilö voi usein oireilla vasta vuosia tapahtuneen jälkeen. Maksusitoumuksen ei tulisi vanhentua, jotta rikoksen uhrin on mahdollista päästä hoitoon myös myöhemmin. Suojellaan Lapsia ry painottaa, että seksuaalirikolliset valitsevat usein uhreikseen juuri erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia. Näin ollen uhrin aiempia haitallisia kokemuksia tai muita mahdollisia mielenterveyshäiriöitä ei tule huomioida uhrin oikeusturvan vastaisesti, eikä niiden tule vaikuttaa uhrin oikeuteen hoidon tai vahingonkorvausten määrän saamiseksi.  
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Sairaanhoitokulut toteutuvat käytännössä välittömästi rikoksen jälkeen. Hoidon vaikuttavuuden kannalta välitön hoitoon hakeutuminen on usein olennaista. Riski siitä, että korvauksia ei jälkikäteen myönnettäisi, oni omiaan estämään terapiaan ja muihin hyödyllisiin hoitomuotoihin hakeutumista. Osalle uhreista hoitojen hintataso voi sellaisenaan olla este avun hakemiselle. 
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • ks. alla 
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Rikos ei per se merkitse/osoita terapian tarvetta. Terapiakulut tulisi todentaa ennen etukäteistä maksusitoumusta ja tämä voi olla merkittävä kustannustekijä.  Mikäli henkilö ei tarvitse, mutta menee terapiaan kun tarjottiin, on se useinmiten turhaa.  Mikäli henkilö ei mene, mutta tarvitsee tai ei, on etukainen maksusitoumus turha ja vapaaehtoisuus voi kärsiä jatkossa, mikäli tarve tulee. 
      • Vakuutusoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2021
        • Kohdassa 1 mainittuun viitaten vakuutusoikeus ei  lausu siitä, tulisiko laissa säätää maksusitoumuksesta vai ei. Vakuutusoikeus toteaa kuitenkin, että arviomuistiossa ei ole otettu kantaa siihen, voisiko Valtiokonttorin maksusitoumushakemukseen antamaan päätökseen hakea muutosta vakuutusoikeudelta.  Arviomuistion sivulla 18 todetaan, että osa myönnetyistä maksusitoumuksista voisi osoittautua aiheettomiksi, jos myöhemmin todettaisiin, ettei korvauksen hakijalla olisi ollut oikeutta korvauksiin, jolloin Valtiokonttorilla olisi mahdollisuus periä aiheettomasti maksettu  korvaus takaisin.  Vakuutusoikeus kiinnittää huomiota siihen, että jatkovalmistelussa olisi hyvä arvioida muutoksenhakuoikeutta maksusitoumuspäätökseen, mikäli ehdotus maksusitoumuksesta toteutuu.  
      • Lehtonen Timo
        Päivitetty:
        27.8.2021
        • Sinänsä on hyvä lähtökohta, että korvataan aiheutuvia todellisia kustannuksia eikä aineettomia vahinkoja. Toisaalta ei pitäisi antaa sellaista viestiä, että suuresta surusta ei muka voisi selviytyä ilman kalliita yksityisiä terapioita. Maksusitoumukset eivät kai voi olla automaattisesti myönnettäviä. Jonkinlaista karsintaa tällaisissa pyynnöissä on tehtävä. Jos pyyntöjä tulee paljon, se voi työllistää Valtiokonttoria. Ylipäätään julkisen terveydenhuollon pitäisi olla sillä tasolla, että suuria vastoinkäymisiä kohdanneet voivat saada tarvitsemaansa apua. On myös suhtauduttava pidättyvästi siihen, että luodaan erityisryhmiä, joilla olisi paremmat oikeudet terveydenhoitoon kuin muilla vastaavaa apua tarvitsevilla ryhmillä.       
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Esityksen mukaan maksusitoumus nopeuttaisi mahdollisuuksia hakeutua tarpeelliseen hoitoon. Luonnollisesti tämä olisi hyvä menettelytapauudistus ja sellaisena kannatettava. Uudistusta vastaan olisi ilmeisesti lähinnä sen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset.  
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Valtiokonttorin näkemyksen mukaan maksusitoumusmenettely ei sovellu toissijaisiin korvausjärjestelmiin. Koska rikosvahinkolain nojalla maksettavasta korvauksesta vähennetään, mitä hakija on oikeutettu saamaan muun lain tai vakuutuksen nojalla, tulisi Valtiokonttorin ennen maksusitoumuksen myöntämistä joka tapauksessa selvittää hakijan oikeus ensisijaisista järjestelmistä maksettavaan korvaukseen. Valtiokonttori ei myöskään voisi myöntää maksusitoumusta ennen korvausperusteen selvittämistä, sillä rikosvahinkokorvauksen myöntäminen edellyttää tuomioistuimen ratkaisua tai muuta selvitystä rikoksen tapahtumisesta. Mikäli tästä poikettaisiin terapiakustannusten osalta, jäisi ennalta myönnetyn korvauksen vaatiminen rikoksen tekijältä oikeudenkäynnissä Valtiokonttorin tehtäväksi, mikä edellyttäisi toiminnan lisäresursointia. Myös mahdollisesti väärin perustein myönnetyn korvauksen takaisinperiminen lisäisi hallinnollisia kuluja, minkä lisäksi takaisinperintä olisi korvauksen hakijan kannalta epätoivottavaa.  
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Ehdotus on erinomainen. Kun ei ole varmuutta siitä, korvataanko terapiakulut, kokemuksemme mukaan moni uhri tai uhrien läheinen ei uskalla hakeutua esimerkiksi yksityiseen terapiaan. 
          
          Yksi terapiakäynti voi maksaa noin 100 euroa ja yleensä asiakas käy terapiassa yhden tai kaksi kertaa viikossa vuosien ajan. Mikäli Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa, maksetaan korvausta enintään kolmen vuoden ajan. Vuodessa Kela korvaa enintään 80 käyntikertaa ja kolmessa vuodessa yhteensä enintään 200 käyntikertaa. Kuntoutuspsykoterapian kustannuksista Kela maksaa tällä hetkellä 57,60 euroa/kerta, jolloin rikoksen uhrin maksettavaksi jää tämän määrän ylittävä osuus terapeutin perimästä palkkiosta.
          
          Maksusitoumuksen tulisi olla voimassa myös suhteellisen pitkään. Usein alkujärkytys on niin voimakas, ettei ihminen ole kykenevä aloittamaan terapiaprosessia kovin pian tapahtuneen jälkeen. Mahdollinen alkuvaiheen kriisiapu ei korvaa terapiaa.
          
          Rikosprosessit ovat monissa tapauksissa myös hitaita. Useimmiten ne kestävät kokonaisuutena jopa vuosia. Kuitenkin uhrien on hoidettava tietyt asiat hyvin pian rikostapahtuman jälkeen, kuten esimerkiksi pahoinpitelystä johtuneiden sairaanhoitokulujen maksaminen tai uusien silmälasien hankkiminen rikkoutuneiden tilalle. Tämä voi aiheuttaa uhrille kohtuuttomia maksuvaikeuksia. Silloin, kun esitutkinnassa voidaan kiistattomasti osoittaa, että rikos on tapahtunut, olisi hyvä harkita mahdollisuutta Valtiokonttorin ennakkokorvaukseen myös aineellisten vahinkojen osalta. 
           
      • 4.1. Tulisiko ja miltä osin rikoksen uhrin oikeutta kärsimyskorvaukseen rikosvahinkolain nojalla laajentaa?
        *
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Ei
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Ei
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Kyllä
      • Lehtonen Timo
        Päivitetty:
        27.8.2021
        • Ei
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Ei
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Tarkemmat perustelut ja muutosehdotukset
        *
      • Ulosottolaitos
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Ulosottolaitos ei lausu asiassa. 
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Lakimiesliitto kannattaa asian tarkempaa jatkoselvittämistä. 
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Rikoksen uhrin oikeutta kärsimyskorvaukseen on arviomuistion mukaan vuosien saatossa laajennettu. Voimassa olevan rikosvahinkolain 9 §:n nojalla rikoksen uhrilla on oikeus saada korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä silloin, kun hänen seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan tai vapauttaan muuten on rikoksella loukattu taikka hänen henkilökohtaista koskemattomuuttaan on erityisen vakavasti loukattu tapon, murhan tai surman yrityksellä, törkeällä pahoinpitelyllä tai sen yrityksellä taikka muulla näihin rinnastettavalla rikoksella. 
          
          Samalla kuitenkin Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n mukainen kärsimyskorvaukseen oikeuttavien loukkausten piiri on rikosvahinkolain 9 §:ää laajempi kattaen myös syrjintärikokset.  Rikosvahinkolaissa uhrin oikeus saada kärsimyskorvausta valtion varoista on siten nykyisellään selvästi rajatumpi. 
          
          Yhdenvertaisuus on oikeudenmukaisen yhteiskunnan lähtökohta. Syrjintä ja rasismi heikentävät hyvinvointia ja vaikuttavat laajalti esimerkiksi turvallisuuden tunteeseen. Yksilön kannalta syrjintärikoksissa on kyse uhrin ihmisarvon ja perusoikeuksien loukkaamisesta. Syrjintä aiheuttaa uhrille tyypillisesti pelkoa, nöyryytystä ja häpeää ja siten myös merkittävää kärsimystä. Syrjimättömyyden edistäminen on myös julkisen vallan velvollisuus. Tämän vuoksi THL:n näkemyksen mukaan rikosvahinkolakia tulisi muuttaa siten, että myös syrjintärikoksen uhreilla olisi oikeus kärsimyskorvaukseen.
          
          Ottaen huomioon sen, että syrjintärikoksiin syyllistyvät ovat yleensä elinkeinonharjoittajia, viranomaisia tai työnantajia, tuomittu kärsimyskorvaus saataisiin niiden osalta todennäköisesti perittyä rikokseen syyllistyneeltä, joten lakimuutos ei näin ollen edes juurikaan lisäisi valtion menoja. 
           
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • ORK:n näkemyksen mukaan rikoksen uhrin oikeus rikosvahinkolain mukaiseen kärsimyskorvaukseen on tällä hetkellä riittävällä tasolla. Myös ehdotukset tasokorotuksesta ja maksusitoumuksen käytön mahdollistamisesta parantavat myös rikoksen uhrin asemaa. Kärsimyskorvauksen käyttöalan laajentamisella olisi vaikutusta myös siihen, että valtion takautumisoikeuteen perustuvia saatavia olisi ORK:n täytäntöönpantavana aiempaa enemmän.  
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Asianajajaliitto kannattaa ehdotettua syrjintää koskevaa lisäystä RVL:iin. 
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • ks. alla 
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Kärsimyskorvauksella ei enään korvata muita kustannuksia, joten olisi helppoa laatia jokin peruste kärismyksille esim. diagnoosin (ja mahdollisesti joissain tapauksissa lääkärintodistuken) ja seurausetiikan mukaisesti.  Vaihtoehtona on vahingonkoravauslain kuutos, että sieltä ei myöskään makseta kärsimyskorvauksia (mitä pitäisimme haitallisena, ellei korvauksia jotenkin korvattaisi ja korjattaisi muulla tavoin). 
      • Vakuutusoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2021
        • Kohdassa 1 mainittuun viitaten vakuutusoikeus ei lausu tästä kohdasta.  
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Kuten arviomuistiossa on todettu, rikosvahinkojen korvaamista valtion varoista koskeva järjestelmä pohjautuu korvaukseen oikeutettujen ja korvattavien vahinkojen piirin laajuuden sekä korvaustasojen osalta viime kädessä arvovalintoihin, joissa vahinkoa kärsineiden henkilöiden etuja ja tarpeita joudutaan punnitsemaan keskenään ottaen samalla huomioon myös järjestelmälle taloudellisista syistä asetettavat reunaehdot. Kysymys on sellaisesta poliittisesta harkinnasta, ettei Syyttäjälaitoksella ole tähän lausuttavaa. 
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Valtiokonttori katsoo, että valtion varoista maksettavan korvauksen tulisi jatkossakin kohdistua pääsääntöisesti henkilövahinkojen korvaamiseen. Jo syrjintärikosten lisääminen korvauksen piiriin merkitsisi valtiolle lisäkustannuksia, sillä syrjintärikokseen syyllistynyt yritys on rikoksen tapahduttua usein joko päätynyt konkurssiin tai muutoin lopettanut toimintansa, jolloin korvausten takaisinperintä osoittautuu tehottomaksi. 
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Tulisi selvittää, olisiko rikosvahinkolakia aihetta muuttaa siltä osin, että törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta tuomittu kärsimyskorvaus maksettaisiin Valtiokonttorista. Tämä rikosnimike saattaa tulla käytettäväksi esim. terrorismirikoksissa niiden uhrien kohdalla, jotka ovat olleet tekijän ”ulottuvilla” mutta säästyneet fyysisiltä vammoilta. 
          
          Syrjityksi tuleminen voi olla hyvin traumatisoivaa ja se voi vaikuttaa vahvasti koko loppuelämään. Kärsimyskorvaus näissä tilanteissa olisi tarpeellinen lisäys rikosvahinkolakiin. 
      • 4.2. Kannatatteko surmansa saaneen henkilön läheisen oikeutta kärsimyskorvaukseen rikosvahinkolain nojalla?
        *
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Kyllä
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Kyllä
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Kyllä
      • Lehtonen Timo
        Päivitetty:
        27.8.2021
        • Ei
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Ei
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Tarkemmat perustelut ja muutosehdotukset
        *
      • Finanssiala ry, Hannu Ijäs, Aalto Amanda
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Vahingonkorvausoikeudessa pääsääntö on, että ainoastaan välittömästi vahinkoa kärsineen henkilön vahinko korvataan ja vahinkoa kärsineen läheiselle aiheutuneet ns. välilliset vahingot korvataan vain silloin, jos siitä on laissa erikseen säädetty. Vahingonkorvauslain (412/1974, VahL) 5 luvun 4 a § on tarkoitettu sovellettavaksi erityisesti sellaisissa rikoksissa, joiden tarkoituksena on ollut uhrin vahingoittaminen. VahL 5:4a:n soveltaminen liikennevakuutuksen korvaustoiminnassa on arkipäivää, vaikka liikennerikoksissa tekijä ei yleensä ole tarkoittanut vahingoittaa uhria. 
          
          Edellä mainittu huomioon ottaen FA:n näkemyksen mukaan on tarkoituksenmukaista, että VahL 5:4a:n mukaisia korvauksia voitaisiin jatkossa suorittaa rikosvahinkolain perusteella. Tämä mahdollistaisi surmansa saaneen läheisille kärsimyskorvauksen saamisen riippumatta rikoksentekijän varallisuustasosta tai siitä, millä tavoin törkeällä huolimattomuudella tai tahallisesti kuolema on aiheutunut ilman, että surmansa saaneen läheisten on välttämätöntä olla yhteydessä rikoksentekijään. 
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kärsimyskorvauksen tarkoitus on mahdollistaa äkillisen, väkivaltaisen menetyksen kokeneelle korvaus hänen kokemastaan kärsimyksestä. Raha ei tuo läheistä takaisin, mutta korvauksella voidaan kattaa useita pieniä kuluja, joita läheiselle tulee kun työ- ja toimintakyky ovat heikentyneet. Kaikki tilastot osoittavat, että pääsääntöisesti tekijöillä ei ole varallisuutta kärsimyskorvausten maksamiseen. Oikeudessa siis määritellään kärsimyskorvaus, josta jo tiedetään ettei läheinen sitä tule saamaan.  Tämä koetaan erittäin epäoikeudenmukaiseksi. 
          
          Samassa yhteydessä tulee myös miettiä, miten läheisyyden määrittely voidaan tehdä inhimillisemmäksi. Tällä hetkellä läheisyys määritellään samassa oikeussalissa, jossa tekijä ja läheinen ovat jopa yhtä aikaa. On epäinhimillistä laittaa läheinen todistamaan läheisyyttä samassa tilanteessa, jossa käydään läpi yksityiskohtaisesti henkirikostapahtumaa. Lisäksi läheisyys tulee määritellä selkeämmin niin, että monimuotoiset perheet tulee huomioitua. Aina biologiset vanhemmat tai perilliset eivät ole läheisimmät tai ainoat läheiset menehtyneen kanssa. Läheisyyden toteaminen on kuitenkin merkittävässä osassa kärsimyskorvausta määriteltäessä.
           
      • Ulosottolaitos
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Ulosottolaitos ei lausu asiassa. 
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Lakimiesliitto kannattaa asian tarkempaa jatkoselvittämistä. 
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Tahallisten henkirikosten määrä Suomessa on muutaman viime vuoden ajan pysynyt alle sadassa. Vuonna 2020 tahallisia henkirikoksia tehtiin 86. Keskimäärin tahallisia henkirikoksia tehdään vuosittain 88. Arviomuistion mukaan niiden tapausten määrän, joissa kärsimyskorvausta tuomitaan, eikä sitä makseta muusta järjestelmästä kuten liikennevahinkovakuutuksesta, voidaan arvioida olevan vuosittain noin sata tapausta. 
          
          Kärsimyskorvauksen laajentamista surmansa saaneen läheiseen perustellaan arviomuistiossa erityisesti sillä, että tuomittuja korvauksia saadaan vain harvoin perityksi rikoksentekijältä, joka yleensä on maksukyvytön. Surmansa saaneen läheiset kokevat myös korvausten perimisprosessin usein erittäin raskaaksi joutuessaan henkisesti raskaan surutyön aikana olemaan tekemisissä rikoksen tekijän kanssa ja hakemaan korvauksia useamman kerran jopa vuosien ajan rikoksen tekohetkestä. Moni luopuu tämän vuoksi korvausten perintäyrityksistä ja sitä kautta lakisääteisistä oikeuksistaan. Osa myös siksi, että he pelkäävät rikoksentekijää eivätkä ymmärrettävästi halua olla hänen kanssaan minkäänlaisessa yhteydessä. 
          
          THL:n näkemyksen mukaan korvattavien tapausten määrä ei arviomuistion perusteella vuosittain olisi valtiontalouden kannalta kestämätön, mutta yksilön kohdalla korvausten piiriin pääsemisellä voi olla valtava sekä symbolinen että elämäntilanteen muutokseen sopeutumista tosiasiallisesti helpottava vaikutus.
          
          
           
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • ORK viittaa tältä osin arviomuistiossa esitettyihin perusteluihin. 
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Surmansa saaneen läheisen korvausoikeuden (kärsimyskorvaus) poistaminen 2006 oli lainsäädännöllinen virhe, jossa valtiontaloudelliset näkökulmat painottuivat liikaa. Tilalle luodun korvausjärjestelmän (RVL 8.3 §) jääminen käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi oli alusta lukien selviö. Asianajajaliitto kannattaa kärsimyskorvauksen palauttamisesta. Korvauksen enimmäismäärän tulisi kuitenkin olla vähintään 8.000 euroa.
          Rikoksen uhrin oikeudellista asemaa on pyritty Suomessa viimeisen viidentoista vuoden aikana johdonmukaisesti parantamaan. Kansallisten hankkeiden rinnalla muutokseen on merkittävästi vaikuttanut EU-oikeudellinen normisto. Asianajajaliitto katsoo, että kysymys on arvovalinnasta ja riittävästi resursoituna kärsi-myskorvauksen palauttaminen noudattaisi nykyistä kriminaalipoliittista linjaa. 
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • ks. alla 
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Mikäli se noudattaisi myös vahingonkorvauslain henkeä korvausmääristä (vaikka peruste ei olisikaan mahdollisesti kärsimyskorvaus). On hyvin todennäköistä, että yhteiskunnalle koituu vähemmän vahinkoa, mikäli korvaus suoritettaisiin.  Tämä olisi hyvä tutkia. 
      • Vakuutusoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2021
        • Kohdassa 1 mainittuun viitaten vakuutusoikeus ei lausu tästä kohdasta.  
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Kuten arviomuistiossa on todettu, rikosvahinkojen korvaamista valtion varoista koskeva järjestelmä pohjautuu korvaukseen oikeutettujen ja korvattavien vahinkojen piirin laajuuden sekä korvaustasojen osalta viime kädessä arvovalintoihin, joissa vahinkoa kärsineiden henkilöiden etuja ja tarpeita joudutaan punnitsemaan keskenään ottaen samalla huomioon myös järjestelmälle taloudellisista syistä asetettavat reunaehdot. Kysymys on sellaisesta poliittisesta harkinnasta, ettei Syyttäjälaitoksella ole tähän lausuttavaa. 
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Valtiokonttori pitää perusteltuna nykyistä sääntelyä, joka mahdollistaa henkirikoksen uhrin läheisen oikeuden saada korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta henkilövahingosta johtuvista taloudellisista menetyksistä. Mikäli surmansa saaneen läheisen oikeus kärsimyskorvaukseen kuitenkin palautettaisiin rikosvahinkolakiin, Valtiokonttori pitää tärkeänä, että korvaukseen oikeutettujen piiri rajataan tarkasti kattamaan esimerkiksi alaikäisen lapsen ja hänen vanhempansa.  
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Useimmiten kärsimyskorvaus on se ainoa vahingonkorvaus, jota osa surmansa saaneen läheisistä vaatii. Tuomittua korvausta ei kuitenkaan nykyisin voi saada Valtiokonttorilta, mikä koetaan hyvin epäoikeudenmukaisena.
          
          Haasteellista korvauksen määräämisessä on surmansa saaneen henkilön läheisen määrittely. Korvaukseen oikeutettujen läheisten piiri tulee määritellä rikosvahinkolaissa ja lain esitöissä siten, että se ei jää yksittäisen Valtiokonttorin virkailijan tehtäväksi. Laissa tulee huomioida yksittäiset, erityiset tilanteet läheisen määrittelemiseksi perheiden moninaisuuden lisääntyessä. Jos ratkaisu jää virkailijan harkintaan, se saatetaan kokea hyvin loukkaavana kannanottona siihen, kenelle kärsimys on vakavin. Ratkaisu ei myöskään ole yhdenvertainen, jos se riippuu korvaushakemuksen käsittelijästä.
          
          Uhrien läheisille tukipalvelua tarjoavien ja oikeusavustajien on myös helpompi ohjeistaa läheisiä, jos henkilöpiiri on laissa määritelty riittävän tarkasti. 
      • 4.3. Mikä olisi rikosvahinkolain nojalla surmansa saaneen henkilön läheiselle suoritettavan kohtuullisena pidettävän kärsimyskorvauksen enimmäismäärä?
        *
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kärsimyskorvaus tulee olla linjassa muiden henkeen ja teveyteen liittyvien rikosten kanssa. Korvauksen määrä tulisi olla vähintään kaksinkertainen ehdotettuun verrattuna. 
      • Ulosottolaitos
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Ulosottolaitos ei lausu asiassa. 
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Lakimiesliitto pitää tärkeänä, että korvauskatto vastaa sitä tasoa, mitä tuomioistuimissa niistä yleisesti määrätään. 
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Rikosvahinkolain nojalla uhrille korvattava enimmäismäärä kärsimyksestä vaihtelee rikoksen mukaan, jolla se on aiheutettu. Tällä hetkellä korvauskatto esimerkiksi törkeän pahoinpitelyrikoksen uhrille on 3 600 euroa, kun seksuaaliväkivallan uhrille se on 9 700 euroa. Vastaavasti henkirikoksen uhrin läheiselle maksettava korvauksen olisi toivottavaa olla linjassa rikoksen uhrin korvaustason kanssa.
          
          Arviomuistion mukaan läheiselle maksettavan kärsimyskorvauksen ei tulisi olla merkittävästi suurempi, kuin rikoksen uhrille maksettavan kärsimyskorvauksen enimmäismäärän (3 600 euroa). Näin ollen arviomuistio päätyy ehdottamaan 4 000 euron enimmäismäärää henkirikoksen uhrin läheiselle. Haasteena kuitenkin on, että vahingonkorvauslain nojalla maksettavat kärsimyskorvaukset ovat tätä korkeammat (keskimäärin 8 000 euroa). Ottaen huomioon rikosvahinkolain pyrkimys mahdollisimman samantasoisiin korvauksiin, tulisi rikosvahinkolain nojalla kärsimyksestä korvattavia enimmäismääriä harkita korotettavaksi kautta linjan. 
          
          THL:n mukaan läheisen kärsimyskovauksesta korvattava enimmäismäärä on kohtuullinen, kun se on linjassa rikoksen uhrin kärsimyskorvausten kanssa, mahdollisimman lähellä vahingonkorvauslain korvausmääriä ja mikäli samalla säädetään ennakollisesta maksusitoumuksesta valtion varoista sairaanhoitona korvattaviin terapiakuluihin. 
           
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • ks. alla 
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Sen tulisi olla suhteessa surmansa saaneen asemaan läheisille (esim. hänen tarjoamansa henkisen/sosiaalisen/taloudellisen turvan mukaan) kokonaisarviona ja 4 000-8 000€/henkilö olisi minimi ja syrjintärikoksen, tieto- ja viestintärikosken  uhrit (ainakin suuressa määrin) olisivat myös korvauksen piirissä. 
      • Vakuutusoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2021
        • Kohdassa 1 mainittuun viitaten vakuutusoikeus ei lausu tästä kohdasta.  
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Kuten arviomuistiossa on todettu, rikosvahinkojen korvaamista valtion varoista koskeva järjestelmä pohjautuu korvaukseen oikeutettujen ja korvattavien vahinkojen piirin laajuuden sekä korvaustasojen osalta viime kädessä arvovalintoihin, joissa vahinkoa kärsineiden henkilöiden etuja ja tarpeita joudutaan punnitsemaan keskenään ottaen samalla huomioon myös järjestelmälle taloudellisista syistä asetettavat reunaehdot. Kysymys on sellaisesta poliittisesta harkinnasta, ettei Syyttäjälaitoksella ole tähän lausuttavaa. 
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Kärsimyksestä maksettava korvaus ei saisi ylittää törkeän väkivaltarikoksen uhrille kärsimyksestä maksettavaa enimmäiskorvausta. Mikäli mainitun enimmäiskorvauksen tasoa korotetaan, ei läheiskärsimyksestä maksettava määrä kuitenkaan saisi ylittää muistiossa esitettyä 4000 euroa.  
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Rikosuhripäivystyksen mielestä enimmäismäärän tulisi olla vähintään kaksinkertainen ehdotettuun 4 000 euroon verrattuna. Tämä taso on lähempänä tuomioistuimen määräämiä korvauksia. Korvauksen enimmäismäärän korotus ei kuitenkaan saa vaikuttaa korvaukseen oikeutetun henkilöpiirin arvioimiseen. 
      • 5.1. Tulisiko rikosvahinkolain 20 §:n mukainen perusvähennys kumota?
        *
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Kyllä
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Kyllä
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Kyllä
      • Lehtonen Timo
        Päivitetty:
        27.8.2021
        • Ei
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Tarkemmat perustelut ja muutosehdotukset
        *
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Perusvähennyksen poisto on arviomuistion perusteiden mukaisesti järkevintä. 
      • Ulosottolaitos
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Ulosottolaitos ei lausu asiassa. 
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Perusvähennys on valtiontaloudelliselta merkitykseltään pieni, mutta etenkin vähävaraisen uhrin näkökulmasta se on suuri. Perusvähennyksen sijaan voitaisiin harkita arviomuistiossakin esitettyä korvauksen nimellistä alarajaa. 
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Tällä hetkellä kaikista muista, paitsi surmansa saaneen läheiselle rikosvahinkolain nojalla maksettavista korvauksista, tehdään 20 §:n mukaan 220 euron perusvähennys. Arviomuistion mukaan kyse on käytännössä uhrin vahingoksi jäävästä omavastuuosuudesta, mikä on periaatteellisesti ongelmallinen ratkaisu. Mahdollisuudet periä perusvähennyksen määrää vastaava korvaus rikoksen tekijältä ovat usein olemattomat. Vaikka perusvähennyksen määrä on pienehkö, sillä on tosiasiallista merkitystä vähävaraisille uhreille ja symbolista merkitystä kaikille.   THL:n näkemyksen mukaan perusvähennyksestä luopuminen selkeyttäisi rikosvahinkojen korvausjärjestelmää ja tekisi siitä rikoksen uhrin kannalta oikeudenmukaisemman ja helpommin ymmärrettävän. 
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Perusvähennys vaikuttaa valtion takautumisoikeuteen perustuvan saatavan täytäntöönpanotehtävään monin tavoin.  ORK aloittaa rikosvahinkosaatavan täytäntöönpanon lähettämällä vahingonaiheuttajalle kirjeen (ilmoitus maksuunpanosta), jossa on saatavan maksamista varten tarvittavat tiedot sekä tieto siitä, mihin vahinkotapahtumaan rikosvahinkokorvaus liittyy. ORK:lla ei ole mahdollisuutta lisätä vahingonaiheuttajalle lähtevään ilmoitukseen tarkempaa erittelyä täytäntöönpantavista korvauksista korvauslajeittain. Useimmiten Valtiokonttorin myöntämät korvaukset perustuvat tuomioistuinratkaisuun, joten Valtiokonttorin rikosvahinkolain nojalla tekemä perusvähennys on monissa tapauksissa ratkaiseva tekijä siinä, miksi perittävä rahamäärä ei vastaa suoraan tuomioistuimen vahingonaiheuttajan maksettavaksi velvoittamia rahamääriä. Lisäksi rikoksen uhri voi itse samanaikaisesti periä perusvähennyksen osuutta vahingonaiheuttajalta. Edellä mainitut asiat aiheuttavat usein ylimääräistä selvitystyötä rikoksen uhrille, vahingonaiheuttajalle, ORK:lle ja ulosottoviranomaiselle. Perusvähennyksestä luopuminen todennäköisesti vähentäisi selvitystyötä aiheuttavia yhteydenottoja ORK:ssa.  
          
          Tällä hetkellä suurin osa rikosvahinkokorvauspäätöksistä siirtyy Valtiokonttorilta ORK:lle paperisina.  Jatkossa on tarkoitus kehittää sähköistä ja osin automatisoitua tiedonsiirtoa Valtiokonttorin ja ORK välillä. Perusvähennyksestä luopuminen tukisi osaltaan myös tätä tavoitetta.
          
          Perusvähennyksestä luopuminen lisäisi jossain määrin Oikeusrekisterikeskukselle perittäväksi tulevien valtion takautumisoikeuteen perustuvien saatavien kappalemäärää sekä perittävää kokonaisrahamäärää. Toisaalta täytäntöönpanoprosessin virtaviivaistaminen toisi vastaavasti myös henkilötyösäästöä.
           
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Asianajajaliitto katsoo, että korvauksesta tehtävä perusvähennys (RVL 20 §) tulee poistaa kokonaan. Se kohtelee korvauskattojen tavoin vahingonkärsijöitä epäyhdenvertaisesti. Pienempien korvausten kohdalla perusvähennys on suhteellisesti liian iso osuus kokonaiskorvauksesta.
          Valtiontaloudelliset näkökulmat voidaan huomioida sitä kautta, että asetettaisiin tietty alaraja korvaukselle, joka on haettavissa Valtiokonttorilta (esim. 50-100 euroa). 
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • ks. alla 
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Sen kohdistuminen myös aineettomiin vahongonkorvausten saaneisiin on epäoikeudenmukaista, joten poisto on helpoin (ja ilmeisesti myös kustannuksiltaan halvin ratkaisu). 
      • Vakuutusoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2021
        • Kohdassa 1 mainittuun viitaten vakuutusoikeus ei lausu tästä kohdasta. 
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Kuten arviomuistiossa on todettu, rikosvahinkojen korvaamista valtion varoista koskeva järjestelmä pohjautuu korvaukseen oikeutettujen ja korvattavien vahinkojen piirin laajuuden sekä korvaustasojen osalta viime kädessä arvovalintoihin, joissa vahinkoa kärsineiden henkilöiden etuja ja tarpeita joudutaan punnitsemaan keskenään ottaen samalla huomioon myös järjestelmälle taloudellisista syistä asetettavat reunaehdot. Kysymys on sellaisesta poliittisesta harkinnasta, ettei Syyttäjälaitoksella ole tähän lausuttavaa. 
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Mikäli perusvähennystä ei pidetä korvausmenon kannalta välttämättömänä, Valtiokonttori pitää sen poistamista perusteltuna.  
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Arviomuistiossa on esitetty hyvät perustelut perusvähennyksen poistamiselle.  
      • 5.2. Tulisiko Valtiokonttorin maksamalle korvaukselle asettaa jokin alaraja, mikä?
        *
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Ei 
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Kyllä
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Ei 
      • Lehtonen Timo
        Päivitetty:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Tarkemmat perustelut ja muutosehdotukset
        *
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Mikäli perusvähennys poistuu ja sen tilalle tulee korvaukseen alaraja, ei lopputulos korvauksen saajan näkökulmasta muutu. Alaraja voisi olla, mutta se ei voi olla muutamia kymmeniä euroja suurempi. Muutoin alaraja olisi tulkittavissa perusvähennykseksi.  
      • Ulosottolaitos
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Ulosottolaitos ei lausu asiassa. 
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Korvauksen alaraja tulee määritellä riittävän alas, ettei siitä tule perusvähennyksen korvaajaa. Korvauksille asetettava alaraja voisi asettua 50–100 euroon. 
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Arviomuistion mukaan Ruotsissa on luovuttu perusvähennyksestä, mutta korvaukselle on asetettu 100 kruunun (noin 10 euron) vähimmäismäärä. Arviomuistiossa katsotaan, että jos maksettavalle korvaukselle asetettaisiin Suomessakin jokin alaraja, esimerkiksi 10 euroa, perusvähennyksen kumoamisesta valtiolle syntyvä kustannuslisäys voisi olla hieman pienempi. Alle 10 euron korvausten maksamisesta syntyvät henkilöstö- ja perimiskulut olisivat suhteessa korvauksiin kohtuuttoman korkeat. THL pitää arviomuistion ehdotusta perusteltuna, eli jos rikosvahinkolain perusteella maksettavien korvausten yhteismäärä jäisi alle 10 euron, sitä ei kustannussyistä tarvitsisi maksaa.  
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Ks. aiemman vastauksen perustelut. 
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Asianajajaliitto viittaa kohtaan 5.1. 
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • ks. alla 
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Se voisi olla kuten verotuksessa käytetty käytänne, korvaus tulee laskennallisesti määritetyksi, mutta maksettaisiin vain sen maksamien ja käsittelyn kustannuksista ylittävältä osin siten, että sen alittavia ei maksettaisi). 
      • Vakuutusoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2021
        • Kohdassa 1 mainittuun viitaten vakuutusoikeus ei lausu tästä kohdasta.  
      • Lehtonen Timo
        Päivitetty:
        27.8.2021
        • Alle 200 euron korvaus kivusta ja särystä koskee mustelma- ja pinnallinen haava -tasoisia vammoja. Voidaan kysyä, onko valtion tehtävä todella maksaa korvauksia myös tällaisista vahingoista, vai pitäisikö korvaukset keskittää vakavamman laatuisiin vammoihin.   
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Kuten arviomuistiossa on todettu, rikosvahinkojen korvaamista valtion varoista koskeva järjestelmä pohjautuu korvaukseen oikeutettujen ja korvattavien vahinkojen piirin laajuuden sekä korvaustasojen osalta viime kädessä arvovalintoihin, joissa vahinkoa kärsineiden henkilöiden etuja ja tarpeita joudutaan punnitsemaan keskenään ottaen samalla huomioon myös järjestelmälle taloudellisista syistä asetettavat reunaehdot. Kysymys on sellaisesta poliittisesta harkinnasta, ettei Syyttäjälaitoksella ole tähän lausuttavaa. 
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Hallinnollisten kustannusten rajoittamiseksi Valtiokonttori pitää tärkeänä, että maksettavalla korvauksella on alaraja, jonka alle jääviä korvauksia ei makseta. Sopivana vähimmäiskorvauksena voitaisiin pitää esimerkiksi 50 – 100 euroa. 
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Alarajan määrittelyssä tulee huomioida, ettei siitä muodostu peruskuluvähennyksen korvaajaa. Alarajan ei tulisi ainakaan ylittää 50 euroa. 
      • 6.1. Kannatatteko Valtiokonttorin tiedonsaantioikeuksien laajentamista?
        *
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Kyllä
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Kyllä
      • Suojellaan Lapsia ry
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Kyllä
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Kyllä
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Kyllä
      • Lehtonen Timo
        Päivitetty:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Tarkemmat perustelut ja muutosehdotukset
        *
      • Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Kalajanniska Sanna
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Tiedonsaatioikeuden laajentaminen on perusteltua, mikäli se rajoittuu juuri välttämättömiin tietoihin, joita Valtiokonttorin on saatava. Tämän voisi olettaa myös parantavan henkirikoksen uhrin läheisen asemaa, kun hänen tietonsa ovat ajantasaisesti korvauksenmaksajan tiedossa.  
      • Ulosottolaitos
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Ulosottolaitos ei lausu asiassa. 
      • Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Valtiokonttorin tiedonsaantioikeus helpottaa myös korvauksen hakijan työtä. 
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Tällä hetkellä Valtiokonttorin tiedonsaantioikeuksien ulkopuolelle jäävät mm. syyttäjälaitos, verohallinto, Maahanmuuttovirasto sekä Digi- ja väestötietovirasto, joista saatavia tietoja Valtiokonttori tarvitsisi päivittäisessä korvaustoiminnassaan. THL katsoo, että valtiokonttorin korvauskäytäntöjen sujuvoittamiseksi tulee tiedonsaantioikeuksia tältä osin tarkistaa arviomuistiossa esitetyllä tavalla.  
      • Suojellaan Lapsia ry
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Suojellaan Lapsia ry yhtyy arviomuistiossa esitettyihin perusteluihin tiedonsaantioikeuksien laajentamiseksi. Ehdotettu muutos helpottaisi prosessia niin korvauksen hakijalle kuin valtiokonttorille.   
      • Suomen Asianajajaliitto
        Päivitetty:
        2.9.2021
        • Tiedonsaantioikeus tehostaa valtiokonttorin hallinnollista prosessia ja parantaa oikeusvarmuutta. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan muutos, joka koskee lähinnä yksityisiä terveyspalveluiden tuottajien hallussa ole-via potilastietoja, ei olennaisesti heikennä hakijoiden yksityisyyttä. 
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • ks. alla 
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Oikeudet tähtäävät jo nyt laajaan tiedonsaantiin, joten sen tulisi tällöin olla kokonaisvaltainen, jotta se olisi yhdenvertainen. 
      • Vakuutusoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2021
        • Kohdassa 1 mainittuun viitaten vakuutusoikeus ei lausu siitä, tulisiko tiedonsaantioikeuksia laajentaa vai ei. Mikäli tiedonsaantioikeuksia laajennetaan ja asian käsittelyssä käytetään muualta saatuja tietoja kuin korvauksenhakijalta saatuja tietoja, niin vakuutusoikeus kiinnittää huomiota hallintolain ja oikeudenkäynnistä hallintoasioissa säädetyn lain kuulemisvelvoitteeseen.  
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • - Ei sinällään liene johdonmukaista syytä sille, ettei Valtiokonttorilla ole samanlaista yhtäläistä oikeutta saada Syyttäjälaitokselta salassapitosäännösten estämättä korvausasian selvittämiseksi välttämättömiä asiakirjoja, joita sillä on nykyisellään oikeus saada tuomioistuimelta ja poliisilta. Syyttäjälaitoksen osalta kysymys lienee lähinnä syyttämättä jättämistä ja mahdollisesti esitutkinnan rajoittamista koskevista päätöksistä. Haastehakemus tullee pyytää tuomioistuimelta ja esitutkintapöytäkirjat poliisilta. Jos Valtiokonttori alkaa enemmässä määrin tilaamaan asiakirjoja Syyttäjälaitokselta aiheutuu siitä hallinnollista työtä eli kustannuksia.
          
          - Yksittäinen asiakirja usein sisältää salassa pidettäviä tietoja, ja näiden osalta salassapitointressin haltija voi olla muukin kuin korvauksen hakija. Salassa pidettävää tietoa luovutettaessa ratkaisevaa olisi, onko sen luovuttaminen välttämätöntä korvausasian ratkaisemiseksi. Korvausasiaan ulkopuolisen olisi monesti helpompaa arvioida sitä, voiko jollain tiedolla olla merkitystä korvausasian ratkaisemiseksi. Sen sijaan sen arvioiminen onko tiedon saaminen peräti välttämätöntä, vaikuttaa arvioinnilta, jonka tekeminen voi olla hankalaa ja mahdollisesti suuritöistäkin. Pyytäessään salassa pidettäviä tietoja Valtionkonttorin tulisi pyynnössään esittää ne syyt, joiden perusteella tietojen antamisen välttämättömyys voidaan todeta suoraan tietopyynnöstä ilman enempiä selvityksiä. Muussa tapauksessa uudistuksesta voi aiheutua huomattavaakin hallinnollista työtä Syyttäjälaitokselle tietojen välttämättömyyden selvittelyn muodossa.
          
          Tiedonsaantioikeuden esitetty laajennus vaikuttaa siis perustellulta, mutta mahdollisessa lakiesityksessä on asetettava Valtionkonttorille velvollisuus perustella sen tiedonsaantioikeus salassa pidettävien tietojen osalta ja ylipäätään tiedonsaantioikeuden laajennuksen aiheuttama hallinnollisen työn määrän lisääntyminen Syyttäjälaitokselle on arvioitava. Syyttäjälaitoksella ei ole tässä yhteydessä mahdollisuuksia arvioida sitä, kuinka paljon käsiteltäviä tietopyyntöjä tiedonsaantioikeuden laajentaminen sille aiheuttaisi ja kuinka suuritöistä harkintaa niiden käsittely vaatii. 
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Valtiokonttori yhtyy arviomuistiossa sen tiedonsaantioikeuksista esitettyyn ja pitää tiedonsaantioikeuksiensa laajentamista välttämättömänä.  
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Tiedonsaantioikeus on perusteltu, koska se helpottaa korvauksen hakijan työtä hakemusprosessissa. Samalla sillä voidaan välttää se, ettei samaa korvausta makseta monesta suunnasta. Uhritkaan eivät välttämättä ole tietoisia siitä, että eri tahojen korvaukset on voitu maksaa samoilla perusteilla. Mikäli asia tulee myöhemmin esiin, uhrin voi olla vaikeaa ja vähintäänkin ikävää maksaa korvauksia takaisin. 
      • 7.1. Muut huomiot arviomuistiosta ja rikosvahinkolaista
        *
      • Finanssiala ry, Hannu Ijäs, Aalto Amanda
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Korvausten maksimimääriä arvioitaessa huomioon olisi hyvä ottaa henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset 2020 (saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-899-8 [3.9.2021]) sekä se, tulisiko korvaukset suhteuttaa maksimiin.  
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Erityispalvelut-yksikkö, October Martta
        Päivitetty:
        3.9.2021
        • Riskosvahinkolakia arviomuistiossa kuvatulla tavalla muutettaessa tulisi lisäksi täsmällisesti määritellä, ketä on pidettävä lain tarkoittamana erityisen läheisenä henkilönä huomioiden se, että uhrille erityisen läheinen henkilö ei aina välttämättä ole uhrille biologisesti sukua.
          
          Toinen seikka, jota ministeriön arviomuistiossa ei  nostettu esiin, vaikka asiaa muuten arviomuistiossa kuvataan (sivulla 16) on se, että velan vanheneminen täytyy joka tapauksessa katkaista muistamalla periä velkaa. Tämä edellyttää yhteydenpitoa rikoksen tekijään ja yhteystietojen antamista rikoksen tekijälle.
           
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa sosiaali- ja terveysministeriöltä 18.6.2021 päivätystä arviomuistiosta, joka koskee rikosvahinkolain uudistamistarpeita. Arviomuistiossa esitetään eräitä lakimuutoksia, joilla parannetaan rikoksen uhrin ja surmansa saaneen henkilön läheisten korvaussuojaa.
          Lausuntopyynnön johdosta sosiaali- ja terveysministeriö (STM) toteaa seuraavaa:
          Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo yleisesti, että esityksen tavoitteet ja ehdotetut toimenpiteet korvaussuojan parantamiseksi ovat oikeasuuntaisia ja siten kannatettavia. On perusteltua, että rikosvahinkolain mukaisten korvausten korvaustasoa nostetaan lähemmäs tuomioistuinten vahingonkorvauslain perusteella tuomitsemaa tasoa, jolloin vakava henkilövahinko tai kärsimys tulee korvattavaksi nykyistä maksimimäärää 63 000 euroa suuremmalla korvausmäärällä. On osoittautunut, että eräissä tilanteissa maksimikorvausmäärä ei riitä kattamaan edes kaikkia välttämättömiksi katsottavia kustannuksia. STM katsoo, että tämä edistää rikosvahinkojen korvaamista koskevan järjestelmän toimivuutta ja yleistä näkemystä järjestelmän oikeudenmukaisuudesta. 
          Erityisen kannatettavana STM pitää ehdotettua rikosvahinkolain 20 §:ssä säädetyn perusvähennyksen (tällä hetkellä 220 euroa) kumoamista. Myös korvauksenhakijan mahdollisuus saada maksusitoumus Valtiokonttorista tarpeellisina sairaanhoitokuluina korvattaviin terapiakuluihin olisi merkittävä edistysaskel. Pienituloisimpien korvauksenhakijoiden kannalta nykyinen perusvähennys on merkittävän suuri, jolloin sen poistamisella on heidän kannaltaan olennainen taloudellinen vaikutus. Maksusitoumus puolestaan edistäisi laajasti korvauksensaajien mahdollisuutta hakeutua tarvitsemiensa terapiapalveluiden piiriin tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. On kuitenkin perusteltua asettaa lakiin myös euromääräinen alaraja (10 e), jonka alapuolella olevia kustannuksia ei käytännössä maksettaisi korvauksina. 
          STM pitää myös tarkoituksenmukaisena, että korvausten maksajana olevan Valtiokonttorin hallinnollista taakkaa kevennettäisiin tiedonsaantioikeuksia laajentamalla. Muutos keventäisi myös korvauksenhakijan vaivaa ja vähentäisi jo olemassa olevaa henkistä kuormitusta rikosvahinkoon liittyvien asioiden hoitamisesta.
          
          
          Arviomuistiossa on pohdittu rikosvahinkolain soveltamisalan laajentamista nykyisestä niin syrjintä- kuin tieto- ja viestintärikoksiin. Vaikka syrjintärikos on perusoikeuksiin kohdistuva loukkaus, ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa rikosvahinkolain soveltamisalaa EU-tasolla edellytettyä laajemmaksi.  Tieto- ja viestintärikollisuuden muodot ovat moninaisia ja niiden selvittäminen on monimutkaista, varsinkin kun rikos on useissa tilanteissa lähtöisin Suomen rajojen ulkopuolelta. STM katsoo arviomuistion tapaan, että soveltamisalan laajentaminen rikostyyppiin, jossa rikollisen teon kohteena ei useinkaan ole yksilö tai joissa rikos on voitu tehdä missä päin maailmaa tahansa, ei ole perusteltua. On myös syytä ottaa huomioon, että lainsäädännössä on vastikään säädetty tietorikoksia koskevista korvaus- tai hyvitysmenettelyistä. Näiden järjestelmien hyvityskäytännöistä ei vielä ole kattavaa kokemusta. Pidämme tarkoituksenmukaisena seurata näiden käytäntöjen kehitystä, ennen kuin rikosvahinkolain soveltamisalaa laajennettaisiin. 
          Sosiaali- ja terveysministeriö yhtyy oikeusministeriön johtopäätöksissään esittämään näkemykseen, että rikosvahingon täysimääräinen korvaaminen ei edelleenkään ole perusteltua, sillä muiden korvaus- ja etuusjärjestelmiemme antama turva on varsin kattava. Ei ole myöskään syytä poiketa rikosvahinkolain lähtökohdasta, jonka tavoitteena on turvata nimenomaan rikoksen välittömän uhrin oikeus korvaukseen valtion varoista. 
           
      • Suomen Sovittelufoorumi ry, Koskinen Mika
        Päivitetty:
        1.9.2021
        • Jakelu olisi voinut olla laajempikin (sisältäen esim. ihmisoikeusjärjestöjä).
          Arvomuistiosta tuli johdatteleva, kun pelkkien tilastotietojen ja lain siällön lisäksi siihen oli lisätty kommentteja. 
      • Vakuutusoikeus
        Päivitetty:
        30.8.2021
        • Mikäli lainsäädäntöön tehdään muutoksia, niin olisi hyvä, että korvaukseen oikeutettujen piiri samoin kuin korvaukseen oikeuttavat rikokset olisi määritelty mahdollisimman selkeästi joko laissa tai lain esitöissä lain tulkintaan liittyvien epäselvyyksien välttämiseksi.  
      • Lehtonen Timo
        Päivitetty:
        27.8.2021
        • Jossain vaiheessa rahan painaminen ja valtionkin velaksi eläminen tulee tiensä päähän, eikä kaikkea voi enää maksattaa valtiolla. Kysymys valtion varojen käyttökohteista on ensisijaisesti poliittinen. Vaikka huonompiakin käyttökohteita varmaan on, varojen käyttämisen etenkään aineettomien vahinkojen (kipu ja särky, kärsimys) korvaamiseen suuressa määrin ei pitäisi olla tarveharkinnassa kovin korkealla. Onko paras tapa auttaa se, että valtio laittaa rahaa tilille. Se ei tuo menetettyä läheistä takaisin ja voidaan olla eri mieltä siitä, lievittääkö se kipua, särkyä ja kärsimystä. Korvauksen maksaminen aineettomista vahingoista on myös vastoin vahingonkorvausoikeudessa keskeistä rikastumiskieltoa, kun korvauksen saajan taloudellinen tilanne vahinkotapahtuman jälkeen on korvauksen takia parempi kuin ennen sitä.  
          
          Arviomuistiossa ei tarkemmin tuoda esiin sitä, paljonko valtio saa perittyä maksamiaan korvauksia rikoksen tekijöiltä. Ilmeistä on, että suuri osa jää valtion vahingoksi. Kysymys ei näin ollen ole pelkästään siitä, että valtio vain auttaisi uhria saamaan korvauksen helpommin ja nopeammin, vaan käytännössä vahinko siirtyy valtion kontolle. 
          
          Rikosasian oikeudenkäynnissä jollei muusta tulekaan riitaa, niin ainakin kivun ja säryn sekä kärsimyksen korvausmääristä. Vahingonkärsijät sangen usein esittävät ylimitoitettuja korvausvaatimuksia aineettomista vahingoistaan. Tämä ei ole yllättävää. Kenelle ei kelpaisi "ilmainen" raha. 
          
          Sinänsä on tietenkin lähtökohtaisesti ymmärrettävää, että halutaan tukea rikoksen uhria eikä esim. jättää häntä epävarman korvaussaamisen varaan. Voi kuitenkin olla tilanteita, jolloin veronmaksajien halu osallistua korvausten maksuun tulee kyseenalaiseksi. Korvattavaa syntyy mm. rikollisten keskinäisistä välienselvittelyistä. Vahinkotapahtumaa on voinut edeltää sellainen uhrin riskikäyttäytyminen, joka olennaisesti lisää hänen todennäköisyyttään joutua rikoksen uhriksi. Onko oikein, että tällaisesta riskikäyttäytymisestä "palkitaan" suurella aineettoman vahingon korvauksella. Varmaan on aivan oikein, että kuvatuissakaan tilanteissa ei alenneta tekijän rangaistusta tai korvausvastuuta, mutta valtion osallistuminen korvauksiin voi herättää vastakkaisiakin mielipiteitä. 
          
          Arviomuistion (s. 14) mukaan kärsimyskorvauksella uhrin on mahdollista kustantaa sellaisia toipumisensa kannalta hyödyllisiä asioita, jotka eivät olisi vahingonkorvauslain perusteella korvattavia. Kukin uhri voikin itse keksiä, mitä tekee tililleen tulleelle joskus suurellekin rahamäärälle. Hän voi esim. lyhentää sillä asuntolainaansa, ostaa pörssiosakkeita tai tehdä vaikka ulkomaanmatkan. Edelleen arviomuistion mukaan sillä, että yhteiskunta tunnustaa uhrille aiheutuneen kärsimyksen maksamalla korvauksen täysimääräisenä, voi olla uhrille myös symbolista merkitystä. Kukaan tuskin kieltäytyy tunnustamasta uhrille aiheutuvaa kärsimystä, jos hän on joutunut hyvin vakavan rikoksen kohteeksi. Eri asia on, onko valtion tehtävä korvata uhreille symbolisia merkityksiä.
          
          Arviomuistion (s. 15 ja 16) mukaan uhri joutuu korvauksen saadakseen olemaan yhteydessä rikoksentekijään ehkä vielä vuosienkin ajan rikoksen tapahtumisen jälkeen ja tämä saattaa olla hänelle hyvin traumatisoiva kokemus ja johtaa toissijaiseen uhriksi joutumiseen. Ei kai uhrin tarvitse itse olla  yhteydessä rikoksentekijään saadakseen hänelle tuomitut korvaukset. Eiköhän asia hoidu (ulosotto)viranomaisten kautta.
          
          Arviomuistion (s. 16) mukaan erityisesti viime aikoina on mediassa toistuvasti käsitelty surmansa saaneiden läheisten tilannetta ja tuotu esille puutteena se, ettei läheisille makseta kärsimyskorvausta valtion varoista. Tähän onkin helppo  yhtyä, jos pysyttelee tunnepuolella, eikä tarkemmin tuo esiin sitä, mistä asiassa on todella kysymys, mitä maksaa, mistä maksetaan ja kuka maksaa. Yleisemmin voidaan todeta, että medialla voi olla oma vahva agenda, jota se tuo esiin tekemällä laajan jutun epäkohtana pitämästään asiasta. Seuraavana päivänä haastatellaan vastuuministeriä, joka ei oikein voi tilanteessa muuta kuin luvata, että lainvalmistelutoimiin ryhdytään. Toiseksi, kun asia tulee eduskunnassa ratkaisuvaiheeseen, annetaan yleisönosastossa laajasti tilaa ja samanmieliset toimittajat tekevät asiasta yhden näkökulman juttuja. Se, mitä kirjoitetaan mediassa, edustaa joidenkin toimittajien mielipidettä, ei välttämättä yleistä mielipidettä. Edellä kuvatun kaltaisille keskittyneen median vaikuttamispyrkimyksille ei pidä antaa liian suurta painoarvoa lainvalmistelussa. 
          
          Arviomuistion (s. 17) mukaan yhteiskunnallisesta kehityksestä ja arvomaailman muutoksesta johtuen surmansa saaneen läheisen oikeus saada kärsimyskorvausta rikoksen tekijältä ja myös valtion rahoittaman korvausjärjestelmän kautta koetaan perustelluksi ja oikeudenmukaiseksi seuraukseksi rikoksella aiheutetusta vahingosta. Tällainen lausuma tukee ehdotettuja muutoksia. Epäselväksi kuitenkin jää, mihin tutkimukseen tms. tällainen lausuma perustuu, vai onko kyseessä vain hokema, jolla haetaan tukea ehdotetuille muutoksille. 
          
          Arviomuistiossa (s. 19) esitetään läheisen kärsimyskorvauksen enimmäismääräksi 4.000 euroa. Jonkinlainen enimmäisraja onkin paikallaan. Voi kuitenkin käydä niin, että pian media nostaa esille sen, kuinka pieni korvaus on läheisen menettämisestä, vaikka läheisen menetystä tässä ei olla korvaamassa eikä sellaista voikaan rahalla korvata. 
          
          Kaiken kaikkiaan olisi pidättäydyttävä voimassa olevan rikosvahinkolain keskeisissä lähtökohdissa: ensisijaisesti on turvattava rikoksen välittömälle uhrille oikeus valtion varoista suoritettavaan korvaukseen ja korvausta saa varsinaisista henkilövahingoista eikä niinkään kärsimyksestä. Sen sijaan yhtä tärkeää ei ole se, että rikosvahinkolain perusteella maksettavat korvaukset ovat mahdollisimman lähellä tuomioistuinten määräämiä vahingonkorvauslakiin perustuvia korvauksia.  
                                       
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        25.8.2021
        • Valtiokonttori pitää tarkoituksenmukaisena voimassa olevaa rikosvahinkokorvausjärjestelmää, jossa korvaukseen oikeutetut sekä valtion variosta suoritettavat korvaukset määritellään samojen säännösten mukaisesti niin terrorismin uhrien kuin muidenkin rikosten uhrien osalta. Muistiossa esitetyn mukaisesti uhrin ja hänen läheistensä kannalta ei yleensä ole merkitystä sillä, millä rikoksella vahinko on aiheutettu, mikä tulisi huomioida myös rikosvahinkolain 2 §:ään tehtäviä muutoksia harkittaessa. 
      • Rikosuhripäivystys
        Päivitetty:
        24.8.2021
        • Ulkomailla tapahtuneissa terrori-iskuissa ja henkirikoksissa tai muissa vakavissa henkeen tai terveyteen kohdistuvissa rikoksissa uhrin ja uhrin läheisen oikeus rikosvahinkolain mukaisiin korvauksiin tulee turvata samalla tavalla kuin, jos rikos olisi tapahtunut Suomessa. Koska nykytilanne lainsäädännön kannalta on epäselvä, tulisi tätä asiaa selvittää tarkemmin, jotta tulevat tilanteet voidaan ennakoida. Asiaa ei ole käsitelty arviomuistiossa, mutta se voitaisiin ottaa tarkempaan selvittelyyn tässä yhteydessä.